Haketusyritys

Haketus, johon ajatellaan tässä kuuluvan myös murskauksen, on lämpöyrittäjyyden ohella selkeinten bioenergialiiketoimintaan luettavaa liiketoimintaa. Usein hakettaminen on kuitenkin osa muuta liiketoimintaa, kuten osa koneyrityspalveluita tarjoavan yrityksen palveluista, maa- tai metsätaloutta. Tämän vuoksi liiketoiminnan suuruutta on vaikea saada tilastoista. Suurimmilla hakettajilla liiketoiminta on kuitenkin keskittynyt hakettamiseen ja hakkeen kuljetukseen.

Haketusliiketoiminta on ollut viimeiset vuodet erittäin voimakkaassa kasvussa, liikevaihdossa on viime vuosina isoillakin toimijoilla tapahtunut jopa 70 % vuosittaisia kasvuja (Lähde: Yritystele). Haketusliiketoiminnan kasvu ei ole yllätys, kun katsoo metsähakkeen käytön kehittymistä kuvasta 6. Yllättävää sen sijaan on haketusliiketoiminnan keskittyminen. Käytettäessä haketuksen taksoina aiemmin esiteltyjä taksoja (Bioenergia-verkkopalvelu 2010), on koko Keski-Suomen haketusliiketoiminnan suuruus ollut vuonna 2009 noin 5,1 milj. €. Liikevaihto on laskettu metsähakkeen kokonaiskäytön mukaan, josta täytyisi vähentää vielä käyttöpaikkamurskauksen osuus. Samaan aikaan kahden suurimman keskisuomalaisen haketusyrityksen yhteenlaskettu liikevaihto oli yli 6,5 milj. €. Keskisuomalaiset haketusyritykset toimivat siis merkittävissä määrin myös maakunnan ulkopuolella.

Osaltaan keskittymistä selittää hakkureiden kova hankintahinta sekä haketusyrityksille annetut vastuut, jotka asettavat kovat haasteet alalle tulijoille.

Keski-Suomessa on ainakin 9 yritystä, joiden liiketoiminnasta merkittävä osa on haketusta. Lisäksi haketusta tekee osana muuta liiketoimintaa ainakin 12 yrittäjää.

Kuten aiemmin on todettu, haketusyritys hoitaa usein myös hakkeen kuljetuksen. Tämä on todettu tällä hetkellä kaikkein toimivimmaksi tavaksi, koska siirrettävä hakkuri ja kuljetuskalusto muodostavat saumattoman kuumaketjun. Yhteistyö on vielä

100

puunkorjuusta tuttua moto/ajokone – ketjua tiiviimpi. Ketjun toiminnan ja tehokkuuden kannalta haketusyrityksellä on monia vaikutuksia, keskeisimmät vaikutukset taulukossa 13. Hakkeen palakoko, muoto, palakokojakauma ja lastaustapa vaikuttavat hakkeen irtotiheyteen ja näin kuormien energiamäärään kautta suoraan kuljetuskustannuksiin.

Hakkurin tehokkuus vaikuttaa suoraan odotusaikoihin ja tätä kautta koko ketjun tehokkuuteen. Yleensä odotusaika tulee autonkuljettajalle, koska hakkuri on autoa kalliimpi laite ja toiminnassa pyritään vähentämään hakkurin joutoaikoja. Kentällä on myös toimintamalli missä miehittämätön hakkuri on välivarastolla ja autonkuljettaja suorittaa itse haketuksen.

Haketusyritys voi luoda lisäarvoa myös polttolaitokselle palan ominaisuuksien ja reagointinopeuden kautta. Palamuoto vaikuttaa polttoprosessiin ja sitä kautta polttoprosessista saatavaan energiamäärään. Vaikutuksia on käsitelty tarkemmin Keski-Suomen bioenergian logistiikkaa käsittelevässä raportissa (Lähdevaara et al, 2010).

