Elintarvikelailla säädellään elintarvikkeiden turvallisuutta ja niiden käsittelyolosuhteita, elintarviketoimijoita ja valvontaa kaikissa elintarvikkeiden tuotanto-, jalostus- ja jakelu-vaiheissa. Lakia sovelletaan lukuisten EU-asetusten toimeenpanemiseksi, tärkeimpinä jo aiemmin mainitut yleinen elintarvikeasetus ja valvonta-asetus, sekä näiden lisäksi yleinen hygienia-asetus226 (ETL 3 §).
Elintarvikelakiin tehtiin vuona 2019 merkittäviä päivityksiä pääasiassa EU:n uuden val-vonta-asetuksen tuomien vaatimusten vuoksi (muutos 1397/2019). Samalla muutettiin koti-rauhaa koskevaa säännöstä.227
Viranomaisen valvontaoikeus on määritetty elintarvikelain 49 §:ssä, jonka mukaan valvon-taviranomaisella ja ulkopuolisella asiantuntijalla on oikeus tehdä valvonnan edellyttämiä tarkastuksia, tutustua asiakirjoihin sekä päästä paikkoihin, joissa harjoitetaan ETL:n
vuonna 2018. Asetusta sovelletaan 61 artiklan mukaan 1.1.2021. Todennäköisesti soveltamisajankohtaa tul-laan siirtämään eteenpäin, sillä luomuasetuksen nojalla annettavien toimeenpanoasetusten ja delegoitujen asetusten valmistelu on vielä kesken. Myös kansalliseen luomuvalvontalakia tullaan muuttamaan uuden luo-muasetuksen sekä EU:n valvonta-asetuksen vaatimusten mukaiseksi, muutokset tulisivat voimaan luomuase-tuksen soveltamisajankohtana (Maa- ja metsätalousministeriö 2020, kohta Hankkeet ja säädösvalmistelu).
226 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 852/2004 annettu 29.4.2004, elintarvikehygieniasta (EUVL N:o L 226, 26.6.2004, s. 1–54).
227 Elintarvikelakiin on valmisteilla laaja kokonaisuudistus. Uudistuksesta annettiin hallituksen esitys HE 262/2018 vp jo vuonna 2018. Elintarvikelain kokonaisuudistus oli kuitenkin sidottu maakuntauudistukseen, jonka rauettua myös elintarvikelakia koskeva hallituksen esitys ja asian käsittely raukesivat PL 49.1 § nojalla vuoden 2019 keväällä. Uudistuksia kuitenkin tarvittiin mm. EU:n valvonta-asetuksen voimaantulon johdosta, joten osa uudistuksista toteutettiin elintarvikelain muutoksella 1397/2019. Kokonaisuudistuksen valmistelua jatketaan ja uuden elintarvikelain olisi tarkoitus tulla voimaan vuonna 2021.
kaista toimintaa tai jossa säilytetään ETL:n noudattamisen kannalta merkityksellisiä tietoja.
Valvontaviranomaisella ja ulkopuolisella asiantuntijalla on oikeus tarkastaa toiminnassa käytetyt laitteet, välineet ja tilat. Lain 49.3 §:n mukaan valvontakohteessa, joka sijaitsee pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyissä tiloissa, tarkastus saadaan tehdä valvonta-asetuksen 9, 10 ja 14 artiklassa viralliselle valvonnalle asetettujen vaatimusten toteutta-miseksi, jos tarkastuksen tekeminen on välttämätöntä tarkastuksen kohteena olevien seik-kojen selvittämiseksi. Pysyväisluonteiseen asumiseen tarkoitetuissa tiloissa tarkastuksen saa tehdä ainoastaan toimivaltainen valvontaviranomainen.
Lain aiemman sanamuodon mukaan valvontaviranomainen olisi voinut tehdä tarkastuksen kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa vain, jos on perusteltua syytä epäillä elintarvikemää-räyksiä rikotun tai rikottavan laissa rangaistavaksi säädetyllä tavalla228. Tarkastuksen oli oltava välttämätön rikoksen selvittämiseksi tai vakavan terveysvaaran estämiseksi. Tarkas-tuksen sai suorittaa vain valvontaviranomainen.
