Etheriscin arvoketju

Kuviossa 9 punainen väri kuvaa niitä arvoketjun osa-alueita, jotka ovat mukana Etheriscin vakuutusalustassa ja edellä esitellyissä parametrisissa vakuutuksissa.

Keltaisella värillä kuvataan niitä Etheriscin vakuutusalustan luvattuja ominaisuuksia, joita ei vielä ole tuotu alustan vakuutustuotteisiin.

41 Kuvio 9 Etheriscin vakuutusalustan arvoketju

Arvoketjun muodostuminen Etheriscin vakuutusalustassa on erottamattomasti yhteydessä alustan tokenisaatiomalliin, joka hajottaa yleisen organisaatiomallin erillisiin tekijöihin. Protokollatokeni toimii avoimen markkinapaikan yleisvaluuttana vakuutuspohjaisia palveluita ostaessa ja alustan sisäisenä vaihdon välineenä eri toimijoiden muodostaessa arvoketjua transaktioilla. Riskipoolitokeni taas toimii vakuutusriskin ja riskienhallintajärjestelmän arvopaperina omassa markkinapaikassaan. (Mussenbrock 2017, 12–25) Aloitamme käymällä läpi ensin protkollatokenin vaikutukset arvoketjuun.

Tuotekehitys on läsnä niin alustassa kuin itse tuotteissa. Sekä Etheriscin vakuutusalusta, että valmis tuote lennon viivästyksien varalta ovat avointa lähdekoodia, jotka ovat kenen tahansa vapaassa käytössä. Lainsäädännöllisten velvoitteiden ja rajoitusten puitteissa sertifioinnit hoidetaan kuitenkin oikeudellisen elimen kautta. (Etherisc 2018c; Mussenbrock 2017, 16–17) Voittoa tavoittelematon Sveitsin lakien alainen The Decentralized Insurance Foundation perustettiin tätä tarkoitusta varten (Etherisc 2020b). Alustan avoimena pitäminen kaikille halukkaille ja muun muassa lennon viivästymisen vakuutuksen koodin avoimuus, vapaa käyttö ja muokattavuus kertovat omaa kieltää Etheriscin tavoitteesta panostaa tuotekehitykseen yhteisön mukaan ottamisen kautta.

Tuotekehityksen osapuolina arvoketjussa ovat eri sidosryhmät vakuutuksen ympäriltä.

Tuote tarvitsee valmistuakseen vähintään seuraavat toimijat. Datan tarjoajan, jolle maksetaan datan tarjoamisesta ja jonka kanssa tehdään aiemmin selostettuja panostussopimuksia datan toimituksen varmistamiseksi. Aktuaarit, jotka laskevat ja tarjoavat riskimallin, jonka mukaan vakuutus rakennetaan. Aktuaareille maksetaan mallin luomisesta erilaisten riskianalyysien vertailuarvojen mukaan ja panostussopimuksessa määritellään päivitykset riskimalliin. Lakiosasto, joka on

Markkinointi Tuotekehitys Myynti Underwriting

Sopimusten hallinta ja

asiakaspalvelu Korvaukset Varainhoito ja riskienhallinta

Perus-toiminnot

42

vastuussa vakuutukseen liittyvästä lainsäädännöstä ja tarvittavista lisensseistä.

Panostussopimusta käytetään lisenssin tarjoajalle pääomana ja lisenssimaksuina.

(Mussenbrock 2017, 17–25)

Myynti koskettaa asiakkaita, jotka käyttävät protokollatokenia vakuutuksen ostamiseen. Asiakkaan ja protokollatokenin välillä voi toimia myös valuutanvaihtoa suorittava toimija, jolloin asiakas voi käyttää vakuutuspalvelun ostamiseen halutessaan muutakin valuuttaa kuin protokollatokenia, esimerkiksi FIAT-valuuttoja, kuten euroa tai dollaria. (Mussenbrock 2017, 22) Perinteisten vakuutusmallien tapaan myynnissä voi olla mukana meklareita tai asiakaspalvelua, jolloin tuotteen levittämisestä ansaittava palkkio maksetaan näille toimijoille protokollatokenilla.

Hajautettu malli tarjoaa myynnissä myös uuden ulottuvuuden asiakastiedoille, koska vakuutuksen ja asiakastietojen ei tarvitse enää olla saman tahon omistuksessa.

