Pääluokat Yläluokat
Asukkaiden tieto alueesta
Alueen asujien nimittäminen Alueen nimittäminen
Aluetta määrittävät tekijät Alueen rajojen hahmottaminen Epävarmuudet
aluetietoisuudessa
Alueen nimi tuntematon ennen muuttoa
Epäselvyys asuttamastaan alueesta
Alueen erottaminen muista alueista
Alueella asuvien uskomukset muiden näkemyksistä aluetta kohtaan
Mitä alue ei ole
Kokemukset alueesta suhteessa muihin alueisiin
Alueen sijainnin hahmottaminen
20 5.1.1 Asukkaiden tieto alueesta
Pääluokka asukkaiden tieto alueesta koostui neljästä yläluokasta, joita ovat alueen asujien nimittäminen, alueen nimittäminen, aluetta määrittävät tekijät sekä alueen rajojen hahmottaminen. Pääluokassa keskeisenä näyttäytyi se, kuinka haastateltavat määrittelivät ja nimittivät aluetta ja siellä asuvia ihmisiä. Esimerkiksi paikallisia nimitettäessä haastateltavat käyttivät useampaa kuin yhtä määritelmää.
Alueella asuvia haastateltavat nimittivät ruutanalaisiksi, iskeläläisiksi sekä kangasalalaisiksi.
Aluetta nimitettäessä sitä kutsuttiin Ruutanaksi, Iskeläksi sekä Kangasalaksi, mutta esiin nousi myös puhe Tampereesta. Asukkaiden ja alueen nimittämisen välillä ei esiintynyt suurta ristiriitaa näiden määritelmien ollessa lähes täysin toisiaan vastaavat. Tämän ohella on huomioitava toisaalta se, etteivät eri nimitykset sulkeneet ihmisten puheessa toisiaan ulos. Sama haastateltava saattoi esimerkiksi jopa samassa lauseessa todeta alueen olevan sekä Iskelää, kuin myös Ruutanaa tai Kangasalaa. Sama ilmiö toistui alueen asukkaita nimitettäessä. Tosin haastateltavat saattoivat puheessaan asettaa nimityksiä arvojärjestykseen keskenään. Tämä ei toisaalta täysin sulje mahdollisuutta useaan eri nimitykseen samaistumisesta.
Asukkaiden tietoisuus alueesta koostui nimittämällä annettujen merkitysten ohella aluetta määrittävien tekijöiden nimeämisestä. Haastateltavat samaistuivat alueeseen esimerkiksi perhehistoriansa perusteella ja kokivat tämän ohella alueen historian yleisesti määrittävän aluetta. Haastateltavat esimerkiksi totesivat nimittävänsä aluetta Iskeläksi tai Ruutanaksi sen historian perusteella. Perhehistorian kohdalla haastateltavat kuvasivat juuriaan alueella sitoen samalla historiallisuuden mielenkiintoisesti omaan henkilökohtaiseen elämäänsä.
Tällöin myös alue vaikuttaa sitoutuvan osaksi yksilön elämää ja muuttuvan osaksi yksilön identiteettiä.
”Joo kyllä se lähtee varmaan nyt tollasista että juurista ja täältä on lähtösin ja tota. Kyllä ne juuret vaan kyllä ne vaan on merkitystä, pääse mihinkään.”
Alueen ja perhehistorian ohella aineistossa kuvattiin myös muita aluetta määrittäviä tekijöitä.
Ihmiset esittivät aluetta määrittäviksi tekijöiksi muun muassa sen postinumeron, luonnollisuuden sekä omakotiyhdistyksen. Tämän lisäksi merkittäviksi aluetta määrittäviksi tekijöiksi koettiin ihmissuhteet alueella sekä naapureiden alueelle antamat määritelmät.
