Hammaslahti

Sijainti: Joensuu, Pohjois-Karjala Malmi: Cu, Zn, Au

Toiminta-aika: 1972–1986

Kokonaislouhinta: n. 7,9 Mt, josta malmia rikastettiin 5,6 Mt. Malmia on louhittu kolmesta avolouhoksesta sekä maanalaisesta kaivoksesta.

Rikastushiekka: 5,3 Mt

Sivukivi: Sivukivijätteen määrä on alkuaan ollut noin 2,3 Mt, josta pieni osa on siirretty kaivostäyttöön ja rikastushiekan jätealueen penkereiden tukiverhoukseen. Sivukivimursketta on kuljetettu jonkin verran myös kaivosalueen ulkopuolelle maanrakennuskäyttöön.

Lähteet: Puustinen 2003

4.2.1 Läjitysalueiden sijainti ja ympäristövaikutukset

Suljetulla kaivosalueella on rikastushiekan ja sivukiven jätealueet. Rikastushiekan jätealue on padottu Iiksensuolle, joka sijaitsee Iiksenjoen valuma-alueella (Kuva 7).

Padot ympäröivät jätealuetta joka puolelta paitsi eteläosasta, missä jäte rajautuu matalaan kallioharjanteeseen. Patomateriaaleina on käytetty moreenia (alkupato) ja rikastushiekkaa (korotus). Patoa verhoaa ulko- ja sisäpuolelta sulfidipitoinen si-vukivilouhe. Jätealueen pohjarakenteena on lähes kauttaaltaan tiivistynyt, vettä lä-päisemätön turvekerros. Tiivisturverakenteen alla on silttimaakerros, jonka alla on moreenia. (Räisänen ym. 2015a)

Sivukiven jätealue sijaitsee eteläisen avolouhoksen itäpuolella (Kuva 7). Sivukivet on läjitetty kallion päälle ja osalla aluetta ohuen moreenipeitteisen kallion päälle.

Jätealue on suurelta osin peittämätön. Alueen happamat valumavedet kulkeutuvat osin avolouhoksiin (ns. S- ja N-louhoksiin) ja osin Z-louhoksen eteläpuolen kosteikko-altaalle. Sivukivialueen kiviä on murskattu pienempiä määriä maarakennuskäyttöön.

Murskaus lopetettiin sivukivien korkean hapontuottopotentiaalin vuoksi Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen toimesta 2000-luvun alussa. (Räisänen ym. 2015a)

Rikastushiekan jätealue on peitetty moreenimaalla ja paikoin turvemaalla (20–50 cm peittokerros). Alueella kasvaa nuorta mänty- ja koivumetsää. 2000-luvun alussa alueelle levitettiin kalkkisepeliä ja sianlantalietettä, mikä vauhditti aluskasvillisuuden juurtumista ja nopeutti puuston kasvua.

Rikastushiekan jätealueen valumavedet ovat happamia ja sisältävät runsaasti sul-faattia, mangaania ja alumiinia (Viitasalo 2013, Kukkonen 2013). Vuosien 2012 ja 2013 tarkkailutietojen mukaan valumavesien lasku-uoman alapuolisen Iiksenjoen vesi on ollut sähkönjohtavampi ja sisältänyt enemmän sulfaattia, rautaa, mangaania, lyijyä, alumiinia ja sinkkiä kuin yläpuolisen Iiksenjoen vesi (Kukkonen 2013). Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mukaan viime vuosien tarkkailutulokset osoittavat hidasta Iiksenjoen veden laadun paranemista (Mari Heikkinen, suullinen tiedonanto 2016).

Tarkkailuasemien väliset erot pH:n, sähkönjohtavuuden sekä sulfaatin, mangaanin, alumiinin ja sinkin pitoisuuksien osalta olivat pienentyneet.

GTK suoritti Closedure-projektin yhteydessä suotovesimittauksia Hammaslahden kaivannaisjätealueella kesällä 2014 (lisätietoja: http://mineclosure.gtk.fi). Tuolloin rikastushiekan jätealueen itäpuolelta kahdesta suotovesikohdasta mitattiin alhaisia pH-arvoja (3,42 ja 3,49) sekä kohonneita Redox- (348 ja 281 mV) ja sähkönjohtavuusar-voja (646 ja 551 mS/m). Suotovesien metallipitoisuudesta viestii myös ampumaradan liepeillä maisemoinnissa käytetty kiviaines, joka on värjäytynyt suotovesien metal-likuormituksen muodostaman sakkapinnan takia punertavan ruskeaksi (Kuva 8).

