Sisällönanalyysi ja sommitelma
Kuva on sekava ja täynnä. Tummaa taustaa. Osin valoisa. Paljon mustaa/harmaata ja sinisen sävyjä.
Kuvakulma samasta tasosta. Kuvassa synkkiä elementtejä, kuten varjoja, surullisen näköinen mies, katse suoraan eteenpäin , pääkallo, poliisit selin tai sivulle kääntyneenä, mies selin keskellä kuvaa. Kellotaulu ja
abstrakteja kuvioita.
Semioottinen analyysi
Osa kuvan elementeistä etualalla tuomassa intiimiyttä, ottaa kontaktia katsojaan. Kuvassa myös henkilöitä taka-alalla, joka tuo vetäytyvyyttä, varautuneisuutta ja virallisuutta. Varjot tuovat surua, tummat sävyt
synkkyyttä, melankoliaa, siniseen taittuvat värit tuovat etäisyyttä, viileää tunnelmaa. Valo tuo toivoa. Kaarevat ja pyöreät muodot heijastavat harmoniaa ja rauhaa.
Visuaalinen retoriikka
Kuvien värien ja tilan käyttö sekä asemoinnit saavat surullisen, yksinäisen, etäisen ja viileän tunnelman, johon liittyy varautuneisuutta, vetäytymistä ja pelkoa kuolemasta ja viranomaisista.
Valo ja muodot tuovat mukaan kuitenkin rauhaa ja toiveekkuutta.
Kuvan kokonaisuus kertoo ristiriidasta, jota kannabiksen käyttöön liittyy.
Edellinen kuva (kuva 12) esittää kuvan 11 analyysiä vastaavalla tavalla, kuin aiemmat kuvaesimerkit.
Kress ja van Leeuwen (2006, 203) esittävät, että kehykset toimivat rytmittäjinä, jotka joko yhdistävät tai erottavat elementtejä toisistaan. Kuva-aineistossamme esiintyi katsetta johdattelevia kehyksiä erilaisin vektorein ja kuvailevilla elementeillä eli rakennusten ja teiden linjoilla. Aineistossa oli myös kehyksiä, jotka ilmenivät graafisina elementteinä, jotka johdattelivat kuvan huomionarvoiseen osallistujaan ja siitä pikkuhiljaa vähempi huomionarvoiseen tekijään. Hook ja Glaveanu (2013, 361) tuovat esille, että kehykset vaikuttavat myös katsojan havaintoihin ja merkitysten muodostumiseen, jolloin kuvasta linkittyy assosiatiivisia vaikutuksia. Esimerkiksi postikorttikuvissa luonnolliset värit hallitsevat ja niillä on keskeinen rooli kuvan värimaailman harmonian rakentamisessa ja toistuvat värit ovat kuvissa keskeisiä retorisia piirteitä. Nämä ovat heidän mukaansa yleisiä keinoja mainosviestinnässä.
Sana-assosiaatiokysely
Sana-assosiaatiot kerättiin sähköisellä Webpropol-kyselyllä (Liite 2). Kysely jaettiin sähköpostitse sekä WhatsApp-pikaviestimen välityksellä. Vastausaika oli aikavälillä 6.4.–25.4.2021. Itse kyselyn aloitussivulla oli vielä vastaajille tiedoksi, että kysely on tarkoitettu pro gradu -tutkimukseen, ja kyselyyn vastaaminen tapahtuu nimettömästi, eivätkä vastaajan tiedot siirry lomakkeeseen.
Lisätietona kyselyn vastausajan päättyminen 25.4.2021 ja se, että kyselyyn vastaaminen vie vain muutaman minuutin. Taustatietojen jälkeen vastaajalle avautui kyselyn sivu, jossa kerroimme sana-assosiaatio-osan vastaamisohjeen. Sana-assosiaatioihin pyysimme lisäksi arvioimaan kirjoitetut sanat myönteisiksi (M), kielteisiksi (K) tai neutraaleiksi (N) laittamalla kyseinen kirjain kunkin sanan perään. ”Kannabis” ja ”kannabiksen käyttäjä” toimivat ärsykesanoina, joille kummallekin oli mahdollista kirjoittaa viisi ensimmäisenä mieleen tullutta sanaa, käsitettä tai mielikuvaa.
