1. Johdanto
2.2. Historia Opetussuunnitelman perusteissa – tavoitteet ja sisällöt
Opetussuunnitelma antaa opetukselle kehyksen, jota vasten voidaan tarkastella myös sitä, toteutuuko opetus aiotusti. Tässä tutkimuksessa opetussuunnitelman arviointilinjaukset ovat toinen kriteeristö, johon kirjasarjojen arviointiaineistoa verrataan. Sen vuoksi tässä kuvataan opetussuunnitelman syntyä ja olemusta.
Suomessa Opetushallitus antaa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Ne on valmisteltu valtioneuvoston hyväksymän tuntijakoasetuksen perustalle.
Opetussuunnitelma on poliittinen teksti, jolla valtiovalta pyrkii ohjaamaan koulujen toimintaa ja määrittämään kansalaisten saamia valmiuksia.43 Opetussuunnitelmaan kohdistuu odotuksia monilta tahoilta, ja lopputulos voi olla ristiriitainen. Sitä kuvataan välillä toiveiden tynnyriksi.44 Se on myös ajankuvaa, koska sillä pyritään vastaamaan esiin nousseisiin tarpeisiin. Suomessa peruskoululle on tehty opetussuunnitelma 1970, 1985, 1994, 2004 sekä 2014.45 Vaikka sen valmistelussa käytetään asiantuntijoita, opetussuunnitelmaa ei lähteistetä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden avulla jokainen opetuksen järjestäjä, yleensä kunta, tekee vielä paikallisen opetussuunnitelman. Koska vuoden 1994 perusteet olivat hyvin väljät ohjaavuudessaan, toisin kuin vuosina 1985 ja 2004, on opetussuunnitelmien kehitystä kuvattu heiluriliikkeenä.46
Opetussuunnitelman perusteilla halutaan taata oppilaiden yhdenvertaisuutta. Vuoden 1994 versio heijasti aikaansa siinä, että se syntyi vaiheessa, jossa normiohjausta oli laajemminkin haluttu purkaa ja päätöksentekoa tuoda paikallisemmaksi, ja niinpä koulut saivat siinä melko vapaat kädet tehdä paikallisen opetussuunnitelman. Kun se jätti kunnille paljon vapautta, vain osa kouluista tarttui mahdollisuuksiin kehittää toimintaansa ja eriarvoisuus koulujen välillä lisääntyi. Niinpä vuonna 1999 tiukennettiin ohjausta ja luotiin oppiaineisiin hyvän osaamisen kriteerit arvioinnin perustaksi. Käytäntö on säilynyt vuosiin 2004 ja 2014, jolloin opetussuunnitelman perusteissa ovat olleet hyvän osaamisen kriteerit
43 Rokka 2011; Brauch 2017
44 Salminen 2015, 66,70
45 Peruskoulun ensimmäinen opetussuunnitelma julkaistiin kahtena osana: Peruskoulun opetussuunnitelmakomitean mietintö I : opetussuunnitelman perusteet (Komiteamietintö 1970: A 4) ja Peruskoulun opetussuunitelmakomitean mietintö II : oppiaineiden opetussuunnitelmat(Komiteamietintö 1970: A 5).
46 Esim. Rokka 2011, 306.
päättöarviointivaiheeseen sekä nivelkohtiin (2014-versiossa 6.luokan loppuun). Kun 1999 kriteerit olivat suositus, ovat ne myöhemmissä opetussuunnitelmalla olleet normi.
POPS2014 on edeltäjäänsä tiukempi – tekstimäärä, ohjeistus ja normit ovat lisääntyneet – voikin olla, että heiluriliikepuhe vähenee.
Opetussuunnitelman perusteet määrittää sisällöt ja tavoitteet opetukselle (Ks. Taulukko 2 ja Kuvio 1). Sen ymmärtäminen, etteivät nämä ole sama asia, on keskeistä arvioinnin haasteiden ja historian opetuksen muutosten ymmärtämiselle.
Opetussuunnitelman perusteet nimittäin edellyttävät arvioimaan tavoitteiden saavuttamista, ei sisältöjen osaamista.47
Tavoitteet kuvaavat sitä, millaisia taitoja oppiaineeseen liittyen oppilaalla tulisi olla.