Säännöksessä oli aiemmin tiivistetty perusoikeuden rajoittamisen edellytykset: perusteltu epäily rikoksesta, tarkastuksen välttämättömyys ja oikeasuhtaisuus, moitittavuudeltaan vähäisten rikkomusten jääminen tarkastusoikeuden ulkopuolelle sekä tarkastusoikeuden varaaminen vain viranomaisille. Säännös oli tarkasti linjassa perustuslakivaliokunnan lau-suntojen kanssa. Muutos lain sanamuotoon on näin ollen varsin merkittävä.229
Säännöksen muutoksessa huomio kiinnittyy erityisesti seuraaviin seikkoihin. Tarkastuksia ei ole enää sidottu perusteltuun epäilyyn rikkomuksesta tai rikoksesta, kuten ei luomuval-vontalain kotirauhan piiriin tehtävää tarkastustakaan. Mikä tärkeämpää, yhteys perusoi-keuksien, kuten terveyden ja turvallisuuden turvaamiseksi on selvästi väljempi kuin aiem-massa säännöksessä. Uudessa muodossa välttämättömyyden vaatimuksena korostetaan viralliselle valvonnalle asetettujen vaatimusten noudattamista, ei niinkään perusoikeuksien
228 ETL 79 §:ssä rangaistavaksi on määritetty elintarvikerikkomus sekä terveysrikos, josta säädetään RL 44:1
§:ssä. Erikseen on mainittu rangaistus elintarvikkeen säännösten ja määräysten vastaisesta salakuljetuksesta ja sen yrityksestä sekä laittomasta tuontitavaraan ryhtymisestä, joista säädetään RL 46 luvun 4–6 §:ssä.
ETL:n rangaistusäännöksiä sovelletaan 79.2 §:n mukaan silloin, jos muualla laissa ei säädetä ankarampaa rangaistusta. Näin ollen sovellettavaksi voivat tulla myös RL 30:1 (markkinointirikos) ja RL 36:1 (petos).
Edellytyksenä teon rangaistavuudelle on, että toimija rikkoo elintarvikemääräyksiä tahallisesti tai huolimat-tomuudesta, esimerkiksi jättää ilmoittamatta elintarviketoiminnastaan valvontaviranomaiselle, varastoi koto-naan terveydelle vaarallisia elintarvikkeita ja markkinoi niitä internetissä, vaikka on tietoinen kyseisten elin-tarvikkeiden aiheuttamasta mahdollisesta riskistä terveydelle.
229 Muutoksen merkittävyyteen nähden on erikoista, että hallituksen esityksessä HE 36/2019 vp tätä muutosta ei ole esitetty lainkaan elintarvikelain keskeisiä muutoksia esittelevässä luvussa 3.2 (HE 36/2019 vp, s. 12–
13). Itse näkisin, että perusoikeuksia rajoittava säännös on keskeinen muutos aiempaan verrattuna.
turvaamista tai muita yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja, kuten yleensä rajoitusperus-teiden välttämättömyyttä arvioitaessa.
Hallituksen esityksessä muutos oli vielä laajempi. Hallituksen esityksen mukaan pysyväis-luonteiseen asumiseen käytettävissä tiloissa sijaitsevassa valvontakohteessa tarkastus voi-taisiin tehdä EU:n valvonta-asetuksen 9–15 artiklassa viralliselle valvonnalle asetettujen vaatimusten toteuttamiseksi. Lisäksi tarkastus oli sidottu välttämättömyyteen ja viran-omaistoimintaan.230 Perustuslakivaliokunta totesi, että viittaus valvonta-asetukseen on var-sin laaja ja ovar-sin verraten avointa tarkastusten toteuttamiseen kohdistuvaa sääntelyä.231 Ar-tiklat 11–13 koskevat viranomaisen valvonnan avoimuutta (lähinnä valvontatietojen julkis-tamista), valvonnan menettelytapojen dokumentointia sekä tarkastustietojen kirjaamista.