Sosiaalisen vuorovaikutuksen merkityksen korostumista aineistossa aluetta määrittävänä
21
tekijänä voidaankin pitää mielenkiintoisena suhteessa teoriaan. Sosiaalinen vuorovaikutus ilmeni Lehtosen (1990, 18) empiirisen yhteisökäsitteen teorian yhtenä ulottuvuutena. Tämän ilmeneminen aineistossa todentaa, että alueella on havaittavissa pelkkää alueellisuutta syvempää yhteisöllisyyttä. Samalla sosiaalisen vuorovaikutuksen korostumista aineistossa voidaan pitää esimerkkinä siitä, kuinka yhteisö osaltaan luo yksilön alueellista identiteettiä.
Haastateltavien tietoisuutta alueesta määritti myös alueen rajojen hahmottaminen, joka tässä yhteydessä esiintyi maantieteellisten rajojen hahmottamisena sekä kuvailuna.
Konkreettisesti tämä näyttäytyi aineistossa Iskelän hahmottamisena osana Ruutanaa sekä Ruutanan sisäisten alueiden kuvailuna. Haastatteluissa kuvailtiin Iskelän sisällä sijaitsevia eri alueita eli ala- ja ylä-Iskelää. Tämän osalta aineistossa muodostui melko yhtenäinen näkemys, jonka mukaan Iskelä on osa Ruutanaa, joka sisältää myös muita asuinalueita.
Tämän myötä haastateltaville voidaan nähdä muodostuvan tietoisuutta alueesta omana muista erillisenä ympäristönään.
5.1.2 Epävarmuudet aluetietoisuudessa
Asukkaiden alueesta esittämän tiedon vastapainoksi muodostui pääluokka epävarmuudet aluetietoisuudessa, joka kuvastaa haastatteluaineistossa ilmenneitä epäselvyyksiä liittyen alueeseen. Osaa epäselvyyksistä määritti aika ennen alueelle muuttamista haastateltavien ilmaistessa, etteivät tunteneet Iskelää tai Ruutanaa nimeltä ennen sinne muuttamista. Tosin se, ettei tuntenut aluetta ennen sinne muuttoa, ei välttämättä kuvaa nykyhetken tietoisuutta.
Sen sijaan alueen tuntemattomuuden ennen muuttoa voidaan ajatella korostavan haastateltavien välisiä eroja verrattaessa, kuinka osa haastateltavista kuvasi sukuhistorian vaikuttavan alueen määrittymiseen.
Ennen alueelle muuttoa koettujen epävarmuuksien lisäksi haastateltavat kuitenkin ilmaisivat myös haastatteluhetkellä ajankohtaisia epäselvyyksiä alueeseen liittyen. Yksi näistä epäselvyyksistä ilmeni epävarmuutena siitä, miksi nimittäisi asuttamaansa aluetta. Tämän ohella omaa alueen tuntemusta epäiltiin. Alueen nimittämisen vaikeutta tulee tosin pohtia suhteessa siihen, kuinka alueella voitiin tunnistaa olevan useita eri nimityksiä. Tämän osalta epävarmuus voisikin tarkemmin olla siinä, mikä nimityksistä on alueelle sopivin. Tosin tämäkin kielii jonkinasteisesta epävarmuudesta aluetietoisuudessa, minkä vuoksi vaikeudet alueen nimittämisessä tulee huomioida tuloksissa. Tätä tukee osaltaan oman alueen tuntemuksen epäily.
22
Haastateltavat kuvailivat tämän lisäksi epävarmuuksia Ruutanan sisäisten asuinalueiden rajojen tunnistamisessa todeten, etteivät olleet varmoja siitä, missä rajat tarkalleen kulkivat.
Tämä asettuu aineistossa vastakkaiseksi aiemmin kuvatulle tiedolle alueen sisäisistä rajoista. Haastateltavat eivät näin ollen muodosta täysin yhtenäistä ryhmää alueen tietoisen ulottuvuuden osalta. Toisaalta analyysin kannalta tulee huomioida se, missä määrin epäselvyyksiä asuinalueiden välisissä rajoissa voidaan pitää luonnollisina. Kyseenalaiseksi voidaan asettaa, kuinka tarkkaan ihmiset yleisesti tuntevat eri asuinalueiden väliset rajat arkisessa keskustelussa ja voidaanko tämän tyyppisiä maantieteellisiä rajoja pitää lähtökohtaisesti hiukan häilyvinä. Asuinalueiden välisten erojen tunnistaminen kielii kuitenkin osaltaan epäselvyyksistä alueen hahmottamisessa, jonka vuoksi kuvaukset asettuvat selkeästi epävarmuuksiksi aluetietoisuudessa. Tosin epävarmuuden kohdistuessa kuvauksissa enemmän Ruutanan sisäisten alueiden välisiin epäselvyyksiin voidaan ehkä kysyä, voisiko Ruutana kokonaisuutena olla Iskelää merkittävämpi aluetietoisuuden kannalta.
