KIRJALLISET TIEDONANNOT
LIITE 2. ELINKAARIMALLIEN KUVAUKSET 1 Pakkauksia käsittelevät mallit
1.1 BOUSTEAD
Industry Council for Packaging and the Environment (INCPEN), Warren Spring Laboratory & Open University, East Grinstead, Englanti.
Tuotteet: Pääasiassa juomapakkauksia.
Laitos:
Luokittelu: Määrällinen inventointimenctelmä.
Menetelmä: Tietokonepohjainen.
Järjestelmän määrittäminen:
* Maantieteellinen rajaus: Tietokanta sisältää arvoja useista Euroopan maista.
* Elinkaaren rajaus: Hyvin yksityiskohtainen malli.
Parametrit:
* Energia ja materiaaliresurssit: Yksityiskohtaisesti. Eritelty uusiutuvat ja uusiutumattomat mineraalivarat.
* Ilmapäästöt: Pöly, CO, CO^ SOx, NO,, H2S, merkaptaani, NH3, Cl2, HC1, F, HF, HC, CHO, orgaaniset yhdisteet, Pb, Hg, metallit.
* Vesipäästöt: COD, BOD, Pb, Fe, suola, happo, N03, Hg, metalli-ionit, NH4, Cl, CN, F, S, liukenevat orgaaniset yhdisteet, suspendoituneet kiintoaineet, pesuaineet ja öljyt, HC, liuennut kloori, fenoli, liuenneet kiintoaineet, P ja N.
* Kiinteät jätteet: Jaettu painon ja tilavuuden mukaan eri ryhmiin: paperi, muovit, metallit, orgaaniset aineet, mineraalit, tuhka, muut.
Tiedon käsittely ja arviointi:
* Tietojen yhteenlasku, mutta ei aggregointia.
Lähteet: Pedersen ja Christiansen 1992.
1.2 CHALMERSIN MALLI
Chalmers Industriteknik CIT, Ruotsi. CIT on Chalmersin teknillisen korkeakoulun yhteydessä oleva toimeksiantotutkimuslaitos, joka on tehnyt Ruotsin pakkausselvityk- sen elinkaaritutkimukset (Tillman ym. 1991). Osoite: Chalmers Teknikpark, S-412 88 Göteborg, Sweden.
Tuotteet: Pakkausmateriaalit, myös pakkauksia.
Laitos:
Luokittelu: Määrällinen inventointimenctelmä.
Menetelmä: Osittain tietokonepohjainen (DOS MS Windows), tietokonemalli LCA Inventory tool myytävänä ja sillä voi rakentaa itse prosessipuita.
LIITE 2/2 Tuotteen määrittäminen:
* Tuoteyksikkö: kg pakkausmateriaalia, juomapakkauksen tilavuus.
Järjestelmän määrittäminen:
* Energialähteet: Sähkön tuotantoa ei ole sisällytetty. Lämmöntuotannon ja kuljetus
ten päästöt laskettu käytetyn polttoaineen mukaan.
Raaka—aineen ottaminen luonnosta: Ei ole otettu huomioon vähemmän merkitse
ville raaka-aineille.
* Raaka-aineiden epäpuhtaudet: Ei ole otettu huomioon.
* Raaka-aineiden prosessointi: Ei ole otettu huomioon vähemmän merkitseville raaka-aineille.
* Pääprosessi: Sisällytetty.
* Vähittäiskauppoihin jakelu: Sisällytetty.
* Käyttö: Sisällytetty jos sillä on olennainen merkitys.
* Jätteiden käsittely: Sisällytetty.
* Teknologian taso: Moderni teknologia.
Parametrit:
* Energia: Polttoaine ja sähkö.
* Ilmapäästöt: Pöly, CO, C02, S02, NO„ NH3, HCl, CH, fluoridit, haisevat yhd,
* Vesipäästöt: COD, BOD, öljy, fenoli, P, N, suspendoitunut aines.
* Kiinteät jätteet: Painon mukaan. Kaatopaikalta tulevia päästöjä ei ole sisällytetty.
