Haastatteluja käytiin yhteensä 12 henkilön kanssa ja heistä jokainen toi haastattelussa oman näkemyksensä käsiteltyihin teemoihin. Osa haastateltavista edusti suorittavaa porrasta, joilla oli enemmänkin näkemystä konkreettisella tasolla ja osa haastateltavista edusti enemmän ylemmän tason toimijoita, joilla oli ehkä laajempi näkemys käsiteltävistä teemoista yleensä.
Osa haastateltavista edusti vastauksissa enemmän organisaation virallista näkemystä kuhunkin käsiteltävään asiaan ja osalla vastaajista vastauksissa kuuluu enemmän henkilökohtainen ääni.
Tutkimuksen kannalta on tietysti haastavaa tehdä yleistyksiä ja johtopäätöksiä sellaisten vas-tausten perusteella, joissa heijastuvat sekä organisaatioiden, että kysymyksiä käsittelevien henkilöiden mielipiteet. Jäljempänä tätä arvioidaan vielä tarkemmin tutkimuksen tulosten kannalta.
Yksityishenkilönä tutkimuksessa haastateltiin Tommy Öhmania, joka valikoitui haastateltavak-si tutkijan omien kontaktien kautta. Öhmanilla ei ole ollut aikaisempaa kokemusta raston perintäpalveluista ja hän on asioinut vasta hiljattain oman asiansa kanssa ulosottovi-rastossa niin henkilökohtaisesti, puhelimen välityksellä kuin myös sähköpostitse. Hän on itse toiminut aktiivisesti oman asiansa eteenpäin viemiseksi ja on toimintatavoiltaan aktiivinen ja
kiinnostunut sekä ulospäin suuntautunut, sosiaalinen henkilö. Hänen näkemyksensä edustaa siis kertakäyntiä yksityisasiakkaan näkökulmasta.
Isoista perintätoimistoista mukaan valikoituivat sekä Intrum Justitia Oy että Lindorff Oy, mo-lemmat yrityksen edustavat tutkimuksessa perintätoimistoja, jotka toimivat globaalisti myös muualla kuin Suomessa ja niinpä kummallakin on myös näkemystä erilaisesta perintämenette-lystä sekä toimimisesta kansainvälisellä tasolla.
Riikka Tjurin edustaa Lindorff Oy:tä ja hän toimii ulosottoasioista vastaavana ryhmäesimiehe-nä, eli hän tekee tiivistä yhteistyötä eri ulosottovirastojen kanssa. Hänen tiiminsä vastaa siis Lindorff Oy:n ulosottoperinnässä olevasta velkamassasta ja sen päivittäisestä hoitamisesta.
Lisäksi hänellä on toisena tiiminä myös velallisten tutkintaan erikoistunut tiimi. Hänen näke-myksensä liittyy siis vahvasti yhteistyöhön ja kokemukseen ulosoton kanssa toimimisesta sekä arkisissa, että vaativammissa tilanteissa. Hänen vastauksissaan vaikuttaa myös paljon se, että hänen näkemyksensä pohjautuvat laaja-alaisesti kaikkien ulosottovirastojen kanssa tehtyyn yhteistyöhön. Hänen vastauksissaan hän kuitenkin painottaa, että välttämättä kaikki vastauk-set eivät edusta Lindorff Oy:n virallista mielipidettä tai linjaa.
Jyrki Lindström edustaa Intrum Justitia Oy:tä ja hänen roolinsa organisaatiossa on lakiasioiden johtaja, eli hänen vastuualueenaan on muun muassa vastuu viranomaissuhteista sekä kaikesta siitä työstä, mikä edellyttää lakimiesperehtymistä. Hänen pääasiallinen asiointinsa liittyy epä-selvien ja selvitystä vaativien asioiden selvittelyyn ja ratkaisemiseen hakijan näkökulmasta.
Lisäksi Lindström edustaa Suomen perintätoimistojen liittoa sen puheenjohtajan roolissa, jos-sa liitto käsittelee perintää yleisesti hakijoiden näkökulmasta sekä ojos-sallistuu erilaisiin sidos-ryhmäyhteistyöhankkeisiin edustamalla perintätoimistojen näkemystä. Lindströmillä on siis erittäin vahva näkemys perintätoimistojen alalta sekä oman organisaationsa, että myös perin-tätoimistojen liiton kautta sekä laaja-alainen kokemus myös eri viranomaisten kanssa työs-kentelystä.
Kansaneläkelaitos valikoitui julkishallinnon organisaatioista mukaan pitkälti sen perusteella, että se on merkittävä asiakas ulosottoviraston näkökulmasta. Perinnässä on paljon asioita, joten myös asiakaskontakteja tulee paljon puolin ja toisin. Lisäksi Kansaneläkelaitos on pa-nostanut itse paljon sähköiseen asiointiin ja sitä kautta heillä on näkemystä myös sähköisen asioinnin puolelta.