Ansaintalogiikka, jossa asiakkaalle maksetaan asiakastietojensa luovuttamisesta tietokannan ylläpitäjälle, on mahdollinen. Tietokannan hallitsija myisi asiakastiedon eteenpäin vakuutusyhtiölle, asiakkaan kuitenkin koko ajan omistaessa omat tietonsa.

Tämä mahdollistaisi samalla myös asiakastietoihin pääsyn perumisen vakuutusyhtiöltä asiakkaan näin toivoessa, esimerkiksi vakuutussopimuksen päätyttyä. (Mussenbrock 2017, 23)

Sopimusten hallintaan ja korvauskäsittelyn osallistuvat laajasti eri osapuolet hajautetun arvoketjumallin vuoksi. Etheriscin tavoitteena on luoda vakuutusalusta, jonka protokolla on yhteisön kehittämä ja ylläpitämä kokoelma älykkäiden sopimusten sapluunoita, sääntökirjoja, standardeja ja parhaita käytäntöjä (Mussenbrock 2017, 19).

Itse sopimus on tallennettuna lohkoketjuun, mutta sopimuksen hallinta vaatii eri osapuolten yhteistyötä. Kaikki tuotekehityksessä ja myynnissä mukana olevat osapuolet, mahdollista meklaria tai myyntiedustajaa lukuun ottamatta, ovat mukana sopimuksen hallinnassa ja korvausprosessissa. Tämä syntyy luontaisesti siitä, että kaikki nämä osapuolet ovat mukana omalla panoksellaan sopimuksessa. Aktuaarit päivittävät riskimalleja, lakiosasto pitää huolen muun muassa lisensoinneista, datan tarjoaja tarjoaa datan esimerkiksi lentoliikenteestä ja mahdollinen asiakastiedon tarjoava toimija asiakasdatan.

Etheriscin toteutetuissa parametrisissa vakuutustuotteissa vakuutusehdot ovat älykkäillä sopimuksilla mallinnettuja ja erillistä korvauspalvelua ei vaadita. Kolmannen

43

osapuolen tarjoama data lentoaikatauluista tai sääilmiöistä on riittävä yhdistettynä älykkäisiin sopimuksiin. Esineiden internetin ja käytössä olevan datan räjähdysmäisestä kasvusta huolimatta korvausten automatisointi älykkäillä sopimuksilla ei ole mahdollista kaikissa tapauksissa. Joissakin tapauksissa tappion johtaminen tapahtumasta on liian monimutkaista tai vaatii muista syistä manuaalista arviointia. Tällöin yksityiset vakuutuskorvausasiamiehet tulisivat mukaan hajautetun alustan korvausprosessiin yhtenä lisätoimijana. (Mussenbrock 2017, 23)

Underwriting on mainittu osaksi alustan vakuutusprotokollaa ja prosessi sopimuksen hyväksymisistä määräytyy protokollan kautta (Mussenbrock 2017, 17). Underwritingin riski ja tuotot jakautuvat kuitenkin hajauttamisen vuoksi laajemmin kuin perinteisessä vakuuttamisen mallissa. Suuret vakuutusyhtiöt eivät välttämättä ole kiinnostuneita pienistä markkinoista tai mikro-vaktuutuksista, joiden tuotto jää oletuksena vähäiseksi joko vakuutusmaksujen tai markkinasegmentin koon vuoksi. Etheriscin hajautetussa mallissa yksityiset tuotteenkehittäjät, tietojenkäsittelijät, aktuaarit ja käyttöliittymän kehittäjät voivat olla kiinnostuneita näistä pienemmistäkin markkinoista, kunhan vain saavat osan vakuutusmaksuista.

Edellä kuvattu arvoketjun muodostuminen perustuu protokollatokeniin, eli sisäiseen yleisvaluuttaan vakuutuspalveluiden transaktioissa. Etheriscin kokonaismallissa on olemassa myös riskipoolitokeni, jonka toimintaa arvoketjussa ei ole vielä kuvattu.

Riskipoolitokeni on uudenlainen tapa jakaa tuoton odotusarvo ja pääomakustannukset. Sen vaikutukset arvoketjussa koskevat underwritingin sekä varainhoidon ja riskienhallinnan osa-alueita.

