Ammatillinen aikuiskoulutus

Tutkintojärjestelmä

Ammatillisen tutkintojärjestelmän ensisijainen tavoite on ylläpitää ja kohot-taa väestön ammatillista osaamista sekä vastata työelämän osaamistarpeisiin.

Ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisista tutkinnoista säädetään kahdessa erillisessä laissa, ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998). Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa säädetään ammatillisesta peruskoulutuksesta ja siinä suoritettavista ammatillisista perustutkinnoista. Ammatillisesta aikuiskoulu-tuksesta annetussa laissa puolestaan säädetään ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomista näyttötutkintoina suoritettavista ammatillisista perustutkinnois-ta, ammattitutkinnoista ja erikoisammattitutkinnoista. (Ks. liite 4.)

Opetushallitus päättää koulutusaloittain ja tutkinnoittain ammatillisessa perus-koulutuksessa suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon kuuluvien opinto-jen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä (tutkinnon perusteet). Laissa on säädetty asioita, joista Opetushallituksen tulee päättää opetussuunnitelman perusteiden yhteydessä. Ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteeseen kuuluu 52 ammatil-lista perustutkintoa, 192 ammattitutkintoa ja 130 erikoisammattitutkintoa. (HE 12/2014.)

Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa ammatillisesta koulutuksesta an-netussa laissa tarkoitettuna ammatillisena peruskoulutuksena tai ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuna näyttötutkintona. Ammatilli-sen perustutkinnon suorittaminen on tyypillisesti väylä siirtyä työelämään, sillä ammatillisen perustutkinnon tavoitteena ovat laaja-alaiset ammatilliset perus-valmiudet alan eri tehtäviin. Perustutkinnot soveltuvat erityisesti työelämään siirtyville nuorille, mutta myös ammattia vaihtaville henkilöille. (Emt.)

Valtioneuvoston päätöksellä on säädetty, että ammatilliseen 120 opintoviikon laajuiseen perustutkintoon kuuluu ammatillisia opintoja ja niitä tukevaa työssä-oppimista 90 opintoviikkoa, ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia ja am-mattitaitoa täydentäviä yhteisiä opintoja 20 opintoviikkoa sekä vapaasti valittavia opintoja 10 opintoviikkoa. Käytännössä ammatilliseen perustutkintoon kuuluvat opinnot muodostuvat pakollisista ja valinnaisista tutkinnon osista siten kuin tutkinnon perusteissa on määritelty. (Emt.)

Kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy valinnaisuutta. Valtioneuvoston päätöksessä valinnaisuus kytkeytyy yhteisiin opintoihin sisältyviin valinnaisiin opintoihin. Valinnaisuutta on myös ammatillisissa opinnoissa. Viimeisimmässä

perustutkintojen uudistuksessa vuosina 2008–2010 lisättiin valinnaisuutta ja jous-tavuutta. Tutkintoihin tuli mahdollisuus valita osia perus-, ammatti- ja erikois-ammattitutkinnoista sekä ammattikorkeakouluopinnoista. Lisäksi koulutuksen järjestäjille tuli mahdollisuus tarjota ammatillisessa peruskoulutuksessa paikalli-sia tutkinnon opaikalli-sia työelämän ja yksilöiden tarpeisiin vastaamiseksi. Tutkinnon mukaan 90 opintoviikon laajuisista ammatillisista opinnoista voidaan valinnai-sina suorittaa 0–60 opintoviikkoa. (Emt.)

Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavas-ta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritethankkimistavas-tavia ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja samoin kuin niihin valmistavaa koulutusta sekä muuta kuin näyttötutkintoon valmistavaa ammatillista lisäkou-lutusta. Näyttötutkinnot ovat ensisijaisesti jo työkokemusta hankkineille tai työ-elämässä toimiville henkilöille tarkoitettu ammattitaidon osoittamisen väylä, ja sillä voidaan osoittaa tutkinnon perusteissa edellytetty työelämän tehtäväko-konaisuuksien hallinta tutkintotilaisuuksissa³. Ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomina näyttötutkintoina voidaan suorittaa ammatillisia perustutkinto-ja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Ammattitutkinto ja erikoisam-mattitutkinto voidaan suorittaa vain näyttötutkintona (emt.):

•

Ammattitutkinnossa osoitetaan alan ammattityöntekijältä edellytetty ammat-titaito. Ammattitutkinto soveltuu tyypillisesti jo työkokemusta hankkineen henkilön osaamisen tunnustamiseen sekä osaamisen päivittämiseen tai am-mattitaidon kehittämiseen. Se voi kuitenkin olla myös väylä uudessa amma-tissa tarvittavan ammattitaidon osoittamiseen.

