6 Tutkimuksen tulokset ja niiden tarkastelu
6.2 Hereford-sonnien tulokset
6.2.1 Painokehitys
Kuvasta 13 huomataan, että hereford-sonnien jakauma on muuttunut melko paljon, lähes puolet sonneista on saavuttanut painoluokan 3. Keskiluokkaan kuuluu nyt vähiten sonneja ja
Vieroituspaino
AB 11 381 668 774 5,64 7,70 101,12 4,79 13,06
AB 40 397 646 624 5,63 6,62 78,99 4,03 12,66
AB 61 382 585 530 4,46 6,33 74,09 2,60 13,98
Keskiarvo 384 620 626 5,05 6,78 83,49 3,75 13,39
Min 377 580 530 4,46 6,33 74,09 2,60 12,66
Max 397 668 774 5,64 7,70 101,12 4,79 13,98
painoluokassa 1 on kolmasosa hereford-sonneista. Tällainen herefordien painoluokkien jakaumien muutos voi olla selitettävissä hitaammalla kasvurytmillä, jossa sonnien kasvu on kiihtynyt vasta vieroituksen jälkeen.
Kuva 12 Hereford-sonnien jakauma vuodenpainoluokkiin.
Hereford-sonnien vieroituspainoluokkaan 1 kuuluu 24 sonnia, joista taulukon 12 mukaan kolme on onnistunut nousemaan kaksi luokkaa ylöspäin vuodenpainoluokkaan 3 ja kaksi on noussut vuodenpainoluokkaan 2. Loput ovat säilyneet alimmassa luokassa. Ryhmän paras kasvu on sonnilla HF 3, 263 kiloa. Heikoin kasvu on HF 41:n 178 kiloa. Vieroituspainoluokan 1 parhaan ja heikoimman kasvun välinen ero on 85 kiloa. Luokan mediaanikasvu on 227 kiloa.
Taulukko 12 Hereford-sonnien vieroituspainoluokka 1: alle 310 kiloa painavat sonnivasikat.
Vieroituspainoluokan 2 36:n sonnin ryhmässä on taulukon 13 mukaan tapahtunut eniten liikehdintää toisiin luokkiin. 16 sonnia on noussut vuodenpainoluokkaan 3 ja 5 pudonnut vuodenpainoluokkaan 1. Tässä vieroituspainoluokassa on kaikkien hereford-sonnien painoluokkien yksilöiden paras ja heikoin kasvu, jonka erotus on 132 kiloa. Parhaan kasvun saavutti 292 kilolla HF 58 ja heikoimman kasvun 160 kilolla HF 99. Luokan mediaanikasvu on 228,5 kiloa.
Vieroituspainoluokka 1 Vieroituspaino Vuodenpaino Kasvu
HF 3 308 571 263
Taulukko 13 Hereford-sonnien vieroituspainoluokka 2: 310-340 kiloa.
Vieroituspainoluokka 2 Vieroituspaino Vuodenpaino Kasvu
HF 8 320 531 211
Vieroituspainoluokassa 3 saavutettiin taulukon 14 mukaan hereford-sonnien keskiarvollisesti parhaat kasvut, eli kasvujen mediaani on 244 kiloa. Kaikki ryhmään kuuluvat 14 sonnia säilyttivät korkeimman luokan myös vuodenpainoissa. Vieroituspainoluokan 3 paras kasvu on sonnilla HF 46 277 kilolla ja heikoin kasvu sonnilla HF 4 190 kilolla. Parhaan ja
heikoimman välisen kasvun erotus on 87 kiloa.
Taulukko 14 Hereford-sonnien vieroituspainoluokka 3: yli 340 kiloa painavat sonnivasikat.
Painoluokkiin jaettujen hereford -sonnien mediaani 231 kiloa ja kaikkien tarkkailujaksolla olleiden sonnien kasvujen mediaani on 234 kiloa. Tässä ei ole huomattavaa eroa toisiinsa.
Painoluokkiin jaettujen sonnien vieroituspainojen mediaani on 323 kiloa ja vuodenpainojen on 548 kiloa. Kaikkien tarkkailujaksolla olleiden sonnien vieroituspainojen mediaani on 320 kiloa ja vuodenpainojen mediaani 547 kiloa. Erot ovat vain muutaman kilon suuruisia. Tästä voidaan päätellä, että vaikka kaikki herefordeja kasvattavat tilat olisivat vastanneet kyselyyn, tulokset tuskin eroaisivat juurikaan nykyisistä.
