Hyökkääjien kannalta paras aika piiritykselle oli juuri ennen sadon kypsymistä, jolloin piiritettävien ruokavarat olivat jo valmiiksi minimis-sä ja piirittäjä saattoi korjata sadon omaan käyttöönminimis-sä. Jos kaupungissa oli osattu varautua sotaan, siellä oli hyvät ruokavarastot ja veden saan-nista oli huolehdittu, sillä veden loppuminen oli suurin ongelma (ks.
esim. 2. Aik. 11:11–12 ihanteellisesta valmistautumisesta).76 Rautakau-den Israelin ja Juudan suurimmissa kaupungeissa vesi johdettiinkin tun-neleita pitkin kaupungin ulkopuolella olevasta lähteestä ja lähde peitet-tiin näkyvistä tai sen ympärille rakennetpeitet-tiin suojavarustukset. Esimer-kiksi Lakisissa kaupungin muurien sisäpuolella oli syvä kaivo.
Elämä piiritetyssä kaupungissa oli raskasta ja tilanne paheni piiri-tyksen kestäessä. Hyvinkin varustautuneessa kaupungissa ruoka väheni ja sen hinta nousi. Kaiken muun arvo romahti, kun ihmiset myivät omaisuutensa pilkkahintaan saadakseen ruokaa. Nälänhätä heikensi väestöä ja kulkutaudit pääsivät leviämään ahtaissa oloissa. Yleinen kul-kutauti oli esimerkiksi rutto.77 Kun eläimiä ei enää pystytty ruok-kimaan, ne teurastettiin, jolloin yhtäkkiä oli tarjolla paljon ylellistä lihaa. Tästä seurasi hetkellinen juhlatunnelma. Lopulta leipä tehtiin
kai-75 Eph‘al 2009, 100–105.
76 Eph‘al 2009, 63–66.
77 Vanhassa testamentissa rutto mainitaan melko harvoin ja se esitetään korkeamman kosto-na. Sodan yhteydessä mainitaan tavallisesti kolme uhkaa: miekka, nälkä ja kuolema. Sodan seurausten symboleina esitetään kolmikko: miekka, rutto ja nälkä, ks. esim. Jer. 18:21; Hes.
7:15 (Eph‘al 2009, 66–68).
kesta mitä kasaan saatiin (Hes. 4:9) ja ruoka oli annosteltava (Hes.
4:16).78
Lapset saatettiin myydä orjaksi henkilölle, joka pystyi pitämään heidät hengissä. Myös itsensä myyminen orjaksi saattoi olla varteenotet-tava vaihtoehto. Tosin ruoan vähetessä orjista haluttiin päästä eroon.79 Vanhassa testamentissa kuvataan pelkoa, joka pitkittyneeseen piirittämi-seen liittyi – oli syötävä mitä vain (2. Kun. 6:25; Valit. 4:4–5). Lopulta ainoa eloonjäämiskeino oli kannibalismi (2. Kun. 6:28–29; Hes. 5:10;
Valit. 2:20; 4:10; kirouksena tottelemattomuudesta Deut. 28:53–57).
Nälänhätä on myös kirjallinen teema, jota käytettiin melko yleisesti Lähi-idän piirityskuvauksissa.80
Kun ravinto väheni ja tilanne kiristyi, alkoi kaupungissa kapinan ja antautumishengen lietsominen. Kaupunkiin paenneet ihmisryhmät muodostivat erityisen uhan, koska heitä oli ruokittava ja heille oli tarjot-tava suojaa. Riski nälkäisten ihmisten kapinasta tai jonkun ryhtymisestä vihollisen apuriksi kasvoi. Esimerkiksi babylonialaisten piirityksen yh-teydessä Jeremian vangitsemisen syyksi esitetään hänen moraalia laskeva käytöksensä (ks. Jer. 38:1–5).81
Tuho
Piirityssodankäynnin luonteeseen kuului, että kaupungille annettiin mahdollisuus antautua. Jos tähän mahdollisuuteen ei tartuttu ja kau-punki valloitettiin, se oli täysin hyökkääjän armoilla. Piirittäjiltä ei odotettu armoa. Piiritetty kaupunki ryöstettiin, vastarintaa tekevät ta-pettiin, osa väestöstä orjuutettiin ja joissain tapauksissa kaupunki
poltet-78 Eph‘al 2009, 54–60.
79 Eph‘al 2009, 114, 169–172. Jeremian kirjassa esitetty heprealaisten orjien vapauttamiseen liittynyt polemiikki (Jer. 34:8–22) on herättänyt tutkijoiden keskuudessa keskustelua, oliko kyse sapattivuodesta (Deut. 15:1–18; Ex. 21:2, Lev. 25:39–43), piirityksen päättymisen toi-vosta vai siitä, että taakaksi tulleista orjista haluttiin päästä eroon. Eph‘al 2009, 169–172.
