Tämän tutkielman kohdejoukkona olleiden nuorten itsetunto laski heidän siirryttyään yhdeksänneltä luokalta toiselle asteelle mutta lähti uudelleen nousuun kaikilla paitsi yhdellä tutkielman ryhmistä. Yhdelläkään ryhmällä itsetunto ei ehtinyt vielä kuitenkaan päästä takaisin sille tasolle, jolla se oli yhdeksännen luokan keväällä. Vahvan akateemisen minäkäsityksen omaavien ja ammattikoulussa opiskelevien ryhmän itsetunto jatkoi laskemista toisen asteen ensimmäisenä vuotena. Jatkotutkimusaiheena voisikin olla tutkia itsetunnon kehittymistä pidemmälle toisen asteen edetessä. Näin päästäisiin näkemään, saavuttaako se tason, jolla se oli yhdeksännellä luokalla. Kiviruusun (2017, 44) mukaan itsetunto kasvaa vahvasti iän myötä. Itsetunnon kehittymistä pidemmälle tutkittaessa toisen asteen päättymiseen liittyvien opinnäytetyön laatimisen sekä ylioppilaskirjoitusten vaikutukset itsetunnon kehittymiseen saattaisivat päästä myös esille.
Erityisesti edellä mainittu vahvan akateemisen minäkäsityksen omaavien ammattikoululaisten ryhmän itsetunnon kehityskaari oli mielenkiintoinen. Kyseisen ryhmän itsetunto oli kaikkein korkein, mutta se oli myös ainoa, jonka itsetunto ei lähtenyt nousuun toisen asteen ensimmäisen vuoden keväällä. Voisikin olla syytä tutkia, kokevatko vahvoina oppijoina itseään pitävät nuoret ammattioppilaitoksen
itselleen vieraana ympäristönä tai miten ylipäänsä hyvin koulussa suoriutuvat kokevat ammattikoulussa opiskelun. Tässä jatkotutkimusaiheessa tarkasteluun voisi ottaa myös, miten merkitykselliseksi akateemiselta minäkäsitykseltään vahvat nuoret kokevat akateemisesti orientoituneet opinnot ja toivoisivatko he sellaisia enemmän myös ammattioppilaitoksiin.
Sukupuolten itsetuntoa on tutkittu paljon, ja usein miesten itsetunnon on havaittu olevan korkeampi kuin naisten (Heaven & Ciarroch 2008, 715; Ignatius &
Kokkonen 2005, 138; Keltikangas-Järvinen 1994, 62–63; Khanlou 2004; McKay et al. 2014, 1139; Puskar et al. 2010, 194-195; Sung et al. 2006, 526), mutta päinvastaisiakin tuloksia asiasta on (Isiklar et al. 2013, 11-12). Jatkotutkimuksessa voisi perehtyä syihin sukupuolten välisen itsetuntoeron takana. Niitä voi olla joko yhteiskunnan rakenteellisissa vaikutuksissa tai tavoissa mitata ja määritellä itsetuntoa. Keltikangas-Järvisen (1994, 62–63) mukaan hyvän itsetunnon käsitteeseen mielletään kuuluvan paljon ominaisuuksia, jotka ovat miehille tyypillisiä.
Havaitsin tässä tutkimuksessa, että vanhempien koulutustaustalla oli nuorten itsetunnon kehittymisen kannalta merkitystä, äidin koulutuksen vaikuttaessa jokaiseen itsetuntomittaukseen ja isän puolestaan pääasiallisesti lukiolaisten vastaaviin. Vanhempien osallistumisen merkitystä itsetuntoon on tutkittu aiemmin (Bireda & Pillay 2017, 257-258; Kim & Sherraden 2011, 976), mutta asiaa voisi jatkotutkimuksessa peilata vanhempien omaan koulutustaustaan. Yksi aihe jatkossa tutkittavaksi voisi olla, tukevatko vanhemmat lastensa opiskelua suotuisammin, mikäli nämä ovat suuntautumassa samanlaiselle koulutuspolulle kuin he itse.
Koettujen oppimisvaikeuksien osalta lukiolaisilla ja ammattikoululaisilla ei ollut eroja. Koetuilla oppimisvaikeuksilla kuitenkin oli vaikutusta nuorten itsetuntomittauksiin. Kun ottaa lisäksi huomioon, että heikon akateemisen minäkäsityksen omaavilla ryhmillä oli myös heikko itsetunto, voitaisiinkin jatkossa tutkia syvällisemmin, miten ison osan nuorten itsetunnosta koulussa suoriutuminen muodostaa. Lisäksi voisi olla hyödyllistä selvittää, miten realistisia nuorten omat arviot oppimisvaikeuksistaan ovat. Tätä kautta päästäisiin lähemmäksi sitä,
rakentuuko nuorten itsetunto todellisten vaikeuksien pohjalta vai enemmänkin sille, että he suhtautuvat omaan suoriutumiseensa liian kriittisesti. Näin myös nuorten itsetunnon tukemiselle muuttuvissa elämäntilanteissa voitaisiin löytää lisää työkaluja.