•

Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallin-ta. Erikoisammattitutkinto soveltuu tyypillisesti hyvän ammattitaidon hank-kineen henkilön osaamisen tunnustamiseen sekä osaamisen päivittämiseen ja vahvistamiseen.

Aikuiset voivat suorittaa valmistavaa koulutusta näyttötutkintona suoritettaviin ammatillisiin perustutkintoihin tai ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin myös oppisopimuskoulutuksena. Oppisopimuksena voi suorittaa myös ei-tutkinto-tavoitteista lisäkoulutusta. Lisäksi yrittäjät voivat kouluttaa itseään oppisopi-muksella omassa yrityksessään. Oppisopimuskoulutus perustuu työnantajan ja

3 Opetus- ja kulttuuriministeriön perustama työryhmä on laatimassa syksyllä 2014 ehdotuksia näyttötutkintojärjestelmän kehittämistä. Työryhmän tulee laatia ehdotukset (OKM 2014q)

- järjestelmän kehittämisestä siten, että työelämälähtöisyys entisestään vahvistuu ja osaami-sen hankkimistavasta riippumattomuus turvataan

- tutkintotoimikuntien aseman ja tehtävien nykyistä tarkemmasta määrittelystä

- tutkintotoimikuntien ja valmistavan koulutuksen järjestäjien välisestä sopimusmenettelystä - tutkintotoimikuntien riittävästä resursoinnista ja toimintatavoista

- näyttötutkintojen ja niihin valmistavan koulutuksen laadun varmistamisesta.

vähintään 15-vuotiaan oppisopimusopiskelijan väliseen määräaikaiseen työso-pimukseen. Oppisopimukseen liitetään henkilökohtainen opiskeluohjelma, joka laaditaan Opetushallituksen vahvistamien opetussuunnitelman tai näyttötutkin-non perusteiden mukaan. (OKM 2014e.)

Hallituksen esityksessä eduskunnalle laeiksi ammatillisesta koulutuk-sesta annetun lain ja ammatillikoulutuk-sesta aikuiskoulutukkoulutuk-sesta annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi on merkittäviä muu-toksia myös ammatillisen aikuiskoulutuksen sisältöön (HE 12/2014). Tätä esisel-vitystä on valmisteltu samaan aikaan, kun hallituksen esitystä on annettu ja uusi laki on eduskunnassa hyväksytty 3.10.2014. Kaikilta osin hallituksen esityksen ja uuden lain mukaisia näkemyksiä ei ole tähän työhön voitu ottaa huomi-oon. Voimaan tulevassa laissa (1.8.2015) on kirjattu tehtäväksi ammatillisesta koulutuksesta annettuun lainsäädäntöön muutoksia, jotka liittyvät ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämiseen. Laki muuttaa ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettua la-kia. Samoin muutokset koskisivat myös opintotukilakia, työttömyysturvalakia, oppilas- ja opiskelijahuoltolakia sekä Kansallisesta koulutuksen arviointikes-kuksesta annettua lakia.

Lailla luodaan puitteet selkeämmälle ja aiempaa paremmin työelämän vaatimuk-sia vastaavalle tutkintorakenteelle sekä tutkintojen perusteiden uudistamiselle.

Keskeisenä tavoitteena on vahvistaa ammatillisten tutkintojen osaamisperusteista määrittelyä ja tutkinnon osiin perustuvaa rakennetta, mikä tukee joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen rakentamista ja edistää aikaisemmin hankitun osaa-misen tunnistamista ja tunnustamista osaksi tutkintoa⁴. Lain yleisenä tavoitteena on myös selkeyttää ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuis-koulutuksesta annettua lainsäädäntöä, erityisesti tutkintorakennetta ja tutkinto-jen perusteita sekä osaamisperusteisuutta koskevaa sääntelyä ja terminologiaa.

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistyön lähtökohtana ovat olleet hallitusohjelman sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitel-man (2011–2016) linjaukset sekä ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämis-hankkeen ehdotukset. Keskeiset kehittämiskohteet ovat

4 Hallitus sopi 29.8.2013 rakennepoliittisesta ohjelmasta, jonka mukaan aikaisemman osaami-sen, työkokemuksen ja koulutuksen hyväksilukua lisätään ammatillisiin tutkintoihin johtavissa koulutusohjelmissa. Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta 29.11.2013 tehdyn hallituk-sen päätökhallituk-sen mukaan tutkintojärjestelmän uudistamista koskeva hallitukhallituk-sen esitys annetaan keväällä 2014 siten, että uudistus tulee voimaan 1.8.2015.