Epävarmuuksiksi aluetietoisuudessa tämän myötä määrittyivät myös haastateltavien kuvaukset häviävästä iskeläläisyydestä. Tämän näkökulman osalta merkittäviä olivat kuvaukset siitä, kuinka iskeläläisyyden juuret tai historia olivat osalle haastateltavista tuntemattomia. Tämän ohella pohdittiin iskeläläisyyden häviävyyttä ja jopa mahdollista loppua.
”Kyllä mä luulen, että se menee kuule niinkun tietyssä sukupolvessa, ku me tästä lähdetään. Siinä voi vielä sen alkuperäisväestön ja niitten jälkeläiset ja niitten jälkeläiset se voi niihin iskostua, mutta kyllä se loppuu jossain vaiheessa. –”
Tämänkaltaiset näkemykset tuntuvat korostavan mahdollisuutta, että Ruutana olisi Iskelää keskeisempi paikallisten alueellisen identiteetin kannalta. Näin voi olla joidenkin haastateltavien kohdalla. Tämänhetkistä tilannetta ajateltaessa on tosin huomioitava, että katoavuuteen keskittyvät huomiot eivät kuitenkaan kiellä Iskelän tämän hetkistä olemassaoloa tai merkittävyyttä. Aineistossa ei myöskään kokonaisuudessaan esiintynyt Iskelän merkityksen täyttä kieltämistä, vaikka epäselvyyksiä sitä koskevassa tiedossa olikin tunnistettavissa. Useiden epäselvyyksien ohella vastapainona oli kuitenkin tunnistettavissa selkeää tietoa alueesta sekä Iskelän merkityksellisyyden korostamista, kuten edeltävässä luvussa todettiin.
23
Tämä ei kuitenkaan poista epäselvyyksien merkitystä esimerkiksi sen osalta, kuinka alueen historia tai lähtökohdat eivät olleet kaikille haastateltavista tuttuja. Tiedottomuuden voidaan ajatella tukevan näkemystä, jonka mukaan iskeläläisyys olisi katoamassa. Tosin täyden katoavuuden julistamiselle ei voida sanoa olevan perusteita, mikäli huomioidaan aineistoissa esiintynyt tieto alueesta. Lisäksi tiedon määrän vähentyminen ei välttämättä kerro suoraan iskeläläisyyden täydestä katoamisesta. Paneudun tarkemmin historian ja mahdollisen häviävyyden merkityksiin tutkielman pohdintaosiossa. Tietoisuuden analyysin kannalta keskeistä joka tapauksessa on, että myös epävarmuutta aluetietoisuudessa on jossakin määrin havaittavissa.
5.1.3 Alueen erottuminen muista alueista
Asukkaiden tietoa alueesta ja epävarmuuksia aluetietoisuudessa kuvaavien pääluokkien lisäksi aineistosta oli tunnistettavissa pääluokka alueen erottaminen muista alueista.
Haastateltavien tiedon ja epävarmuuksien ohella aineistossa merkittävinä esiintyivät eronteot eri alueiden välillä. Nämä ilmenivät esimerkiksi siinä, mitä haastateltavat kertoivat uskovansa muualla asuvien ajattelevan alueestaan. Haastateltavat erittelivät näkemyksissään mitä uskoivat Kangasalla, Tampereelle sekä yleisesti muualla kuin alueella asuvien ajattelevan siitä. Näkemykset ilmenivät aineistossa esimerkiksi seuraavan lainauksen kaltaisina ilmauksina:
”Kylä mää sanosin että ei, ei kyllä että kylä niinku tuntuu et koko Ruutana on semmonen niinku unohdettu alue tuolla Kangasalan silmissä, että siitä kyllä antasin vähän noottia sinne päin. Että tota, en oo tyytyväinen niinku siihen että Kangasala ei oo kauheesti pitäny huolta.”
