Tehostamisella tarkoitetaan saman työsuoritteen tekemistä nopeammassa ajassa tai edullisemmin. Massan kuljetuksessa se tarkoittaa, että massa-auto kuljettaa samassa ajassa enemmän asfalttimassaa työmaalle, tai vaihtoehtoisesti kuljettaa tietyn massa-määrän lyhyemmässä ajassa. Tehostaminen tulee kuitenkin tehdä tieliikennelain puit-teissa. Tehostamisen tavoitteena on minimoida ylimääräiset kulut ja saavuttaa sitä kautta kustannussäästöjä yrityksessä.
Rakennusala on yleisesti hyvin kilpailtu ala. Varsinkin suuremmissa urakoissa tilaajat kilpailuttavat urakat usealla urakoitsijalla, jolloin urakoitsijan pitää pystyä tarjoamaan al-haisin hinta voittaakseen urakan. Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuk-sista määrittelee, että ”Valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden 5 §:ssä tarkoitettu-jen hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa ja käyttöoikeussopimuksensa siten kuin tässä laissa säädetään”. Kilpailutuksessa pärjätäkseen urakoitsijan tulee optimoida omat kulunsa, jotta urakoitsija pystyy kannattavasti tarjoamaan voittavia tarjouksia. Mas-san kuljetusten tehostaminen on tärkeä osa-alue kustannusten hallinnassa. [14.]
3.1 Tehostamiskeinot suunnittelussa
Massan kuljetusten tehostamiseen on paljon keinoja jo urakoita suunniteltaessa. Tehos-tamista voidaan tehdä kuljetusten kilpailutuksessa sekä automäärien järkevässä suun-nittelussa. Kuljetusten kilpailutus voidaan katsoa tehostamiskeinoksi. Halvemman kulje-tusyrityksen avulla massa saadaan teoriassa liikkumaan halvemmalla. Kuljetusyritystä valittaessa on kuitenkin kiinnitettävä huomiota myös kaluston kokoon, määrään, saata-vuuteen ja kuljettajien ammattitaitoon. Kuljettajien kokemus asfalttitöistä vaikuttaa mer-kittävästi työmaalla saavutettavaan tehokkuuteen. Yritys voi kilpailuttaa massan kulje-tukset aliurakoitsijalla, tai vaihtoehtoisesti ostaa itse massa-autot ja palkata kuljettajat.
Työmaiden suunnitteluvaiheessa tulee kiinnittää huomiota massa-autojen sopivaan määrään. Haasteena on, että työmaat ja massa-autojen tarve saattavat vaihtua päivit-täin, jolloin työryhmän tarvitsema automäärä muuttuu jatkuvasti.
Työmaat pitäisi pyrkiä suunnittelemaan mahdollisimman hyvin ennakkoon, jotta massa-autojen tarpeen vaihteluun pystytään reagoimaan ajoissa. Suunnittelemattomista muu-toksista muodostuu herkästi kustannuksia, kun massa-autoista on pulaa tai osa autoista on vailla työmaata.
Lyhyellä varoitusajalla ilmenevä massa-autojen tarve voi muodostaa ongelmia levityksen sujuvuudelle. Resurssit ovat rajalliset, eikä ylimääräisiä massa-autoja ole välttämättä aina saatavilla. Näissä tilanteissa on tärkeää kommunikoida työryhmien välillä. Tapaus-kohtaisesti kannattaa miettiä, pärjääkö joku työryhmällä pienemmällä automäärällä, jos toisaalla on pulaa autoista. Vaikka suunnittelu olisi hoidettu huolella, yllättävä tarve voi ilmetä esimerkiksi auton mennessä rikki. Pieni vajaus massa-autoista useammalla työ-maalla voi välillä olla parempi ratkaisu kuin yksi työmaa, jossa on suuri pula massa-autoista. Osa päällystystöistä voi olla niin akuutteja, että resursseja on syytä jakaa työ-ryhmien välillä. Näissä tilanteissa yhteydenpito työmaiden välillä korostuu.