1. tutkintorakenteen ja tutkintojen työelämävastaavuus ja kyky reagoida muu-toksiin

2. tutkintojärjestelmän kokonaisuus ja tutkintorakenteen selkeys 3. tutkintojen kokonaisuus

4. tutkintorakenteen ja tutkintojen joustavuus.

Tutkintotyyppeinä säilyvät edelleen ammatillinen perustutkinto, ammattitutkin-to sekä erikoisammattitutkinammattitutkin-to. Ammatillinen perustutkinammattitutkin-to voidaan nykytilaa vastaavasti suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena tai ammattitaidon hank-kimistavasta riippumattomana näyttötutkintona. Ammattitutkinto ja erikoisam-mattitutkinto voidaan jatkossakin suorittaa ainoastaan näyttötutkintona.

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämisen yhteydessä on pi-detty tärkeänä, että ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta järjestettäessä tutkinto voitaisiin suorittaa vaiheittain ammattiosaamisen tuottava tutkinnon osa tai osia kerrallaan. Käytännössä tämä on ollut mahdollista jo nyt ja osa näyt-tötutkinnoista suorittaneista on suorittanut vain tutkinnon osan tai osia. Tätä koskevat lainsäädäntömuutokset on tarkoitus valmistella rahoituslainsäädännön uudistamisen yhteydessä.

Ohjaus- ja rahoitusjärjestelmä

Opetusministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhtei-sölle tai säätiölle taikka valtion liikelaitokselle luvan koulutuksen järjestämi-seen. Järjestämisluvassa määrätään koulutustehtävä, joka sisältää määräykset koulutusaloista, tutkinnoista, opetuskielestä, kunnista, joissa koulutusta voidaan järjestää, opiskelijamääristä, erityisestä koulutustehtävästä, koulutuksen järjestä-mismuodosta ja muista koulutuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Ammatilli-sessa peruskoulutukAmmatilli-sessa kokonaisopiskelijamäärät päätetään järjestämisluvissa, mutta koulutuksen järjestäjä itse päättää paikkojen jaosta nuorten ja aikuisten koulutukseen (liite 5). Ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuuden tai ra-hoituksen saajia on ollut 130 vuonna 2014. (OPH 2014a.)

Omaehtoista ammatillista aikuiskoulutusta rahoitetaan tällä hetkellä pääsään-töisesti valtionosuusjärjestelmän kautta ja opiskelijalta perittävillä opiskelu-maksuilla. Valtionosuusjärjestelmästä rahoitettavassa koulutuksessa opetus- ja kulttuuriministeriö tekee valtionosuuspäätökset ja tulossopimuksiin perustuvas-sa rahoituksesperustuvas-sa neuvottelee suoritemääristä koulutuksen järjestäjien kansperustuvas-sa.

Ministeriö jakaa myös valtionavustuksia. Oppilaitosten muu rahoitus koostuu kuntien rahoitusosuudesta, ylläpitäjän omasta rahoituksesta sekä opiskelija- ja kurssimaksuista. Kunnilla on tällä hetkellä lakisääteinen velvollisuus osallistua lukion, ammatillisen peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulujen rahoitukseen.

Lisäksi kunnat ovat merkittävä rahoittaja vapaassa sivistystyössä. (Emt.)

Ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus määräytyy opiskelijaa kohden määrä-tyn yksikköhinnan ja opiskelijamäärän tulosta. Ammatillisen peruskoulutuksen ennakollinen rahoitus määräytyy vuodelle 2014 opiskelijaa kohden määrätyn yksikköhinnan ja varainhoitovuotta edeltävän vuoden 2013 opiskelijamäärän tulosta. Sen sijaan oppisopimuksena järjestettävän ja tutkintoon johtamattoman ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinnat määritellään valtion talousarvios-sa vuosittain erikseen. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinta on kaikille koulutuksen järjestäjille sama, ja se määräytyy ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan perusteella. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulu-tuksen vuoden 2014 yksikköhinta on 63,13 prosenttia ammatillisen koulutuk-sen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Opetus- ja kulttuuriministeriö määrää vuosittain oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinnat valtion talousarvion rajoissa erikseen ammattitutkintoon tai eri-koisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta varten sekä erikseen ei-tutkinto-tavoitteista ammatillista lisäkoulutusta varten⁵. (Emt.)

Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitusta myönnetään ammattitut-kintojen ja erikoisammattitutammattitut-kintojen ja niihin valmistavan koulutuksen sekä muun kuin näyttötutkintoon valmistavan ammatillisen lisäkoulutuksen toteut-tamiseen. Lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitusta myönnetään myös ilman valmistavaa koulutusta, näyttötutkintoina suoritettavien ammatillisten perus-tutkintojen toteuttamiseen. Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus määräytyy opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamien opiskelijatyövuosien määrän ja opiskelijatyövuotta kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella. Suorite- ja yk-sikköhintapäätökset tehdään valtion talousarvion rajoissa. Ammatillisen lisäkou-lutuksen rahoituksessa ei ole lakisääteistä kunnan rahoitusosuutta. Rahoitusta ei tarkisteta varainhoitovuoden päättyessä. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle, säätiölle tai valtion liikelaitokselle luvan lisäkoulutuksen järjestämiseen. Vuonna 2014 ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitusta saaneita koulutuksen järjestäjiä on 142.

(OPH 2014a.)

5 Ammatillisen lisäkoulutuksen tulosrahoitus on otettu vuoden 2010 alusta osaksi oppisopimus-koulutuksena järjestetyn lisäkoulutuksen rahoitusta. Tulosrahoituksen osuus rahoitusvuodelle budjetoidusta rahoituksen kokonaismäärästä on noin 3 prosenttia. Tulosrahoituksen perus-teena käytetään kahden laskentavuotta edeltävän vuoden suoritettujen tutkintojen ja opiske-lijoiden määrien keskiarvoja. Vuoden 2014 tulosrahoitusta laskettaessa on käytetty vuosien 2011 ja 2012 keskiarvotietoja.

Osana nuorisotakuun toteuttamista hallitus on toteuttanut määräaikaisen nuor-ten aikuisnuor-ten osaamisohjelman, joka on tarjonnut pelkän peruskoulun varas-sa oleville 20–29-vuotiaille lisämahdollisuuden hakeutua tutkintoon johtavaan ammatilliseen koulutukseen. Nuorten aikuisten osaamisohjelmassa 20–29-vuo-tiaiden, pelkän peruskoulun varassa olevien on mahdollisuus suorittaa ammat-ti- tai erikoisammattitutkinto tai ammatillinen perustutkinto. Ammatammat-ti- ja erikois-ammattitutkinnot suoritetaan näyttötutkintona. Näyttötutkintoihin valmistavaa koulutusta järjestetään oppilaitoksissa ja oppisopimuskoulutuksena. Yhteensä ohjelmalla tavoitellaan 36 000 aloittajaa vuosina 2013–2016. (OKM 2014g.) Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja rahoitusjärjestelmään valmistellaan uudis-tuksia, joilla olisi vaikutuksia myös ammatillisen aikuiskoulutuksen tarjontaan.

Tavoitteena on tarjonnan mitoittaminen työmarkkinoiden pitkän aikavälin tar-peiden perusteella ja samalla huolehtia nuorisoikäluokan kehityksen ja aikuisvä-estön osaamistason kannalta riittävästä alakohtaisesta ja alueellisesta tarjonnasta.

Ammatillisen koulutuksen tarjontaa vähennetään ammatillisessa perussessa noin 2 200 aloittajalla vuoteen 2016 mennessä. Toisen asteen koulutuk-seen kohdistamiltaan rakennepoliittisilta kehittämistoimilta yhteensä 260 milj.

euron säästöjä vuoteen 2017 mennessä. Tavoitteeseen on tarkoitus päästä op-pilaitosverkkoa ja rahoituspohjaa uudistamalla. Ammatillisen aikuiskoulutuksen (OKM:n pääluokka) rahoitus vähenee vuodesta 2014 vuoteen 2017 yhteensä 58,1 milj. euroa. Vähennys on vuoden 2012 tasoon verrattuna 34 prosenttia.

(Valtioneuvosto 2014.)

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla uudistetaan toisen asteen kou-lutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteet vuosina 2014–2016. Tämä koskee myös ammatillisen aikuiskoulutuksen säädöspohjaa. Tavoitteena on tehostaa koulutusjärjestelmän toimintaa ja vahvistaa koulutuksen järjestäjien edellytyksiä vastata laadukkaalla koulutuksella nykyistä joustavammin opiskelijoiden, työelä-män, muun yhteiskunnan sekä alueiden muuttuviin tarpeisiin. Uudistus perus-tuu hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan ja vuoden 2014 kehyspäätökseen.

Tavoitteena on, että järjestäjäverkkoa koskeva uudistus tulee voimaan 1.1.2017.

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä lukiokoulutuksen rahoitusta koske-va hallituksen esitys annetaan vuonna 2014 ja lainsäädäntöä sovelletaan 1.1.2017 alkaen. (OKM 2014h.)

