Piirityksen alkaessa oli hyökkääjän kannalta olennaista saada kaupungin muurit murrettua mahdollisimman nopeasti. Rautakauden Juudassa kaikissa merkittävissä kaupungeissa ja hallinnollisissa keskuksissa oli vahvat muurit, joiden päältä pystyttiin tuhoamaan liian lähelle muuria tulevat joukot. Muurit rakennettiin yleensä niin korkeiksi, että tikkailla tai piiritystorneilla ei päässyt nousemaan suoraan niiden harjalle. Muu-rien ohi pääsemiseen oli muutama yleinen tekniikka. Muurin ali saatet-tiin kaivaa tunneli tai muurin viereen rakennetsaatet-tiin piiritysramppi eli luiska, jota pitkin muurin luokse tuotiin erilaisia muurinmurtajia, joilla muuri tai portti pyrittiin särkemään. Saatettiin myös käyttää piiritystor-neja tai tikkaita, jotka ylsivät muurin reunalle asti rampin päältä.43 Esimerkkejä näistä löytyy Lakisin piiritystä kuvaavista reliefeistä.
Tunnelin kaivaminen muurien ali vaati vain vähän sotilaita. Lisäksi tunneli muodosti hyvän yllätyselementin ja sotilaat pysyivät suojassa.
41 Eph‘al 2009, 35–37. Ks. viite 29.
42 Eph‘al 2009, 106–113.
43 Eph‘al 1984, 60; 2009, 68–69.
Toisaalta kaivaminen oli työlästä ja tunneli saattoi romahtaa ennen-aikaisesti. Jos tunnelilla pyrittiin kaupungin sisään, olennaista oli, että se avautui muurien sisäpuolella sopivaan paikkaan.44 Tunnelin kaivami-sella saattoi olla myös toinen tavoite. Tunneli tuettiin kaivuuvaiheessa puisilla rakenteilla. Kun päästiin muurin alle, puurakenteet sytytettiin palamaan. Tavoitteena oli saada painava muuri romahtamaan alla ole-vaan kaivantoon.45 Tämä oli kuitenkin vaikeaa, sillä muurien perus-tukset oli yleensä rakennettu hyvin. Lähi-idästä tunnetaan 800-luvulta eaa. alkaen arkeologisia esimerkkejä, joissa muurien läpi tai ali on kai-vettu tunneli. Lakisin keskipronssikaudella rakennetussa suojavallissa on reikä, jonka on ehdotettu syntyneen Sanheribin sotajoukkojen ryhtyessä kaivamaan tunnelia muurin ali.46
Hyökkäysramppien rakentaminen ja muurinmurtajien ja taistelu-tornien käyttö vaati paljon sotilaita, kesti pitkään eikä suonut minkään-laista yllätyselementtiä, mutta sitkeä työ tuotti yleensä tulosta.47 Ramp-pien rakentaminen oli hidasta ja rakentajia oli suojattava kaupungista tulevalta tulitukselta.48 Tämän vuoksi ramppeja saatettiin rakentaa öisin
44 Eph‘al 2009, 76–79. Aina ei pyritty kaivautumaan muurin perustuksiin, vaan myös muu-rin alaosasta saatettiin yrittää kaivautua läpi (Eph‘al 2009, 77). Mamuu-rin teksteistä toiselta vuosituhannelta eaa. löytyy myös maininta tunneleista, jotka piiritetyn kaupungin asukkaat kaivoivat ja josta käsin he tekivät yllätyshyökkäyksen piirittäjien kimppuun (Hamblin 2006, 233).
45 Tapa mainitaan esimerkiksi Marin teksteissä. Keimer esittää, että tapa olisi ollut niin ylei-nen, että tunnelin kaivajia vastaan opittiin kaivamaan vastatunneleita, jotka tehtiin hyökkäys-tunnelin alapuolelle tarkoituksena saada se romahtamaan ennen kuin muuri romahti (Keimer, tulossa).
46 Eph‘al 2009, 68, 76–81; Fagan 2010, 94.
47 Eph‘al 2009, 68. Vanhassa testamentissa käytetään hyökkäysrampin rakentamisesta samaa ilmaisua ”kasata maata” kuin akkadissa ja arameassa, ks. Hab. 1:10 wajjis≅bor ʻāfār ( רֹבּ ְצִיּ ַו
ר ָפ ָ) (KR 1992 ”kasaavat vallin”). Toinen käytetty ilmaisu yhdistää sekä edeltävän akkadin
il-maisun että ilil-maisun ”kasata ramppi tiivistämällä maata” hepreaksi muotoon wajjišpek̠ū solelā
(ה ָל ְלֹס וּכ ְפּ ְשִׁיּ ַו) (ks. esim. 2. Sam. 20:15; 2. Kun. 19:32, Jes. 37:33; Jer. 6:6, Hes. 4:2; 17:17;
21:27; 26:8). Eph‘al 1984, 64.