Vastaavasti jos työmaalla huomataan, että massa-autoista on ylitarjontaa, kannattaa niitä tarjota muille työryhmille. Ylimääräinen massa-auto toisella työmaalla voi sujuvoit-taa levitystä, ja massa-autot saadaan tehokkaammin käyttöön.
Massa-autojen kuormausaikojen porrastuksella pystytään välttämään autojen turhaa odotusta työmaalla. Odotuksesta muodostuu kustannuksia, samalla kun asfalttimassa jäähtyy turhaan auton lavalla. Autojen porrastus täytyy kuitenkin suunnitella niin, että levitys etenee jouheasti.
Massa-autojen porrastusta kannattaa miettiä myös asfalttiaseman päässä. Asfalttiase-man tuotantokapasiteetti on rajallinen, joten jos käynnissä on samaan aikaan useita työ-maita, tulee huolehtia, etteivät massa-autot seiso jonossa asemalla odottamassa mas-saa. Suunnittelemalla työmaiden levityksen aloitusajankohdat järkevästi, voidaan var-mistaa kuormauksen sujuvuus asfalttiasemalla. Osa työmaista voi aloittaa levityksen tuntia tai kahta myöhemmin, jolloin asfalttiasemalle ei muodostu ruuhkaa massa-au-toista, sekä massaa ehditään valmistamaan riittävästi.
Uudisrakentamiskohteet saattavat usein sijaita osoitteissa, joita ei vielä löydy karttapal-veluista. Työmaan suunnittelussa tulee huomioida, että massa-autojen kuljettajat saavat tarkat reittiohjeet, ettei työmaan etsinnästä muodostu turhaan kustannuksia. Työmaat saattavat sijaita suljetuilla alueilla, kuten lentokentällä, jolloin on tärkeä suunnitella en-nakkoon alueelle saapuminen ja hoitaa kulkuluvat kuntoon. Massan kuljetuksesta saa-daan tehokkaampaa, kun massa-autot voivat suoraan ajaa portista sisään, eikä turhaa aikaa kulu ihmettelyyn.
Levitysryhmän ja massa-auton kustannuksia vertailemalla selviää, että on kannattavam-paa seisottaa massa-autoja työmaalla, kuin laskea kuljetukset niin tiukaksi, että levitys-ryhmä joutuu odottamaan työmaalla massaa. Levityslevitys-ryhmän kustannukset ovat monin-kertaiset verrattuna massa-auton tuntihintaan. Automäärä tuleekin laskea työmaalle niin, että levitys etenee jouheasti. Liian suuresta automäärästä muodostuu jälleen turhia kus-tannuksia, joten automäärien optimointi on tarkkaa työtä, jolla saavutetaan merkittäviäkin kustannussäästöjä.
3.2 Tehostamiskeinot työmaalla
Asfalttimassan kuljetus on logistinen ketju, joka voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen.
Kuljetuksen tehokkuuteen vaikuttaa toiminta asfalttiasemalla, massan kuljetus työmaalle sekä toiminta työmaalla. Näillä osa-alueilla on omat piirteensä, jotka vaikuttavat asfaltti-massan kuljetuksen kustannuksiin ja tehokkuuteen. Kuorma-autosta syntyy yritykselle kustannuksia joka tunnista, jonka kuorma-auto on töissä, jolloin työtuntien tehokkaalla käytöllä saavutetaan kustannussäästöjä.
Asfalttiasemalla kuljetuksen tehokkuuteen vaikuttaa se, kuinka kauan massa-autolla kestää asemalle saapumisesta siihen, että massa-auto lähtee kuorma kyydissä kohti työmaata. Asfalttiaseman punnitus- ja kuormausjärjestelmät vaikuttavat siihen, miten no-peasti kuljettaja saa kuormattua autonsa. Riittävällä perehdytyksellä varmistetaan, ettei järjestelmien käyttöön kulu ylimääräistä aikaa. Asfalttiaseman kapasiteetti vaikuttaa kuormauksen tehokkuuteen. Asfalttiaseman ruuhkautuessa osa massa-autoista joutuu odottamaan vuoroaan, jolloin syntyy hukkaminuutteja kuljetuksessa. Suunnittelulla ja kuormausaikojen porrastuksella pystytään vaikuttamaan kuormauksen tehokkuuteen.
