4 Valiokunnassa käsiteltävät asiat
Valmistelupakko
Hallituksen esitykset, eduskunta-aloitteet, eduskunnalle annetut kertomuk-set sekä ne muut asiat, joista perustuslaissa tai eduskunnan työjärjestykses-sä niin työjärjestykses-säädetään, on käsiteltävä valmistelevasti ennen niiden lopullista kä-sittelyä täysistunnossa (PL 40 §). Asioiden käsittelyssä eduskunnassa nou-datetaan perustuslain tähän säännökseen pohjautuvaa valmistelupakkoa.
Asiaa ei yleensä voida ottaa täysistunnossa päätöstä varten käsiteltäväksi, ellei se ole ollut ensin valmisteltavana valiokunnassa. Välikysymyksestä samoin kuin valtioneuvoston tiedonannosta ja selonteosta täysistunto kui-tenkin voi päättää ilman edeltävää valiokuntavalmistelua (TJ 22 ja 23 §).
Valmistelupakko ei koske kirjallista kysymystä eikä muuta sellaista asiaa, josta eduskunta ei tee päätöstä.
Valiokunnassa on eduskunnan työjärjestyksen 32 §:n 1 momentin mukaan käsiteltävä
• hallituksen esitykset
• eduskunta-aloitteet
• lepäämään hyväksytyt lakiehdotukset
• vahvistamatta jääneet lait
• kansalaisaloitteet
• eduskunnalle annetut kertomukset
• eduskunnan tarkastettavaksi saatetut asetukset ja muut alem-manasteiset säädökset ja päätökset
• ehdotukset eduskunnan työjärjestykseksi
• ehdotukset eduskunnan virkamiehiä koskevaksi laiksi
• ehdotukset eduskunnan vaalisäännöksi sekä ohje- ja johtosäännöik-si
• Eurooppa-neuvoston EU-sopimuksen 48 artiklan 7 kohdan nojalla tekemät aloitteet ja
• muut asiat, joiden valmistelevasta valiokuntakäsittelystä on erikseen säädetty.
Valiokunnan valmisteltavaksi lähetetään lisäksi ne muut asiat, joista edus-kunta niin päättää (TJ 32 §:n 1 mom. in fine).
Asian lähettäminen valiokuntaan
Täysistunto, lähetekeskustelu. Asiat tulevat valiokuntiin käsiteltäviksi taval-lisesti täysistunnon päätösten nojalla. Täysistunto vastaavasti päättää asioista valiokunnissa tehdyn valmistelun pohjalta.
Asioiden valiokuntaan lähettämistä varten täysistunnossa käydään lähete-keskustelu, jonka päätyttyä eduskunta päättää puhemiesneuvoston ehdo-tuksesta, mihin valiokuntaan asia lähetetään mietinnön laatimista varten valmistelevasti käsiteltäväksi (TJ 32 §:n 2 mom.). Eduskunta voi samalla päättää, että yhden tai useamman muun valiokunnan on annettava lausunto (TJ 32 §:n 3 mom.) – tai että yksi tai useampi muu valiokunta voi halutes-saan antaa lausunnon – asiasta sitä valmistelevasti käsittelevälle valiokun-nalle. Eduskunta voi antaa valiokunnille myös ohjeita asian valmistelusta (TJ 32 §:n 5 mom.) ja siten asettaa esimerkiksi määräajan mietinnön tai lau-sunnon laatimista varten (ks. jakso 5.1). Omaksutun käytännön mukaan määräajan voi asettaa myös puhemiesneuvosto.
Eduskunta-aloitteita ei käytännössä lähetetä lausunnolle valiokuntiin. Näin halutaan taata aloitetta valmistelevalle valiokunnalle mahdollisuus määrätä käsittelyaikataulusta ja -tavasta.
Puhemiesneuvoston ehdotus täysistunnolle valiokuntaan lähettämisestä valmistellaan valiokuntasihteeristössä, ja asian esittelee puhemiesneuvos-tossa eduskunnan pääsihteeri. Eduskunnan päätöksestä ilmoitetaan asian-omaisille valiokunnille.
Asia lähetetään valmistelevasti käsiteltäväksi vain yhteen valiokuntaan.
Muut valiokunnat myötävaikuttavat asian käsittelyyn antamalla mietintöä laativalle valiokunnalle lausuntoja, jos eduskunta lähetekeskustelun jälkeen niin päättää tai mietintövaliokunta asian käsittelyn yhteydessä lausuntoja erikseen pyytää.
