Lukuvuonna 2(){)9-2010 Timo Stormin työtä koulun rehtorina jatkoi Petri Vuorinen.
Tässä vaiheessa kyse oli vuoden sijaisuudesta, joten Vuorinen toimi vs. rehtorina.
Hän oli ollut vuodesta 1990 Turun normaalikoulussa opettajankouluttajana, josta työstä vuoden virkavapautta saatuaan tuli kokeilemaan rehtoriutta Raision lukioon.
Koulun apulaisrehtorina toimi entiseen tapaan Maj-Lis Virtanen.
Petri Vuorinen ei tullut ennestään vieraaseen kouluun, vaan hänellä oli siihen yhtymäkohtia. Vuorinen kertoo: ’’Sisareni kävi sekä Raision yhteiskoulua että lukiota ja kertoi kouluasiat kotiin tullessaan lähinnä äidillemme, mutta minä kuusi vuotta nuorempana kuuntelin kaikki ja imin itseeni. Näin ollen osa opettajista oli minulle tuttuja ja ennen kaikkea koulun hyvä henki. Positiivista kuvaani oli vahvistanut edelleen se, että olin vuodesta 1991 vuoteen 1994 Raision lukion aikuislinjalla ensin sivutoimisena ja sittemmin päätoimisena englannin opettajana jättäytyen Norssista virkavapaalle.
Syksyllä 2009 tulin vs. rehtoriksi kouluun, joka oli fyysisiltä tiloiltaan aivan mahtavassa kunnossa. Remontista alkoi kuitenkin oUa jo sen verran aikaa, että luokkien varustelusta puuttui uusin tieto- ja viestintäteknologia. Opettajakunnan yhteistyökykyisyys ja koko koulupuolen uudistumiskyky ja nuorekkuus olivat selvästi olemassa. Sellaiseen paikkaan tulin.”
Petri Vuorinen jatkaa: ’’Yhden lukuvuoden aikana voi toteuttaa vain rajallisen määrän asioita. Painopisteiksi tulivat koulun nettisivujen uudistaminen ja erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tukitoimien tehostaminen. Uusia nettisivuja alettiin tehdä heti, koska koimme tärkeänä sen, miltä koulumme näyttää ulospäin internetissä.
Uudelle kuvaamataidon opettajallemme Sakari Sipilälle tieto- ja viestintäteknologia ovat tuttuja ja kiinnostavia, ja hänen johdollaan teimme kotikutoisesti uudet nettisivustot. Tavoitteeksi asetimme, että meillä ohsi joulun jälkeen uudet nettisivut ja se toteutui.
Toisena asiana panostim m e oppim isen tukem iseen id eo im alla koulum m e ns. klubitoim intaa. Jo aikansa elänyt tukiopetus oli luonteeltaan pika-apua.
Klubitoiminnassa me lähdimme siitä, että monet näistä opiskelijoista tarvitsevat jotakin enemmän, pureutumista heidän henkilökohtaista oppimista vaikeuttaviin asioihin, ohvat ne sitten lukihäiriöitä tai solmuja esimerkiksi matematiikassa tai kiehssä.
Joka aineryhmästä saatiin opettajat pitämään klubeja ja he saivat siihen koulutusta.
Klubitoimintaa käynnistäessämme kouluUamme ei ollut erityisopettajaa, mutta tämä panostus poiki sen, että harvinaisten vieraiden kielten lehtorimme Jaana Hyövelä on tänä vuonna valmistumassa erityisopettajaksi.”
Kevään 2010 ylioppilaskirjoitusten tulosten valtakunnallisessa vertailussa Raision lukiolla oli aihetta erityiseen ylpeyteen, kun MTV3 uutisoi pitkän matematiikan tuloksista ja Raision lukion paremmuudesta maamme muihin lukioihin verraten.
Tulosten keskiarvo oli R aisiossa peräti 5,7 valtakunnallisen keskiarvon oltua 4,2. Keskimäärin raisiolaiset kirjoittajat saivat arvosanaksi eximian. Myös lyhyen matematiikan tulokset olivat Raisiossa keskivertoa parempia. Tulos ei ollut yllätys, sillä Raision lukio on oUut jo vuosia kymmenen parhaan ja useimmiten viiden parhaan joukossa valtakunnallisesti pitkässä matematiikassa. Samaten lyhyt matematiikka on sujunut Raisiossa lähes yhtä hyvin eli sijoitukset ovat olleet kymmenen parhaan lukion joukossa.