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistushank-keen ohjausryhmä käsitteli luonnosta suuntaviivoiksi toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteelliseksi kehittämiseksi kokouksessaan 13.6.2014⁶. Rakenteellisen uudistushankkeen ohjausryhmän alustavan esityksen mukaan aikuiskoulutustehtävä (ammatillinen lisäkoulutus ja oppisopimuskoulutus) voi-daan antaa jatkossa sellaisille hakijoille, joilla on vahvan omaehtoisen aikuis-koulutuksen lisäksi riittävästi muiden tahojen rahoittamaa koulutusta ja työelä-män kehittämistoimintaa. Hakijalta edellytetään osaamista laajasti ammatillisen aikuiskoulutuksen kentästä. Tehtävän arvioinnissa otetaan huomioon seuraavia tekijöitä (OKM 2014h):

1. Osaaminen näyttötutkintojen järjestämisessä sekä tutkinnon ja siihen valmis-tavan koulutuksen henkilökohtaistamisessa, jota kuvataan

–

näyttötutkintojen ja niihin valmistavan koulutuksen määrällä

–

näyttötutkintojen järjestämisen ja valmistavan koulutuksen henkilökoh-taistamisen laadulla.

2. Toteutuneella työelämäyhteistyöllä ja työelämän kehittämisellä, jota kuva-taan

–

työvoimakoulutuksena toteutetun ammatillisen aikuiskoulutuksen mää-rällä

–

maksullisena palvelutoimintana toteutettuna osaamispalveluiden ja työ-elämän kehittämistoimien määrällä

–

lyhytkestoisen ammatillisia valmiuksia edistävän koulutuksen järjestämi-sestä saadulla kokemuksella ml. erilaiset sertifikaattikoulutukset.

3. Osaaminen oppisopimuskoulutuksen toteuttamisessa, jota kuvataan

–

oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä saadulla kokemuksella ja oppi-sopimusten määrällä.

Oppisopimusosaamista arvioidaan myös erikseen.

Samassa yhteydessä uudistetaan myös ammatillisen perus- ja lisäkoulutuk-sen rahoitusjärjestelmää. Talouden rakenteellinen muutos ja toiselle asteelle ja vapaaseen sivistystyöhön kohdistetut menosäästöt edellyttävät toimintata-pojen ja rakenteiden merkittävää uudistamista sekä koulutuksen vähentyvien voimavarojen entistä tehokkaampaa allokaatiota, mikä toteutetaan

uudistamal-6 Vapaan sivistystyön rakenteen ja rahoituksen kehittämistä valmistellaan työryhmässä, jonka määräaika on 15.12.2014. Työryhmän puheenjohtajana on aikuiskoulutuspolitiikan yksikön johtaja Kirsi Kangaspunta opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Rakenne- ja rahoitustyöryhmän tehtävänä on laatia selvitykset ja ehdotukset (OKM 2014h rakenteellinen uudistus)

- rakenteellisesta kehittämisestä

- kansalaisopistojen, kansanopistojen, kesäyliopistojen ja opintokeskusten rahoitusperus-teiden muutostarpeista

- etä- ja monimuoto-opetuksen rahoitusperusteista - lainsäädännön muuttamisesta

- kustannusvaikutuksista.

la sekä järjestäjäverkkoa että rahoitusjärjestelmää. Tavoitteena on muodostaa rahoitusjärjestelmästä selkeä ja yhtenäinen kokonaisuus sekä tukea nykyistä paremmin tutkintojen tavoitteita, koulutusaikojen lyhentymistä ja koulutuksen laadun parantamista. Jatkossa maksetaan ensisijaisesti suorituksista ja tuloksis-ta, ei opiskeluajasta. Valtion rahoitus lopetetaan ammatillisen lisäkoulutuksen tutkintoon tai sen osaan johtamattomaan koulutukseen. (Emt.) Tavoitteena on ohjata aikuisia, joilla on aiempaa osaamista, lyhyempiin koulutusvaihtoehtoi-hin. Rahoitusjärjestelmän uudistamiseen eräänä vaihtoehtona on ollut malli, jossa rahoitus koostuisi tutkinnon osista, tutkinnoista, opiskelijatyövuosista ja vaikka tutkintoa olevien määrästä. Lisäksi yhtenä vaihtoehtona on ollut opiske-lijapalautteen huomioiminen osana rahoitusta. Tässä vaihtoehtoisessa mallissa rahoituksen perusteena on kolmen edellisen vuoden toteuma. (OKM 2014q.) Esiselvityksen viimeistelyvaiheessa ei ollut vielä valmiina hallituksen esitystä rahoitus- ja ohjausjärjestelmän lopullisesta muodosta.

In document Esiselvitys aikuiskoulutuksen ennakointimallista (sivua 24-31)