Jätteenpolton päästöt on otettu huomioon ja talteenotettu lämpöenergia on vähennetty.
Lähtötiedot:
* Tiedon lähteet: Suora mittaus, haastattelut, yrityskohtaiset tiedot, yleinen kirjallis
* Tiedon ikä: Vuoden 1991 selvityksessä suurin osa tiedoista oli tuoreita, osa oli n.
vuodelta 1975.
* Puuttuvat tiedot: Käytetty vakiopäästötekijöitä.
Tiedon käsittely ja arviointi:
* Tietojen yhteenlasku, mutta ei aggregointia.
Lähteet: mm. Pedersen ja Christiansen 1992.
ym.
uus.
13 IDEA (International Database for Ecoprofile Analysis)
International Institute for Applied Systems Analysis (HASA), Laxenburg, Itävalta Jatkokehittelyä mm. Valtion Teknillisessä Tutkimuslaitoksessa, Sähkö- ja automaatiotekniikan laboratorio, Espoo, Suomi.
Aihe/ teollisuusala: Yleinen tietokanta, erilaisia tuotteita ja tuotantoprosesseja.
Polttoaineiden ottaminen luonnosta (antrasiitti, ruskohiili, öljy, maakaasu, puu), mineraalien louhiminen (kivet, bauksiitti, rautamalmi), energian muuntaminen, kuljetukset, epäorgaanisten ja orgaanisten kemikaalien tuotanto (mm. PET), lasin tuotanto, paperiteollisuustuotanto, alumiinin, raudan ja teräksen tuotanto, juoma
pakkausten valmistus, jätehuolto ja kierrätys. Sisältää tietoa yli 1000 nk. yksikkö
prosessista.
Laitos:
Tuotteet:
LIITE 2/3
Luokittelu: Määrällinen inventointimenctelmä.
Menetelmä: Tietokonepohjainen (dBASE IV).
Tuotteen määrittäminen:
* Vaihtoehtojen valinta: Erilaisia skenaarioita.
Järjestelmän määrittäminen:
* Maantieteelliset rajat: Kansainvälinen.
* Energialähteet: Vaihtelee.
* Elinkaaren rajoituksia: Ei ole.
* Teknologian taso: Huonoin, keskimääräinen ja paras saatavilla oleva.
* Pääomahyödykkeet: Ei ole otettu huomioon.
* Onnettomuudet/ poikkeavuudet: Ei ole otettu huomioon.
Parametrit:
* Yksikköprosessien sisään- ja ulosmenevien virtausten paino, tilavuus ja energiasisältö.
Lähtötiedot:
* Tiedon lähteet: Vaihtelevat.
* Tiedon ikä: Vaihtelee.
Lähteet: Lübkert ym. 1991, Pedersen ja Christiansen 1992.
1.4 REPA (Resource and Environmental Profile Analysis)
Laitos: Midwest Research Institute, Kansas City, Missouri, USA. Myöhemmin: Franklin Associates, Prairie Village, Kansas, USA.
Tuotteet: Useita, mm. juoma- ja muita pakkauksia, kertakäyttö- ja kangasvaippoja.
Luokittelu: Määrällinen arviointimenetelmä.
Menetelmä: Tietokonepohjainen, suurin osa raporteista on yksityisiä (salaisia).
REPA on amerikkalaisen Midwest Research Instituten (MRI) 1970-luvun puolessa välissä kehittämä menetelmä, joka arvioi tuotteiden energiatasapainoja ja päästöjä.
Hyviä puolia ovat analyysimenetelmän selkeys ja tulosten havainnollisuus. Huonoja puolia menetelmässä ovat se, että USA:n tietoja käsitellään globaalisina, paikallisia vaikutuksia ei oteta huomioon, ja se, että päästöt ilmaistaan kiloina lopputuotetonnia kohden, kokonaispäästöinä, joiden merkitystä ei selitetä tai arvioida (Leppänen 1991).
MRI teki ilmeisesti ensimmäisen elinkaarianalyysiä muistuttavan tutkimuksen vuonna 1969 Coca Cola yhtiölle vaihtoehtoisista juomapakkauksista.
