Lester työtovereineen (2001, 14–15) saivat tutkimuksessaan selville, että yksilöt odottivat työn-antajilta enemmän niin sanottuja sisäisiä kuin ulkoisia asioita. Sisäisiä asioita ovat esimerkiksi työ itsessään tai työympäristön merkitys ja ulkoisena asiana voidaan mainita esimerkiksi työstä saatava rahallinen korvaus. Tutkimukseen osallistuneet arvottivat tärkeimmiksi muun muassa seuraavia asioita: esihenkilöltä saatava tuki, avoin ja rehellinen keskusteluyhteys, haastava ja mielenkiintoinen työ. Tutkimus osoitti, että yksilöt toivovat työnantajalta rahallista korvausta enemmän työn sisältöön liittyviä asioita. Tämä on tärkeä tieto henkilöstöhallinnon ja rekrytoin-tien parissa työskenteleville, koska oikeanlaisilla lupauksilla voidaan täten sitouttaa työnteki-jöitä ja näyttäytyä houkuttelevampana työnhakijoiden silmissä.
De Vos ja Meganck (2007, 50) halusivat tutkimuksessaan selvittää, millaiset tekijät vaikuttavat siihen, että työntekijät pysyvät organisaatiossa ottaen huomioon sekä HR-päälliköiden että työntekijöiden näkemykset siitä, mitä he arvottivat tärkeimmiksi tekijöiksi psykologisen sopi-muksen kannalta. Tutkijat löysivät viisi tärkeintä (eivät järjestyksessä) tekijää, joita työntekijät arvostivat eniten: työn sisältö, taloudellinen palkitseminen, urakehityksen mahdollisuus, työ-ympäristön tärkeys sekä tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä.
Toisessa tutkimuksessa tutkittiin milleniaaleja eli Y-sukupolven edustajia (1980-luvulla tai jäl-keen syntyneet) ja heidän odotuksiaan tulevalta työltä ja uraltaan heti valmistumisen jäljäl-keen.
Milleniaaleja on kritisoitu aiemmin siitä, että heillä on epärealistiset odotukset työtä kohtaan.
Opiskelijoiden vastauksista kävi ilmi, että eniten odotettiin etenemismahdollisuuksia ja työn sosiaalista puolta eli työyhteisöä. Näiden lisäksi työn ja vapaa-ajan tasapaino koettiin tärkeäksi, mikä oli ristiriidassa sen kanssa, että milleniaalit odottivat myös nopeaa palkkakehitystä ja ete-nemismahdollisuuksia työltään. (Ng ym. 2010.)
Uusiseelantilaisessa tutkimuksessa huomattiin, että Y-sukupolvi arvostaa X-sukupolvea (1965–
80–luvuilla syntyneet) ja suurten ikäluokkien edustajia (Baby Boomers) enemmän vapautta.
Vapauden lisäksi nuoremmat ikäluokat arvostivat enemmän asemaansa (status) kuin vanhem-mat ikäluokat, joka todennäköisesti selittyy sillä, että suuret ikäluokat ovat jo haastavimmissa korkean statuksen työtehtävissä nuorempiin sukupolviin verrattain. (Cennamo & Gardner 2008.)
Esittelemäni aiempi tutkimustieto koskien työnhakijoiden ja erityisesti milleniaalisukupolven odotuksia työelämää ja –paikkaa kohtaan ovat ulkomaalaisia – joko Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa – toteutettuja tutkimuksia 2000-luvun alusta 2010-luvulle. Harmillisesti tuoreem-paa tutkimusdataa ei ollut löydettävissä ja erityisesti tutkimustietoa suomalaisten työnhakijoi-den ja –tekijöityönhakijoi-den odotuksista työtä ja työnantajaa kohtaan on vähän tarjolla. Toki milleniaalit ovat astuneet työelämään hiljattain ja tulevat enenemissä määrin astumaan työelämään lähivuo-sina, joten uutta tutkimusta ei ole vielä välttämättä tehty.