Kysely toteutettiin verkossa Webpropol-ohjelmalla. Kyselyn taustatietoina kartoitettiin vastaajan sukupuoli ja ikä. Vastaajien sukupuolella tai iällä ei ole merkitystä sana-assosiaatioiden analyysissä, mutta lähinnä tämän tarkoituksena on ilmentää kyselyn heterogeenisyyttä. Tutkimuksessa on ollut tarkoituksena saada tietoa mielikuvista mahdollisimman erilaisilta ihmisiltä. Sana-assosiaatiot kerättiin niin sanotulla lumipallo-otannalla, jossa tutkimuksen alkuvaiheessa kysely jaettiin avainhenkilöille, jotka johdattivat tutkijat seuraavan tiedonantajan luo. Sana-assosiaatiokyselyn mukana lähti tiedote tutkimukseen osallistuvalle ja samassa yhteydessä oli suostumus tutkimukseen osallistumiselle (Liite 1).
Sana-assosiaatioaineiston analysointi
Sana-assosiaatioita voidaan analysoida monilla eri tavoilla. Yksi tapa analysoida, on luokitella vastaukset laadullisen tutkimuksen sisällönanalyysimenetelmällä. Tällöin assosiaatiot luokitellaan sisällöllisesti samankaltaisiin. Sen jälkeen kaikkien luokkien frekvenssit lasketaan. Frekvenssillä tarkoitetaan tässä sitä, miten tyypillisiä ne aineistossa ovat. Luokille lasketaan sen jälkeen arvo sen mukaan, missä järjestyksessä ne ovat tulleet vastaajien mieleen. Yhdessä nämä frekvenssit ja arvot auttavat tunnistamaan sosiaaliset representaatiot. (Dany, Urdapilleta & Lo Monaco 2015, 490–491;
Sakki ym. 2014, 322.) Tällainen yksinkertainen luokittelu on usein yksinkertaisin tapa järjestellä aineistoa ja aineisto on mahdollista esittää sen jälkeen myös taulukkona, jonka vuoksi sitä voidaan joissain tapauksissa pitää myös kvantitatiivisena analyysinä. (Tuomi & Sarajärvi 2018, 105).
Sana-assosiaatiotehtävän tämän tyyppistä analysointia on myös kritisoitu siitä, että painoarvoa annetaan sanan esiintymisjärjestykselle ja siitä tehdään johtopäätöksiä, että ensin mieleen tulleet sanat ovat tärkeämpiä kuin muut. Kritiikki perustuu siihen, että joidenkin tutkimusten mukaan ärsykesanan emotionaalinen laatu tai abstrakti luonne voivat vaikuttaa tiettyjen assosiaatioiden viivästymiseen.
Sen mukaan tärkeät assosiaatiot voivat siten tulla vasta sen jälkeen mieleen, kun vastaajan on saanut rakennettua luottamuksen tai puolustusmekanismit ovat vähentyneet. Yhtenä ratkaisuna tähän on pyytää vastaajia luokittelemaan itse antamansa assosiaatioiden tärkeys vastaamisen jälkeen. Tällä tavalla vastauksista voidaan saada paitsi aiemmin kerrottua määrällistä tietoa sanojen frekvensseistä mutta myös laadullista tietoa vastausten taustalla olevista uskomuksista ja mielikuvista. (Dany, Urdapilleta & Lo Monaco 2015, 492; Roininen, Arvola & Lähteenmäki 2005, 21.)