Yhden mietintövaliokunnan pääsäännöstä on yksi poikkeus:
Ehdotus perustuslain säätämisestä, muuttamisesta tai kumoamisesta lähe-tetään eduskunnan työjärjestyksen 32 §:n 4 momentin mukaan valmistele-vasti käsiteltäväksi perustuslakivaliokuntaan. Hallituksen esityksen sisäl-täessä perustuslakia koskevan ehdotuksen lisäksi muita lakiehdotuksia ha-jautetaan esityksen valmisteleva käsittely tarvittaessa perustuslakivalio-kuntaan ja asianomaiseen muuhun erikoisvalioperustuslakivalio-kuntaan (PeVM 9/1999 vp,
s. 4/I). Tällöin perustuslakivaliokunta laatii mietinnön perustuslakiehdo-tuksesta ja asianomainen erikoisvaliokunta esityksen muista lakiehdotuk-sista.
Puhemiesneuvosto. Puhemiesneuvosto voi päättää hallituksen esitystä täy-dentävän esityksen lähettämisestä valiokuntaan ilman lähetekeskustelua (TJ 32 §:n 2 mom.). Tarve käydä lähetekeskustelu täydentävästä esityksestä vaihtelee tapauksittain. Arvion lähetekeskustelun tarpeesta tekee säännök-sen perusteella puhemiesneuvosto. Tarkoitus on, että lähetekeskustelu si-vuutetaan vain poikkeuksellisesti (PeVM 9/1999 vp, s. 3/II).
Puhemiesneuvosto päättää pääsäännön mukaan kansanedustajan tekemän toimenpidealoitteen lähettämisestä valiokuntaan (TJ 33 §:n 1 mom., PNE 1/1999 vp, s. 20/II). Toimenpidealoitteesta ei siten yleensä käydä lähete-keskustelua eikä täysistunto päätä aloitteen valiokuntaan lähettämisestä.
Asiaa valmisteleva valiokunta voi tarvittaessa pyytää toiselta valiokunnalta lausunnon eduskunnan työjärjestyksen 38 §:n nojalla (ks. jakso 5.2.3).
Puhemiesneuvosto voi eduskunnan työjärjestyksen 33 §:n 2 momentin mu-kaan siirtää toimenpidealoitteen valiokuntaan lähettämisen eduskunnan päätettäväksi. Tällöin täysistunnossa käydään asiasta myös lähetekeskuste-lu. Tarkoitus on, että päätöksenteko siirretään eduskunnalle sellaisten toi-menpidealoitteiden valiokuntaan lähettämisestä, joihin kohdistuu suurta yleistä mielenkiintoa tai joiden allekirjoittajina on vähintään 100 kansan-edustajaa (PNE 1/1999 vp, s. 20/II).
Puhemiesneuvoston päätöksestä lähettää täydentävä hallituksen esitys tai toimenpidealoite valiokuntaan ilmoitetaan asianomaiselle valiokunnalle.
Puhemies. Puhemies lähettää ns. U-asiassa (ks. jakso 4.2.7) perustuslain 96
§:n 2 momentissa tarkoitetun valtioneuvoston kirjelmän asian laadun mu-kaan suureen valiokuntaan tai ulkoasiainvaliokuntaan. Puhemies määrää samalla asiasta suurelle valiokunnalle tai ulkoasiainvaliokunnalle lausun-non antavista valiokunnista. Suuri valiokunta tai ulkoasiainvaliokunta voi asettaa määräajan, jonka kuluessa valiokunnan lausunto tulee antaa. Puhe-mies voi lähettää U-asian erikoisvaliokuntaan myös mahdollisia toimenpi-teitä varten tai vain tiedoksi.
Puhemiehen päätös valmistellaan suuren valiokunnan ja ulkoasiainvalio-kunnan kanslioissa. Päätöksestä ilmoitetaan asianomaisille valiokunnille ja myös täysistunnossa.
Valiokunta. Valiokunta voi pyytää valmistelevasti käsiteltävästä asiasta ja perustuslain 47 §:n 2 momentissa tarkoitetusta selvityksestä lausunnon
toi-Lausuntopyyntöjen esittämiseen toisille valiokunnille on etenkin valiokun-nan omasta aloitteesta käsiteltäviksi ottamissa selvitysasioissa suhtaudut-tava pidättyvästi (ks. tarkemmin jaksot 4.2.11 ja 5.2.3). Lausuntopyyntö tu-lee lisäksi aina yksilöidä (PeVM 11/2002 vp, s. 2/II) koskemaan esimerkiksi tiettyä asiaa tai säädösehdotuksen pykälää.
