Being (Itsensä toteuttaminen)

Sekä aikuisten, että lasten kohdalla köyhyyteen liittyy häpeän tunteita ja pelko leimaantumisesta. Köyhänä oleminen tuo mukanaan häpeän tunteen ja lisäksi ihminen joutuu kohtaamaan niitä stereotypioita, joita köyhiin ihmisiin liitetään.

Lasten kohdalla köyhyyden tuottama stigma voi olla materiaalisia haasteita vakavampi ongelma. (Kallio & Hakovirta 2020, 14-15.) Aikuisilla toimeentulotuen hakemiseen liittyy usein leimaantumisen pelko ja häpeä, sillä toimeentulotuen hakeminen ikään kuin osoittaa poikkeavuuden valtaväestön normeista (Forssén 2012, 115).

Vähävaraisilla perheillä on rajoitetut valinnanmahdollisuudet eri elämän osa-alueilla, olipa kyse sitten koulutuksesta, ravinnosta, vaatetuksesta, matkustamisesta, vapaa-ajasta tai virkistäytymisestä (Forssén 2012, 155). Köyhä ei kykene olemaan täysivaltainen toimija siinä yhteiskunnassa, jossa hän elää (Kallio ja Hakovirta 2020, 14). Lasten kohdalla tämä näyttäytyy kamppailuna osallisuudesta yhteiskunnan sosiaalisiin, taloudellisiin ja kulttuurisiin toimintoihin liittyen (mt., 19). Köyhien lasten osallistumismahdollisuudet näyttäytyvät heikompina, kuin hyväosaisten perheiden lapsilla. Osa nuorista onkin jättäytynyt pois koulun järjestämästä maksullisesta toiminnasta tai kavereiden tapaamisesta. (Forssén 2020, 109.)

27

Tässä tutkielmassa olen perehtynyt lapsiperheiden köyhyyteen, köyhyyden ylisukupolvisuuteen ja siihen, miten köyhyys vaikuttaa lapsiperheiden hyvinvointiin.

Allardtin (1976, 21) mukaan hyvinvointi perustuu tarpeisiin. Hyvinvointi nähdään siis tilana, jossa ihmisellä on mahdollisuus täyttää keskeiset tarpeensa. (mt.) Kun tätä tarveperusteista hyvinvoinnin muodostumista peilaa köyhyyteen ja sen eri mekanismeihin, tulee näkyväksi, että köyhyys vaikuttaa sekä aikuisten, että lasten mahdollisuuksiin tyydyttää keskeisiä tarpeitaan. Tätä kautta vaikutukset näkyvät myös lapsiperheiden hyvinvointiin.

Köyhyyden vaikutukset tulevat näkyviin kaikilla hyvinvoinnin ulottuvuuksilla.

Hyvinvoinnin ulottuvuuksista Having (Elintaso) korostui lapsiperheiden köyhyyden tarkastelussa. Tämä on luonnollista, sillä köyhyys liittyy vahvasti tuloihin ja varallisuuteen. Köyhyys on puutetta rahasta. Tämä hyvinvoinnin ulottuvuus liitetään myös muihin, kuin taloudellisiin resursseihin, esimerkiksi terveyteen, koulutukseen ja työllisyyteen. Köyhyyden vaikutukset lasten ja aikuisten terveyteen tulivatkin näkyviin erityisesti koettujen mielenterveysongelmien kautta. Köyhyyttä selittävät mekanismit liittyivät lisäksi usein koulutuksen ja työn puutteseen. Myös ylisukupolvinen köyhyys näyttää olevan vahvasti kytköksissä koulutukseen ja sen puutteeseen.

Kuten Salmi (2020, 42) totesi, köyhyyteen liittyy materiaalisen puutteen ohella usein toimintakyvyn, toimintavalmiuksien ja toimintamahdollisuuksien puutetta,

6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA

28

sekä sosiaalista ulkopuolisuutta. Köyhyys kytkeytyykin vahvasti myös kahteen muuhun hyvinvoinnin ulottuvuuteen. Loving (Yhteisyyssuhteet) - ulottuvuudella köyhyyden vaikutukset tulivat näkyviin niin aikuisten, kuin lasten ihmis- ja perhesuhteissa. Erityisesti köyhyyden mukanaan tuoma stressi ja tunnekuorma vaikuttavat perheenjäsenten välisiin vuorovikutussuhteiin, sekä vanhemmuuteen.