Vieroituspainoluokka 3 Vieroituspaino Vuodenpaino Kasvu
HF 1 358 561 203
6.2.2 Ultraäänimittaustulokset
Hereford-sonnien ultraäänimittaustaulukkoon 18 on esitetty samat asiat kuin
angus-sonneillakin. Taulukosta 18 nähdään, että hereford -sonnien painoluokan muutoksella ei ole yhteyttä selkälihaksen pinta-alan suhdelukuun eikä pintarasvan paksuuteen.
Taulukko 15 Kyselyyn vastanneiden tilojen hereford-sonnien ultraäänimittaustulokset.
6.2.3 Kyselyn tulokset
Hereford-sonneilla vieroituspainoluokka 3 jäi niin ikään pienimmäksi luokaksi, kun 23 % sonneista ylsi siihen luokkaan. Vain tila 4 seitsemästä hereford-tilasta koki laidunkauden epäonnistuneen. Tilalla 4 syyksi vastattiin kuivuus, joka oli haitannut nurmien kasvua.
Vastauksessa mainittiin, että laidunten huono kasvu on näkynyt myös vieroituspainoissa.
Vasikoiden lisäruokintaa käytti hereford-kasvattajista vain tila 5. Lisäruokintaa oli käytetty vain vieroituksen yhteydessä. Tällä tilalla myös laidunkausi oli onnistunut hyvien
sääolosuhteiden vuoksi. Voidaan sanoa, että onnistunut laidunkausi sekä lisäruokinta ovat turvanneet vasikoiden kasvua. Lisäruokinnalla on voitu myös ehkäistä mahdollista kasvujen notkahdusta vieroituksen yhteydessä.
Lopuilla hereford-tiloilla (1, 2, 3, 8 ja 11) koettiin laidunkausi onnistuneeksi eikä vasikoiden lisäruokintaa ole käytetty. Tilalla 1 onnistuttiin hyvien sääolosuhteiden ja laitumen
lajikevalintojen ansioista. Tilalla 2 mainittiin myös laitumen lajikevalinnat sekä laidunkierron onnistuminen. Laidunkierron onnistuminen on ollut avaintekijä myös tilalla 3. Lisäksi tilalla 3 mainittiin laitumien kohtuullinen mitoitus ja oikein ajoitettu reagointi sekä hyvä seuranta.
Tiloilla 8 ja 11 laidunkausi oli onnistunut laitumen lajikevalintojen ja laidunkierron onnistumisen ansioista.
6.2.4 Kyselyn tulosten vertailu sonnien mitattuihin tuloksiin
Taulukossa 16 esitellään kaikkien Ali-Lekkalassa mitattujen hereford-sonnien
ultraäänimittaustulosten keskiarvo sekä vaihteluväli. Näihin arvoihin vertaillaan kyselyyn vastanneiden tilojen ultraäänimitattujen sonnien tuloksia. Ultraäänimittaustulokset on jaettu vieroituspainoluokkien mukaan taulukoihin, joista on nähtävillä sonnin tunniste, painotulokset, ultraäänimittaustulokset sekä lähtötila. Jokaisessa taulukossa on mukana myös kyseisen vieroituspainoluokan tulosten keskiarvot sekä vaihteluväli.
Taulukko 16 Kaikkien tarkkailujaksolla olleiden hereford-sonnien ultraäänimittaustulosten keskiarvot ja vaihteluväli.
Taulukossa 17 käsitellään vieroituspainoluokka 1 sonnien tuloksia. Selkälihaksen pinta-alan suhdeluku on tässä luokassa selkeästi rodun keskiarvon (taulukko 16) yläpuolella. Lisäksi selkälihaksen pinta-alan suhdeluvun vaihteluväli on muita herefordien vieroituspainoluokkia huomattavasti pienempi, jolloin tässä luokassa sonnit ovat lihakkuudeltaan tasaisimpia.
Muiden ominaisuuksien keskiarvot jäävät vain hitusen rodun keskiarvojen alapuolelle.