Opetussuunnitelma tavoitteet on kirjoitettu opettajalle, opettajan siis pitäisi esimerkiksi ohjata havaitsemaan, johdattaa tunnistamaan, auttaa ymmärtämään. Tavoitteista johdetaan oppilaan osaamisen kuvaukset. Sisältöjen kohdalla puhutaan ”Keskeisistä
sisältöalueista”, ja opetussuunnitelman perusteissa niitä ei ole kirjoitettu tarkoiksi luetteloiksi. Jotkut kunnat ovat paikallisissa opetussuunnitelmissaan saattaneet tarkentaa sisältöaluekuvauksia tarkemmiksi sisältöluetteloiksi.
47 POPS 2014, 48
Taulukko 2: Historian opetuksen tavoitteet luokille 4-6 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014).
Opetuksen tavoite
Sisältö-alueet Merkitys, arvot ja asenteet
T1 ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena
S1-S5 Tiedon hankkiminen menneisyydestä
T2 johdattaa oppilasta tunnistamaan erilaisia historian lähteitä S1-S5 T3 ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden S1-S5 Historian ilmiöiden ymmärtäminen
T4 auttaa oppilasta ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin sekä käyttämään niihin liittyviä historiallisia käsitteitä
S1-S5 T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja S1-S5 T6 johdattaa oppilasta hahmottamaan erilaisia syitä ja seurauksia historian tapahtumille ja
ilmiöille
S1-S5 T7 auttaa oppilasta tunnistamaan muutoksia oman perheen tai yhteisön historiassa sekä
ymmärtämään, miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille
S1-S5 T8 harjaannuttaa oppilasta hahmottamaan jatkuvuuksia historiassa S1-S5 Historiallisen tiedon käyttäminen
T9 ohjata oppilasta esittämään muutoksille syitä S1-S5
T10 ohjata oppilasta selittämään, miten tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä
S1-S5
T11 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toimintaa S1–S5
Historian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 4-6
Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista. Historian opiskelu on hyvä aloittaa perehtymällä historian tiedon luonteeseen oppilaan suvun tai lähiyhteisön menneisyyden avulla.
Keskeisissä sisältöalueissa kiinnitetään huomio oman perheen, paikkakunnan ja lähialueen historiaan soveltuvissa kohdissa. Sisältöalueet voidaan käsitellä joko kronologisesti tai temaattisesti.
S1 Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty: Perehdytään ihmisen elämiseen pienissä
populaatioissa ja metsästyskulttuuriin sekä maanviljelykulttuurin murrokseen ja sivilisaation syntyyn.
S2 Vanha aika ja antiikin perintö: Paneudutaan demokratian orastukseen Kreikassa ja
roomalaiseen yhteiskuntaan. Aikakautta tarkastellaan lisäksi Pohjolan asuttamisen näkökulmasta.
S3 Keskiaika: Perehdytään keskiaikaiseen maailmankuvaan sekä idän ja lännen kulttuurisiin yhtäläisyyksiin ja eroavaisuuksiin ja niiden vaikutuksiin eri ihmisryhmille. Käsitellään Suomen siirtyminen historialliseen aikaan ja Ruotsin yhteyteen.
S4 Uuden ajan murrosvaihe: Tutustutaan tieteessä, taiteessa ja ihmisten uskomuksissa tapahtuneisiin muutoksiin.
S5 Suomi osana Ruotsia: Tarkastellaan kehitystä Suomessa 1600–1700-luvuilla.