LÄHTEET
Aho, S. 1996. Lapsen minäkäsitys ja itsetunto. Helsinki: Oy Edita Ab.
Aho, S. & Laine, K. 1997. Minä ja muut. Keuruu: Otavan kirjapaino.
Bireda, A., & Pillay, J. 2017. Perceived parental involvement and well-being among Ethiopian adolescents. Journal Of Psychology In Africa 27 (3), 256-259.
Borba, M. 1995. Overview of the esteem builders’ complete program. Torrance, California: Jalmar Press.
Burns, R. 1979. The self concept in theory, measurement, development and behaviour. New York: Longman Inc.
Burns, R. 1982. Self-concept development and education. Eastbourne, East Sussex: Holt, Rinehart and Winston Ltd.
Cai, H., Wu, M., Luo, Y., & Yang, J. 2014. Implicit self-esteem decreases in adolescence: A Cross-Sectional Study. Plos ONE 9 (2), 1-5.
Calero, F., Dalley, C., Fernandez, N., Davenport-Dalley, T., Morote, E. & Tatum, S. A. 2014. Model of academic self-concept for high school hispanic students in New York. Journal Of Latinos & Education 13 (1), 33-43.
Chen, F., Zhu, S., & Bi, C. 2018. The development of self-esteem and the role of agency and communion: A longitudinal study among Chinese. Journal Of Child &
Family Studies 27 (3), 816-824.
Chen, Y., Thompson, M., Kromrey, J. & Chang, G. 2011. Relations of student perceptions of teacher oral feedback with teacher expectancies and student self-concept. Journal Of Experimental Education 79 (4), 452-477.
Donnellan, M., Trzesniewski, K., Robins, R., Moffitt, T., & Caspi, A. 2005. Low self-esteem is related to aggression, antisocial behavior, and delinquency. Psychological Science 16 (4), 328-335.
Donnellan, M., Trzesniewski, K. & Robins, R. 2006. Personality and self-esteem development in adolescence. Teoksessa Mroczek, D. & Little, T. (ed.) Handbook of personality development. New Jersey: Lawrence Erlbaum Associates, Inc., 285-309.
Dweck, C. 2002. The development of ability conceptions. Teoksessa Wigfield, A. &
Eccles, J. (ed.) Development of achievement motivation. San Diego, California:
Academic Press, 57-88.
Eccles, J. & Roeser, R. 2009. Schools, academic motivation, and stage-environment fit. Teoksessa Lerner, R. & Steinberg, L. (ed.) Handbook of adolescent psychology – Volume 1: Individual bases of adolescent development.
Hoboken, New Jersey: John Wiley & Sons, Inc, 404-434.
Elbaum, B. & Vaughn, S. 2003. For which students with learning disabilities are self-concept interventions effective? Journal of learning disabilities 36 (2), 101-108.
Fredriksson, U., Villalba, E., & Taube, K. 2011. Do Students Correctly Estimate Their Reading Ability? A Study of Stockholm Students in Grades 3 and 8. Reading Psychology 32 (4), 301-321.
Gadeyne, E., Ghesquiére, P. & Onghena, P. 2004. Psychosocial functioning of young children with learning problems. Journal Of Child Psychology &
Psychiatry 45 (3), 510-521.
Gorges, J., Neumann, P., Wild, E., Stranghöner, D. & Lütje-Klose, B. 2018.
Reciprocal effects between self-concept of ability and performance: A longitudinal study of children with learning disabilities in inclusive versus exclusive elementary education. Learning & Individual Differences 61, 11-20.
Gray, P., Williamson, J., Karp, D. & Dalphin, J. 2007. The research imagination – An introduction to qualitative and quantitative methods. New York: Cambridge University Press.
Greenwald, A. & Banaji, M. 1995, Implicit social cognition: Attitudes, self-esteem, and stereotypes. Psychological review 102 (1), 4-27.
Guay, F., Marsh, H. & Boivin, M. 2004. Academic self-concept and academic achievement: Developmental perspectives on their causal ordering. Journal of Educational Psychology 95 (1), 124-136.