Taulukon 17 väreistä huomataan, että vihreä selkälihaksen suhdeluvun arvo on useimmiten yhteydessä vuodenpainoluokkaan 1. Myös kaikki vihreän selkälihaksen suhdeluvun arvon saavuttaneet sonnit ovat elopainoltaan rodun keskiarvoa kevyempiä. Kaikkien
tarkkailujakson ultraäänimitattujen hereford -sonnien elopainojen keskiarvo on 560 kg.
Pintarasva, mm
Selkälihas paksuus, cm
Selkälihas pinta-ala,
cm²
Lihaksen sisäinen rasva, %
Selkälihas, p-a per 100kg, cm²
Keskiarvo 6,03 6,52 81,25 3,32 14,58
Min 3,22 5,3 69,85 1,83 11,47
Maks 10,2 7,39 97,55 4,47 17,21
Taulukko 17 Hereford-sonnien vieroituspainoluokka 1 (alle 310 kg) painoluokka- ja ultraäänimittaustulokset.
Vieroituspainoluokassa 2 (taulukko 18) kaikkien ominaisuuksien ultraäänimittaustulosten keskiarvot ovat erittäin lähellä rodun keskiarvoja (taulukko 16). Ryhmän sonnit ovat vieroituspainoiltaan sekä ultraäänimittaustuloksillaan keskivertosonneja. Tässä
vieroituspainoluokassa pintarasvan paksuuden vaihteluväli ei ole kovin suuri, jolloin sonnit ovat tämän ominaisuuden suhteen tasaisia, vaikka ryhmään sijoittuu kaikkein eniten hereford -sonneja.
Vieroituspainoluokassa 2 selkälihaksen pinta-alan suhdeluvun punainen väri on useimmiten yhteydessä vuodenpainoluokkaan 3. Myös tässä vieroituspainoluokassa kaikki vihreän suhdeluvun arvon saavuttaneet sonnit ovat elopainoltaan rodun keskiarvoa (560 kg) kevyempiä.
HF 13 283 500 540 6,04 6,67 82,74 3,50 15,32
HF 30 277 540 522 6,50 6,38 81,81 3,29 15,67
HF 33 277 529 550 4,86 6,60 83,66 2,78 14,97
HF 39 305 514 508 4,96 6,66 81,62 2,62 16,07
HF 56 282 513 548 5,35 6,26 81,26 2,96 15,95
HF 66 259 503 498 5,67 5,30 70,39 3,19 14,11
HF 70 306 516 508 5,33 6,71 77,18 2,95 15,19
HF 81 302 564 598 10,20 6,92 87,80 4,47 14,68
HF 85 306 563 542 4,19 6,17 81,82 2,73 15,10
HF 89 289 523 494 4,30 6,00 80,84 3,25 16,37
HF 94 292 526 498 5,67 5,30 70,39 3,19 14,11
Keskiarvo 291 532 540 5,87 6,31 80,71 3,25 15,04
Min 259 500 494 4,19 5,30 70,39 2,62 13,94
Max 308 571 620 10,20 6,92 87,80 4,47 16,37
Taulukko 18 Hereford-sonnien vieroituspainoluokka 2 (330-360 kg) painoluokka- ja ultraäänimittaustulokset.
Vieroituspainoluokassa 3 (taulukko 19) selkälihaksen kaikkien ominaisuuksien mittaustulosten keskiarvo on rodun keskiarvojen (taulukko 16) alapuolella.
Rasvaominaisuudet sen sijaan esiintyvät positiivisessa valossa. Vieroituspainoluokan 3 pintarasvan paksuuden keskiarvo on rodun keskiarvon alapuolella ja pintarasvan osuus keskiarvon yläpuolella. Pintarasvan ja lihaksen sisäisen rasvan osuuden vaihteluväli on myös hyvin samanlainen kuin muissa vieroituspainoluokissa, jolloin vieroituspainoluokan 3
rasvaominaisuudet ovat hyvät.
Myös vieroituspainoluokan 3 selkälihaksen pinta-alan suhdeluvun vihreä väri on yhteydessä kohtuulliseen elopainoon. Tässä vieroituspainoluokassa vain yksi sonni, jonka selkälihaksen pinta-alan suhdeluku on vihreä ylittää rodun elopainon keskiarvon (560 kg).
