Sosiaalisesta mediasta puhuttaessa on kyse monesta erilaisesta kanavasta. Kaikissa ka-navissa keskitytään erityyppisiin postauksiin kuten Instagramissa valokuviin ja YouTu-bessa videoihin. Twitter taas keskittyy lyhyisiin ja ytimekkäisiin päivityksiin, usein teksti-muodossa. Tämä on johtanut siihen, että on syntynyt useita erilaisia tapoja tehdä mainon-taa somessa. Se minkä tyyppistä mainonmainon-taa käytetään, riippuu valitusta kanavasta ja siitä mitä kyseisellä mainoksella taikka kampanjalla tavoitellaan. Yleinen ja tuttu tapa monelle ovat erityyppiset maksetut mainokset. Näissä yritys ei yleensä tuota sisältöä itse vaan sen tuottaa esimerkiksi markkinointitoimisto. Yleisesti maksetulla mainonnalla tarkoitetaan sel-laista mainontaa, jossa yritys maksaa jollekin taholle mainostamisesta taikka mainoksen tuotosta. Maksettua mainontaa ovat myös erilaiset pop-up mainokset ja bannerit netissä.
Näitä mainoksia voi sijoittaa niin verkkosivuille kuin nykyään myös esimerkiksi Youtube videoiden tai Twitch streamien yhteyteen. Tällaisten mainosten kohdalla on tärkeää, että ne ovat relevantteja ja sopivat asiayhteydessään sivustolle (H.Davies).
Näiden mainosten yhteydessä myös Googlen analytiikka ja evästeet ovat on merkittä-vässä roolissa. Evästeet ovat pieniä tekstitiedostoja verkkosivun koodissa, jonka avulla seurataan käyttäjän toimintaa sivuilla ja saadaan esimerkiksi mistä hän on sivustolle saa-punut (Kyberturvallisuuskeskus). Tämän analytiikan avulla voidaan saada selville monia asioita käyttäjästä, jolloin erilaisen markkinoinnin kohdistaminen on helpompaa. Saatujen tietojen perusteella voidaan erotella erilaisia kohderyhmiä, erityisesti tieto miltä sivuilta on saavuttu, kertoo käyttäjän mielenkiinnonkohteista ja mieltymyksistä. Yleisesti markkinointi, jolla ei ole tarkempaa kohderyhmää on tarkoitettu 25–54-vuotiaille miehille ja naisille.
Tämä on kuitenkin laaja kohderyhmä ja tällainen markkinointi ei ole tehokasta eikä tuota haluttuja tuloksia. Tästä syystä markkinoinnin kohdentaminen on tärkeää ja yksi ensim-mäisistä asioista, joita mietitään mainosta tai kampanjaa suunniteltaessa. Kohdennetun markkinoinnin on taas todettu tuottavan parempia tuloksia. Kun markkinointi kohdenne-taan tarkemmin, on myynti lisääntynyt jopa 19 %. (Mainonnan kohdentaminen verkossa).
Maksettua mainonta voi olla myös niin sanottu vaikuttajamarkkinointi, mutta ei kaikissa ta-pauksissa. Tässä yritys ulkoistaa mainonnan tunnetulle sosiaalisen median vaikuttajaper-soonalle. Tämä tarkoittaa usein erilaisia sponsorointeja tai yritys maksaa vaikuttajalle, jotta tämä puhuisi yrityksestä tai sen tuotteista. Instafamous and social media influencer marketing artikkelin johtopäätöksissä mainitaan, että kuluttajat nähtyään vaikuttajan
brän-dipostauksia, omaksuvat positiivisemman mielikuvan brändistä taikka tuotteesta ja luotta-vat vaikuttajaan lähteenä enemmän kuin esimerkiksi perinteisten julkisuuden henkilöiden postauksiin. Vaikuttajamarkkinointia voi tehdä monella tavalla. Tällaisessa markkinoin-nissa saatetaan käyttää myöskin tuotesijoittelua.