Kuvaus:
Tuotteen määrittäminen:
* Sivutuotteiden vaikutukset on otettu huomioon painon mukaan, paitsi jätteet (sivutuotteet, joilla ei ole taloudellista arvoa), jolloin vaikutukset on osoitettu pelkästään päätuotteelle.
LIITE 2/4 Järjestelmän määrittäminen:
* Maantieteelliset rajat: USA, ei paikallisia tietoja.
* Elinkaaren rajoitukset: Ei ole, kaikki vaiheet on otettu huomioon.
* Energialähteet: USA:n keskimääräiset.
* Raaka-aineita, joiden osuus on alle 5 % lopullisesta tuotteesta, ei ole sisällytetty, mutta on varmistettu, että mitään tunnettua ympäristölle erityisen haitallista ainetta ei jätetä pois tällä menettelyllä.
* Teknologian taso: Keskimääräinen teknologia.
* Pääomahyödykkeet: Ei ole sisällytetty
* Onnettomuudet/ poikkeavuudet: Ei ole sisällytetty.
Terveysvaikutuksia, riskinarviointia, henkilökunnan tarvetta, tai roskaamista ei ole sisällytetty.
Parametrit:
Energia: Prosessienergia, energian syöttämiseksi tarvittava energia ja raaka- aineiden energiasisältö on otettu huomioon. Tilojen lämmittämiseksi tarvittava energia ym. on jätetty pois jos se on ollut mahdollista. Yksikkö [J].
* Materiaaliresurssit: Sisällytetty. Yksikkö [kg],
* Vesi on käsitelty erillisenä parametrinä ja mitattu poistoveden mukaan. Yksikkö [1].
* Ilmapäästöt: Pöly, CO, S02, NOx, NH3, CH, HF, Pb, Cl, Hg, haisevat rikkiyhdis
teet, aldehydit ja muita org. aineita. Yksikkö [kg].
Vesipäästöt (23 parametriä, mm): BOD, COD, öljy, fenoli, suspendoituneet ja liuenneet kiintoaineet, fluoridit, sulfidit, happo, alkali, metalli-ionit, ammoniakki ia syanidi. Yksikkö [kg].
* Teollisuuden kiinteät jätteet: Sisältää poltosta ja kaivosjätteistä tulevat tuhkat, mutta ei kaivoksista poistettua hukkamateriaalia. Yksikkö [m3].
* Kotitalousjätteet: 91 % kaatopaikkakäsittely ja 9 % polttoon.
Lähtötiedot:
* Tiedon lähteet: USA:n keskimääräiset tiedot ja yleinen kiijallisuus silloin kun ollut saatavilla.
Puuttuvat tiedot: Toisinaan korvattu insinöörien tekemillä laskelmilla perustuen materiaalitaseisiin.
Tiedon käsittelyjä arviointi:
* Tietojen yhteenlasku: Vaihtoehtojen puutteen vuoksi kaikki yhden parametrin alla olevat arvot on laskettu yhteen painon mukaan, vaikka tekijät huomauttavat, että erilaisilla päästöillä on erilaisia vaikutuksia.
Tietojen yhdistely ilman painotusta: Eräässä heidän ensimmäisiin kuuluvassa tutkimuksessa (Welsh 1974 ja 1975) käytettiin kuitenkin monikriteerianalyysiä, jossa oli kiinteät painotustekijät eri parametreille: energia 40 %, ilmapäästöt 20 %,
vesipäästöt 20 %, materiaalivarat 5 %, vesitilavuus 5 %, teollisuuden kiinteät jätteet 5 % ja kotitalousjätteet 5 %. Menetelmässä ei ollut eri päästökom-
ponenttien aiheuttaman suhteellisen haitan luokittelua.
* Vaihtoehtojen arviointi: Vain Welshin ym. 1974 ja 1975 selvityksissä on annettu vaihtoehdoille lopullinen järjestys.
Lähteet: Assies 1991, Pedersen ja Christiansen 1992, Janzen 1992.
on
LIITE 2/5