Jos valiokunnassa valmistelevasti käsiteltävän lakiehdotuksen tai muun asian perustuslainmukaisuudesta tai suhteesta kansainvälisiin ihmis- oikeussopimuksiin on epäselvyyttä, valiokunnan tulee pyytää asiasta lausunto perustuslakivaliokunnalta (TJ 38 §:n 2 mom.). Lausunnon pyy- tämistä harkitsevan valiokunnan on tällaisissa tilanteissa aiheellista selvittää valtiosääntöoikeudellisen epäselvyyden kohteena olevia seikko- ja ja lausunnon pyytämistarvetta kuulemalla suppeasti valtiosääntö- oikeuden asiantuntijoita. Jos valiokunnassa kuitenkin on esillä perustus- lain 73 §:n 1 momentissa tarkoitetun rajatun poikkeuksen säätäminen perustuslaista eikä asiaa ole muutoin lähetetty perustuslakivaliokuntaan lausuntoa varten, tulee valiokunnan pyytää perustuslakivaliokunnalta lausunto (PeVM 9/1999 vp, s. 3/II). Myös perustuslakivaliokunnalle osoi- tettu lausuntopyyntö on yksilöitävä.
Suuri valiokunta ja ulkoasiainvaliokunta. Suuri valiokunta ja ulkoasiainva-liokunta voivat pyytää toiselta valiokunnalta lausunnon perustuslain 96 ja 97 §:ssä tarkoitetusta ehdotuksesta (U-asiasta) tai selvityksestä (E- tai UTP-asiasta) (TJ 38 §:n 1 mom.; ks. tarkemmin jakso 4.2.7).
Suuri valiokunta ja ulkoasiainvaliokunta voivat lähettää U-, E- ja UTP-asian erikoisvaliokuntaan myös mahdollisia toimenpiteitä varten tai vain tiedok-si. Yleensä suuri valiokunta lähettää E-asian asianomaiselle erikoisvalio-kunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten (ks. jakso 7.3).
Suuri valiokunta voi pyytää myös sen käsiteltäväksi tulleesta lainsäädäntö-asiasta lausunnon toiselta valiokunnalta (TJ 53 §:n 6 mom.).
Valiokunnan vireillepanomahdollisuus
Valiokunta voi panna asian eduskunnassa vireille vain seuraavissa poik-keustapauksissa:
• Valiokunta voi perustuslain 47 §:n 2 momentin nojalla pyytää val-tioneuvostolta tai asianomaiselta ministeriöltä selvityksen valio-kunnan toimialaan kuuluvasta asiasta ja antaa selvityksen johdosta lausunnon valtioneuvostolle tai ministeriölle (ks. jakso 4.2.11).
• Ulkoasiainvaliokunta voi perustuslain 97 §:n nojalla pyytää valtio-neuvostolta selvityksen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevista
asioista. Suurella valiokunnalla on oikeus saada selvitys muiden asioiden valmistelusta Euroopan unionissa (ks. jakso4.2.7). Ulko-asiainvaliokunta tai suuri valiokunta voi antaa selvityksen joh-dosta valtioneuvostolle lausunnon.
• Tarkastusvaliokunnan tulee perustuslain 90 §:n 1 momentin mu-kaan saattaa merkittävät valvontahavaintonsa eduskunnan tietoon.
Siksi tarkastusvaliokunnalla on eduskunnan työjärjestyksen 31 a §:n perusteella oikeus ottaa omasta aloitteestaan käsiteltäväksi valio-kunnan toimialaan kuuluva asia sekä laatia siitä mietintö täysistun-nolle. Tällaisesta aikomuksesta on tarpeen ilmoittaa ennalta puhe-miesneuvostossa.
• Valiokunta voi omasta aloitteestaan antaa toimialaansa koskevan lausunnon valtion talousarvioesityksestä valtiovarainvaliokunnalle 30 päivän kuluessa siitä, kun esitys on lähetetty valtiovarainvalio-kuntaan (TJ 38 §:n 3 mom.).
• Valtiovarainvaliokunnalla on valtiosääntöperinteeseen pohjautuva oikeus ehdottaa, miten talousarvioon otettujen menojen suorittami-seen tarvittavat varat hankitaan (HE 1/1998 vp, s. 91/II).
• Valtiovarainvaliokunnan tulee eduskunnan työjärjestyksen 59 §:n 5 momentin perusteella ehdottaa, miten hallituksen esitystä valtion talousarvioksi noudatetaan väliaikaisesti talousarviona, jos talous-arvion julkaiseminen viivästyy yli varainhoitovuoden vaihteen.
• Valiokunta voi panna vireille ministerivastuuasian esittämällä pe-rustuslain 115 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun tutkinta-pyynnön perustuslakivaliokunnalle.
• Perustuslakivaliokunta voi omasta aloitteestaan ryhtyä tutkimaan valtioneuvoston jäsenen virkatoimen lainmukaisuutta.
• Valiokunta voi panna puhemiesneuvostolle tehtävällä ilmoituksella vireille perustuslain 28 §:n 3 momentissa tarkoitetun sanktiomenet-telyn, jos se katsoo valiokunnan jonkun jäsenen laiminlyövän tehtä-viään (TJ 6 §:n 1 momentin 6 kohta).