Globalisaation tulevassa kehityksessä nähdään paljon epävarmuutta

metsäsektorin tulevaisuutta koskevia kysymyksiä pyrittiin lähestymään monesta näkökulmasta, jotta muun muassa edellä esitetyt kysymykset tulisivat käsitellyksi.

Vastausten perusteella muodostui sävykäs ja ristiriitainen kuva globalisaatiosta, sekä sen mahdollisista vaikutuksista metsäsektoriin. Työssä esille noussut kuva poikkeaa monessa suhteessa suomalaista tulevaisuuskeskustelua viime vuosina hallinneesta, esteetöntä globaalia kustannuskilpailua korostavasta tulkinnassa. Asiantuntijoiden tulevaisuutta koskevat arviot tuovat esiin paljon varauksia sekä yleisestä globalisaa-tiokehityksestä että sen metsäsektorivaikutuksista.

Globalisaation esteetöntä etenemistä mahdollisesti hidastavia tai sen suuntaa muuttavia seikkoja nousi runsaasti esille jo haastatteluissa. Muutaman haastatel-tavan arvio oli, että maailmankauppa ei lähivuosina mitenkään automaattisesti va-paudu lisää, vaan ”uusblokkiutuminen” on aivan yhtä todennäköinen kehityssuunta.

Tämän näkemyksen taustalla oli se, että monissa maissa ei luoteta siihen, että kau-pan vapauttaminen riittävästi edistäisi kansallisia intressejä ja pyrkimyksiä. Tällöin talousstrategia rakentuisi toiselta pohjalta, kuten ideologisten tai pragmaattisten liit-toutumien varaan, jolloin nykyisen kaltainen globalisaatiokehitys voi hidastua. Myös USA:n ja Kiinan talouksien mahdollinen ajautuminen vaikeuksiin saattaa joidenkin haastateltavien mielestä muuttaa globalisaation suuntaa ja nopeutta.

Myös ilmastonmuutos, energiakysymykset ja kiristyvä kilpailu kuidusta nousivat haastatteluissa esille maailmantalouden ja metsäsektorin suuntaan mahdollisesti pal-jonkin vaikuttavina seikkoina. Ilmastonmuutostoimien ja energian kysynnän kasvun katsottiin voivan nostaa lähimmän 15–20 vuoden aikana sekä tuotannossa että kul-jetuksissa käytetyn energian hintoja niin paljon, että se vaikuttaisi jo tuotannon sijoit-tumiseen ja globaalien kuljetusmäärien kehitykseen. Nykymallin mukainen tuotannon ja tuotannontekijöiden hajauttaminen ympäri maailmaa ei ehkä enää kannattaisi tai olisi edes mahdollista.

Jotkut asiantuntijat katsoivat energiakysymysten vaikuttavan metsäsektoriin jat-kossa enemmän kuin sinänsä haasteellinen kysymys puun saatavuudesta. Energia-ala arvioitiin joka tapauksessa vakavaksi metsäteollisuuden kilpailijaksi biomassasta.

Monet arvioivat, että metsäteollisuuden globalisoitumiskehitys hidastuu merkittävästi tai muuttaa muotoaan ennen kaikkea erilaisten metsiin liittyvien paineiden vuoksi.

Yleinen arvio oli, että maailman viljelymetsien määrä kasvaa edelleen, mutta ei yhtä

nopeasti kuin kuidun kysyntä. Plantaasimetsien perustaminen ja ylipäätään metsien käyttö on asiantuntijavastausten perusteella tulevaisuudessa yhä kompleksisempi kysymys kautta maailman, koska maan ja metsien käyttöön kohdistuu yhä enemmän erilaisia intressejä ja metsän ei-teollisen vaihtoehtoiskäytön arvostus nousee. Tämän takia katsottiin, että metsäteollisen tuotannon kasvu voi jatkossa hidastua tai jopa pysähtyä resurssipulan vuoksi monella alueella, etenkin Aasiassa.