Tuotesijoittelulla tarkoitetaan tavaramerkin, tuotteen tai palvelun sijoittamista esimerkiksi tv-ohjelmaan, elokuvaan tai muuhun viihdesisältöön palkkiota vastaan (Kilpailu- ja kulutta-javirasto). Sosiaalisessa mediassa tämä voi ilmetä tuotteen sijoittamisella näkyville In-stagram-postauksessa tai YouTube-videossa. Sponsorointi eli ohjelman tai sisällön rahal-linen tukeminen brändin tai tuotteen tunnettuuden edistämistä vastaan on yleistä etenkin YouTubessa. Tämä markkinoinnin keino sopii hyvin kanavalle sen sisällön ollessa video-materiaalia. Se on myöskin yksi tehokkaimmista markkinoinnin keinoista, kun halutaan ta-voittaa nuoria aikuisia ja vaikuttaa heidän ostopäätöksiinsä.
Tietyissä yhteyksissä voidaan puhua myöskin viraalimarkkinoinnista. Tällaisessa markki-noinnissa tavoitteena on saada sisältö leviämään käyttäjien keskuudesta ihmiseltä toiselle (S. Bergström, A. Leppänen. 2009). Viraalimarkkinoinnin kohdalla yritys voi itse päättää julkaista tietoisesti sisältöä, joka herättää keskustelua ja kuhinaa. Viraaliksi leviäminen voi myöskin tapahtua itsekseen spontaanisti ilman suunnitelmallisuutta yritykseltä (S. Berg-ström, A. Leppänen. 2009). Viraalimarkkinoinnin yhteydessä voidaan myöskin mainita eri-laiset tempaukset ja muu toiminta, johon käyttäjät voivat somen kautta itse osallistua. Esi-merkkinä mainittakoon kotipizzan 20-21.3.2021 toteuttama kampanja, jossa Instagramissa etsittiin yrityksen eri yksiköiden Instagram-tileiltä vihjeiden perusteella koodinpätkä. Koo-din koottuaan käyttäjät pääsivät osallistumaan lahjakortin arvontaan. Tällainen mainonta kerää huomiota ja aktivoi käyttäjiä.
Kuitenkin yksi tärkeimmistä markkinointikeinoista sosiaalisessa mediassa on sisältömark-kinointi. Pulizzi ja Rose määrittelevät sisältömarkkinoinnin “strategiaksi, joka keskittyy ko-kemusten tuottamiseen”. Sisältömarkkinointi voidaan myöskin määritellä informatiivisen tai viihdyttävän sisällön tuottamiseksi asiakkaiden houkuttelemiseksi. Näistä määritelmistä näkee, kuinka sisältömarkkinointi voidaan määritellä monella eri tavalla ja tarkoittaa eri asioita, eri ihmisille. Ensimmäisenä edellytyksenä onnistuneelle sisältömarkkinoinnille Ha-rold Daviesin mukaan on se, että sisältö on hyvää ja kiinnostavaa. Lisäksi sen tulisi olla laaja-alaista tai tarkasti tiettyyn markkinarakoon kohdistettua. Usein sisältömarkkinointia kohtaa blogeissa tai yritysten omilla verkkosivuilla. Sisältömarkkinoinnin tavoitteena on ennen kaikkea luoda sisältöä, joka hyödyttää tai viihdyttää ihmisiä. Tällaisen mainonnan tulisi olla luontevaa ja spontaania, eli mahdollisuuksien mukaan sisältömarkkinoinnin puit-teissa voi kommentoida, ottaa kantaa tai reagoida erilaisiin tapahtumiin ja ilmiöihin. Tämä
pitää markkinoinnin kiinnostavana ja olemalla mukana yhteiskunnallisissa ilmiöissä mark-kinoinnille saadaan enemmän näkyvyyttä. Yleisimmin kuitenkin sisältömarkkinointi on esi-merkiksi postaus, joka sisältää vinkkejä tuotteen käyttöön.