Koulun opettajakunnasta siirtyi eläkkeelle kesäkuun alussa 2010 lähes 30 vuotta kestäneen työuran lukiossa tehnyt lehtori Harrijoronen. Alkuaan hän tuli Raision lukion matematiikan, kemian ja fysiikan opettajaksi, mutta viimeksi mainitun opetuksesta tuli vuosien varrella hänen pääasiallinen opetusaineensa.
Seuraavassa Harri Joronen muistelee pitkää työuraansa Raisiossa ja etenkin erästä vierailua Olkiluodon ydinvoimalaan: ’’Opettajaurani alkoi Raisiossa jo 1970-luvun alussa Vaisaaren yläasteella, josta siirryin Raision lukioon vuonna 1981. Lukio oli viihtyisä työpaikka, minkä m ahdollistivat mukavat oppilaat, opettajat ja muu henkilökunta. Erityiset kiitokseni esitän Raision kaupungille ja rehtoreille, jotka mahdollistivat fysiikan opetuksen kehittämisen niin opetusvälineiden kuin fysiikan erityiskurssien osalta.
M erkittävä osa-alue minun aikanani oli opiskelijoiden tutustuttaminen energiaa tuottaviin laitoksiin. Vierailuja tehtiin muun muassa vesivoimalaan, lämpövoimalaan, tuulivoim alaan ja ydinvoim alaan. O lkiluodon ydinvoim alassa vierailim me lähes vuosittain, koska ydinvoimaan liittyy paljon tunteisiin perustuvaa ennakkoluuloa.
Tähän liittyen mieleeni tulee eräs marraskuinen vierailu Olkiluodon ydinvoimalassa 1990-luvun alkupuolella.
Yleensä kaupunki maksoi linja-automaksut, mutta tuolloin meille ilmoitettiin, ettei rahaa tällä kertaa saatu. Opiskelijat halusivat kuitenkin lähteä ja niinpä päätimme tehdä matkan henkilöautoilla, koska osalla lähtijöistä oli jo ajokortti. Matkaan oli tarkoitus lähteä varhain maanantaiaamuna, joten suunnitelmien tuli olla valmiina jo edellisellä viikolla. Tullessani kouluun tuon viikon keskiviikkoaamuna minulle kerrottiin, että joku nainen oli useaan otteeseen yrittänyt tavoittaa minua opettajainhuoneen puhelimesta.
Jäin odottelemaan uutta soittoa, joka tulikin pian. Minua tavoitellut nainen osoittautui erään opiskelijan äidiksi. Hän aloitti kiittelemällä kovasti sitä, että koulu järjestää vierailuja mielenkiintoisiin kohteisiin. Sitten hän jatkoi: 'Meidän Pekankin pitäisi olla kuskina. Hän on kuitenkin vasta hiljattain saanut ajokortin ja nyt on jo liukasta. Olisiko mahdollista, että Pekan ei tarvitsisi lähteä sinne Olkiluotoon?'
Tähän minulla oli kerrottavana hänelle hyviä uutisia, sillä eräs yritys oU lupautunut maksamaan meille linja-autokuljetuksen. En ollut vielä ehtinyt kertoa tästä edes opiskelijoille. Puhelimeen syntyi aluksi kuolemanhiljaisuus, mutta hetken kuluttua äiti hieman kakistellen kysyi: 'Voitaisiinko kuitenkin järjestää, ettei Pekan tarvitsisi lähteä?' Tiesin mistä pohjimm iltaan oli kyse ja sanoin, että Pekka on ollut yksi innokkaimmista lähtijöistä. Tähän äiti kertoi lopulta todellisen syyn, jonka mukaan Pekan vanhemmat eivät halunneet päästää poikaansa niin vaaralliseen paikkaan.
Sovin äidin kanssa, ettei Pekan tarvitse lähteä, vaan osallistuu normaaleille tunneille sinä päivänä.
Maanantaiaamuna Pekka oli kuitenkin ensimmäisten joukossa odottamassa linja- autoa koulun pihalla, ja palasi alkuillasta muiden mukana koulun pihaan innostuneena ja hj^vävoimaisena. Hän työskentelee nykyään energiateollisuuden parissa.”