Kuva 7. Sivukiven ja rikastushiekan jätealueiden sekä louhosten (S, N, Z) sijainnit Hammaslahden suljetulla kaivosalueen ilmakuvan päällä, Joensuu, Pohjois-Karjala (Räisänen ym. 2015a). Valkoiset nuolet kuvaavat valumavesien kulkeutumissuuntia.

4.2.2 Jätealueen ympärysojan kunnostus ja vaikutukset pintaveden laatuun

Kesäkuun 2016 maastotarkastuksessa ilmeni muutoksia rikastushiekan jätealueen valumavesien kulkeutumisreiteissä. Jätealueen itäpuolen leveästä ympärysojasta osa ja ojan loppupää ennen laskuojaa Iiksenjokeen oli täytetty kuona-autonrengasmurs-keseoksella, nk. AOD-kuonalla marraskuussa 2015 (Palko 2016, Kukkonen 2016a).

Myös pohjoispuolen ympärysojan kulkureittiä oli hieman muutettu ja syvennetty koillispuolella maanomistajan toimesta, mikä oli lisännyt maastohavainnon mukaan hienojakoisen kiintoaineksen erodoitumista ojapenkereistä Iiksenjokeen.

Vuoden 2015 joulukuun ja vuoden 2016 syksyn tarkkailutulosten mukaan jätealu-een valumavesiä keräävien itäpuolen ojien AOD-kuonarakenteista liukeni fluoridia (Taulukko 4, Kukkonen 2016a ja b) ja F-pitoisuutta ei ole mitattu lainkaan Iiksenjoen vesipisteistä. Vaikka tarkkailutulokset eivät osoittaneet AOD-rakenteen mahdollista vesien pH-arvojen kohoamista tai veden kemiallisen laadun paranemista, on liian aikaista arvioida kunnostustoimien vaikutuksia jätealueen itäpuolen valumavesiin ja niiden kautta Iiksenjokeen.

Kuva 8. Vasemmanpuolisessa kuvassa näkyy Hammaslahden suljetun kaivoksen rikastushiekan sisältämien sulfidien hapettumisen edistyminen jätealueen pinnalta alaspäin n. 0,5 m syvyyteen vuonna 2014. Oikeanpuolisessa kuvassa on rikastushiekka-alueen ja ampumarata-alueen (ent. entisten selkeytysaltaiden) välinen maakaistale, jota peittää rikastus-hiekka-alueen metallipitoisten suotovesien ruskeaksi värjäämä kalkkisepelikerros, Joensuu, Pohjois-Karjala.

(© A. Tornivaara, GTK)

Taulukko 4. Hammaslahden suljetun kaivoksen pintavesien fysikaalinen ja kemiallinen laatu, Joensuu, Pohjois-Karjala (ks.

pistesijainnit kuvasta 9). Näytteet otettiin 8.9.2016 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n toimesta. Alkuainemittauk-set on tehty suodattamattomista vesinäytteistä Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n akkreditoidussa laboratoriossa Kuopiossa (Kukkonen 2016b).

Kohdekuvaus Tunnus pH SKJ Happi Happi-%

Kiinto-aine Fe Mn Al Zn Ni Cd Hg F Asidit.

Saunapuro IIKSENJ9 6,4 20 8,9 82 6,3 2,70 240 0,19 5,6 5,7 0,023 <0,005 -

-Iiksenjoki 8 Uusi

Ilomantsintie joki8 6,6 15 6,8 64 6,7 3,50 150 0,17 4,2 6,2 0,03 <0,005 -

-Kuva 9. Hammaslahden suljetun kaivoksen tarkkailupisteiden sijainti, Joensuu, Pohjois-Karjala.

(Kukkonen 2016 a-b)