Myös Jaana-Piia Mäkiniemi kollegoineen (2011) käyttivät ruuan eettisyyttä tutkiessaan sana-assosiaatiomenetelmää ja edellä aiemmin kuvattua analyysitapaa. Omassa tutkimuksessamme pohjaamme myös analyysimme heidän käyttämäänsä analysointitapaan. Analyysin ensimmäisessä vaiheessa he luokittelivat aineiston sisällönanalyysin avulla ja sen jälkeen tekivät niin sanotun strukturaalisen analyysin, jonka avulla sosiaalisten representaatioiden eri elementit voidaan määrittää. Sosiaaliset representaatiothan ovat hierarkkisia ja organisoituneita järjestelmiä, jotka koostuvat ydin elementeistä, perifeerisistä elementeistä ja diffusionaalisista elementeistä. Ydin elementit ovat sidoksissa ryhmän historiaan ja ryhmän kollektiiviseen muistiin ja antavat sosiaalisille representaatioille vakautta, pysyvyyttä ja yksimielisyyttä. Lisäksi ne eivät ole kontekstiherkkiä, vaan jäykkiä ja arvottavat ja ohjaavat representaatioita sekä jäsentävät niiden merkityksen ja muiden elementtien välisiä suhteita. Perifeeriset elementit puolestaan sisältävät ryhmäkohtaisia eroja ja ovat
tilannesidonnaisia ja muuttuvia. Diffusionaaliset elementit ovat niin sanottuja toisia periferioita ja sijoittuvat perifeeristen ja ydinten välimaastoon. Näiden määrittämiseksi analyysin tässä vaiheessa aineistosta lasketaan edellisessä kappaleessa mainitulla tavalla kaikkien luokkien frekvenssien lisäksi vastausten arvo. Tämä perustuu siihen, että vastaajat tuottavat ydinelementtejä useimmin ja ne myös tulevat vastaajien mieleen nopeammin. Lisäksi ydinelementit kestävät kontekstuaalista manipulointia. Tällä manipuloinnilla tarkoitetaan sitä, että osalle vastaajista voidaan antaa ärsykesanat eri järjestyksessä, kuin toisille, jolloin voidaan vertailla vastauksia kontekstin mukaan.
(Dany, Urdapilleta & Lo Monaco 2015, 490–491; Sakki ym. 2014, 321; Mäkiniemi, Pirttilä-Backman
& Pieri 2011, 496–498.)
Sana-assosiaatiokyselyyn saimme yhteensä 65 vastausta, jolloin ärsykesanasta ”kannabis” saatiin yhteensä 258 sanaa ja ärsykesanasta ”kannabiksen käyttäjä” 231 sanaa. Sana-assosiaatioiden analyysin ensimmäisessä vaiheessa Webpropol-ohjelmasta saadut kyselyn vastaustiedot siirrettiin suoraan Excel-taulukkoon, jossa niistä muodostetiin useita eri taulukoita aineiston kattavan analysoinnin mahdollistamiseksi. Tämä vaihe myös toimi aineistoon tutustumisena. Ensin vastaukset suodatettiin ikäluokkien ja vastaajan sukupuolen mukaisesti. Kaikista saamistamme vastauksista 34 vastausta oli miehiltä ja 31 vastausta naisilta. Kyselyyn vastanneiden ikähaarukka oli 18-vuotiaasta yli 65-vuotiaisiin. Vastaukset jakaantuivat eri-ikäisten keskuudessa yllättävän tasaisesti ja ikäluokkaan 18–29 vuotta saimme 20 vastausta ja samoin 30–45- sekä 46–64-vuotiaiden ikäluokassa.
Yli 65-vuotiaita vastaajia oli viisi. Kyselylomakkeella ohjeistettiin vastaajaa merkitsemään vastauksensa perään joko M-, N- tai K-kirjain sen mukaan kokiko antamansa sanan myönteisenä (M), neutraalina (N) vai kielteisenä (K). Kaikki vastaajat eivät olleet kuitenkaan näitä kirjaimia merkinneet ja se tuotti haasteita analysoinnin suhteen, koska jouduimme pohtimaan, kuinka suurta painoarvoa näille voidaan antaa.