Harter, S. & Whitesell, N. 2003. Beyond the debate: why some adolescents report stable worth over time and situation, whereas others report changes in self-worth. Journal Of Personality 71 (6), 1027-1058.
Harter, S. 2006. Developmental and individual difference perspectives on self-esteem. Teoksessa Mroczek, D. & Little, T. (ed.) Handbook of personality development. New Jersey: Lawrence Erlbaum Associates, Inc., 311-334.
Harter, S. 2012. The construction of the self – Developmental and sociocultural foundations. New York: A Division of Guilford Publications, Inc.
Heaven, P., & Ciarrochi, J. 2008. Parental styles, gender and the development of hope and self-esteem. European Journal Of Personality 22 (8), 707-724.
Heikkilä, T. 2008. Tilastollinen tutkimus. Helsinki: Edita.
Heikkilä, T. 2014. Tilastollinen tutkimus. Helsinki: Edita.
Henriksen, I., Ranøyen, I., Indredavik, M. & Stenseng, F. 2017. The role of self-esteem in the development of psychiatric problems: a three-year prospective study in a clinical sample of adolescents. Child & Adolescent Psychiatry & Mental Health 11, 1-9.
Hotulainen, R. 2003. Does the cream always rise to the top? Correlations between pre-school academic giftedness and perceptions of self, academic performance
and career goals, after nine years of Finnish comprehensive schooling. Joensuu:
Joensuun yliopisto.
Ignatius, E. & Kokkonen, M. 2005. Viisi suurta persoonallisuuden piirrettä luottamuksen ja itsetunnon selittäjinä. Psykologia 02/05, 133-144.
Isiklar, A., Şar, A & Durmuscelebi, M. 2013. An investigation of the relationship between high-school students’ problematic mobile phone use and their self-esteem levels. Education 134 (1), 9-14.
Kalalahti, M. 2012. Perhetaustan vaikutus tyttöjen ja poikien koulunkäyntiin.
Kasvatus 43 (4), 375–390.
Kelly, N., & Norwich, B. 2004. Pupils' perceptions of self and of labels: Moderate learning difficulties in mainstream and special schools. British Journal Of Educational Psychology 74 (3), 411–43.
Keltikangas-Järvinen, L. 1994. Hyvä itsetunto. Helsinki: WSOY.
Keltikangas-Järvinen, L. 2006. Temperamentti ja koulumenestys. Helsinki: WSOY.
Keltikangas-Järvinen, L. 2010. Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. Juva: WS Bookwell Oy.
Khanlou N. 2004 Influences on Adolescent Self-Esteem in Multicultural Canadian Secondary Schools. Public Health Nursing. 21 (5), 404-411.
Kim, Y. & Sherraden, M. 2011. Do parental assets matter for children's educational attainment?: Evidence from mediation tests. Children & Youth Services Review 33 (6), 969-979.
Kiviruusu, O. 2017. Itsetunnon kehitys nuoruudesta aikuisuuteen ja siihen vaikuttavat tekijät. Helsingin yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Väitöskirja.
Krull, J., Wilbert, J. & Hennemann, T. 2014. The social and emotional situation of first graders with classroom behavior problems and classroom learning difficulties in inclusive classes. Learning Disabilities -- A Contemporary Journal 12 (2), 169-190.
Meltzer, L., Katzir, T., Miller, L., Reddy, R., & Roditi, B. 2004. Academic Self-Perceptions, Effort, and Strategy Use in Students with Learning Disabilities:
Changes Over Time. Learning Disabilities Research & Practice (Wiley-Blackwell) 19 (2), 99–108.
Mertens, D., McLaughlin, J. 2004. Reseach and evaluation methods in special education. California: Corwin Press, Inc.
Metsämuuronen, J. 2006. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä.
Helsinki: International Methelp Ky.
McKay, M., Dempster, M., Byrne, D. 2014. An examination of the relationship between efficacy and stress in adolescents: the role of gender and self-esteem. Journal Of Youth Studies 17 (9), 1131-1151.
Niemiec, C., Ryan, R. & Deci, E. 2009. The path taken: Consequences of attaining intrinsic and extrinsic aspirations in post-college life. Journal of Research in Personality 43, 291–306.
Nummenmaa, L. 2009. Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. Helsinki:
Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Peixoto, F. & Almeida, L.S. 2010. Self-concept, self-esteem and academic achievement: strategies for maintaining self-esteem in students experiencing academic failure. European Journal of Psychology of Education 25 (2), 157-175.
Polychroni, F., Koukoura, K. & Anagnostou, I. 2006. Academic self‐concept, reading attitudes and approaches to learning of children with dyslexia: do they differ from their peers?. European Journal Of Special Needs Education 21 (4), 415-430.