4.2.3 Kaivoksen lupatilanne ja valvonta

Itä-Suomen vesioikeus on 21.10.1983 antamallaan päätöksellä (nro 79/Va/83) myöntä-nyt Outokumpu Oy:lle luvan johtaa kaivoksen jätevesiä Iiksenjokeen. Kaivos lopetti toimintansa vuonna 1986. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 22.2.2001 antamal-laan päätöksellä (Nro 9/01/3, Dnro 1999/133) myöntänyt Outokumpu Mining Oy:lle luvan johtaa Hammaslahden entisen kaivosalueen jätevesiä Iiksenjokeen. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 21.4.2008 antamallaan päätöksellä (Nro 43/08/2, Dnro ISY-2006-Y-67) myöntänyt Outokumpu Mining Oy:lle kaivoksen kunnostamis- ja päästöjen ehkäisemistoimenpiteitä koskivan ympäristöluvan. Itä-Suomen aluehallintovirasto on 21.4.2011 antamallaan päätöksellä (nro 47/2011/1) muuttanut lupamääräyksiä luvan tarkistamisajakohdan osalta. Ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista koskeva päätös on annettu 9.7.2014 (Nro 55/2014/1, ISAVI/93/04.08/2013). Kaivoksen kunnosta-mis- ja päästöjen ehkäisemistoimenpiteet koskivat sulfaatinpelkistäjäbakteeriympin ja siihen liittyvää ravinteiden lisäämistä sekä suoto- ja valumavesien johtamista vesistöön kosteikkoaltaissa käsiteltyinä. Hammaslahden kaivokseen liittyvät asiakirjat ja tarkkailu-tulokset on tallennettu asianhallintajärjestelmään (USPA) asiahaulla POKELY/1045/2015.

Valvontaviranomainen on vuosien 2002–2013 aikana pitänyt neuvotteluja ja suo-rittanut tarkastuksia toiminnanharjoittajan sekä eri viranomaisten kanssa 17 kertaa.

Tarkastuksissa ja neuvotteluissa on käsitelty jätealueiden ympärillä tapahtuneiden ojitusten aiheuttamia ympäristöhaittoja ja toimenpide-ehdotuksia kunnostustoimiksi jätevesipäästöjen vähentämiseksi. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston kaivosrekis-terissä (2016) Hammaslahden kaivos on merkitty FinnAust Mining Finland Oy:n malminetsintäalueeksi, jonka lupa umpeutuu vuonna 2017.

4.2.4 Vaikutus maankäyttöön ja suositukset jatkotoimenpiteiksi

Alueella on voimassa oleva Hammaslahden osayleiskaava 2005. Kaavamerkinnät rikastushiekan ja sivukiven läjitysalueella on (SV-1/saa) suojavyöhyke / puhdistettava tai kunnostettava alue. Rikastushiekan selkeytysaltaan alueella on ampumaradan vuoksi osittain päällekkäinen kaavamerkintä selvitysalue (SE).

Pyhäselän Metsästäjät ry:n ampumarata on rakennettu osittain rikastushiekan läji-tysalueen ja vanhan selkeytysallasalueen päälle. Ampumaratatoiminnalla on voimassa oleva ympäristölupa, jonka Joensuun kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on myöntänyt 17.11.2010. Kaivosalueella toimitaan annettujen lupapäätösten mukaises-ti. Suositeltavaa olisi varmistaa, ettei ampumarata-alue aiheuta haittaa ympäristölle.

Kosteikoille tai vesistöön suunnattu ampuminen ei ole suositeltavaa, koska esimerkiksi haulien aiheuttamia päästöjä ei voida tarkoituksenmukaisesti hallita (SY 4/2014).

Kaivostoimintaa koskevan päätöksen (Nro 55/2014/1, ISAVI/93/04.08/2013) mukai-sesti alueella on tehty kunnostustoimenpiteitä, ja päästöjä sekä ympäristövaikutuksia tarkkaillaan kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelman mukaisesti. Lupapäätöksen pe-rusteluissa on todettu, että vanhalla kaivosalueella tehtävien kunnostustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät vasta useiden vuosien jälkeen toimenpiteiden suorittamisesta.

Suositeltavaa olisi täydentää tarkkailuohjelman sisältöä liittäen siihen myös rengas-murskeesta liukenevat mahdollisesti toksiset, orgaaniset yhdisteet (esim. PAH). Mikäli seurantatulokset osoittavat, ettei tehdyillä lisätoimenpiteillä tehosteta Iiksenjokeen las-kevien happamien vesien neutralointia ja paranneta jätealueelta ulosvirtaavien vesien kemiallista laatua, tulee selvittää rikastushiekan jätealueen kemiallinen nykytila, hap-pamien vesipäästöjen lähteet ja niiden leviämisalueen maaperän (turvesuon) pilaantu-neisuus, huomioiden myös patoja verhoavan sulfidipitoisen sivukivilouheen nykytila ja mahdolliset vaikutukset jätealueen kemiaan ja fysikaaliseen stabiliteettiin. Mahdolliset lisäkunnostustoimenpiteet tulee olla perusteltu em. laajan selvityksen tuloksilla.