80 Eph‘al 2009, 60–62, 157.
81 Eph‘al 2009, 162–169.
J U U D A M E S O P O T A M I A N I M P E R I U M I E N 6 5
tiin.82 Jerusalemin tuho vuonna 586 eaa. on esimerkki kaupungin joh-donmukaisesta tuhoamisesta (ks. edellä).
Tuhoamisella oli kauaskantoiset seuraukset, sillä jälleenrakentami-nen oli työlästä, eikä se koskenut välttämättä vain asutuksia. Deuterono-miumin luvussa 20 annetaan ohjeita sodankäymiseen. Luvun lopusta löytyy myös piirittämiseen liittyvä ohje:
19 Jos joudutte pitkään piirittämään jotakin kaupunkia, älkää ryhtykö kirves kädessä hävittämään sen ympäristössä kasvavia puita. Älkää hakatko niitä maahan, sillä saatte niistä syötävää. Eiväthän puut ole ihmisiä, ei teidän tarvitse käydä niiden kimppuun.
20 Saatte kuitenkin katkoa sellaisia puita, joista tiedätte, etteivät ne tuota syötävää hedelmää. Niitä voitte kaataa ja niistä voitte rakentaa piirityslaitteita viholliskaupunkia vastaan, kunnes se kukistuu. (Deut. 20:19–20)
Piirityksen yhteydessä puiden kaatamisen ensisijaisena tavoitteena on ol-lut nopeuttaa kaupungin antautumista, kun ravinnonlähteet ja kallisar-voinen omaisuus tuhottiin (ks. kohdasta tarkemmin Särkiön artikkelissa tässä kirjassa). Tekstillä kritisoidaan todennäköisesti babylonialaisia kau-pungin läheisen puuston tuhoamisesta. Tarkoituksena oli ollut estää piiritettyjä hyödyntämästä puita, mutta samalla hidastettiin alueen jäl-leenrakentamista. Jos kaupunki oli hyvin varustautunut sotaan, sen vil-javarastot olivat kaupungin sisäpuolella ja vesilähteen vesi johdettu kau-punkiin. Näin viholliselle jäi tuhottavaksi vain kallisarvoiset hedelmä-puut.83 Puut kasvoivat hitaasti, tuottivat hoidettuna säännöllisesti satoa, mutta vasta vuosien päästä. Niiden kaataminen vaikutti paikallisten elämään pitkään. Vanhasta testamentista löytyy lisäksi uhkauksia (Deut.
28:30; Jes. 5:1–17; Jer. 6:9–15; Hes. 28:26; Sef. 1:13), joissa pelotellaan
82 Uehlinger (2003, 284) kiinnittää huomiota siihen, kuinka siisteissä riveissä pakkosiirrettä-vät Lakisin asukkaat on kuvattu poistumassa kaupungista Sanheribin Lakis-reliefissä. Muuta-maa (mahdollisesti sotilasta) kidutetaan kuvassa. Uehlinger huomauttaa, että voitettujen kau-punkien asukkaiden kiduttaminen on yleinen teema valloitusta kuvaavissa assyrialaisissa reliefeissä.
83 Wright 2008, 430; Eph‘al 2009, 53–54. Eph‘al (2009, 15) kirjoittaa kuvaavasti kohdan edustavan ”luonteeltaan humanitääristä idealismia ja käytännön realiteettien puutetta”.
sillä, että istutettujen viiniköynnösten tai hedelmäpuiden satoa ei pääse nauttimaan. Näin esimerkiksi Amoksen kirjan jakeessa 5:11:84
Te poljette tilattomia ja viette maanvuokrana heidän viljansa. Sen tähden teidän käy näin: Vaikka te rakennatte taloja hakatuista kivistä, ette saa asua niissä. Vaikka te istutatte ihania viinitarhoja, ette saa nauttia niiden viiniä.
Näiden uhkausten on nähty liittyvän ennen kaikkea piirityssodankäyn-nin tilanteeseen. Jeremy Smoak kokoaa yhteen Assyrian kupiirityssodankäyn-ninkaiden piirityssodankäyntiä esittäviä reliefejä, joissa tuhotaan puita, sekä tekstejä, joissa puiden tuhoaminen mainitaan, ja päätyy usean assyriolo-gin jo esittämään tulokseen, että puiden ja viiniköynnösten hävittämi-sessä oli kyse kostosta. Kaupunki ryöstettiin ja poltettiin, muurit tuhot-tiin, väestö orjuutettiin ja samassa yhteydessä ympäröivät viljelykset ja puut hävitettiin polttamalla.85