Lasten vertaissuhteissa köyhyys näyttäytyy erityisesti tavaroiden ja vaatteiden merkityksen korostumisena. Nämä luovat yhteenkuuluvuudentunnetta, mutta yhtälailla puuttuessaan luovat riskin vertaissuhteista sivuunjäämisellä ja jopa kiusaamisella. Being (Itsensä toteuttaminen) - ulottuvuudella köyhyyden vaikutukset tulivat näkyviin rajoitettuina valinnan- ja osallistumisen mahdollisuuksina eri elämän osa-alueilla, esimerkiksi koulutuksen, ravinnon, vaatetuksen, matkustamisen, vapaa-ajan ja virkistäytymisen suhteen.

Köyhyyden selittäviä mekanismeja tarkastellessa tuli esiin, että lapsiperheiden köyhyys liittyy vahvasti yhteiskunnissa tapahtuneisiin muutoksiin. Erityisesti 1990-luvun lama Suomessa ja vuoden 2008 tietämillä tapahtunut globaali taloudellinen kriisi syöksivät monet lapsiperheet köyhyyteen kaikissa Pohjoismaissa. 2020-luvulle tultaessa, koronapandemia on tuonut lapsiperheiden köyhyyden tarkasteluun taas uudenlaisen vivahteen. Allardt (1976, 17) totesi, että hyvinvointi näyttäytyy yhteiskunnallisessa kontekstissa ja se määräytyy historiallisesti. Hyvinvointia tuleekin tarkastella ja määritellä uudestaan, kun olosuhteet muuttuvat. (mt.)

Allardtin hyvinvointitutkimuksen sosiaali-indikaattoreista on päästy vaiheeseen, jossa köyhyyttä ja siihen kytkeytyvää hyvinvointia mitataan mitä erilaisimmilla mittareilla (Esim. Karvonen ym. 2016, 8-9; Karvonen 2016, 54). Köyhyys ja hyvinvointi ovat moniulotteisia ilmiöitä, jotka määrittyvät ja paikantuvat siihen aikaan, jossa elämme. Enevissä määrin 2020-luvulla ollaan kiinnostuneita aikuisten ja lasten subjektiivivista kokemuksista köyhyyden ja hyvinvoinnin suhteen, määrällisen mittaamisen rinnalla. Kuten Karvonen ym. (2016, 7) totesivat, olennaista onkin erottaa toisistaan köyhyyden tarkastelu määrällisenä ja laadullisena kysymyksenä.

Joidenkin ihmisryhmien, kuin myös maantieteellisten alueiden eriarvoisuus suhteessa köyhyyteen nousi esiin tässä kirjallisuuskatsauksessa. Yksinhuoltajat ja

29

heidän lapsensa ovat erityisen isossa riskissä köyhyyden ja siihen kytkeytyvän hyvinvoinnin suhteen. Muissa Pohjoismaissa, kuin Suomessa, myös maahanmuuttajataustaisten ihmisten osuus köyhistä korostui. Myös perheiden asema pääkaupunkiseudulla verrattuna muuhun Suomeen näyttäytyi eriarvoisena. Miten näitä eriarvoisuutta paikantavia tekijöitä voitaisiin huomioida paremmin?

Tässä kirjallisuuskatsauksessa lapsiperheiden köyhyys viimeisen reilun kahdenkymmenen vuoden ajanjaksolla näyttäytyy hieman erilaiselta, kun verrataan 2000-luvun alkupuoliskoa ja 2020-luvun alkua. 1990-luvun lama varjosti 2000-luvun alkua ja lapsiperheiden köyhyyden taustalla vaikuttivat työttömyys, matala koulutustaso, työelämän muutokset, tuloerojen kasvu sekä yksinhuoltajuus. Sitä vastoin 2020-luvulla lapsiperheiden köyhyys näyttäytyy erilaisena ilmiönä. Kallio &

Hakovirta (2020, 17) totesivatkin, että korkea koulutustasokaan ei enää suojaa köyhyydeltä, sillä köyhissä lapsiperheissä korkeakoulutettujen vanhempien osuus on kasvanut. Myöskään työssäkäynti ei enää suojaa köyhyydeltä. Kulunutta 2020-luvun alkupuolta on varjostanut maailmanlaajuinen koronapandemia. Sen vaikutuksia lapsiperheiden köyhyyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta olisikin mielenkiintoista tarkastella; kuinka suuret vaikutukset koronapandemialla tulee olemaan lapsiperheiden toimeentuloon, köyhyyden kokemuksiin ja hyvinvointiin pitkällä tähtäimellä?