Vaikka lainauksen kaltaisissa toteamuksissa on kyse mielikuvista, eivät kaikki haastateltavista ole asuneet alueella koko ikäänsä. Muualla asuessaan he ovat siis voineet sisäistää tietoa siitä, miten muualla asuvat näkevät alueen, jonka vuoksi osalla kuvauksista voi olla todenmukainen tausta. Lisäksi voidaan pohtia, kertovatko kuvaukset mahdollisesti haastateltavien näkemyksistä muita alueita kohtaan.
Tarkasteltaessa uskomuksia siitä, miten Kangasala ja sen asukkaat näkevät alueen, se näyttäytyi syrjäisenä, unohdettuna ja huomiota vaille jääneenä. Kangasalan ja alueen välistä suhdetta kuvattiin osittain jopa huonoksi. Tämän lisäksi Kangasalan ei nähty investoivan alueeseen, sillä sen uskottiin mieluummin kohdistavan resursseja nauhataajamaan sekä
24
uudempiin asuinalueisiin. Alueen tietoisuuden kannalta merkittävää on myös se, kuinka haastateltavat uskoivat Kangasalan näkevän alueen Ruutanana tunnistamatta sen sisäisiä asuinalueita. Verrattaessa uskomuksiin siitä, miten Tampereen ja tamperelaisten uskottiin näkevän alue, ero oli huomattava. Tamperelaisten uskottiin ajattelevan aluetta rauhallisena tai pienenä kylänä. Lisäksi tamperelaisten näkökulmasta haastateltavat mainitsivat alueen sijainnin Tampereen ja Kangasalan välissä. Samoin kuin kangasalalaisista puhuttaessa, tunnistettavissa oli uskomus alueen näkemisestä Ruutanana, sillä tamperelaisten ei uskottu tietävän Iskelän aluetta. Vaikka alueen kuvailuun liittyvissä uskomuksissa oli Tampereen ja Kangasalan välillä melko selkeitä eroavaisuuksia, yhdisti näitä uskomuksia ajatus alueen näkemisestä Ruutanana.
Haastateltavat kuvasivat uskomuksiaan muualla asuvien näkemyksistä tämän lisäksi yleisemmällä tasolla määrittelemättä erityisesti, kenen uskoivat alueesta näin ajattelevan.
Tämän osalta kuvaukset olivat varsin moninaisia. Esiin nousi ajatuksia siitä, kuinka Ruutanaa ei aina ole arvostettu, kuinka alueella asuvia pidettiin maalaisina sekä kuinka aluetta pidettiin syrjäisenä tai syrjäkylänä. Muualla asuvat olivat esimerkiksi todenneet, etteivät voisi asua alueella ja haastateltavat uskoivatkin heillä olevan ennakkoluuloja aluetta kohtaan. Toisaalta näidenkään ilmaisujen kohdalla ei oltu täysin yksimielisiä, sillä toiset eivät uskoneet muualta tulleiden pitäneen ruutanalaisia maalaisina. Tämän lisäksi uskottiin, että muualla asuvat ajattelevat Iskelässä asuvien olevan tyytyväisiä ihmisiä.