Tässä vaiheessa oli selkeästi nähtävissä, että kyselyyn vastanneiden miesten nuorin ikäluokka (18–
29-vuotiaat) assosioi kannabiksen suurelta osin myönteiseksi (22 sanaa) ja selkeästi kielteisimmin kannabis assosioituu 46–64-vuotiailla miehillä (20 sanaa). Myös neutraali assosiaatio (14 sanaa) vallitsee nuorimmassa ikäluokassa 18–29-vuotiaissa. Kokonaisuutena miesten vastauksissa kannabiksesta assosioituu 41 myönteistä sanaa, 38 kielteistä sanaa, 25 neutraalia sanaa ja 25 sanaa, joihin vastaaja ei ole merkinnyt onko se myönteinen, kielteinen vai neutraali. Kannabiksen käyttäjästä puolestaan myönteiseksi assosiaatioksi on vastattu 30 sanaa, kielteiseksi 43 sanaa, neutraaliksi 17 sanaa ja 22 sanaan ei ole merkitty onko se myönteinen, kielteinen vai neutraali. Naisten vastauksissa on selkeästi nähtävissä, että kyselyyn vastanneiden naisten 30–45-vuotiainen ikäluokassa sekä kannabis että sen käyttäjä assosioituu kielteisimpänä, näissä kannabiksesta on 21 sanaa ja
kannabiksen käyttäjässä 23 sanaa. Kokonaisuutena naisten vastauksissa korostuu sekä kannabiksen (56 sanaa) että sen käyttäjien (56 sanaa) kielteiset assosiaatiot. Naisten vastauksissa on sanoja sekä kannabiksesta (39 sanaa) että sen käyttäjistä (37 sanaa), joihin ei ole merkitty onko se vastaajan mielestä myönteinen, kielteinen vai neutraali assosiaatio. Neutraaliksi naisten vastauksissa kannabis assosioitui 18 sanan verran ja kannabiksen käyttäjissä 15 sanan verran. Taulukossa 1 on esitetty miesten ja naisten myönteistä, kielteistä tai neutraalia suhtautumista ärsykesanoista assosioituneisiin sanoihin. Siinä on esitetty myös ne vastaukset, joihin vastaaja ei ole ilmoittanut omana mielipiteenään onko assosiaatio myönteinen, kielteinen vai neutraali.
Taulukko 1 Miesten ja naisten assosiaatiovastaukset kannabis ja kannabiksen käyttäjä
Tämän jälkeen aloitimme varsinaisen sisällönanalyysin tekemisen, koska tutkimuksen tarkoituksena oli löytää analyysin avulla sosiaalisia representaatioita. Ensin ryhmittelimme pelkistetyn eli redusoidun aineiston ja samankaltaisuuksien etsimisen jälkeen yhdistimme eli klusteroimme käsitteet samaksi ryhmäksi, jolla pystyimme löytämään ja kuvaamaan ilmiön piirteitä kuvaavia sanoja.
Ryhmittelyn jälkeen teimme aineiston abstrahoinnin eli käsitteellistimme aineiston ja siten muodostimme jo alustavia johtopäätöksiä, joita siirsimme jo yleisemmälle tasolle. Jatkoimme käsitteellistämisprosessia eri ryhmityksiä yhdistelemällä niin kauan, kunnes aineistosta ei voitu tuottaa enempää ryhmityksiä.
Analyysin avulla lähdimme etsimään aineistosta sosiaalisten representaatioiden rakenteita määrittämällä ytimeen, periferiaan ja diffuusioon kuuluvat ominaisuudet. Ennen varsinaista sanojen luokittelua tutustuimme sana-aineistoon perinpohjaisesti tekemällä erilaisia suodatuksia sanoista Excel-ohjelmassa. Näin saimme tuntumaa myös sanojen esiintyvyyksiin. Alla olevassa taulukossa 2
0 10 20 30 40 50
Miehet, kaikki vastaukset
Kannabis Kannabiksen käyttäjä
100 2030 4050 60
Naiset, kaikki vastaukset
Kannabis Kannabiksen käyttäjät
on esitetty kannabis-sanasta yleisimmin esiintyneitä assosiaatioita koko kyselyssä ja taulukossa 3 on esitetty kannabiksen käyttäjä-ärsykesanasta yleisimmin esiintyneitä assosiaatioita koko kyselyssä.
Taulukko 2 Yleisimmin esiintyvät sanat, kannabis
Taulukko 3 Yleisimmin esiintyvät sanat, kannabiksen käyttäjä
Luokittelimme ensin kannabikseen liittyvät sanat omiin luokkiinsa ja sitten kannabiksen käyttäjiin liittyvät sanat omiin luokkiinsa. Luokitteluvaiheessa kokeilimme muutamia eri luokittelutapoja ja palasimme aineistoon yhä uudelleen ja uudelleen, jolloin sanasta saivat lopullisen luokittelunsa.
Käytämme tässä tutkimuksessa näistä luokista kategoria -sanaa. Kannabis sanasta syntyi viisi kategoriaa ja kannabiksen käyttäjä -sanasta yksitoista kategoriaa. Tämä osaltaan jo kertoi sen, että vastaajien assosiaatiot sanasta kannabis olivat samansuuntaisia, jolloin ne oli mahdollista saada näin tiiviisiin kategorioihin, kun taas kannabiksen käyttäjä -sanasta oli selvästi enemmän hajontaa, jonka vuoksi kategorioita oli välttämätöntä tehdä enemmän. Yritimme ensin noudattaa kannabis -sanasta muodostuneita kategorioita sellaisenaan kannabiksen käyttäjä -sanaan, mutta se oli mahdotonta ja
olisi vääristänyt analyysin tuloksia merkittävästi. Alla olemme kuvanneet (taulukko 4) sanoista kertyneitä kategorioita.