Haketusyrityksen reagointinopeus riippuu hakkureiden tehokkuudesta ja yrityksen toiminnan organisoinnista.

Taulukko 13. Haketusyrityksen ketjun jäsenille luoma arvo.

Palan ominaisuudet Hakkurin tehokkuus Kuljetusyritys Kantavuuden

Asiakkaan, eli tässä tapauksessa polttolaitoksen, kokema arvo riippuu siitä mitä asioita asiakas havaitsee. Mittausohjeet hakkeen osalta on annettu energiapuun mittausohjeissa (Lindblad et al 2008). Tällä hetkellä hakkeen ominaisuuksien määritys vastaanottavilla laitoksilla vaihtelee. Osa laitoksista, varsinkin pienet, ostavat raaka-aineen hakeirtokuutioina tai muussa vaiheissa mitattuina kiintokuutioina, eivätkä määritä energiasisältöä sen tarkemmin tai tekevät muunnon yksikköön MWh keskimääräisillä muuntokertoimilla. Suuret laitokset ostavat aina yksikössä MWh. Energiasisällön määrittäminen tehdään pääasiassa määrittämällä kuorman massa ja kosteus CEN

101

teknisten spesifikaatioiden mukaan, minkä jälkeen energiasisältö voidaan laskea keskimääräisten muuntokertoimien mukaan. Nämä määritykset onnistuvat millä tahansa laitoksella. Tarkemmissa mittauksissa voidaan mittauttaa kuormakohtainen lämpöarvo.

Mittauksen suoritus vaatii sertifioidun mittausmenetelmän. Keski-Suomessa tällaisia mittauksia voi suorittaa bioenergian mittaamiseen erikoistunut yritys ENAS Oy.

Varsinkin turvekuormista lämpöarvojen määrittäminen on yleistä. Hakkeen lämpöarvomittauksissa palat jauhetaan 0,25 mm jauhinterillä niin pieniksi, että näytteestä voidaan tehdä pilleri (Arminen 2010). Tällöin saadaan puumateriaalista riippuva lämpöarvo selville mutta palan ominaisuuksien vaikutus jää määrittämättä.

Asiakas havaitsee yleensä siis kuorman todellisen energiasisällön, jos sitäkään. Palan ominaisuuksia ei yleensä luokitella.

Palan muodon vaikutuksen selvittäminen polttoprosessista saatavaan lämpöarvoon vaatisi voima- ja lämpölaitokselta vielä palan ominaisuuksien määrittämisen. Tämän jälkeen voitaisiin tehdä pistokokeita tietyltä haketusyritykseltä tulevasta hakkeesta, jolloin keskimääräinen haketustavan vaikutus saataisiin selville.

Suuret hankintaorganisaatiot ovat alkaneet siirtymään niin sanottuun aluehakkurimalliin, jossa sopimussuhteessa oleva haketusyritys saa suuret vapaudet työn organisoinnin ja logistiikan hoitamisen kannalta. Hankintaorganisaatio osoittaa haketusyritykselle käytössä olevat puuvarastot sekä ilmoittaa toimitusmäärät ja – paikat, loppu jää haketusyrityksen hoidettavaksi. Tässä toimintamallissa haketusyritys pystyy organisoimaan työn tehokkaasti ilman välikäsiä. Koska haketusyrityksellä voi olla kymmeniä tai jopa satoja asiakkaita, voi yritys optimoida hakkuriyksikön siirtelyä, parantaen ketjun kustannustehokkuutta. Ongelmaksi voi muodostua haketta käyttävien laitosten tilausten tempoilevuus. Haketusyritykselle muutokset tulevat hyvin nopeasti ja niihin reagointi on vaikeaa. Tällä hetkellä tilausten välityksen väliportaana voi olla hankintaorganisaatio. Koska laitosten tilausten nopeat muutokset ovat haasteellisia toimitusketjulle, voi laitos tuottaa toimitusketjulle hyötyä säännöllisten ja ennakoitavien tilausten myötä, vaikutus syntyy ketjun organisoinnin kustannustehokkuutena. Tällainen laitos on haluttu toimituskohde.