Delfoi-kyselyn ensimmäisellä kierroksella vastaajia pyydettiin arvioimaan globa-lisaatioon ja metsäsektorin kehitykseen liittyviä tekijöitä, jotka valottaisivat asiantunti-joiden näkemyksiä globaalin kehityksen tulevaisuudesta (kuvat 1-5).

kuva 1. Tuleeko maailmantaloudessa ja -kaupassa mielestäsi esiintymään vuoteen 2025 mennessä 1 = nykyistä enemmän avautumista, 2 = avautumista nykyisellä no-peudella, 3 = aiempaa maltillisempaa avautumista, 4 = kohtalaista sääntelyä vai 5 = erittäin voimakasta protektionismia?

kuva 2. Vallitseeko eri kulttuurien kohtaamisessa vuonna 2025 1 = erittäin suuri kes-kinäinen suvaitsevuus, 2 = kohtalainen keskes-kinäinen suvaitsevaisuus, 3 = kohtalainen keskinäinen epäluuloisuus vai 4 = erittäin suuri keskinäinen väärinymmärrys?

7 / 16%

19 / 43%

13 / 30%

3 / 7%

2 / 5%

0 5 10 15 20

1 2 3 4 5

2 / 5%

21 / 48%

21 / 48%

0 / 0%

0 5 10 15 20 25

1 2 3 4

kuva 3. Näetkö, että paperin kokonaiskysyntä kehittyvissä talouksissa kuten Kiinas-sa ja IntiasKiinas-sa vuoteen 2025 1 = kasvaa nykyistä nopeammin, 2 = kasvaa likimain nykyistä vauhtia, 3 = hidastuu jonkin verran, 4 = hidastuu merkittävästi vai 5 = ei mainitsevasti kasva?

kuva 4. Näetkö, että trooppisilta puuviljelmiltä ostetun kuidun hinta vuoteen 2025 mennessä 1 = halpenee, koska kuidun tuotanto kasvaa enemmän kuin sen kysyntä, 2 = hinta pysyy nykytasolla, koska kuidun kysyntä kasvaa yhtä nopeasti kuin sen tuotanto, 3 = hinta nousee jonkun verran, koska kuidun kysyntä kasvaa nopeammin kuin sen tuotanto, 4 = hinta nousee merkittävästi, koska kuitu ei riitä kaikkiin tarkoi-tuksiin vai 5 = hinta nousee niin paljon, että se on käytännössä samanhintaista kuin suomalainen kuitu?

kuva 5. Näetkö, että metsäteollisuuden tuotannon kasvu Kiinassa vuoteen 2025 1

= nopeutuu merkittävästi, koska kuidun saanti ei ole ongelma tulevaisuudessa, 2 = nopeutuu jonkin verran, koska kuitua saadaan tuotua kysyntää vastaava määrä, 3 = hidastuu jonkin verran, koska kuidun saanti rajoittaa kasvua vai 4 = hidastuu merkit-tävästi, koska kuidun saanti muodostuu suureksi ongelmaksi?

2 / 4%

Kokonaisuutena muodostuneet vastausjakaumat kertovat selkeästi siitä, että vastaa-jajoukossa ei nähdä nykymallisen globalisaation esteetöntä jatkumista ainoana mah-dollisena kehityssuuntana, vaan moni kauppaan, politiikkaan tai ympäristöön liittyvä tekijä saattaa jatkossa muuttaa globalisaation suuntaa.

Osan jakaumista ja joidenkin tekijöiden kohdalla merkittävän osan annetuista ar-vioista voidaan toki nähdä tukevan tulkintaa, jonka mukaan tuleva kehitys ei välttämät-tä eroaisi nykyisesvälttämät-tä kehityksesvälttämät-tä. Kaikki vastaajat uskoivat esimerkiksi teknologian leviämisen kiihtyvän tai vähintään edelleen laajenevan, selvä enemmistö vastaajista (59%) uskoi kaupan vapautuvan vähintään nykyisellä nopeudella ja vajaa puolet uskoi suvaitsevaisuuden olevan kohtalaista eri kulttuurien kohtaamisissa.

Osaa jakaumista oli vaikea tulkita, eivätkä ne antaneet tukea millekään kovin selväpiirteiselle globaalille kehityskululle. Esimerkiksi yli kaksi kolmasosaa vastaajista (71%) katsoi, että valtioiden vaurastumisessa ei jatkossa ole selvää jakoa rikkaiden ja köyhien valtioiden kesken. Energiamuodoissa kulutuksen kasvuvauhti arvioitiin jatkossa kaikkein suurimmaksi toisaalta ydinvoiman, toisaalta bioenergian kohdalla.