30

LÄHTEET

Airio, Ilpo, Moisio, Pasi & Niemelä Mikko. 2005. Intergerational transmission of poverty in Finland in the 1990S. European journal of social security, 2005-09, Vol.7 (3), p.253-269. Luettu 19.3.2022

https://doi.org/10.1177%2F138826270500700304

Allardt, E. 1976. Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Porvoo: WSOY.

Anttonen, A. & Sipilä, J. 2009. Suomalaista sosiaalipolitiikkaa. Tampere: Vastapaino.

Arden, D. 2016. Skandinavian politics today. Third edition. Manchester university press.

Aveyard, H. 2014. Doing A Literature Rewiev In Health And Social Care: A practical Guide. Maidenhead: McGraw-Hill Education.

Eriksson, Bodil. 2012. Child poverty in the Nordic countries – Definitions, measures, consequence. January 2012; Politea 2(3):89-96. 13.3.2022

https://www.researchgate.net/publication/315650069_Child_poverty_in_the_

Nordic_countries_Definitions_measures_and_consequence Findikaattori. 2021. Pienituloisuus-indikaattori. Luettu 13.3.2022

https://findikaattori.fi/fi/103

31

Forssén, Katja. 2012. Katsaus taloudellisen niukkuuden ja suomalaisten

lapsiperheiden hyvinvoinnin trendeihin vuosina 1995-2010. Teoksessa Forssén, Katja, Irene, Roivainen, Satu, Ylinen, Jari, Heinonen (Toim.). Kohtaako

sosiaalityö köyhyyden? Sosiaalityön tutkimuksen vuosikirja 2011. Unipress, 105-127

Ilmakunnas, I., Kauppinen, T. & Moisio, P. 2020. Huono-osaisuus jatkuu sukupolvelta toiselle: Tarkastelussa nuorten aikuisten

toimeentulotukiasiakkuus. Teoksessa J., Kallio & M., Hakovirta (Toim.) Lapsiperheiden köyhyys ja huono-osaisuus. Tampere: Vastapaino, 199-223.

Isola, A-M. & Suominen, E. 2016. Suomalainen köyhyys. Helsinki: Into.

Kallio, J. & Hakovirta, M. (Toim.) 2020. Lapsiperheiden köyhyys ja huono-osaisuus.

Tampere: Vastapaino.

Kananoja, A. & Karjalainen, P. 2017. Hyvinvoinnin edistäminen ja yhteisötyö

sosiaalipolitiikan uusissa rakenteissa. Teoksessa Kananoja, A., M., Lähteinen &

P., Marjamäki (Toim.) Sosiaalityön käsikirja. Helsinki: Tietosanoma, 156-169 Karjalainen, P. 2020. Muutoksiin taipuva sosiaalityö poikkeusoloissa. Teoksessa

Suoninen-Erhiö, L., A., Pohjola, M., Satka, & J., Simola (Toim.), Sosiaaliala uudistuu - tietopohjan ja vuorovaikutuksen kysymyksiä. Huoltaja-säätiö, 249-269. Luettu 19.3.2022.

https://www.huoltaja-saatio.fi/wp-content/uploads/2020/12/SU-ia.pdf

Karvonen, S. 2016. Lasten moniulotteinen köyhyys indikaattorien valossa. Teoksessa S. Karvonen & M. Salmi (toim.) Lapsiköyhyys Suomessa 2010-luvulla.

Työpaperi 30/2016. Helsinki: THL, 54-67. Luettu 20.3.2022 https://www.julkari.fi/handle/10024/131589

Karvonen, S. Mäntylä, E., Salmi, M. 2016. Johdanto. Teoksessa Karvonen, S. & M., Salmi (toim.) Lapsiköyhyys Suomessa 2010-luvulla. Työpaperi 30/2016.