Taulukko 4 Sana-assosiaatioiden määritellyt kategoriat
Esimerkkeinä eri kategorioihin sisältyvistä sanoista voidaan kertoa esimerkiksi, että suurimpana esiintyneeseen terveys -kategoriaan sisältyi sellaisia sanoja kuin lääke ja riippuvuus ja vähimpänä esiintyneeseen kuka / mikä kategoriaan hippi, nuoret ja Bob Marley. Kannabiksen käyttäjä assosiaatioita eniten tuli toimintakyky -kategoriaan, joka sisälsi muun muassa sanoja hauska, rento, veltto ja passiivinen. Vähiten esiintyi sukupuoleen viittaavia assosiaatioita, joita olivat mies (2 kpl) ja surkea poika.
Tämän jälkeen ryhmittelimme kaikki annetut vastaussanat aiemmin määriteltyjen kategorioiden alle ja niiden määrät laskettiin yhteen. Tällä saatiin siis tulos, kuinka monta vastausta jokainen kategoria pitää sisällään eli mitkä sanat ovat aineistossa tyypillisimpiä. Tästä esimerkkinä kannabis sanan
“päihde”-kategoriaan tuli eniten assosiaatioita (yhteensä 96) ja kannabiksen käyttäjä sanan
“toimintakyky”-kategoriassa oli eniten assosiaatioita (yhteensä 49). Vastaavasti vähiten viittauksia tuli kannabis sanasta kategoriaan “kuka / mikä” ja kannabiksen käyttäjä sanasta “sukupuoli”- katgoriaan. Nämä vastausten määrät on merkitty edelliseen taulukkoon kunkin kategorian perään sulkuihin.
Sen jälkeen jokaisen sanan yhteyteen merkittiin, oliko vastaaja antanut sen arvoksi myönteisen, neutraalin vai kielteisen tai jättänyt arvon kokonaan merkitsemättä. Näitä arvoja tarvitsimme analyysin myöhemmässä vaiheessa. Seuraavaksi kävimme läpi jälleen kaikki sanat liittämällä
MÄÄRITELLYT KATEGORIAT
KANNABIS KANNABIKSEN
KÄYTTÄJÄ Terveys (64) Ikä (11)
Päihde (96) Sukupuoli (3) Laittomuus (33) Tavallisuus (13) Tunnetila (45) Asema / talous (21) Kuka / Mikä (20) Psyykkiset ongelmat (16)
Fyysiset ongelmat (34) Ulkoinen olemus (25) Toimintakyky (49) Persoonallisuus (25) Katusanasto (23) Viihde (11)
aikaisempaan taulukkoon nyt myös tiedon siitä, monentenako kyseinen sana oli tullut vastaajan mieleen. Ne merkittiin siten, että numero 1 vastasi ensimmäisenä mieleen tullutta sanaa ja kaksi toisena tullutta sanaa ja niin edelleen (Dany, Urdapilleta & Lo Monaco 2015, 494). Näistä laskettiin sen jälkeen keskiarvo jokaisessa kategoriassa. Käytämme tästä keskiarvosta sanaa arvo. Tällä saatiin tieto siitä, kuinka korkealla tai matalalla vastaukset ovat. Esimerkiksi kannabis sanan ”päihde”-kategoriaan kuuluvia assosiaatioita sijaitsi keskimäärin assosiaatiolomakkeen kohdassa 2,06, joka on korkealla, kun vastauslomake oli viisiasteinen. Tämä tarkoittaa sitä, että päihteeseen liittyvä assosiaatio on tullut vastaajien mieleen hyvin alkupäässä vastauksia. Vastaavasti kannabiksen käyttäjä sanan kategoriassa ”katusanastoon” liittyvät sanat ovat tulleet erittäin alkupäässä vastaajien mieleen keskiarvon ollessa 1,65. Seuraavassa taulukossa 5 on luetteloitu assosiaatioiden esiintyvyydet eri kategorioissa ja jokaisen kategorian sijainti on laskettu keskiarvona.