Merkittävää on, että yleisemmälläkin tasolla puhuttaessa haastateltavien mukaan muualta tulevat eivät pidä iskeläläisiä muista ruutanalaisista erillisinä. Muualta tulevien ei uskottu tietävän Iskelää tai tuntevan sitä omana alueenaan. Sama ilmiö toistui tamperelaisten ja kangasalalaisten näkökulmista puhuttaessa ja sitä voidaan pitää aluetietoisuuden kannalta merkittävänä huomiona. Toki edelleen on muistettava, että aineisto koostuu alueella asuvien haastatteluista, jonka vuoksi se ei välttämättä kerro suoraa totuutta siitä, miten muualla asuvat hahmottavat alueen. Tämän lisäksi voidaan pohtia, kuinka paljon ulkopuolella asuvien tietoisuus Iskelästä määrittää alueella asuvien omaa alueellista identiteettiä. Muualla asuvien näkemykset eivät lähtökohtaisesti estä aluetietoisuuden muodostumista alueella asuville. Alueella asuvien näkökulmasta iskeläläisyys voi siis olla henkilökohtaisesti aluetietoisuutta määrittävä, vaikka muualta tuleville alue olisikin nimeltään lähtökohtaisesti Ruutana.
25
Alueen erottamista toisista määritti muiden ajatuksista esitettyjen uskomusten ohella selkeä eronteko. Määritellessään alueesta puhuessaan sitä, miksi aluetta tulisi kutsua, haastateltavat kertoivat myös, mitä alue ei ole. Eronteko ilmeni siis alueen erottamisena jostain toisesta esimerkiksi sanottaessa, etteivät alueelta asuvat koe olevansa esimerkiksi Kangasalta. Erontekoa tapahtui kohdistuen Kangasalaa, Tampereeseen, Ruutanaan sekä Iskelään, mikä saattaa herättää kysymyksen siitä, mitä alue näin monen eronteon jälkeen on. On kuitenkin huomattava, että eronteot vaihtelevat ei haastateltavien kohdalla. Voidaan kuitenkin pohtia, kertovatko useisiin eri alueisiin tai nimityksiin korostetut erot alueen oman identiteetin kohdalla epäselvyydestä.
Puhuttaessa Kangasalasta haastateltavat kuvasivat kaupungin tuntuvan vieraalta tai merkityksettömältä. Tämän lisäksi osa ei kokenut kangasalalaisuutta omakseen, jonka lisäksi sitä kuvattiin pelkästään virallisuudeksi. Aineistossa kuvattiin, etteivät kaikki tiedä alueen kuuluvan Kangasalaan, koska luulevat sen kuuluvan Tampereeseen. Pohdinnan varaiseksi jää, missä määrin kangasalalaisuuden vieroksuminen on yhteydessä siihen, kuinka joidenkin haastateltavien mukaan aluetta on kohdeltu syrjäisenä. Tampereeseen kohdistuva eronteko taas koostui toteamuksista, joiden mukaan haastateltavat eivät kokeneet olevansa tamperelaisia. Tämän he perustelivat johtuvan siitä, etteivät he olleet asuneet Tampereella ja että he olivat asuneet tämän sijaan enemmän maalla. Alueen kuuluessa virallisesti Kangasalan kaupunkiin nämä toteamukset ovat kohtuullisen odotettavissa.
Eronteko kohdistui aineistossa myös jossakin määrin Iskelään. Tämä näkyi kertomuksina siitä, kuinka haastateltava ei koe itseään iskeläläiseksi tai ei sanoisi olevansa Iskelästä. Alla olevassa lainauksessa yksi haastateltavista kuvailee, kuinka kertoisi asuinpaikastaan esitellessään itseään:
”Eeei se kyllä varmaan Iskelä oo. Kyllä varmaan sanon joko Kangasalla tai sitten Ruutanassa (naurahtaen), mutta Iskelää en kyllä.. no varmaan, jos jollekin ruutanalaiselle puhun, niin sille varmaankin sanon, että jos hän ei tiedä missä päin asun, niin voin sanoa, että asun Iskelässä, mutta tota noin muuten, jos vaikka tamperelaiselle sanon niin joko Ruutanaa tai Kangasalaa sitten.”
Lainauksesta voidaan huomata, kuinka haastateltavan uskomus siitä, etteivät muualla asuvat tunne Iskelää vaikuttaa hänen vastaukseensa. Tämä voi osaltaan selittää
26
aineistossa sitä, kuinka myös Iskelään kohdistuu erontekoa. Lainaus todentaa, kuinka eri nimitykset eivät ole välttämättä toisiaan ulossulkevia. Toisaalta on mahdollista, ettei iskeläläisyys ole kaikkien haastateltujen kohdalla alueellisen identiteetin kannalta merkittävin tekijä.