On myös tärkeää muistaa, että sisältömarkkinoinnin tulee olla tavoitteellista ja suunnitel-tua toimintaa, jonka tavoitteena on kasvattaa myyntiä, auttaa asiakassuhteiden ylläpi-dossa tai hankkia uusia asiakkaita. Amino toimii hyvänä alustana erityisesti sisältömarkki-noinnille. Alusta suosii postauksia, jotka muistuttavat enemmän blogitekstejä kuin lyhyitä päivitys tyyppisiä postauksia, joita näkee Twitterissä taikka Instagramissa. Amino on kui-tenkin huomattavasti visuaalisempi kuin muuten toiminnaltaan samantapainen alusta Red-dit (Techweek). Tämä tarjoaa mahdollisuuden luoda mielenkiintoisia sisältömarkkinointia sisältäviä postauksia, joissa on mukana kiinnostavia visuaalisia yksityiskohtia. Aminossa on perinteisten blogipostaus tyyppisten päivitysten lisäksi mahdollista myös jakaa lyhyitä videoklippejä taikka upottaa esimerkiksi YouTube video postaukseen. Amino soveltuu par-haiten sisältö markkinoinnin tuotantoon. Yhteisörakenne varmistaa, että ihmiset, jotka nä-kevät postaukset ovat jo valmiiksi kiinnostuneita käsiteltävästä aiheesta. Amino mahdollis-taa erityyppiset postaukset, joissa on mukana kiintoisia visuaalisia elementtejä.
Sosiaalisessa mediassa on mahdollista tuottaa monenlaista sisältöä. Tästä syystä on vai-keaa määrittää tarkasti millainen sisältö taikka strategia toimii. On helpompaa tarkastella millaista sisältöä ei kannata tuottaa. Somen kautta siis tavoittaa paljon ihmisiä, joten on tärkeää, miten yrityksen läsnäolo sosiaalisessa mediassa vaikuttaa ihmisiin ja millaista si-sältöä yritys tuottaa. Yleisesti ottaen ihmiset eivät ole sosiaalisessa mediassa seuratak-seen yrityksiä ja nähdäkseuratak-seen mainontaa, joten yrityksen tuottaman sisällön tulee olla hou-kuttelevaa. Vain houkuttelevalla sisällöllä yrityksellä voi olla vaikutusta ihmisiin.
Sprout social on teettänyt tutkimuksen, jossa tutkittiin millaisesta yritysten tuottamasta si-sällöstä ihmiset eivät pidä. Seuraavanlainen sisältö nousi tutkimuksissa esille: Liikaa mai-nos sisältöä, slangi ja mauttomat vitsit, persoonattomuus sekä ei kommunikointia tai kes-kustelua (Kuuluu). Ihmiset kohtaavat mainontaa lähes kaikkialla, joten heidän käyttäes-sään sosiaalista mediaa rentoutuakseen ja ollakseen yhteydessä muihin ihmisiin, mai-nonta tuntuu erityisen tungettelevalta ja rasittavalta. Vitsailu ja erilaisten nettislangien käyttö yritysten osalta taas koetaan usein hyvin teennäiseksi. Mikäli yritys haluaa tällaista kieltä käyttää, on tärkeää miettiä, kuinka se sopii yrityksen brändiin, jotta se tuntuisi luon-tevalta (Kuuluu.) Persoonallisuutta voi olla vaikea tuoda sisältöön etenkin, kun muistaa, ettei vitsailusta pidetä. Kuitenkin se on tärkeää löytää, jotta yritys erottuu some massasta.
Yksi tapa tähän, joka kuuluu.fi sivustolla tuodaan esille, on hyödyntää ihmisiä ja heidän
sen sijaan, että jaetaan muiden tuottamaa sisältöä taikka tyhjiä mainoslausahduksia.
(Kuuluu). Viestintä ja kommunikointi vuorostaan on yksi sosiaalisen median kulmakivistä.
Tästä syystä myös yritysten odotetaan osallistuvan siellä keskusteluun. Se on myöskin oiva tapa ylläpitää asiakassuhteita ja myös erilaiset reklamaatiot eli valitukset voidaan so-siaalisessa mediassa hoitaa nopeasti ja tehokkaasti (Kuuluu). Ihmiset siis arvostavat some mainonnassa kommunikaatiota ja aitoutta