Hoidon arviointi

Hoidon arviointiin kuuluu muun muassa potilaan tämänhetkinen vointi, poti-laan ja mahdollisen läheisen näkemys hoidosta, ammattihenkilöiden arvio hoi-dosta, hoidon sekä kuntoutuksen vaikuttavuus, jatkohoito, käytetyt mittarit ja mittaukset (THL 2018).

Iso-Britanniassa sisätautilääkäriyhdistys kehitti NEWSin eli National Early Warning Scoren vuonna 2012. Tarkoituksena sen oli helpottaa aikuispotilai-den peruselintoimintojen arviointia, seurantaa ja mahdollistaa aikaisinpuuttu-misen kehittyviin peruselintoiminnon häiriöihin. Pisteytyksessä otettiin huomi-oon happisaturaatio, hengitystaajuus, verenpaineet, syketaajuus, tajunnan taso, lämpötila sekä mahdollisen lisähapen käyttö. Mittarissa käytettiin avuksi pisteytys järjestelmää ja jokainen poikkeavuus pisteytettiin asteikolla 0–3. Mitä korkeampi pistemäärä, sitä kauempana ollaan normaalista fysiologisesta ar-vosta. Korkeat pistemäärät myös ennakoivat sydänpysähdystä, tehohoitoon päätymistä tai kuolemaa seuraavan vuorokauden aikana. (Karjalainen ym.

2018.)

Alun perin pisteytys järjestelmä kehitettiin tunnistamaan vuodeosastopotilai-den tilan heikentymistä, mutta se todettiin myös luotettavaksi ja toimivaksi en-sihoidossa sekä päivystyspoliklinikoilla. NEWS tarjoaa yhteisen tavan arvioida potilaan peruselintoimintojen tilaa ja potilaan tilan seurantaan tämä tuo jatku-vuutta. Pisteytys tuo myös selkeät hälytysrajat lääkärin konsultoimiselle sekä MET-tiimin hälyttämiselle. (Karjalainen ym. 2018.)

Taulukko 2. Aikaisen varoituksen pisteytysjärjestelmä NEWS (Karjalainen ym. 2018)

Pisteet 3 2 1 0 1 2 3

Hengitys-taajuus

≤8 9–11 12–20 21–24 ≥25

Happi-sa-turaatio

≤91 92–93 94–95 ≥96

Lisähappi käytössä

Kyllä Ei

Systolinen verenpaine

≤90 91–100 101–110 111–219 ≥220

Syke-taa-juus

≤40 41–50 51–90 91–110 111–130 ≥131

Tajunnan taso

Normaali Poikkeava

Lämpötila ≤35.0 35.1–36.0 36.1–38.0 38.1–39.0 ≥39.1

Pisteet 0 Matala riskiluokka, laske silti NEWS-pisteet vähintään 12 h välein.

Pisteet 4–1 Matala riskiluokka, informoi potilaan voinnin muutok-sesta muita hoitajia. Laske NEWS-pisteet uudestaan vähintään 8 tunnin vä-lein.

Pisteet 6–5 Kohtalainen riskiluokka. Tarvittaessa aloita välittö-mät hoitotoimenpiteet sekä informoi potilaan voinnin muutoksista muita hoita-jia. Jatkotoimista konsultoi lääkäriä. Laske NEWS-pisteet vähintään 2–4 tun-nin välein.

Pisteet ≥7 Korkea riskiluokka. Tarvittaessa aloita välittömät hoi-totoimenpiteet ja tee MET-hälytys. Lisäksi hälytä hoitava lääkäri. Laske NEWS-pisteet 0–2 tunnin välein (Karjalainen ym. 2018)

Hoidon arvioinnissa kuvataan, miten potilaan hoidon tarpeisiin on vastattu, saavutettiinko suunnitellut tavoitteet, mitä muutoksia potilaan tilassa on mah-dollisesti tapahtunut ja minkälainen kokemus potilaalla on saamastaan hoi-dosta. Hoidon arvioinnissa myös mietitään, onko hoidon tavoitteet asetettu liian korkeiksi, liian mataliksi vai juuri sopiviksi sekä olivatko ne potilaan tilaan nähden sopivia sekä realistisia. Voidaan myös tarvittaessa miettiä uusia hoi-don tarpeita, hoihoi-don tavoitteita ja hoitotyön toimintoja. (Rautava-Nurmi ym.

2019.)

Hoidon arvioinnissa myös arvioidaan sitä, onko potilaan mielestä ongelma poistunut tai lievittynyt. Usein vaihtuvissa tilanteissa potilaan arviointia suorite-taan lyhyin väliajoin sekä nopeasti. Muissa tapauksissa hoidon arviointia teh-dään harvemmin, esimerkiksi kerran kuukaudessa tai vuodessa. Hoitava hen-kilöstö kerää potilaasta tietoa haastattelemalla, havainnoimalla ja mittaamalla, näitä tarvitaan arvioinnin tekemiseen. Tavoitteisiin verrataan kerättyä tietoa ja tulosten perusteella tehdään päätelmät, onko potilaan tilanteessa tapahtunut muutoksia ja millaisia ne ovat. (Rautava-Nurmi ym. 2019.)

