Erilaisia lähestymistapoja lihavuuden hoitoon ja painonhallintaan

2.1.1 Painokeskeinen lähestymistapa

Painonpudotukseen tähtääviä painonhallintamenetelmiä on käytetty lihavuuden hoidossa pitkään.

Menetelmiä on erilaisia, mutta yhdistävänä tekijänä niille on pyrkimys rajoittaa energiansaantia sekä lisätä energiankulutusta ja siten saada aikaan negatiivinen energiatasapaino (Lihavuus: Käypä hoito -suositus, 2020). Tämä painokeskeinen lähestymistapa perustuu ajatukselle painon keskeisestä merki-tyksestä terveydelle. Lihavuus onkin tutkimuksissa yhdistetty moniin metabolisiin, mekaanisiin ja mie-lenterveydellisiin ongelmiin (Lihavuus: Käypä hoito -suositus, 2020). Näitä terveyshaittoja pyritään pai-nokeskeisessä lähestymistavassa ehkäisemään ja hoitamaan lähinnä laihduttamalla. Lähestymistapa pohjautuu oletukselle siitä, että pysyvä painonlasku on mahdollista saavuttaa laihduttamalla ja että näin saavutetaan merkittäviä terveyshyötyjä (Hunger ym. 2020). Painokeskeistä lähestymistapaa on kuitenkin kritisoitu tehottomuudesta sekä mahdollisista haitallisista seurauksista, kuten syömiskäyttäy-tymisen häiriintymisestä.

Etenkin ruokavalion tietoiseen rajoittamiseen tähtäävien laihdutusohjelmien pitkän aikavälin tulokset on todettu varsin heikoiksi (Schaefer ja Magnuson 2014). Arviolta vain 20 % osallistujista, jotka käyvät läpi painokeskeisen elintapaintervention, onnistuvat ylläpitämään saavutetun painon vuoden ajan (Wing ja Phelan 2005). Laihdutusyritysten määrä on myös yhteydessä myöhempään lihavuuteen ja laihduttamisen seurauksena paino pidemmällä aikavälillä todennäköisemmin nousee kuin putoaa tai pysyy samana (Siahpush ym. 2015).

Laihduttamiseen tyypillisesti kuuluva syömisen tietoinen rajoittaminen voi aiheuttaa muun muassa psyykkistä stressiä ja saattaa johtaa häiriintyneeseen syömiskäyttäytymiseen (Schaefer ja Magnuson 2014). Painokeskeisen lähestymistavan on myös havaittu lisäävän kehotyytymättömyyttä sekä painoon liittyvää stigmaa, joilla on merkittäviä haittavaikutuksia yksilön terveydelle (Clifford ym. 2015, Hunger ym. 2020). Painokeskeisen lähestymistavan oletuksena on, että painon stigmatisointi edistää painon-pudotusta ja että yksilön tulee olla tietoinen ylipainostaan, jotta hän saa motivaatiota laihduttaa

(Hun-ger ym. 2020). Painoon liittyvän stigman on kuitenkin pitkäaikaistutkimuksissa havaittu lisäävän kuole-manriskiä 50 %:lla (Sutin ym. 2015). Tutkimuksen tulokset oli kontrolloitu painoindeksin (BMI, paino jaettuna pituuden neliöllä) suhteen, jotta mahdollinen korkeamman painon vaikutus saatiin suljettua pois. Lisäksi painoon liittyvä stigma on yhdistetty muihin epäedullisiin terveysvaikutuksiin, esimerkiksi systeemisen inflammaation lisääntymiseen ja mielenterveysongelmiin, kuten ahdistukseen (Hatzen-buehler ym. 2009, Sutin ym. 2014). Painoon liittyvän stigman on myös havaittu ennustavan painon nousua tulevaisuudessa (Sutin ja Terracciano 2013, Jackson ym. 2014) sekä vaikuttavan syömiseen sitä lisäävästi ja liikuntamotivaatioon sitä vähentävästi (Hunger ym. 2020). Painoon liittyvän stigman on myös havaittu lisäävän riskiä esimerkiksi epäterveille painonhallintayrityksille, kuten aterioiden väliin jättämiselle ja ahmimiskäyttäytymiselle (Hunger ja Tomiyama 2018).