Kuvio 1: Historian oppiaineen sisältöalueet Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014)
Tavoitteiden olemus opetussuunnitelmissa on muuttunut, mikä on hyvä tietää, kun tarkastelee oppimateriaalin suhdetta opetussuunnitelmaan ja tavoitteiden arviointia. POPS2004 ja POPS2014 kuvaavat erikseen tavoitteet ja sisällöt. Vuoden 1994 perusteissa on kohta ”Tavoitteet ja keskeiset sisällöt”, joka on nykyisiin verrattuna sisältöpainotteinen, sekä ”Opiskelun luonne ja opetuksen lähtökohtia”, jossa kuvatut asiat vaikuttavat enemmän nykyisiltä opetussuunnitelmatavoitteilta.48 Tavoitteiden roolin voi katsoa vahvistuneen vielä lisää vuoden 2014 perusteissa; määrä on kasvanut ja hyvän osaamisen kriteerit on johdettu niistä suoraan.49
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) kuvauksesta historian oppiaineen tehtävästä huomaa, että tekijät50 ovat tunteneet historiatietoisuuden, historiallisen ajattelun ja historian taitojen keskeisyyden. Siinä historian opetuksen tehtävänä on ”kehittää oppilaiden historiatietoisuutta”, ”kannustaa omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet”, ”kehittää historian tekstitaitoja: taitoa lukea ja
48 Historian Tavoitteissa ja keskeisissä sisällöissä on mm. kohdat: ”perehtyy kotimaan ja kotiseudun historiaan ja kulttuuriperinteeseen, jotta hänen kansallinen identiteettinsä vahvistuisi” sekä ”osaa hankkia ja käyttää historiallista ja yhteiskunnallista tietoa sekä käsitellä historiallisia ja ajankohtaisia ongelmia” ja ”perehtyy maailma, kuitenkin erityisesti Suomen naapurialueiden ja muun Euroopan, historiaan merkittäviksi muodostuneisiin tapahtumiin ja aikakausiin” Jälkimmäisessä on johdantovirke ”Historian ja yhteiskuntaopin opiskelujen järjestelyjen tavoitteena on, että niiden yhteydessä oppilas”, jonka alle on listattu asioita kuten ”kehittää ja kypsyttää ajantajuaan ja historiatietoisuuttaan ja oppii suhteuttamaan oman aikansa ja itsensä jatkuvaan muutokseen” ja ”havaitsee ihmisen ja luonnon välisen suhteen merkityksen historian ja nykyhetken sekä tulevaisuuden peruskysymyksenä.”. POPS 1994
49 Historiassa alakoulun tavoitteita on 11, kun niitä oli 2004 oli 5, hyvän osaamisen kriteerien määrä kasvoi seitsemästä kymmeneen.
50 Opetussuunnitelman perusteiden historian oppiaineen osuuksia valmistelleen ryhmän kokoonpano löytyy Opetushallituksen sivuilta: https://www.oph.fi/ops2016/tyoryhmat/historia Siihen kuului yksi historian pedagogiikan professori, kaksi normaalikoulun ohjaavaa opettaja, yksi luokanopettaja, yksi rehtori ja kolme ns. tavallisten koulujen historian aineenopettajaa.
analysoida menneisyyden toimijoiden tuottamia lähteitä sekä tehdä päteviä tulkintoja niiden tarkoituksesta ja merkityksestä.”, ”Oppilaita ohjataan ymmärtämään historiatiedon tulkinnallisuutta ja moniperspektiivisyyttä”, ”selittämään historiallisessa kehityksessä ilmenevää muutosta ja jatkuvuutta”, ” oivaltamaan toiminnan taustalla esiintyviä tekijöitä ja ihmisten motiiveja”. 51 Oppiaineen yleisen tehtävän ajatukset on saatu sisällytettyä asetettuihin tavoitteisiin (taulukko 2) hyvin tekstitaitojen, tiedon hankkimisen ja analysoinnin osalta. Myös historian taidoille oleelliset kronologian ja syy-seuraussuhteiden hahmottaminen ovat tavoitteissa. Historiatietoisuus on jäänyt vähemmälle. Kaikkiaan historian taidot näkyvät selkeinä historian opetussuunnitelmatavoitteissa. Sisältöjen suhteen OPS jatkaa esihistoriasta uuden ajan alkuun -linjalla. Kuten tässä tutkimuksessa käy ilmi, tavoitteiden nousu selkeästi historian opetuksen keskiöön on haaste oppimateriaaleille – historian taitoja tulisi opettaa ja arvioida.
Opetussuunnitelma ei aina siirry käytäntöön. Syitä on monia. Tavoitteet ja kriteerit eivät ole aina yksiselitteisiä ohjenuoria opetukselle. Toisaalta, ei riitä, vaikka opetussuunnitelma olisi selkeäkin. Opettaja saattaa opettaa tavalla, johon hän on tottunut miettimättä paljoa opetussuunnitelmaa.52 Ja vaikka opettaja käyttäisi opetussuunnitelmaa opetuksensa ohjenuorana, sisällöt voivat ohjata enemmän kuin tavoitteet.53 Opettaja saattaa myös ajatella sisällöt läpikäymällä tavoitteidenkin toteutuvan tai olettaa oppikirjan toteuttavan opetussuunnitelmaa – näiden oletusten ongelmista luvussa 2.5.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sitä, millaisen perustan oppikirjasarjojen opettajan materiaalit antavat historian oppimisen arviointiin. Tämän vuoksi seuraavassa luvussa esitellään kouluarviointia yleisesti ja fokusoidaan sitten uusimman opetussuunnitelman arviointikäsityksiin sekä historian arviointiin siinä.