Tuoton odotusarvon, ja niin sanottujen pitkän hännän riskien pääomakustannusten, jakaumien kattamiseen tarvitaan tokeni, jonka tuotto on ennakoitavissa. Tuotto määräytyy yksinomaan riskirakenteesta, riskien määrästä, riskien korrelaatiosta ja muista riskiparametreista. Nämä tokenit luovat kiinteät tulot tai vastaavan arvonnousun omistajilleen. Tällainen sijoitustuote on perinteisesti ollut houkutteleva, mutta ei saatavilla julkisesti avoimilla markkinoilla. Etheriscin yksi tavoite on riskipoolitokenin kautta luoda demokratisoitu riskipooli, joka on avoin markkinapaikka. (Mussenbrock 2017, 14–15)

Riskipoolitokeni on käytännössä vaihtoehtoinen tapa järjestää vakuutuksen riskipoolin vakavaraisuus ja jälleenvakuuttaa riskipooli jälleenvakuutuspoolin avulla pitkän

44

hännän riskien varalta. Jokaisella riskipoolilla olisi oma tokeninsa (Mussenbrock 2017, 7). Riskipolitokenin vaikutusta arvoketjuun on yksinkertaisinta kuvata esimerkin kautta.

Ennen kuin vakuutusta voidaan tarjota, tulee vakuutuksen tarjoajalla olla pääomaa maksaa mahdollinen vahinkotapahtuma. Maksetut vakuutusmaksut eivät riitä tähän, ellei vakuutuspooli ole tarpeeksi laaja. Esimerkiksi 10 henkilöä ostaa vakuutuksen hintaan 100 €. Yhdelle vakuutetuista sattuu korvattava vahinko suuruudeltaan 2000 €.

Tätä ei voida maksaa pelkästään kerätyistä vakuutusmaksuista, koska vakuutusmaksuja on kerätty vasta 1000 €. Ratkaisuna tähän vakuutuksenantaja voi kerätä puskuria ennen vakuutuksen myöntämistä tai jälleenvakuuttaa osan riskistään.

Annetaan esimerkki riskipoolitokenin vaiheista lennon viivästymisen vakuutuksessa.

(Karpischek 2017)

1. Älykkäät sopimukset luodaan ja tokenit julkaistaan.

2. Sijoittajat ostavat tokeneita ja riskipooli alkaa täyttyä pääomalla.

3. Kun riskipooli on tarpeeksi täynnä, älykäs sopimus alkaa myydä vakuutusta ennalta sovitun rajoitetun ajan.

4. Jokainen uusi myönnetty vakuutus lisää ja jokainen päättyvä vakuutus vähentää riskipoolin kokonaisriskialtistumaa.

5. Jokainen vakuutusmaksu lisää ja jokainen korvaus vähentää riskipoolin pääomaa.

6. Jos kokonaisriskialtistuma on korkeampi kuin riskipoolin pääomataso, älykäs sopimus lopettaa uusien vakuutussopimusten myöntämisen.

7. Kun viimeinen vakuutussopimus on päättynyt tai korvattu, tokenit ostetaan takaisin. Voitto tai tappio jaetaan kaikkien tokeninhaltijoiden kesken.

Tokeneita myydään jälleenvakuutuspoolin vakuutena ja ne oikeuttavat haltijansa osinkoihin riskipoolin tulovirrasta (Mussenbrock 2017, 25–26). Ne toimivat riskipoolin underwriting riskin vakuutena ja jälleenvakuutuspoolin kautta riskipoolin pitkän hännän riskien vakuutena.

Kuvio 10 selventää molempien tokenien transaktiot tietyssä vakuutuksessa ja sen riskipoolissa esimerkin kautta. Vakuutuksenottaja maksaa vakuutuksesta 100 €, josta 90 € menee vakuutuksen riskipooliin ja 10 € menee jakoon eri sidosryhmille, jotka mahdollistavat vakuutustuotteen. Esimerkissä sijoittaja ostaa 150 € maksavan 12 kk maturiteetin katastrofibondin, jonka tuotto on 10 €. Bondin erääntyessä 150 €

45

panoksen saa takaisin, ellei bondin laukaisevaa katastrofia, vakuutuspoolin tyhjenemistä, ole tapahtunut. Näin ollen esimerkissä vakuutuspooliin jää käytettäväksi 80 € korvauksiin. Riskipoolitokeni ei ole vielä toistaiseksi käytössä Etheriscin vakuutusalustassa. Sen käyttö ei ole pakollista itse vakuutustuotteen toiminnan kannalta, vaan riskipoolitokenin rooli voidaan korvata myös perinteisellä jälleenvakuuttamisella.

Kuvio 10 Etheriscin tokenisaatiomallin ansaintalogiikka (mukaillen Etherisc 2020b)

46