Kansaneläkelaitoksen edustajat tutkimuksessa ovat Soili Tiirikainen ja Milja Hyvärinen, mo-lemmilla on kokemusta vakuutussihteerin työstä sekä Hyvärisellä vielä etuusperinnän etuus-vastaavana toimimisesta. Molemmat työskentelevät asiakasrajapinnassa, eli tekevät yhteis-työtä niin omien asiakkaidensa kuin myös eri ulosottovirastojen kanssa. Tiirikaisella on
näke-mystä ulosottoviraston kanssa toimimisesta jo kolmelta vuosikymmeneltä, eli hänen vastauk-sissaan heijastuu myös historia- ja kehitystieto. Molemmat ovat siis mukana aktiivisesti arki-päiväisessä perintätyössä ja heidän vastauksensa pohjaavat jokapäiväiselle yhteistyölle ulos-ottovirastojen kanssa.
Verohallinto on mukana myös julkishallinnon toimijana, sillä se on toinen merkittävä julkishal-linnon toimija, joka on päivittäin yhteydessä ulosottovirastoon erilaisissa kysymyksissä perin-tään liittyen. Verohallinnon rooli eroaa kuitenkin paljon Kansaneläkelaitoksen roolista sillä verohallinnolla on paljon asiakkaita sekä yksityishenkilöiden, että yritysten puolelta ja asiak-kuuksia hoidetaan hyvin paljon samalla tavalla kuin ulosottovirastoissa.
Verohallinnon edustajat ovat Jussi Tuominen, jonka rooli organisaatiossa on ylitarkastaja oh-jaus- ja kehittämisyksikössä. Hänellä on pitkä kokemus toimimisesta myös asianvalvojana Uu-dellamaalla ja hän on tehnyt yhteistyötä ulosottovirastojen kanssa vajaan 30 vuotisen uransa aikana paljon niin päivittäisestä kanssakäymisestä kouluttamiseen asti.
Sirpa Määttä, veroasiantuntija, edustaa tutkimuksessa verohallinnon käytännöntyötä ja hänel-lä on pitkä historia toimimisesta ulosottovirastojen kanssa, silhänel-lä hän on aikaisemmin ollut vas-tuussa oman alueensa ulosottoperinnästä. Nykyisin hänen päätehtävänsä on asiantuntijateh-tävät myös niissä ulosottoasioissa, joissa tarvitaan verohallinnon puolelta asiantuntijoita.
Länsi-Uudenmaan ulosottoviraston alueelta julkishallinnon organisaatiota edustaa Espoon kaupungin liikelaitos, Espoon taloushallintoliikelaitos. Espoon taloushallintoliikelaitos valikoi-tui tutkimukseen mukaan juuri sen takia, että se on paikallinen toimija Länsi-Uudenmaan ulosottoviraston alueella ja sen kokemukset perustuvat pitkälti asiointiin juuri
Länsi-Uudenmaan ulosottoviraston kanssa, toki he tekevät yhteistyötä myös muiden ulosottovirasto-jen kanssa, mutta pääasiassa Länsi-Uudenmaan ulosottoviraston kanssa. Lisäksi Espoon talous-hallintoliikelaitos hoitaa paljon perintäänsä Svea Perintä Oy:n kanssa, joten heidän näkemyk-sissään vertautuu yleensä Svea Perinnän ja ulosottoviraston toiminta.
Espoon taloushallintoliikelaitosta edustavat Outi Nikkanen, tiiminvetäjä sekä hänen alaisensa Elisa Sinkko ja Lea Tapaninen. Sinkko ja Tapaninen työskentelevät laskutuksessa ja näin ollen he ovat ulosottovirastojen asiakkaita myös niiden perusteella ja lisäksi he asioivat ulosottovi-rastojen kanssa asioiden etenemisestä ja niiden tilanteista. Heillä on näkemystä erityisesti asiakasrajapinnassa työskentelystä ja arkipäivän vuorovaikutuksesta. Nikkanen osallistuu myös erilaisiin selvittelytöihin vaativampien ulosottosaatavien perinnässä ja vastaa viime kädessä oman tiiminsä asioista. Hän on siis myös vahvasti mukana päivittäisessä vuorovaikutuksessa ulosottovirastojen kanssa.
Valtakunnanvoudinvirasto on ulosottolaitoksen keskushallintovirasto, joka vastaa ulosoton hal-linnollisesta työstä sekä kehitys- ja ohjaustyöstä. Se määrittelee toiminnan suuria linjoja ja strategiaa valtakunnallisella tasolla ja pyrkii kehittämään ja ohjaamaan ulosottolaitosta stra-tegian mukaisesti.