Paperin kysynnän kehittyvissä talouksissa ja paperiteollisuuden tuotannon Kiinassa katsottiin kasvavan aika lailla nykyisellä nopeudella – tosin kummankin kysymyksen vastauksissa oli hajontaa melko lailla.

Osa vastausjakaumista voidaan selvästi tulkita niin, että globalisaation nykyinen kehityssuunta saattaa jatkossa kohdata selviä vaikeuksia. Ilmastopolitiikassa, maail-manpoliittisessa ilmapiirissä, kulttuurien välisissä kohtaamisissa, trooppisen kuidun hinnassa ja maailmankaupassa näkyy tämän aineiston valossa eniten merkkejä siitä, että nykyinen globalisaatiokehityksen suunta saattaa muuttua. Vastaajista 91 pro-senttia arvioi ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävien toimien tiukkenevan vähintään kohtalaisesti tulevaisuudessa ja 83 prosenttia näki maailmanpoliittisen ilmapiirin jat-kossa konfliktiherkkänä. Lisäksi enemmistö vastaajista uskoi kohtalaisen keskinäisen epäluuloisuuden vallitsevan kulttuurien välillä, 60 prosenttia uskoi trooppisen kuidun hinnan nousevan ja 42 prosenttia arvioi maailmankaupan avautumisen hidastuvan.

Noin puolet vastaajista perusteli vastauksiaan ja kommentoi yllä lueteltuja glo-balisaatiokehityksen osatekijöitä. Lähes kaikissa kommenteissa kiinnitettiin huomiota vähintään yhteen kehityskulkuun, joka voimistuessaan saattaisi vaikuttaa globalisaa-tion tai metsäsektorin suuntaan tuntuvastikin. Eniten kommentteja esitettiin ilmaston-muutoksen vaikutuksista, trooppisen kuidun riittävyydestä sekä maailmantalouden ja -kaupan kehityksestä. Useampi vastaaja piti trooppisen kuidun hinnannousua

jatkossa hyvin todennäköisenä monesta eri syystä: ”Trooppisilla alueilla maalla on kilpailevaa käyttöä, muutakin kuin kuidun tuotanto. Maattomat tahtovat maata vil-jeltäväksi, karjankasvattajat lisämaata, energiayhtiöt maata biomassan tuotantoon, luonnonsuojelijat…”

Moni vastaaja arveli, että tulevaisuudessa on syytä varautua kasvaviin riskeihin kehittyviin maihin tehtävien tehdasinvestointien yhteydessä, protektionistiseen ilma-piiriin maailmankaupassa ja rajuihinkin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin: ”Kansainväli-set konfliktit ja ilmaston muutos sisältävät yllätysmomentteja: ilmaston muutos voi olla tulevan suurkonfliktin syy.” Polarisoitumista arvioitiin tapahtuvan myös maailmanta-louden avautumisessa siitä syystä, että ”kehittyneet maat haluavat avautumista ja kehittyvät maat pyrkivät suojaamaan omia intressejään”. Toisaalta myös huomautet-tiin, että ”avautuminen ja sääntely eivät ole toistensa vastakohtia, vaan avautuminen edellyttää lisääntyvää sääntelyä”.

Tulevasta globaalista tai metsäsektorin kehityksestä puhuttaessa kuvassa on joka tapauksessa aimo annos epävarmuutta. Suomessa ja länsimaissa viime vuosien keskustelua hallinnut käsitys siitä, että globalisaatiolla on vain yksi suunta, ei saa kovin selvää tukea tämän kyselyn vastaajilta. Jos edes osa yllä esitellyistä tulevan kehityksen arvioista osuu oikeaan, maailma ja sen myötä metsäsektorin globaali toi-mintaympäristö voi muuttua aivan olennaisesti ja kansainvälisiin investointeihin liitty-vät riskit voivat merkittävästi kohota. Samalla perustelut metsäteollisuuden tuotannon siirtymiseen pohjoisesta etelään kustannuskilpailun vuoksi ja tulkinnat markkinoiden uusjaosta voivat menettää merkitystään.