Fenomenografinen lähestymistapa

Tutkimukseni on laadullinen tutkimus ja käytän tutkimuksessani fenomenogra-fista lähestymistapaa. Tutkimukseni päätavoite on tutkia, miten tutkimuksen eri osapuolet käsittävät ja kokevat asiakaslähtöisyyden ammatillisessa koulutuksessa ja mitä he määrittelevät sen sisällöiksi. Fenomenografia tutkii käsityksiä, ympäröivän maailman ilmenemistä ja rakentumista ihmisen tietoisuudessa. Fenomenografises-sa tutkimuksesFenomenografises-sa mielenkiinnon kohteena on säännönmukaisuuksien etsimisessä mallien löytämiseen liittyvien asioiden ja ymmärrysten käsitteellistäminen.²¹ (Sin

21 Kvalitatiivisten tutkimustyyppien ryhmittelyssä säännönmukaisuuksien etsimisessä elementtien tunnistamisen ja niiden välisten suhteiden kartoitukseen käytetään muun muassa grounded-teoriaa ja etnografista analyysia. Toiminnan merkitysten ymmärtämiseen käytetään fenomenologista tutkimusta.

(Hirsjärvi ym. 2009.)

2010; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 156–157.) Fenomenografia ei ota kantaa siihen, millainen maailma on (Marton 2005, 143–144; Syrjälä, Ahonen, Syrjäläinen

& Saari 1995, 114).

Fenomenografia kehittyi 1970-luvulla kasvatuksen ja opetuksen tutkimuksen vii-tekehyksessä tutkimusmenetelmäksi (”method for research in education”). Fenomeno-grafian käsite keksittiin vuonna 1979 ja julkisesti käsite tuli tieteelliseen keskusteluun 1981. (Marton 2005, 140–149; Yates, Partridge & Bruce 2012.) Martonia pidetään fenomenografisen tutkimusotteen perustajana (Kakkori & Huttunen, 2010; 2014).

Fenomenografisen tutkimussuuntauksen ja lähestymistavan katsotaan saaneen alkunsa Göteborgin yliopistosta Ference Martonin tutkimusryhmältä 1970-luvun alkupuolella. Lähestymistavan taustalla ovat Piaget´n tutkimukset ja lapsen ajatte-lun kehitystä kuvaavat teoriat, hahmopsykologia ja fenomenologia. Piaget kuvasi maailmaa sellaisena kuin se lapsen näkökulmasta näytti; ajattelussa ilmeneviä yhtä-läisyyksiä etsittiin ajattelun kuvaamisessa. (Ks. esim. Häkkinen 1996; Järvinen &

Järvinen 2011; Niikko 2003; Syrjälä ym. 1995; Uljens 1992.)

Fenomenografiseen tutkimukseen viitataan erilaisilla käsitteillä, kuten muun muassa tutkimusote, analyysimenetelmä, lähestymistapa ja tutkimusprosessia oh-jaava laadullinen tutkimussuuntaus (ks. esim. Huusko & Paloniemi 2006; Kakkori

& Huttunen 2010; 2014; Marton 2005; Niikko 2003; Uljens 1992). Fenomeno-grafia ei ole pelkästään tutkimusmetodi, vaikka siinä on metodologisia elementtejä.

Fenomenografia ei ole myöskään kokemuksen teoria, vaikka siinä on kokemusta kuvaavia teoreettisia elementtejä. (Niikko 2003.) Fenomenografisen tutkimuksen perusoletukset poikkeavat muista laadullisen tutkimuksen lähestymistavoista.

Tieteellisen totuuden etsimisen sijaan fenomenografisen tutkimuksen kohteena ovat ihmisen arkiajattelu ja ihmisen käsitykset elämismaailmasta uudelleen konteks-tualisoituna. Lähtökohtana on reflektoimaton ja koettu elämismaailma. Todellisuus ja sen merkitys koostuvat yksilön tulkinnan kautta. (Uljens 1992; ks. myös Cope 2004; Marton & Pong 2005; Sin 2010.) Edellä mainittuihin näkökulmiin nojaten päädyin käyttämään tutkimuksessani fenomenografisen lähestymistavan käsitettä.

Tieteenfilosofiset suuntaukset määrittävät tutkimuksen menetelmällisiä valin-toja, ja tästä johtuen tutustuin tarkemmin valitsemani lähestymistavan fenomeno-grafian tieteenfilosofisiin perusteisiin.²² Tieteenfilosofisissa suuntauksissa tiedon ja todellisuuden käsitykset poikkeavat toisistaan. Fenomenografia kehitettiin kas-vatustieteelliseen tutkimukseen ja tästä johtuen sen tieteenfilosofisia lähtökohtia ei juurikaan määritelty alkuaikoina (Marton 2005). Ontologisesti fenomenografia

22 Grounded-teorian (GT) menetelmällisessä lähestymistavassa on yhtymäkohtia fenomenografiseen lähestymistapaan. GT:n avulla tarkastellaan tutkittavan asian perustaa ja pyritään muodostamaan uusi teoria. Analyysissa koodauksen ja kategorioiden muodostamisen avulla muodostetaan tutkimuksen teoriaa. (Dey 2004; Hirsjärvi & Hurme 2001; Järvinen & Järvinen 2011; Martikainen & Haverinen 2004.)

sijoitetaan konstruktivismin ja realismin välimaastoon (Huusko & Paloniemi 2006;

ks. myös Yates ym. 2012).