Näillä ei ole suoraa yhteyttä viranomaisen toimivaltuuksiin suorittaa tarkastus kotirauhan piirissä ja tarkkarajaisuuden vaatimuksen voi katsoa jäävän täyttymättä. Tarkastustoimival-tuus olikin supistettava asutuksen kannalta välttämättömään. Välttämättömiksi katsottiin artiklat 9, 10 ja 14, joissa on säädetty mm. tarkastusten säännöllisyydestä sekä tarkastus-tekniikoista.
On huomionarvoista, että elintarvikelaki tuli alun perin voimaan vuonna 2006 lähes sa-manaikaisesti Euroopan unionin elintarvikelainsäädännön yhtenäistämisen kanssa.232 Esi-merkiksi EU:n yleistä hygienia-asetusta ja yleistä elintarvikeasetusta oli jo sovellettu ennen ETL:n voimaantuloa. Tästä huolimatta lain esitöissä ei käsitelty kotirauhasäännöksen suh-detta EU:n valvonta-asetukseen ja sen toimivaltasääntelyyn. EU:n yleisessä hygienia-asetuksessa on annettu vaatimuksia myös pääasiallisesti yksityisenä asuntona käytettävien, mutta elintarvikkeiden valmistukseen käytettävien tilojen hygieniasta, jos elintarvikkeita valmistellaan myyntiä varten (liite III, II luku).233 Unionin lainsäädännön mukaan oli siis selvää, että kotia voidaan käyttää ammattimaiseen elintarvikkeiden valmistukseen. ETL:n esitöiden mukaan tarkastusten yhteydessä ei pääsääntöisesti olisi ollut tarvetta päästä asuintiloihin, sillä tarkastukset kohdistuvat yleensä elintarvikehuoneistoihin, joissa
230 HE 36/2019 vp, s. 31.
231 PeVL 6/2019 vp, s. 4.
232 HE 53/2005 vp, s. 20.
233 Yleisen hygienia-asetuksen 1 artiklan mukaan asetusta ei kuitenkaan sovelleta elintarvikkeiden valmistuk-seen yksityivalmistuk-seen kotikäyttöön.
vikelain mukaista toimintaa harjoitetaan.234 Toisin sanoen elintarvikehuoneistojen ei oletet-tu sijaitsevan kotirauhan piirissä.235 Elintarvikelain muutoksella (352/2011) elintarvike-huoneistojen ennakkohyväksynnästä luovuttiin ja tarkastusten painopiste siirrettiin jälki-valvontaan. Samalla kansallista sääntelyä on purettu ja tulkintoja lievennetty.236 Tämä on lisännyt kotona sijaitsevien elintarvikehuoneistojen määrää. Elintarvikelain muutoksessa nämä seikat huomioitiin ja unionin sääntely otettiin mukaan myös kotirauhaa koskevaan sääntelyyn.
Elintarvikelain muutosta koskevassa lausunnossaan perustuslakivaliokunta nosti jälleen esiin huolensa, että unionin oikeus näyttää rajoittavan perusoikeuksien toteutumista. PL 10.3 §:n soveltamiskäytäntö on osin irtautunut säännöksen kieliasusta, eikä perustuslaki välttämättä enää anna oikeaa kuvaa vallankäytön järjestelmästä ja yksilön oikeusaseman perusteista.237 Neuvonen – Rautiainen nimittävät PL:n kotirauhan rajoitussäännöstä suoras-taan ”epäselväksi kaatoluokaksi”.238 Tällä hetkellä ei ole täyttä varmuutta, missä määrin unionin lainsäädäntöä toimeenpantaessa tarkastustoimivaltuuksia arvioidaan kotirauhan suojaan liittyvistä lähtökohdista.