Massan kuljetuksessa asfalttiasemalta työmaalle massa-auton kuljetuskapasiteetti vai-kuttaa tehokkuuteen. Käyttämällä kasettiautoja kuljetuksessa massaa saadaan kuljetet-tua kerralla enemmän, jolloin kuljetus muodostuu kannattavammaksi pidemmillä mat-koilla. Työmaan sijainti ja massamenekki vaikuttavat kuljetuskaluston valintaan.
Massan purkaminen työmaalla vaikuttaa levitystyömaan tehoon ja sitä kautta kustannuk-siin. Tehokkailla työtavoilla massa-autot purkavat kuormansa järjestelmällisesti niin, että levitys etenee mahdollisimman tehokkaasti. Levittäjän edessä tulee olla massaa saata-villa, ettei levitysryhmä joudu pysähtelemään massan puutteen vuoksi.
Suunnitelmien epäonnistuessa massa-autot saattavat saapua joskus lähes jonossa työ-maalle. Tilanne voi syntyä esimerkiksi, jos asfalttiasemalla on ongelmia massan tuotan-nossa tai työmaalla on ongelmia levittäjän kanssa, jolloin levitys ei ala suunnitellusti ja massa-autot ehtivät saapua jonoon työmaalle. Työmaalla tulee reagoida asiaan ja pur-kaa kuormat järkevästi. Kuljetusmatkan ollessa pitkä, kasettiautojen kuormat kannattaa purkaa niin, että ensimmäinen auto pääsee mahdollisimman nopeasti hakemaan lisää massaa. Silloin ehkäistään massa-autojen jonoutumista toisella kierroksella. [15.]
3.3 Teknologian hyödyntäminen kuljetusten suunnittelussa
Teknologia on kehittynyt viime vuosina niin, että työmaan toimintoja on mahdollista seu-rata reaaliajassa asfalttiasemalta työmaalle levitykseen asti. Massa-autojen seurantalait-teet lähettävät tarkkaa tietoa auton sijainnista. Näitä tietoja ja asfalttiasemalta saatavaa dataa yhdistelemällä pystytään seuraamaan päiväkohtaisesti levityksen ja kuljetusten suunnittelun onnistumista. Datan avulla saadaan luotettavaa tietoa, jolloin epävarman tiedon määrä vähenee. Teknologian kehittyessä työmaalta saadaan yhä enemmän ja reaaliaikaisempaa tietoa, jota hyödyntämällä toimintaa saadaan tehostettua. Tulevaisuu-dessa yhä useammat koneet ovat liitettyinä toisiinsa seurantalaitteiden avulla.
Seurantalaiteteknologian avulla saadaan optimoitua päällystystyömaan kuljetuksia jär-kevämmäksi. Työmaan kuljetusten ajoitusta, autojen määrää ja työvoiman käyttöä voi-daan tarkastella datan avulla, jolloin virheisiin pystytään puuttumaan nopeallakin aika-taululla. Data tukee työtekijöiden havaintoja työmaalta, ja datan avulla voidaan laskea esimerkiksi ylimääräiset odotusajat työmaalla, ja miettiä niihin syitä.
Seurannan avulla nähdään myös tarkasti, missä massa-autot liikkuvat, jolloin esimerkiksi työmaan tauot voidaan ajoittaa järkevämmin ajankohtiin, kun massa-autot ovat hake-massa asfalttihake-massaa. Seurannan avulla turhaa odottelua saadaan karsittua pienem-mäksi.
Työmaiden automäärien laskenta helpottuu, kun käytössä on tarkkaa dataa autojen ja levittäjän liikkeistä. Automäärää pystytään optimoimaan tarkemmin, kuin pelkän työ-maalta tulevan tiedon perusteella. Jos datasta nähdään, että automäärää on mahdollista pudottaa, saadaan ylimääräiset autot vapautettua muihin tehtäviin ja niiden tehokkuutta nostettua. Kaluston ja työvoiman heikosta hyödyntämisestä muodostuu pitkässä juok-sussa suuri menoerä. [4, s. 37-38.]