Tammi-helmikuussa 2010 Raision kirjaston aulagalleriassa toteutettiin koulun entisten oppilaiden väitöskirjanäyttely. Sen järjestelyistä vastasi Raision Yhteiskoulun ja Raision lukion seniorit eli RasSe. Tuolloin oli tiedossa, että koulun entisistä oppilaista 44 oli väitellyt tohtoriksi ja melkein kaikkien väitöskirjat olivat vitriineissä.
Hankkeen todellinen puuhaihminen Marja-Liisa Tainio kertoo: ’’Syksyllä 2008 RasSen hallitus päätti pyrkiä selvittämään, ketkä oppilaitoksesta ylioppilaaksi kirjoittaneet ovat väitelleet ja saaneet tohtorin arvon. Toukokuuhun 2012 mennessä heitä on löytynyt 59, joista 31 on miehiä ja 28 naisia. Useimmat tohtoreista ovat lääketieteen tai lääketieteen ja kirurgian tohtoreita (20). Toiseksi yleisin oppiarvo on filosofian tohtori (18) väittelyalan ollessa esimerkiksi mikrobiologia, fysiologinen kasvitiede, valtiotiede tai tietojenkäsittelytiede. Harvinaisimmat oppiarvot ovat hallintotieteiden, teologian, yhteiskuntatieteiden, terveydenhuollon ja terveystieteiden tohtori, joita kutakin on toistaiseksi vain yksi.
Useimmat (38) ovat väitelleet Turun yliopistossa. Etäisimmät korkeakoulut ovat Wagcningen'in yliopisto Hollannissa ja Tukholman yliopisto. Ensimmäinen tohtori oli vuonna 1973 väitellyt IdkT Eino Hietanen (k. 2002), jonka ylioppilasvuosi oli 1966.
Hänen tiensä ylioppilaasta tohtoriksi kesti siis vain seitsemän vuotta, mikä on koulun entisten oppilaiden nopein suoritus. RasSe tulee keräämään tulevaisuudessakin tietoa väitelleistä ja tohtorin arvon saaneista koulumme kasvateista.”
Imkuvuosi 2010-11 merkitsi Petri Vuoriselle toista vuotta koulun vs. rehtorina.
Vuorinen kertoo: ’’Toisena rehtorivuotenani uudeksi painopisteeksi tuh yrittäjyys, mikä on erittäin vähän esillä maamme lukioissa. Jossakin tutkimuksessa todetaan, että vain 4 % lukioistamme toteutetaan aktiivisesti yrittäjyyskasvatusta. Me päätimme lähteä siihen mukaan yhteistyökumppaneinamme lukion vanhempainyhdistys sekä kauppiasyhdistys Raikas ja sieltä erityisesti koulun entinen oppilas, kauppakeskusjohtaja
jokapäiväinen koulutyö jatkuu entiseen tapaan päämääränä menestyminen ylioppilaskirjoitukLsissaja valkolakin saaminen.
(Raision lukion kokoelma)
Jari Salonen. Hankkeen suunnittelu alkoi itse asiassa jo vuoden 2010 alussa, ja se johti jäätelöpyöräyrityksen perustamiseen ja toimintaan seuraavana kesänä työllistäen neljä lukiolaistyttöä.
] mkuvuonna 2010-11 Seija Kestilän opettamalla yrittäjyyskurssilla tarjottiin opiskelijoille yrittäjyyden pohjaeväät. Jari Salosen lisäksi muutamat vanhem painyhdistyksen jäsenet ovat käyneet oppitunneillamme kertomassa työstään yrittäjinä. Keväällä 2011 järjestimme Jyrää-messupäivän yhdessä Yes-keskuksen kanssa teemoina yrittäminen, kansainvälisyys ja vaikuttaminen. Raision lukiossa panostetaan yrittäjyyteen jatkossakin yrittäjyyskurssein ja pienimuotoisine yritystoimintoineen.”
Joulukuussa 2010 Raision lukio niitti kunniaa, kun opetushallitus myönsi koulun kieltenopetukselle kunniamaininnan eurooppalaisessa laatuleimakilpailussa. Raision lukio sai kiitosta muun muassa laajasta kieUtarjonnasta, sillä koulussa on mahdollista opiskella englannin ja ruotsin lisäksi ranskaa, saksaa, venäjää, espanjaa ja italiaa.