Kimmo Vikman ja Leena Kopio edustavat molemmat valtakunnanvoudinvirastoa ja he ovat molemmat ylitarkastajia. Molemmat työskentelevät kehitys- ja ohjausyksikössä hieman erilai-silla toimenkuvilla. Vikmanin vastuualueena on kansainväliset asiat, eli häneen ollaan yhtey-dessä eri maiden ulosotto-organisaatioista ja hän parhaansa mukaan pyrkii tekemään sidos-ryhmäyhteistyötä kansainvälisesti. Lisäksi hän on mukana erilaisissa sidosryhmäyhteistyöhank-keissa myös kotimaassa. Hänellä on siis laaja näkemys niin kansainvälisesti kuin myös koti-maan eri sidosryhmien välillä. Kopion vastuualue on enemmän järjestelmäkehityksen puolella ja hän on mukana erilaisissa sidosryhmähankkeissa siitä näkökulmasta. Hänen erityisosaami-sensa tutkimuksen kannalta onkin nimenomaan sähköisen asioinnin kehittäminen ja toisaalta sidosryhmien odotukset. Molemmat haastateltavat olivat sitä mieltä, että heidän vastauksis-saan on jonkin verran eroa siihen, mikä valtakunnanvoudinviraston virallinen kanta käsiteltä-viin asioihin on, joten jossain määrin heidän vastauksissaan näkyy heidän oma mielipiteensä.
Alla olevassa taulukossa on listattuna kaikki haastatellut henkilöt ja heidän edustamansa or-ganisaatiot.
Haastateltava Rooli Organisaatio
Tommy Öhman Ykstyishenkilö
Riikka Tjurin Ryhmäesimies Lindorff Oy
Jyrki Lindström Lakiasiat Johtaja Intrum Justitia Oy Soili Tiirikainen Vakuutussihteeri Kansaneläkelaitos Milja Hyvärinen Etuusvastaava Kansaneläkelaitos
Jussi Tuominen Ylitarkastaja Verohallinto
Sirpa Määttä Veroasiantuntija Verohallinto
Elisa Sinkko Reskontrahoitaja Espoon taloshallintoliike-laitos
Lea Tapaninen Laskuttaja Espoon taloshallintoliike-laitos
Outi Nikkanen Tiiminvetäjä Espoon taloshallintoliike-laitos
Kimmo Vikman Ylitarkastaja Valtakunnanvoudinvirasto Leena Kopio Ylitarkastaja Valtakunnanvoudinvirasto
Taulukko 1: Haastateltavat
5 Tutkimuksen tulokset
Tutkimuksen tuloksia käsitellään tutkimuksessa siten, että vastaajat ja heidän vastauksensa on ryhmitelty ensimmäisessä vaiheessa siten, että Lindoff Oy ja Intrum Justitia Oy edustavat isoja perintätoimistoja, Kansaneläkelaitos, Verohallinto ja Espoon taloushallintoliikelaitos edustavat julkishallintoa, Tommy Öhman edustaa yksityishenkilön näkökulmaa ja Valtakun-nan-voudinvirasto organisaation omaa näkemystä.
Ensimmäisessä vaiheessa haastattelujen tuloksia on siis käsitelty siten, miten eri ryhmät ovat vastanneet tutkimuksessa esitettyihin kysymyksiin teemoittain ja heidän näkemyksistään on muodostettu yhdistäviä ja erottavia tekijöitä. Ensimmäisessä vaiheessa haastateltavat pääse-vät ääneen ja heidän mielipiteensä näkyy vastauksissa paljon. Olennaista on ymmärtää kunkin ryhmän sisällä ne tosiasiat, mihin heidän vastauksensa perustuu ja pohjautuu sekä yrittää ymmärtää millaiset tekijät kunkin teeman ympärillä nousevat merkittäviksi.
Toisessa vaiheessa tutkimuskysymyksiä vertaillaan eri ryhmien välillä ja pyritään löytämään yhdistäviä ja erottavia tekijöitä eri ryhmien vastausten välillä. Tässä vaiheessa ei enää niin-kään ole merkitystä yhdellä vastauksella sinänsä vaan enemmänkin fokus on pyrkiä löytämään kunkin käsiteltävän teeman ympäriltä ne asiat, jotka toisaalta yhdistävät kaikkien ryhmien vastauksia ja toisaalta erottamaan ne erityispiirteet, jotka jollain ryhmällä voi olla.
5.1 Tutkimustulosten käsittely ryhmittäin