Helsinki: THl, 6-12. Luettu 19.3.2022.

https://www.julkari.fi/handle/10024/131589

32

Karvonen, S. & Salmi, M. (Toim.) 2016. Lapsiköyhyys Suomessa 2010-luvulla.

Työpaperi 30/2016. Helsinki: THL. Luettu 19.3.2022.

https://www.julkari.fi/handle/10024/131589

Karvonen, S. 2019. Koetun hyvinvoinnin tila tunnuslukujen valossa. Teoksessa Kestilä, L. & Karvonen, S. (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 96-100.

Pohjola, A. 2020. Muuttuva sosiaalisen käsite ja uusi yhteiskunnallinen järjestys.

Teoksessa Suoninen-Erhiö, L., A., Pohjola, M., Satka & J., Simola (Toim.) Sosiaaliala uudistuu - tietopohjan ja vuorovaikutuksen kysymyksiä Huoltaja-säätiö, 269-290. Luettu 19.3.2022.

https://www.huoltaja-saatio.fi/wp-content/uploads/2020/12/SU-ia.pdf

Uusitalo, H. & Simpura, J. 2020. Erik Allardt hyvinvoinnin tutukijana.

Yhteiskuntapolitiikka 85 (2020):5-6, Luettu 19.3.2022.

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140729/YP2005-6_Uusitalo%26Simpura.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Saari, J. 2011. (Toim.) Hyvinvointi. Suomalaisen yhteiskunnan perusta. Helsinki:

Gaudeamus.

Saari, J. 2011. Johdanto. Teoksessa Saari, J. (Toim.): Hyvinvointi. Suomalaisen yhteiskunnan perusta. Helsinki: Gaudeamus, 9-29.

Saari, J. 2011. Hyvinvoinnin kentät. Teoksessa Saari, J. (Toim.): Hyvinvointi.

Suomalaisen yhteiskunnan perusta. Helsinki: Gaudeamus, 33-78.

Saari, J., Eskelinen, N., Björlund, L. 2020. Raskas perintö. Ylisukupolvinen huono-osaisuus Suomessa. Helsinki: Gaudeamus.

Salmi, Minna.2020. Lapsiperheiden köyhyys pitää yllä köyhyyden kierrettä.

Teoksessa Kallio, Johanna & Mia, Hakovirta (Toim.). Lapsiperheiden köyhyys ja huono-osaisuus S.37–71

Salminen, A. 2011. Mikä kirjallisuuskatsaus? Johdatus kirjallisuuskatsauksen tyyppeihin ja hallintotieteellisiin sovelluksiin. Vaasan yliopiston julkaisuja.

Luettu 19.3.2022 https://osuva.uwasa.fi/handle/10024/7961

33

Suoninen-Erhiö, L., Pohjola, A., Satka, M. & Simola, J. (Toim.) (2020). Sosiaaliala uudistuu - tietopohjan ja vuorovaikutuksen kysymyksiä. Huoltaja-säätiö.

Luettu 19.3.2022. https://www.huoltaja-saatio.fi/wp-content/uploads/2020/12/SU-ia.pdf

Sotkanet.fi. Tilastotietoja Suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.Luettu 25.2.2022

https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=szYKsDYOAgA=&region=s07

MBAA=&year=sy5zBAA=&gender=t&abs=f&color=f&buildVersion=3.0-SNAPSHOT&buildTimestamp=202109301228

Toikka, E. & Haanpää, L. 2020. Vanhempien huono-osaisuuden yhteys lasten subjektiiviseen hyvinvointiin. Teoksessa J., Kallio & M., Hakovirta (Toim.) Lapsiperheiden köyhyys ja huono-osaisuus. Tampere: Vastapaino 119-142.

Raunio, K. 2004. Olennainen sosiaalityössä. Helsinki: Gaudeamus.

Vuori, J. Laadullinen sisällönanalyysi. Teoksessa Jaana Vuori (Toim.) Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja]. Luettu 19.03.2022

https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/kvali/analyysitavan-valinta-ja-yleiset-analyysitavat/laadullinen-sisallonanalyysi/

TUTKIMUSAINEISTO

Airio, Ilpo, Moisio, Pasi & Niemelä Mikko. 2005. Intergerational transmission of poverty in Finland in the 1990S. European journal of social security, 2005-09, Vol.7 (3), 253-269. Katsottu 13.3.2022

https://doi.org/10.1177%2F138826270500700304

Eriksson, Bodil. 2012. Child poverty in the Nordic countries – Definitions, measures, consequence. 2012-01, Politea 2(3), 89-96. Katsottu 13.3.2022.