Myös painokeskeisen lähestymistavan keskeinen ajatus painonlaskun ja terveyden välisestä yksiselit-teisestä yhteydestä on kyseenalaistettu ja esitetty, että painon ja terveyden välinen yhteys on moni-mutkaisempi (Matheson ym. 2012). Terveydelle edullisten elintapatekijöiden, kuten kasvisten ja hedel-mien käytön, liikunnan, tupakoimattomuuden ja kohtuullisen alkoholinkäytön, tiedetään vähentävän kuoleman riskiä niin normaali-, ylipainoisilla kuin lihavillakin eli painoindeksistä riippumatta. Voidaan siis sanoa, että paino ei kerro kaikkea henkilön terveydestä, eikä painoa tai siinä tapahtuvia muutoksia voida pitää yksiselitteisenä terveyden mittarina. Myös painonlaskun pitäminen lihavuuden hoidon yk-siselitteisenä onnistumisen mittarina voidaan kyseenalaistaa, sillä painossa tapahtuvat muutokset eivät kerro suoraan elintavoissa tapahtuneista muutoksista.

Painokeskeinen lähestymistapa on ollut ja on edelleen mukana suomalaisissa lihavuuden Käypä hoito -suosituksessa (2020). Suosituksen mukaan lihavuuden hoidon yleisenä tavoitteena on maltillinen eli 5–10 %:n suuruinen painon lasku energiansaantia vähentämällä ja energiankulutusta lisäämällä. Toi-saalta suosituksen mukaan lihavuuden hoidon tavoite voi olla myös painon säilyminen nykyisellä ta-solla ilman varsinaista painonlaskutavoitetta.

2.1.2 Painoneutraali lähestymistapa

Painoneutraalissa lähestymistavassa painoon ei pyritä suoraan vaikuttamaan, vaan tavoitteena on pa-rantaa henkilöiden terveyttä ja hyvinvointia painosta riippumatta (Hunger ym. 2020). Painoneutraalissa lähestymistavassa uskotaan, että terveyttä voidaan edistää ja terveysriskejä vähentää painossa tapah-tuvista muutoksista riippumatta terveyttä edistäviä elintapoja tukemalla ja elämänlaatua parantamalla.

Painoneutraalia lähestymistapaa kutsutaan mm. seuraavilla termeillä ”weight-inclusive”, ”size-inclu-sive”, ”weight-neutral”, ”anti-diet”, ”non-diet” ja ”Health At Every Size” (HAES). Tunnetuin termeistä lie-nee HAES.

Health At Every size (HAES) on painoneutraalin hyvinvoinnin edistämisen lähestymistapa, joka ei kes-kity painonpudotukseen vaan elämänlaadun kohentamiseen ja terveysriskien vähentämiseen (Bacon 2008). Paino nähdään yhtenä yksittäisenä tekijänä, jolla voi olla tai ei ole suoraa vaikutusta yksilön ter-veyteen. HAES edistää erikokoisten kehojen hyväksyntää, sisäisesti säädeltyä, ei-rajoittunutta syömistä ja liikunnan iloa. HAES-lähestymistapa perustuu ajatukseen, että 1) kehoja on luonnostaan erikokoisia ja muotoisia, 2) laihdutuskuurit ovat tehottomia ja vaarallisia, 3) kehon nälkä- ja kylläisyyssignaalien tulisi ohjata syömistä, sekä 4) terveyteen ja onnellisuuteen vaikuttavat sekä sosiaaliset, emotionaaliset, henkiset että fyysiset tekijät.

HAES-lähestymistavan keskeinen tarkoitus on tukea terveellisten elintapojen omaksumista kaiken ko-koisilla ihmisillä riippumatta painosta (Bacon ja Aphramor 2011). HAES-lähestymistavan mukaan ”ter-veellistä painoa” ei voida määrittää painolukeman, painoindeksin tai rasvaprosentin avulla (Robison ym. 2007). Lähestymistavan mukaan ihminen saavuttaa ihanteellisen painon, kun hän elää tyydyttävää ja merkityksellistä elämää, johon kuuluu intuitiivinen syöminen ja liikkuminen sen tuottaman nautin-non ja mielekkyyden vuoksi. Se ei myöskään väitä, että kaikki olisivat olosuhteisiin nähden terveelli-simmässä painossaan. Sen sijaan HAES-lähestymistapa esittää, että suurin osa ihmisistä voi saavuttaa itselleen terveellisen painon omaksumalla terveellisemmän elämäntavan. Alkuperäisessä HAES-lähes-tymistavassa on suuri painoarvo myös yhteiskunnallisella vaikuttamisella mm. pyrkimyksenä vaikuttaa lihavuuteen liittyviin asenteisiin. Painoneutraalin lähestymistavan uskotaan vähentävän painoon tai ke-hon kokoon liittyvää stigmaa ja siten myös siihen liitettyjä haitallisia vaikutuksia viemällä huomion pois painosta (Hunger ym. 2020). Painoneutraaliin lähestymistapaan liittyy myös vahvasti oman kehon hy-väksyntä, jonka voidaan osaltaan olettaa vähentävän sisäistettyä painostigmaa.