Haketusurakointisopimusten pituuksissa on havaittavissa selvää kasvua. Tämä johtuu varmasti laitosten toimitusorganisaatioiden kanssa tekemistä pitkistä sopimuksista,

102

jolloin toimitusorganisaatiota voivat solmia pitkiä sopimuksia myös haketusyritysten kanssa. Pitkät sopimukset tuovat vakautta haketusliiketoimintaan ja ovat innostaneet investointeihin.

Porterin viisi kilpailuvoimaa haketusyrityksen näkökulmasta

Asiakkaiden neuvotteluvoima on kohtuullisen suuri, koska perushaketusta on helppo kilpailuttaa hinnalla. Erityisesti terminaaleissa haketetuttaessa haketusyrityksiä voitaisiin kilpailuttaa lähes yksinomaan hinnalla. Nykyisessä toimintamallissa, jossa aluehakkurille on annettu paljon organisointivapauksia, on haketusyrityksen kyvykkyys velvoitteiden täyttämiseen oleellinen vaihtamista estävä tekijä. Potentiaalisen vaihtoehdon on kyettävä täyttämään samat velvoitteet kuin aiemman haketusyrityksen ja isoille volyymeille vaihtoehtoja ei ole loputtomasti. Lisäksi uusien toimijoiden oppiminen vaatii aikaa ja rahaa, nykyisillä laajaa toimintaa harjoittavilla on etumatkaa. Kuitenkin on muistettava, että globaaleilla metsäjäteillä tase kestää vaikka uuden toimijan kouluttamisen, jos sopimusiin ei muuten päästä. Haketusyrityksen näkökulmasta laajan kokonaisuuden hoitaminen antaa järjestelymahdollisuuksia tehokkuuden etsimiseen ja ei ole tilaajan kannalta niin läpinäkyvä kuin pelkkä hakettaminen esimerkiksi laitoksen pihassa.

Kokonaispalvelun hinnan tiukka kilpailuttaminen on vaikeampaa.

Alan sisällä kilpailu on kohtuullisen kovaa. Toimijat ovat polarisoituneet pieniin ja suuriin hakettajiin. Pienet toimivat pienellä alueella ja pienillä volyymeillä, kun isoilla toiminta-alue voi ulottua usean maakunnan alueelle. Erityisesti pienien kesken uusien kilpailijoiden uhka on suuri, koska alalle tulon esteet ovat pienet. Tosin harva toimija lähtee kilpailemaan hinnalla, vaan haketus aloitetaan tarpeen vaatiessa. Pienillä toimijoilla sijoitetun pääoman tuotto ja käyttökate voivatkin olla todella korkealla tasolla (Pelli 2010). Isojen toimijoiden joukkoon nousemiseksi on monia esteitä. Ensinnäkin investoinnit ovat todella suuret tehokkaiden hakkureiden tapauksessa ja toisaalta annettujen velvoitteiden täyttäminen vaatii tehokasta organisointia ja logistiikkaa.

Kokonaisuudessaan alalle on helppo tulla mutta menestyminen on alan sisäisen kilpailun vuoksi vaativaa.

Korvaava tarjooma voi olla lähinnä käyttöpaikkahaketus, jonka ennustetaankin kasvavan. Toimintamallit hakevat kuitenkin muotoaan ja Keski-Suomessa ei ole panostettu laajamittaiseen käyttöpaikkahaketukseen.

103

Toimittajien neuvotteluvoima on merkittävä siinä tapauksessa, että haketusyritys toimii myös hankintaorganisaationa. Neuvotteluvoima vastaa hankintaorganisaation yhteydessä tehtyä tarkastelua. Toinen mahdollisesti rajoitteeksi muodostuva resurssi on työvoima, josta voidaan joutua kamppailemaan esimerkiksi palkalla ja eduilla. Kaikkia muita resursseja on saatavilla.