Punch, K. 2005. Introduction to social research: quantitative and qualitative approaches. London: SAGE Publications Ltd.
Puskar K, Bernardo L, Siemon L, Ren, D., Haley, T., Tark, K., Switala, J. 2010.
Self-esteem and optimism in rural youth: Gender differences. Contemporary Nurse: A Journal For The Australian Nursing Profession.34(2),190-198.
Rosenberg, M. 1965. Society and the adolescent self-image. Princeton, New Jersey: Princeton University Press.
Rosenberg, M. 1979. Conceiving the self. New York: Basic Books, Inc.
Rosenberg, M. 1985. Self-Concept and Psychological Well-Being in Adolescence.
Teoksessa Leahy, R. (ed.) The development of the self. Orlando: Academic Press, 205-246.
Rosenberg, M. 1989. Society and the adolescent self-image. Middletown, Connecticut: Wesleyan University Press.
Salmela-Aro, K. & Tuominen-Soini, H. 2010. Adolescents' Life Satisfaction During the Transition to Post-Comprehensive Education: Antecedents and Consequences. Journal Of Happiness Studies, 11 (6), 683-701
Salmivalli, C. 1998. Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä. Tampere: Oy Yliopistokustannus University Press Finland Ltd.
Scheinin, P. & Niemivirta, M. 2000. Itsetunto, syrjäytymisuhka ja koulun toimintakulttuuri. Opetushallitus. 4/2000. Helsinki: Edita Oy
Schunk, D. & Pajares, F. 2002. The development of academic self-efficacy.
Teoksessa Wigfield, A. & Eccles, J. (eds) Development of achievement motivation.
San Diego, California: Academic Press, 15–31.
Shany, M., Wiener, J. & Assido, M. 2013. Friendship predictors of global self-worth and domain-specific self-concepts in university students with and without learning disability. Journal Of Learning Disabilities 46 (5), 444-452.
Stone, C. & May, A. 2002. The accuracy of academic self-evaluations in adolescents with learning disabilities. Journal of Learning Disabilities 35 (4), 370.
Sung K, Puskar K, Sereika S. 2006. Psychosocial Factors and Coping Strategies of Adolescents in a Rural Pennsylvania High School. Public Health Nursing 23 (6), 523-530.
Tabassam, W. & Grainger, J. 2002. Self-concept, attributional style and self-efficacy beliefs of students with learning disabilities with and without attention deficit hyperactivity disorder. Learning Disability Quarterly 25 (2), 141-151.
Taipale, A. 2009. Matematiikan, lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksien päällekkäistyminen nuoruusiässä. Kasvatustieteen julkaisuja n:o 135. Joensuu.
Joensuun yliopistopaino.
Taylor, L. D., Davis-Kean, P., & Malanchuk, O. 2007. Self-esteem, academic self-concept, and aggression at school. Aggressive Behavior, 33 (2), 130-136.
Thomas, C. & Gadbois, S. 2007. Academic handicapping: The role of self-concept clarity and students' learning strategies. British Journal Of Educational Psychology 77 (1), 101-119.
Tolmie, A., McAteer, E. & Muijs, D. 2011. Quantitative methods in educational and social research using SPSS. Maidenhead: McGraw-Hill Education.
Townend, G. & Brown, R. 2016. Exploring a sociocultural approach to understanding academic self-concept in twice-exceptional students. International Journal Of Educational Research 80, 15-24.
Valli, R. 2015. Johdatus tilastolliseen tutkimukseen. Jyväskylä: PS-kustannus.
Veselska, Z., Geckova, A., Reijneveld, S., & van Dijk, J. 2011. Socio-economic status and physical activity among adolescents: The mediating role of self-esteem. Public Health (Elsevier) 125 (11), 763-768.
Wigfield, A. & Eccles, J. 2002. The development of competence beliefs, expectancies for success, and achievement values from childhood through adolescence. Teoksessa Wigfield, A. & Eccles, J. (eds) Development of achievement motivation. San Diego, California: Academic Press, 91-120.
Wouters, S, Germeijs, V., Colpin, H. & Verschueren, K. 2011. Academic self-concept in high school: Predictors and effects of adjustment in higher education.
Scandinavian Journal of Psychology 52 (6), 586-594.
Zeleke, S. 2004a. Differences in self-concept among children with mathematics disabilities and their average and high achieving peers. International Journal Of Disability, Development & Education 51 (3), 253-269.
Zeleke, S. 2004b. Self‐concepts of students with learning disabilities and their normally achieving peers: a review. European Journal of Special Needs Education
19 (2), 145–170.