Duunitorin (2020) Suuressa Työnhakijatutkimuksessa kysyttiin tutkimukseen vastanneilta min-kälaisia tekijöitä he pitävät tärkeimpinä työnhakua miettiessään. Kaikkein tärkeimpänä pidettiin työnkuvaa ja tulevia työtehtäviä sekä työpaikan sijaintia. Lisäksi Duunitorin tutkimuksessa nousi tärkeiksi tekijöiksi palkkaus, työn ja vapaa-ajan tasapaino, työn merkityksellisyys ja työ-yhteisön ilmapiiri sekä kulttuuri. Vähiten tärkeimpinä pidettiin työnantajan tunnettavuutta ja sitä, miten työpaikkailmoitus oli muotoiltu ja minkälainen se oli sisällöltään. Tutkimukseen osallistujat olivat 18–64–vuotiaita ja tutkimukseen osallistui yli 3000 vastaajaa.
STTK teetätti Aula Researchin kautta tutkimuksen koskien opiskelun, työn ja koronan vaiku-tuksista nuorten elämään. Nuoret arvottivat muun muassa eri asioita työssä ja eniten tärkeäksi asiaksi nousi hyvä palkka ja hyvät työkaverit. Lisäksi tärkeiksi asioiksi koettiin työn sisältö, työpaikan pysyvyys sekä samanlainen arvomaailma työpaikan arvojen kanssa. Hyvän palkan ja hyvien työkavereiden ero oli hyvin pieni. (STTK 2020, 38.) Koska ero näiden välillä ei ollut merkittävän suuri, ei voida tehdä johtopäätöstä, että nuoret olisivat pelkästään palkkaorientoi-tuneita. Nämä tulokset ovat samansuuntaisia kuin esimerkiksi Suuren Työnhakijatutkimuksen tulokset ja peilaavat todennäköisesti hyvin tämänhetkistä tilannetta. Koronan tuoma epävar-muus työmarkkinoilla voi mahdollisesti näkyä nuorten vastauksissa, kun toimeentulo ei välttä-mättä olekaan yhtä itsestään selvä asia, koska tietyillä toimialoilla menee huonosti.
Suomessa on huomattu saman tyyppisiä trendejä ulkomaalaisten trendien kanssa koskien nuo-rempien sukupolvien odotuksia työelämää, työnantajia ja työtehtäviä kohtaan. Vuoden 2018 Työelämätutkimuksen mukaan naisista 69 % ja miehistä 53 % piti työn sisältöä palkkaa tärke-ämpänä työssä. Lisäksi nykypäivän nuoret arvottavat työnsisältöä enemmän kuin työstä saata-vaa palkkaa. Työtyytyväisyyden kannalta suomalaisille palkansaajille oli tärkeää, että heillä on
mahdollisuus kehittyä työssään sekä se, että työtehtävät ovat sisällöltään mielekkäitä. (Tilasto-keskus 2019, 37, 322.)
Yksilöiden tärkeimmät odotukset työnantajaa kohtaan liittyvät enemmän työn sisällöllisiin asi-oihin kuin ulkoisiin asiasi-oihin kuten esimerkiksi taloudelliseen korvaukseen tehdystä työstä. Tär-keimpiä työn ominaisuuksia näyttäisivät olevan työympäristö/-yhteisö ja sosiaaliset suhteet, ta-sapaino työn ja vapaa-ajan välillä, tuen saatavuus, avoin ja rehellinen kanssakäyminen, mielen-kiintoiset työtehtävät, urakehityksen mahdollisuus ja työn merkityksellisyys. Osassa tutkimuk-sista nousi tärkeäksi ulkoisena asiana taloudellinen palkitseminen ja korvaus tehdystä työstä.
Syy, miksi käsittelin tässä luvussa paljon milleniaalisukupolven odotuksia työtä kohtaan, johtuu siitä, että tämä sukupolvi on ottamassa paikkaa työelämässä, kun vanhemmat sukupolvet siir-tyvät pois työelämästä. Mielestäni on kuitenkin hyvä huomioida myös se, että vanhemmat su-kupolvet näyttäisivät olevan innokkaampia jäämään työelämään pidemmäksi aikaa ja tekemään mahdollisesti osa-aikatyötä. Työntekijöiden odotukset ovat aiheena tärkeä tutkielman aiheen kannalta, koska aiempien tutkimustulosten valossa voin verrata sitä, että vastaavatko yksilöiden odotukset sitä, mitä työnantajat lupaavat työpaikkailmoitusten kautta.