Vieroituspaino
HF 15 331 609 598 5,46 6,31 72,25 3,37 12,08
HF 16 328 544 487 6,08 6,42 73,98 3,12 15,19
HF 18 331 581 610 6,55 6,87 83,05 3,51 13,62
HF 19 332 533 515 4,01 6,52 84,18 2,34 16,35
HF 28 317 543 536 7,44 6,69 80,18 3,31 15,24
HF 32 328 570 550 5,68 6,62 86,56 3,19 15,74
HF 36 311 568 566 5,46 6,27 76,89 3,42 13,59
HF 38 311 525 538 7,46 6,81 90,85 4,13 16,89
HF 48 335 579 558 6,13 6,40 83,24 3,20 14,92
HF 54 327 547 506 7,02 6,30 80,72 3,95 15,95
HF 57 312 527 530 6,50 7,33 87,12 3,24 16,44
HF 58 338 630 600 7,63 6,66 82,35 4,14 13,73
HF 59 336 626 630 5,88 5,89 72,42 3,58 11,50
HF 63 328 556 556 6,70 6,39 69,85 4,20 12,56
HF 74 315 537 544 3,49 6,32 79,98 2,26 14,70
HF 75 319 554 512 6,12 6,11 73,03 3,21 14,26
HF 79 322 566 548 6,50 6,29 84,47 3,39 15,41
HF 83 335 594 622 7,82 6,79 78,25 4,41 12,58
HF 88 334 602 528 5,13 6,13 77,70 2,76 14,72
HF 91 338 569 618 5,44 7,05 83,70 2,92 13,54
HF 92 320 549 528 3,82 7,31 84,40 2,36 15,98
HF 101 325 604 650 6,40 6,68 85,94 3,04 13,22
HF 103 320 598 574 7,63 6,86 83,84 3,81 14,61
HF 104 328 595 566 6,76 6,37 75,62 3,98 13,36
HF 105 321 547 548 7,53 6,39 80,56 3,75 14,70
Keskiarvo 326 570 561 6,18 6,55 80,45 3,38 14,44
Min 311 525 487 3,49 5,89 69,85 2,26 11,50
Max 338 630 650 7,82 7,33 90,85 4,41 16,89
Taulukko 19 Hereford-sonnien vieroituspainoluokka 3 (yli 360 kg) painoluokka- ja ultraäänimittaustulokset.
Maltillinen paino on yhteydessä korkeampaan lihakkuuteen. Kaikissa hereford-sonnien vieroituspainoluokissa vihreän tuloksen selkälihaksen pinta-alan suhdeluvussa saaneet sonnit olivat pääosin elopainoltaan alle rodun keskiarvon (560kg). Painavammilla sonneilla selkälihaksen pinta-ala on yleensä suurempi, mutta kun lihakkuutta tarkastellaan suhdeluvun kautta, kevyemmät ja oletetusti kokoluokaltaan pienemmät sonnit pärjäävät paremmin.
Myös maltillisemmalla vieroituspainolla (vieroituspainoluokka 1) on saavutettu keskiarvollisesti paras tulos selkälihaksen pinta-alan suhdelukuun.
Sonnien painoluokkatuloksilla ei ole yhteyttä niiden pintarasvan paksuuteen eikä lihaksen sisäisen rasvan osuuteen. Parhaat rasvatulokset saavutettiin vieroituspainoluokassa 3, mutta se voi olla vain sattumaa tai sonnien geenien positiivista vaikutusta juuri tässä
painoluokassa.
Samalta lähtötilalta tulleilla sonneilla ei juurikaan ole yhtäläisyyksiä painoluokkien ja ultraäänimittaustuloksien välillä tässä aineistossa. Lisäksi aineiston pienen koon vuoksi ei kyselyn ja mittaustulosten välille pystytty vetämään selkeitä korrelaatioita.
Vieroituspaino
HF 46 348 625 658 7,16 6,24 78,77 3,76 11,97
HF 50 355 566 536 3,65 6,65 79,35 2,77 15,09
HF 67 357 596 558 7,24 6,15 72,74 3,96 13,04
HF 80 355 630 678 5,99 6,99 79,98 3,85 11,80
HF 86 351 609 582 6,38 6,26 82,47 3,53 14,17
HF 90 392 648 615 3,31 5,74 70,56 2,00 11,47
HF 100 343 589 558 5,81 6,78 87,51 3,15 15,68
Keskiarvo 360 602 600 5,93 6,49 79,83 3,39 13,39
Min 343 561 536 3,31 5,74 70,56 2,00 11,47
Max 392 648 678 9,41 6,99 87,51 4,11 15,68