MÄÄRITELLYT KATEGORIAT
KANNABIS KANNABIKSEN KÄYTTÄJÄ
vastausten määrä sijainti, keskiarvo vastausten määrä sijainti, keskiarvo
Terveys 64 2,76 Ikä 11 2,55
Persoonallisuus 25 2,48
Katusanasto 23 1,65
Viihde 11 2
Taulukko 5 Assosiaatioiden frekvenssit ja arvot
Tämän taulukon perusteella saamme esitettyä sosiaaliset representaatiot ja sen pohjalta voimme siis esimerkiksi katsoa, että kannabikseen ja kannabiksen käyttäjiin liittyvät sosiaalisten representaatioiden ytimet muodostuvat suurimman esiintyvyyslukunsa ja arvonsa mukaan. Analyysin edetessä muodostimme näistä neljän solun taulukon, johon sijoitimme kyseiset kategoriat siten, että katsoimme ensin, millä oli keskiarvoa korkeampi frekvenssi sekä korkeampi esiintymisjärjestys ja siitä saimme muodostettua ydin elementit. Lisäksi katsoimme, millä oli keskiarvoa matalampi frekvenssi sekä matala esiintymisjärjestys, joista muodostimme perifeeriset elementit. Tämän jälkeen kävimme vielä läpi ne, joilla oli matala frekvenssi, mutta korkea esiintymisjärjestys sekä ne, joilla oli korkea frekvenssi, mutta matala esiintymisjärjestys. Näistä saimme muodostettua sosiaalisten representaatioiden diffusionaaliset elementit. (Dany, Urdapilleta & Lo Monaco 2015, 491–492; Sakki ym. 2014, 321.)
Muodostimme tämän neljän solun taulukon siten, että jaottelimme ensin vastausmäärien mukaiset ryhmät. Esimerkiksi kannabis sanaan eniten vastauksia oli tullut kategoriaan ”päihde”, jolloin se asetettiin ensimmäiseen soluun (ryhmään). Tämän lisäksi laskimme vielä aiemmassa taulukossa (taulukko 5) näkyvien, kunkin kategorian, arvojen keskiarvon eli vastausten keskimääräisen sijainnin asteikolla 1–5. Tämän keskiarvon saimme laskemalla kummankin ärsykesanan kaikkien kategorioiden viimeisen arvon ja ensimmäisen arvon erotuksen. Esimerkiksi kannabis sanan arvojen ääripäät ovat 2,06 ja 3,24. Muut arvot osuvat näiden kahden välille. Tasamittaisen keskiarvon laskimme siis 3,24-2,06=1,18. Tämän tuloksen, 1,18 jaoimme neljällä, koska taulukko jaettiin neljään soluun. Tämä saatu keskisijoitus 0,29 määritti taulukkoon aseteltavien arvojen välin eri soluihin sijoittumisessa. Esimerkiksi ensimmäiseen ryhmään asettuivat assosiaatiot, joiden vaihteluväli asettui korkeimman arvon eli 2,06, asteikolla 1-5, ja saadun keskisijoituksen mukaan siten, että ryhmään voitiin asettaa ne kategoriat, joiden arvo oli enintään 2,06+0,30 eli 2,36. Näin ollen ensimmäiseen ryhmään jäi myös vastausten sijainnin perusteella kategorialuokka ”päihde”. Nämä on kuvattu alla (kuva 18). Vastaavasti kannabiksen käyttäjä ärsykesanan ääripäät ovat 1,65 ja 3. Edelleen laskimme keskiarvon laskelmalla 3-1,65=1,35, jonka jaoimme neljän solun perusteella /4=0,34. Esimerkiksi ensimmäiseen ryhmään sijoittuivat assosiaatiot, joiden arvo oli enintään 1,65+0,34=1,99 (taulukko 6).
KANNABIS Kategoriat Vastausten keskisijainti
Ryhmä 1 Päihde 96 Päihde 2,06
Ryhmä 2 Terveys 64 Terveys 2,76
Ryhmä 3 Tunnetila 45
Laittomuus 33
Tunnetila 2,96 Kuka / Mikä 2,75
Ryhmä 4 Kuka / Mikä 20 Laittomuus 3,24
Taulukko 6 Kannabiksen kategoriat ja keskisijainnit
myönteinen neutraali
kielteinen