Ravitsemuksen osalta painoneutraalissa lähestymistavassa keskitytään ruokasuhteen parantamiseen, ruokaan liittyvän moraalisen tuomitsemisen poistamiseen sekä nälkä- ja kylläisyyssignaalien havain-noimiseen eli tavoitteena on intuitiivisen syömisen lisääminen (Dugmore ym. 2020). Toisin kuin paino-keskeisissä interventioissa, joissa painonlasku on päätavoitteena, painoneutraalin lähestymistavan pää-tavoitteena nähdään terveempi suhde itseensä, joka näkyy esimerkiksi intuitiivisen syömisen lisäänty-misenä (Carbonneau ym. 2017, Bégin ym. 2019). Intuitiivisen syömisen ja häiriintyneen syömiskäyttäy-tymisen käänteinen yhteys välittyy erityisesti ruokaan liittyvän dikotomisen ajattelun kautta (Linardon ja Mitchell 2017). Tämän mustavalkoisen ajattelun vähentäminen on keskeinen tavoite painoneutraa-leissa lähestymistavoissa. Intuitiivista syömistä käsitellään tarkemmin kappaleessa 2.2.

HAES lähestymistavan käyttöönottoa varten ei ole erityisiä tekniikoita tai materiaaleja, mutta tavara-merkin omistava voittoa tavoittelematon järjestö Association for Size Diversity and Health (ASDAH) on määritellyt seuraavat ohjeistavat perusperiaatteet ko. lähestymistavan toteuttamiseksi (ASHAD 2020).

1. Painon suhteen inklusiivinen (weight inclusivity): Hyväksy ja kunnioita luontaista monimuotoi-suutta kehojen koossa ja muodossa ja hylkää tiettyjen painolukemien idealisointi tai patologi-sointi.

2. Terveyden edistäminen (health enhancement): Tue terveyskäytäntöjä, jotka edistävät ja tasa-arvoistavat tiedon ja palvelujen saatavuutta sekä ammatinharjoittajia, jotka edistävät ihmisten hyvinvointia ja huomioivat yksilölliset fyysiset, taloudelliset, sosiaaliset, henkiset, psyykkiset ja muut tarpeet.

3. Kunnioittava hoito (respectful care): Tiedosta ennakkoasenteiden olemassaolo ja työskentele vähentääksesi painoon liittyvää syrjintää, stigmaa ja ennakkoluuloja. Tarjoa tietoa ja palveluita, jotka tukevat ymmärrystä siitä, miten sosioekonominen tilanne, rotu, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, ikä ja muut identiteetit vaikuttavat painostigmaan. Tue toimijoita, jotka käsit-televät näitä epäoikeudenmukaisuuksia.

4. Syöminen hyvän olon vuoksi (eating for well-being): Edistä ulkoisesti määritellyn ateriasuunnit-telun sijaan joustavaa, yksilöllistä syömistapaa, joka perustuu yksilön nälkä- ja kylläisyyssignaa-leihin ja joka vastaa yksilön ravitsemuksellisiin ja mielihyvän kokemisen tarpeisiin.

5. Elämää parantava liike (life-enhacing movement): Tue fyysisiä aktiviteetteja, jotka mahdollista-vat miellyttävän liikkumisen kaiken kokoisille ja taitoisille ihmisille, erilaisine kiinnostuksen koh-teineen, siinä määrin kuin henkilöt haluavat.

HAES-lähestymistapa on mukana mahdollisena lihavuuden hoitokeinona perinteisen painokeskeisen lähestymistavan ohella myös tuoreessa suomalaisessa Lihavuuden Käypä hoito -suosituksessa (2020).

Suosituksen mukaan lähestymistapaa voidaan käyttää, mikäli tavoitteena on nykyisen painon säilyttä-minen ja painonnousun ehkäisy. Menetelmästä käytetään suosituksessa termiä painoneutraali lähesty-mistapa. Suosituksen mukaan painoneutraali lähestymistapa soveltuu potilaille, joilla on vaikeaa ah-mintaa tai lukuisia epäonnistuneita laihdutusyrityksiä takanaan. Tarkempia ohjeita painoneutraalin lä-hestymistavan toteuttamisesta ei ole suosituksessa kuitenkaan annettu.