DOI:10.5937/pol1203089E

34

Gunnarsdóttir Hrafnhildur, Hensing Gunnel, Povlsen Lene, Petzold Max. 2015.

Relative deprivation in the Nordic countries - child mental health problems in relation to parental financial stress. European Journal of Public Health. 2016-04, Vol 26, (2), 277–282. Katsottu 19.3.2022.

https://doi.org/10.1093/eurpub/ckv191

Forssén, Katja. 2012. Katsaus taloudellisen niukkuuden ja suomalaisten

lapsiperheiden hyvinvoinnin trendeihin vuosina 1995-2010. Teoksessa Forssén, Katja, Irene, Roivainen, Satu, Ylinen, Jari, Heinonen (Toim.). Kohtaako

sosiaalityö köyhyyden? Sosiaalityön tutkimuksen vuosikirja 2011. Unipress.

S.105-127

Ilmakunnas, Ilari, Kauppinen, Timo & Moisio P. 2020. Huono-osaisuus jatkuu sukupolvelta toiselle. Tarkastelussa nuorten aikuisten

toimeentulotukiasiakkuus. Teoksessa Kallio, Johanna & Mia, Hakovirta (Toim).

Lapsiperheiden köyhyys ja huono-osaisuus. Tampere: Vastapaino. S.199–223 Kallio, Johanna & Hakovirta, Mia 2020. Johdanto: Huono-osaisuus ja köyhyys

lapsiperheissä. Teoksessa Kallio, Johanna. & Mia Hakovirta (Toim.).

Lapsiperheiden köyhyys ja huono-osaisuus. Tampere: Vastapaino. S.7–33 Krok, Suvi. 2012. Yksinhuoltajaäitien köyhyydessä selviytymisen strategiat.

Teoksessa Forssén, Katja, Irene, Roivainen, Satu, Ylinen, Jari, Heinonen (Toim.) Kohtaako sosiaalityö köyhyyden? Sosiaalityön tutkimuksen vuosikirja 2011.

Unipress. S.129-149

Povlsen, Lene, Regber, Susann, Fosse, Elisabeth, Eklund Karlsson, Leena &

Gunnarsdóttir, Hrafnhildur. 2018. Economic poverty among children and adolescents in the Nordic countries. Scandinavian Journal of Public Health, 2018, 46(20), 30–37. Katsottu 13.3.2022

https://journals.sagepub.com/doi/pdf/10.1177/1403494817140349 Roivainen, Irene & Jalonen, Johanna. 2012. Köyhyys, palvelujärjestelmä,

yksinhuoltajanaisten kokemukset. Teoksessa Teoksessa Forssén, Katja, Irene, Roivainen, Satu, Ylinen, Jari, Heinonen (Toim.) Kohtaako sosiaalityö

köyhyyden? Sosiaalityön tutkimuksen vuosikirja 2011. Unipress, 151-174

35

Salmi, Minna.2020. Lapsiperheiden köyhyys pitää yllä köyhyyden kierrettä.

Teoksessa Kallio, Johanna & Mia, Hakovirta (Toim.). Lapsiperheiden köyhyys ja huono-osaisuus. Tampere: Vastapaino, 37–71

Sauli, Hannele, Salmi, Minna, Lammi-Taskula, Johanna. 2011. Kriisistä kriisiin.

Lapsiperheiden toimeentulo 1995-2010. Yhteiskuntapolitiikka-lehti. 76 (2011): 5, 535- 543. Luettu 19.3.2022

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/100862/sauli.pdf?sequence=

1

Ylikännö, Minna & Hakovirta, Mia. 2020. Lapsiperheet toimeentulotuen asiakkaina.

Teoksessa Korpela, Tuija, Hanna-Mari, Heinonen, Markku, Laatu, Simo, Raittila ja Minna Ylikännö (Toim.) Ojista allikkoon.

Toimeentulotukiuudistuksen ensi metrit. KELA. Punamusta, Sivut 278-299.