Kun hoitojakso on päättynyt, tehdään hoitotyön yhteenveto. Siinä verrataan potilaan tilaa sairaalaan tulovaiheessa ja millainen se on hoitojakson päätty-essä. Hoitotyön yhteenvetoon kirjataan potilaan saama sairaalassa olon aikai-nen hoito sekä kaikki hoidossa tapahtuneet keskeiset asiat. (Rautava-Nurmi ym. 2019.)

3 ALKOHOLI- JA KORVIKEALKOHOLI-INTOKSIKAATIO

Vakavimmillaan alkoholi-intoksikaatiot eli etanolimyrkytykset voivat olla hen-genvaarallisia. Intoksikaatioina ne ovat hyvin yleisiä, niitä ei tule aliarvioida, koska ne aiheuttavat vuosittain yhtä monta myrkytystä kuin kaikki lääkeaineet

yhteensä. (Kuisma ym. 2017.) Suomessa alkoholi on yleisin kuolemaan joh-tava myrkytyksen aiheuttaja, kun taas korvikealkoholit aiheutjoh-tavat vuosittain vain muutamia kuolemia (Huttunen 2017). Lapset ovat erityisen herkkiä eta-nolimyrkytyksille (Kuisma ym. 2017).

Alkoholia juodessa, se kulkeutuu koko elimistöön verenkierron välityksellä.

Rasvakudokseen imeytyy vain hyvin pieni osa, sillä alkoholin rasvaliukoisuus on huono (Partanen ym. 2015). Alkoholin vaikutuksiin sekä imeytymiseen vai-kuttaa myös ikä, paino, sukupuoli, ruokailu, alkoholin nauttimisnopeus ja erilset lääkkeet (Aalto ym. 2015). Alkoholi lamauttaa aivojen toimintaa ja näin ai-heuttaa humalatilan. Ihmisessä, se näkyy käyttäytymisen, toimintakyvyn ja mielentilan muutoksina. Humalluttava vaikutus alkaa muutamissa minuuteissa alkoholipitoisen juoman nauttimisen jälkeen. Kuitenkin vaikutuksen alkami-seen ja vahvuuteen vaikuttavat samanaikaisesti syöty ruoka sekä alkoholipi-toisuus. Keskushermoston dopamiinivälitteisten hermoratojen toiminnan li-sääntymisestä aiheutuu mielihyvän tunne eli nousuhumala. Varsinaisia resep-toreja alkoholilla ei ole keskushermostossa, mutta se vaikuttaa useiden eri vä-littäjäaineiden säätelemiin hermojärjestelmiin. On havaittu merkittävimpiä muutoksia muun muassa gamma-aminovoihapon eli GABAn sekä glutamiinin välittämissä hermotoiminnoissa. Keskushermoston toimintojen lama ilmenee humalan eri vaiheessa ja vaihtelee yksilöllisesti. Alkoholin juomisen alussa vaikutus koetaan rentouttavana, virkistävänä, estoja vähentävänä ja mielihy-vää tuottavana. Kuitenkin humalan lisääntyessä liikkeiden koordinointi ja tasa-paino heikkenevät hyvin nopeasti. Runsaan juomisen jälkeen muistiinpaina-miskyky saattaa heiketä huomattavasti, mikä pahimmillaan voi johtaa siihen, ettei muista juomisen aikaisia tapahtumia ollenkaan. (Partanen ym. 2015.)

Korvikealkoholeja ei yleensä ottaen ole tarkoitettu nautittavaksi vaan muuhun tarkoitukseen, kuten auton lasinpesunesteeksi. Tarkkaa määrää niiden käyttä-jistä ei tiedetä. Uskotaan, että niiden käyttöön liittyy korvikealkoholien halpuus, siksi käyttäjäryhmänä on yleensä keski-ikäiset alkoholisoituneet miehet.

(Kuisma ym. 2017.) Korvikealkoholi-intoksikaatiot eivät aina tapahdu syrjäyty-neille alkoholisteille, jotka tietoisesti juovat esimerkiksi lasinpesunestettä, vaan potilas voi myös juoda sitä tietämättään (Lapatto-Reiniluoto & Ikäheimo 2012).

Kyseessä olevan intoksikaatio tyypin mukaan määräytyy myrkytyksen hoito,

vaarallisuus ja oireisto. Yleisimpiä vakavia myrkytyksiä aiheuttavia korvikeal-koholeja ovat isopropanoli, metanoli ja etyleeniglykoli. (Kuisma ym. 2017). Po-tilailla, joiden epäillään nauttineen korvikealkoholeja ja todetaan metabolinen asidoosi, tulee hoito aloittaa viivyttelemättä ja pitoisuusmäärityksen tulosta odottamatta (Lapatto-Reiniluoto & Ikäheimo 2012). Kuitenkin korvikealkoholin tarkka määrittely on hankalaa. Ne voivat olla muuhun kuin nautintokäyttöön tarkoitettuja alkoholivalmisteita, joita kuitenkin juodaan. Vaikutuksiltaan ne voi-vat olla samanlaisia kuin alkoholijuomilla, mitkä ovoi-vat tarkoitettu nautittavaksi.

(Österberg 2008)