Ammatillisen koulutuksen asiakaslähtöisyyden tieteellisen tutkimuksen määrä on vähäistä. Asiakaslähtöisyys ja asiakaslähtöinen toiminta ovat osa uudistunutta ammatillista koulutusta ja kansallista ammatillisen koulutuksen koulutuspolitiikkaa.

Minua kiinnosti tutkijana erityisesti se, mitä asiakaslähtöisyys ammatillisessa koulu-tuksessa on ja miten se ymmärretään eri osapuolten käsityksissä. Fenomenografiassa tutkitaan ihmisten kuvauksia, käsityksiä, ymmärtämisen tapoja ja käsitteellistämistä (Kakkori & Huttunen 2010; 2014; ks. myös Cope 2004; Harris 2011; Marton &

Booth 1997; Marton & Pong 2005; Sin 2010). Tähän tutkimukseen tavoiteltiin osallistujia eri puolilta Suomea kuvaamaan ja kertomaan omia käsityksiään ja koke-muksiaan asiakaslähtöisyydestä. Fenomenografiassa osallistujia ei tarkkailla ulkoises-ti, vaan heidän ajatuksiaan ja käsityksiään kysytään suoraan. (Kakkori & Huttunen 2010; 2014.) Tästä syystä fenomenografia sopii tutkimukseni lähestymistavaksi.

Ontologinen sitoumus fenomenografiassa tarkoittaa käsitysten kuvaamista sel-laisena kuin ihmiset sen kontekstuaalisesti käsittävät ja kokevat. Tutkimuksen osal-listuja ja ympäröivä maailma ovat sisäisesti suhteessa toisiinsa (non-dualistisuus).

Merkityksenantoprosessien mitä- ja miten-näkökulmat kuvastavat non-dualismia.

Fenomenografiassa maailma on samanaikaisesti todellinen ja koettu. (Huusko &

Paloniemi 2006.)

Mitä-näkökulma viittaa ajattelun rajattuihin kohteisiin. Tässä tutkimuksessa asiakaslähtöisyyden sisältöjen määrittelemiseksi osapuolten käsityksistä etsittiin tulkintoja mitä-kysymyksellä. Näkökulmalla tarkoitetaan merkitysulottuvuuksia, joissa keskeistä on sisällön tulkinta. Miten-näkökulma viittaa ajatteluprosesseihin, joissa korostuvat rakenteelliset ulottuvuudet. Miten-kysymyksellä etsin tulkintoja siitä, miten asiakaslähtöisyys määrittyy tutkimuksen osallistujien kokemuksissa ja käsityksissä. Tässä tutkimuksessa rakenteellisia ulottuvuuksia kuvataan luvussa 5 merkityksiä kuvaavien kategorioiden avulla ja luvussa 6 tutkimuksen tulosavaruu-dessa muodostuneiden ulottuvuuksien yhteenvedon avulla. (Ks. esim. Harris 2011;

Huusko & Paloniemi 2006; Yates ym. 2012.)

Asiakaslähtöisyys määrittyi eri osapuolten ilmaisemien käsitysten kautta. Kä-sitykset ymmärretään merkityksenantoprosesseina, joille annetaan mielipidettä syvempi ja laajempi merkitys (Huusko & Paloniemi 2006; ks. myös Cope 2004;

Marton & Pong 2005). Osallistujat ovat muodostaneet käsitykset omassa tietoisuu-dessaan, aikaisempien tietojen ja kokemusten pohjalta. Käsitykset ovat sidoksissa heidän subjektiivisiin kokemuksiinsa, mutta käsitykset voisivat muuttua esimerkiksi toistettaessa samankaltaiset haastattelut ja aineiston kerääminen uudelleen myö-hempänä ajankohtana. Aikaisemmat kokemukset maailmasta vaikuttavat tilanteen näkemiseen ja tulkitsemiseen. Martonin mukaan fenomenografian tutkimuskohtee-na on tutkia niitä erilaisia tapoja, joilla olemme tietoisia tietystä asiasta tai tilantees-ta. (Marton 1994, 4427.)

Epistemologisena kysymyksenä voin tutkijana kysyä itseltäni, miten tutkimuksen osallistujat voivat tietää ja millainen tieto on oikeaa. Marton (1981) kuvaa, että kun tutkijana orientoituisin tutkimusongelmaan, sen maailmaa kohti ja esittäisin siitä käsityksiä, voisin puhua ensimmäisen asteen näkökulmasta. Tässä tutkimuk-sessa olen tutkijana orientoitunut osallistujien käsityksiin ammatillisen koulutuksen asiakaslähtöisyydestä, sen maailmasta ja heidän käsityksistä ja kokemuksista. Koska muodostan käsityksiä ja teen tulkintoja osallistujien käsityksistä ja kokemuksis-ta, kyseessä on toisen asteen näkökulma (kuvio 4). Toisen asteen näkökulma on fenomenografisen lähestymistavan tutkimuksen kohteena. (Järvinen & Järvinen 2011, 81–83; Marton 1981, 178; Marton & Booth 1997, 117–121; ks. myös Cope 2004; Yates ym. 2012.)

Kuvio 4. Tutkijan ensimmäisen (a) ja toisen asteen (b) näkökulmien suhteet tutkimuksen kohteeseen.

Fenomenografisessa tutkimuksessa tavoitteeni ei ole tuottaa asiakaslähtöisyydes-tä väiteajatuksia ja -lauseita. Tulkitsen ja kuvaan tutkimuksen osallistujien todellisia käsityksiä ja kokemuksia.