Katsottu 19.3.2022

https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4127510

LIITTEET

Tekijät, julkaisun nimi, lähdeviite. Tyyppi Tutkimuksen tarkoitus 1) Forssén, Katja. 2012. Katsaus taloudellisen niukkuuden

ja suomalaisten lapsiperheiden hyvinvoinnin trendeihin vuosina 1995–2010. Teoksessa Forssén, Katja, Roivainen, Irene, Ylinen, Satu, Heinonen, Jari, (Toim.) Kohtaako sosi-aalityö köyhyyden? Sosisosi-aalityön tutkimuksen vuosikirja 2011. Unipress, 105–127

2) Krok, Suvi. 2012. Yksinhuoltajaäitien köyhyydessä sel-viytymisen strategiat. Teoksessa Forssén, Katja, Roivainen, Irene, Ylinen, Satu, Heinonen, Jari, (Toim.) Kohtaako sosi-aalityö köyhyyden? Sosisosi-aalityön tutkimuksen vuoksikirja 2011. Unipress, 129–149

3) Roivainen, Irene & Jalonen, Johanna2012. Köyhyys, pal-velujärjestelmä, yksinhuoltajanaisten kokemukset. Teok-sessa Forssén, Katja, Roivainen, Irene, Ylinen, Satu, Heino-nen, Jari, (Toim.) Kohtaako sosiaalityö köyhyyden? Sosiaa-lityön tutkimuksen vuosikirja 2011. Unipress, 151–174

Tieteellinen

4) Ylikännö, Minna & Hakovirta, Mia. 2020. Lapsiperheet toimeentulotuen asiakkaina. Teoksessa Korpela, Tuija, Hanna-Mari Heinonen, Markku Laatu, Simo Raittila ja Minna Ylikännö (Toim.) Ojista allikkoon. Toimeentulotuki-uudistuksen ensi metrit. KELA. Punamusta, 278–299.

Tieteellinen

5) Sauli, Hannele, Salmi, Minna, Lammi-Taskula, Johanna.

2011. Kriisistä kriisiin. Lapsiperheiden toimeentulo 1995–

2010. Yhteiskuntapolitiikka-lehti. 76 (2011): 5, 535–543

Tieteellinen

6) Ilmakunnas, Ilari, Kauppinen, Timo & Moisio P. 2020.

Huono-osaisuus jatkuu sukupolvelta toiselle. Tarkaste-lussa nuorten aikuisten toimeentulotukiasiakkuus. Teok-sessa Kallio, Johanna & Hakovirta, Mia. Lapsiperheiden köyhyys ja huono-osaisuus. Tampere: Vastapaino, 199–223

Tieteellinen

7) Kallio, Johanna & Hakovirta, Mia 2020. Johdanto:

Huono-osaisuus ja köyhyys lapsiperheissä. Teoksessa Kal-lio, Johanna. & Mia Hakovirta (Toim.). Lapsiperheiden köyhyys ja huono-osaisuus. Tampere: Vastapaino, 7–33

Tieteellinen

8) Salmi, Minna.2020. Lapsiperheiden köyhyys pitää yllä köyhyyden kierrettä. Teoksessa Kallio, Johanna & Hako-virta, Mia (Toim.). Lapsiperheiden köyhyys ja huono-osai-suus, 37–71

9) Airio, Ilpo, Moisio, Pasi, Niemelä Mikko. 2005. Intergen-erational transmission of poverty in Finland in the 1990S.

European journal of social security, 2005-09, Vol.7 (3), 253-269.

10) Eriksson, Bodil. 2012. Child poverty in the Nordic countries – Definitions, measures, consequence. January 2012; Politea 2(3), 89-96.

Tieteellinen

11) Povlsen, Lene, Regber, Susann, Fosse, Elisabeth, Ek-lund Karlsson, Leena & Gunnarsdóttir, Hrafnhildur. 2018.

Economic poverty among children and adolescents in the Nordic countries. Scandinavian Journal of Public Health, 2018; 46(Suppl 20): 30–37

Tieteellinen

12) Gunnarsdóttir Hrafnhildur, Hensing Gunnel, Povlsen Lene, Petzold Max. 2015. Relative deprivation in the Nor-dic countries - child mental health problems in relation to parental financial stress. European Journal of Public Health, Volume 26, Issue 2, April 2016, 277–282.

Tieteellinen

In document Köyhyys lapsiperheiden elämässä (sivua 30-41)