Perusteluissa kiitettiin myös sitä, miten Raisiossa on kehitetty kieltenopiskelua itsenäisenä verkkotyöskentelynä. Niin ikään toisen kotimaisen kielen opiskelun houkuttelevuuden lisääminen oli yksi osa-alue, jonka ansiosta Raision lukio sai tämän kunniamaininnan. Kaiken kaikkiaan opetushallitus palkitsi kolme hanketta kielitarjonnan m onipuolistam isesta ja harvinaisten kielten edistäm isestä. Muut palkitut olivat helsinkiläinen Meilahden koulu ja Kuopion koulutuspalvelukeskus.
Petri Vuorinen toteaa: ”Me olemme koettaneet keksiä uusia tapoja, miten saamme säilymään laajan kielitarjontamme. Erityisen haastavaa on ollut pohtia, miten me järjestämme opetuksen, kun usean kymmenen opiskelijan ryhmä kaventuu muutamaksi opiskelijaksi viimeisenä lukiovuotena. Keinoina ovat olleet ryhmien yhdistäminen ja teknologian tuominen mukaan itsenäisen verkkotyöskentelyn muodossa. Näin opiskelijoilla on säilynyt opettajien luovuuden ja kekseliäisyyden ansiosta mahdollisuus opiskella valitsemansa kieli loppuun asti huolimatta siitä, että ryhmä on mllut pieneksi.
Opettajat ovat todella joustavasti lähteneet miettimään tällaisia ratkaisuja. Me saimme tämän kunniamaininnan ennen muuta innovatiivisuudesta.
Myös toisen kotimaisen kielen opiskelun vahva asema koulussamme huomioitiin.
Meillä ruotsin kirjoittajien määrä ei ole romahtanut kuten monessa muussa maamme lukiossa. Pitkälti se on aktiivisten ruotsin kielen opettajien ansiota, että meillä on yhteistyötä Svenska N u'n kanssa vierailuineen ja näyttelyineen. Tärkeä Unkki on myös kanssakäyminen sigtunalaisen Arlandan lukion kanssa. Ne ovat luoneet suotuisan kasvualustan ruotsin kielen opiskelulle koulussamme.”
Kielten opetuksen mahdollisuudet paranivat koulussa entisestään kahden uuden kielistudion myötä, joiden uusi teknologia mahdollistaa uudenlaiset harjoitukset.
Elokuussa 2011 valmistui 38-paikkainen digitaalinen kielistudio ja m arraskuussa 20-paikkainen multimediastudio, jota voidaan käyttää myös tavallisena ATK-luokkana.
Kesällä 2011 oli koulun opettajakunnasta eläkkeeUejäämisvuorossa uskonnon lehtori Tuuli Kastemaa. Alun alkaen hän tuli Raision kaupungin palvelukseen Vaisaaren kouluun vuonna 1980, josta hän siirtyi lukion vanhemman lehtorin virkaan vuonna 1995. Vuodet 2001-2006 Kastemaa oli virkavapaalla. Helsingin hiippakunta antoi hänelle pappisvihkim yksen vuonna 2002, ja Suomen läh etysseu ra lähetti hänet Kldugalan luterilaisen seminaarin uskonnonopettajaksi Tansaniaan.
Vuoden 2012 alussa jäi niin ikään eläkkeelle koulusihteerinä vuodesta 2001 toiminut Kaarina Pennanen. Hänet opittiin tuntemaan (mukaan lukien tämän historiikin kirjoittaja) todellisena 'koulun hengettärenä', jonka kansliasta haettiin ja saatiin apua mitä moninaisimmissa pulmatilanteissa. Kaarina Pennasen työtä tuli jatkamaan Irja Nurmi.
Koulun 55. lukuvuotena 2012-2013 opettajakuntaan ovat kuuluneet: Juha Alasmäki, Tarja Alvajärvi, Jaana Hyövelä, Maarit Juvonen, Seija Kaisalmi, Minna Kaitaniemi, Kirsi Kajala, Salme Kangassalo, Tiiu Kaskinoro, Mervi Keskikallio, Seija Kestilä, EUna Koivu, Aleksi Kytö, Marianne Laulumaa, Riikka Lindberg, Liisa Linnainmaa, Lisbeth Lipsanen, Juhani Lundman, Janina Lönnroth, Teemu Mäki, Anssi Määttänen, Irina Nikkanen, Risto Nyfors, Ritva Peltola, Sylvia Pinola, Terttu Puikkonen-Agim, Ville Pöntinen, Anne Santamäki, Sakari Sipilä, Timo Stormi, Miika Urpanen, Maj-Lis Virtanen, Petri Vuorinen ja Hilkka Ahlman. Muuhun henkilökuntaan ovat puolestaan kuuluneet edellä mainitun koulusihteeri Irja Nurmen lisäksi terveydenhoitaja Anne Tähtinen, palveluvastaava Kaija Juhola, kiinteistönhoitaja Timo Jalonen sekä siistijät Anna-Liisa Halonen, Arja Romppanen ja Leena Viinikka. Mainittakoon vielä, että Raision pitkäaikainen terveyskeskuslääkäri Mirja Ketonen toimi Jyrki Grönlundin ja Tom Östermanin jälkeen myös lukion lääkärinä 2000-luvun alkupuolelta aina vuoteen 2011, jolloin hän jäi eläkkeelle.