48 Ramppien rakentamisella oli pitkät perinteet. Marista tunnetaan toiselta vuosituhannelta ennen ajanlaskun alkua matemaattisia laskuharjoituksia, joissa annettiin muurin korkeus ja harjoituksessa oli laskettava kuinka paljon maata ja miehiä rampin rakentaminen vaati ja kuinka paljon aikaa vei rakentaa se tiettyyn korkeuteen. Yhdessä esimerkissä pitää laskea ramppi 22 metriä korkealle muurille. Rampin rakentaminen aloitettiin 240 metrin päässä muurista ja se oli 36 metriä leveä. Esimerkissä 9500 miestä rakentaa rampin viidessä päivässä.
Kyseessä on kuitenkin hypoteettinen lasku, jossa miesten määrä on erittäin suuri, eikä siinä
J U U D A M E S O P O T A M I A N I M P E R I U M I E N 5 7
tai rakentamisessa käytettiin valloitettujen naapurikaupunkien ja kylien asukkaita, koska toivottiin, että heitä ei ammuttaisi kaupungista.
Assyrialaisten Lakisiin rakentama hyökkäysramppi oli rakennettu koh-taan, jossa kaupungin muuri teki jyrkän mutkan. Taktisesti tämä oli hy-vä ratkaisu, sillä puolustaville sotilaille oli hy-vähemmän tilaa kuin muurin keskellä. Näin tilanne oli edullisempi hyökkääjän kannalta.49
Yleensä rampit rakennettiin nopeasti kivistä ja niiden pinta ilmei-sesti tasattiin maakerroksella. Rakenteen ei ollut tarkoitus kestää kuin hyökkäyksen ajan.50 Lakisiin rakennettu hyökkäysramppi oli tehty pää-asiassa melko pienistä kivistä. Sen pinta on kuitenkin tasoitettu ja vah-vistettu laastilla niin että laasti ja kivet ovat muodostaneet lähes metrin paksuisen tiiviin pinnan.51 Nykyisessä tilassaan rampin kokoa on vaikea arvioida. Kaivauksia johtanut Ussishkin ehdottaa, että rampin alapää olisi ollut 50–75 metriä leveä ja sen yläpää noin 25 metriä leveä.52 Rampin yläpäässä on ollut maasta tehty tasanne, joka ei ulottunut muuriin asti. Muurinmurtajaa on käytetty tämän tasanteen päältä. Kun ulkomuuri on murtunut, ramppia on jatkettu sen yli aina sisemmälle kaupunginmuurille saakka.53 Ramppeja vakauttamaan saatettiin käyttää lankkuja ja oksia (ks. Jer. 6:6). Lakis-reliefissä, kuten joissain muissa Sanheribin palatsin reliefeissä, on kuvattu puun runkoja peittämässä
huomioida kuinka paljon resursseja rakentajien puolustaminen vaati (Hamblin 2006, 227–
228).
49 Eph‘al 1984, 60–62; 2009, 84–87.
50 Eph‘al 1984, 64; 2009, 87–89. Kivistä rakentaminen oli nopeampaa kuin pelkästä maasta rakentaminen.
51 Ussishkin 2014, 81.
52 Matka rampin alapäästä kaupungin ulkomuurille, johon asti ramppi ilmeisesti ensin ra-kennettiin, on ollut 50–60 metriä (Ussishkin 2004a, 707–717; Eph‘al 2009, 84). Ussishkin (2004a, 717) esittää karkeana arviona, että ramppia rakennettaessa siihen olisi siirretty 13 000–19 000 tonnia kiviä. Eph‘al (1984, 63–64) esittää arvion, jonka mukaan rampin (25 000 tonnia) rakentaminen olisi vaatinut 2400 kantajaa, jotka työskentelivät 10 tuntia päiväs-sä 23 päivän ajan. Ussishkin (2004a, 742) ei lähde arvioimaan kuinka kauan Lakisin hyök-käysrampin rakentaminen on kestänyt. Hän esittää edellisen Eph‘alin arvion lisäksi myös tämän uudemman arvion, jonka mukaan rampin rakentaminen olisi vaatinut 500 kantajalta 35 ympäripyöreää päivää.
53 Ussishkin 2004a, 718–719.
rampin pintaa. Runkojen avulla muurinmurtaja saatiin pidettyä paikal-laan käytön ajan.54
Lakisin asukkaat olivat koonneet muurien sisäpuolelle valtavan määrän maata, josta muodostui hyökkäysrampin kohdalle vastaramppi.
Maa oli kerätty kaupungin sisältä ja se sisälsi paljon löytöjä kuten kera-miikkaa. Vastaramppi oli noin 120 metriä pitkä kuunsirpin muotoinen rakenne, joka oli leveimmillään juuri hyökkäysrampin keskikohdan kohdalla noin 35–40 metriä. Ussishkin arvioi, että vastaramppi olisi yl-tänyt noin 3 metriä kaupunginmuurin yläpuolelle niin että se sekä tuki muuria, että korotti sitä.55