Kuluvan lukuvuoden 2012-2013 alusta lukien Petri Vuorinen on ollut vakituisesti Raision lukion rehtorina. Hänellä on johdettavanaan 450 oppilaan koulu, joka on Turun suomalaisen yhteiskoulun lukion jälkeen alueen toiseksi suurin lukio. Koulun oppilasmäärä on ollut Vuorisen rehtorikautena nousussa huolimatta ikäluokkien pienentymisestä. Tähän ovat epäilemättä vaikuttaneet koulun laadukkuus ja näkyvy}'S.
Viime keväänä koulusta valm istui 125 ylioppilasta. Raision lukio oli tällä kertaa sijalla 101 valtakunnallisessa lukiovertailussa, jossa maamme 401 lukiota laitettiin paremmuusjärjestykseen.
Koulun opettajakunta syksyllä 2012.
(Raision lukion kokoelma)
Raision lukiossa eletään dynaam ista nykyhetkeä ja paljon lupauksia antavaa tulevaisuutta. Petri Vuorinen korostaa; ’’Tärkeintä on, että pystymme antamaan koulustamme lähteville opiskelijoille mlevaisuuden taitoja. Tieto- ja viestintätekniikka tulee vastaisuudessa yhä vahvemmin koulumme opemkseen. Tästä on esimerkkinä tänä syksynä alkanut portfoliokurssi. Koulumaailman toimintakulttuurin muuttuminen pohdituttaa niin minua kuin kaikkia opettajia, että mihin ollaan menossa ja mitä tulee tapahtumaan. Se on tosi mielenkiintoista.”
Opettajaluettelo 1957-2012:
(vähintään yhden lukuvuoden koulussa olleet opettajat)
Ahlgren, Satu EN 1980-81, 1985-86
Aitero, Marja-Leena LI 1962-63
Alalammi, Aune EN 1963-72
Alanen, Sinikka OPO 1992-94
Alasmäki, Juha MA, KE ja AT
1997-Alvajärvi, Tarja AI
1996-Aro-Heinilä, Irja UE ja HI 1971-72
Blom, Pirkko-Liisa HI 1976-77
Hanhijärvi, Maija BI ja GE 1964-67
Hanhimäki, Ritva KO 1962-64
Hannuksela, SauH MU 1997-01
Haslwanter, Elsa S A ja RU 1962-97
Hautala, Paavo UE 1960-65
Hautalahti, Kati RA 1996-98
Hedman, Sinikka AI 1960-70
Heimonen, Veli UE 1957-59, 1965-66, 1967-68
Helin, Eeva-Liisa MU 1966-68
Härmävaara, Aaro MU 1960-62, 1963-64
Hörkkö, Jouko KA 1969-70
Ikonen, Maria MA 2006-08
Iso-Ahola, Irma 13 1975-76
Iso-Touru, Johanna HI 2002-03
Jaakkola, Jorm a KU 1961-72
Jokinen, Leena MA, FY ja KE 1977-78
Joronen, Harri MA, FY ja KE 1981-10
Kaisalmi, Seija VF, ja SA
1980-Kajala, Kirsi EN ja RU
1999-Kangasniemi, Outi KU 1970-09
Kangassalo, Salme BI ja G E
1995-Kapanen, Timo AT 1997-98
Karhilahti, Esa BI ja GE 1994-95
Kaskinen, Tauno KÄ 1958-59
Kaskinoro, Tiiu MA, AT ja FY
1999-Kastemaa, Tuuli UE ja FI 1995-11
Kaukonen, Aulis KÄ ja MU 1959-72
Kenttä, Irja HI ja OPO 1970-98
2006-Koivurinta, Arja EN ja RA 1964-96
Korhonen, Satu EN 1995-96