Alueen ja Ruutanan väliset eronteot olivat samankaltaisia. Haastateltavista osa ei kokenut olevansa Ruutanasta tai kokenut varsinaisesti olevansa ruutanalainen. Syyksi esitettiin esimerkiksi useampi aiempi asuinalue. Tämän myötä voidaan pohtia, liittyykö Ruutanasta erottautuminen siihen, kauanko haastateltava on ehtinyt asua alueella. Ajatusta tukevat osaltaan aiemmat huomiot perhehistorian merkityksestä aluetta määrittävänä tekijänä.
Eronteot asettavat osittain Iskelän ohella Ruutanan keskeisyyden aluetietoisuudessa kyseenalaiseksi. Kuitenkin sekä ruutanalaisuuden kuin myös iskeläläisyyden kohdalla eronteko tuntuu jossakin määrin johtuvan ulkopuolisten ymmärryksestä aluetta kohtaan sekä lyhemmästä alueella vietetystä ajasta. Tähän verrattaessa Kangasalaan ja Tampereeseen tehty eronteko oli vähemmän selitettävissä vastaavilla tekijöillä. Tietoisuutta pohdittaessa on huomattava, että haastateltavat eivät suoraan kyseenalaistaneet Ruutanaa tai Iskelää alueen niminä, vaikka osa ilmaisikin, ettei pidä niitä itse keskeisinä nimityksinä alueelle. Vaikka erontekoa niihin voidaan pitää tältä osin vähäisempänä vaikuttaa siltä, ettei iskeläläisyys tai ruutanalaisuus ole välttämättä kaikkien haastateltavien alueellisen identiteetin kannalta ensisijaista.
Alueen erottaminen muista tapahtui myös haastateltavien kuvatessa kokemuksia alueiden välillä. Tämä ilmeni aineistossa esimerkiksi asukkaiden kuvatessa omaa aluettaan suhteessa toisiin. Tässä aiempien esimerkkien tavoin ilmeni se, miten alueella asuvat kokivat itse asuvansa syrjässä tai kokivat alueen olevan maalaiskylä suhteessa muihin.
Lisäksi alue määriteltiin nukkumalähiöksi tai sen todettiin olevan periaatteessa lähiö. Ihmiset kuvasivat kuuluvansa alueelle tai totesivat sen tuntuvan kodilta. Alue nähtiin taajamana sekä vetovoimaisena ja sen ajateltiin muuttuneen pienestä kyläyhteisöstä, jota se ennen oli.
Pohdittaessa aiempia kuvauksia siitä, miten alueella asuvat uskoivat muiden näkevän alueen, vaikuttavat nämä kuvaukset alueesta suhteessa muihin melko luonnollisilta.
Aineistossa esiintyi tämän lisäksi haastateltavien kokemuksia toisista alueista. Näissä kuvattiin perustelujen kera esimerkiksi sitä, missä haastateltavat eivät haluaisi asua.
Samalla haastateltavat määrittelivät toisia alueita suhteessa omaansa ja vertailivat alueita keskenään. Tietoisuuden ulottuvuuden kannalta keskeisenä voidaan pitää sitä, kuinka
27
haastateltavat alueita verratessaan päätyivät määrittämään aluettaan toisista erilliseksi paikaksi.
Tämä todentui siinä, kuinka haastateltavat kuvasivat aineistossa alueen sijainnin hahmottamista, jota tehtiin myös maantieteellistä sijaintia kuvaamalla. Sijaintia hahmotettiin suhteessa Kangasalaan ja Tampereeseen, joka vaikuttaa luonnolliselta huomioitaessa näiden olevan kaksi isoa paikkakuntaa, joista toiseen alue virallisesti kuuluu. Suhteessa Kangasalaan alueen nähtiin sijaitsevan sen keskiössä, mutta myös Pohjois-Kangasalla.
Alue nähtiin nauhataajamasta kaukana sijaitsevana, mutta toisaalta Kangasalasta sopivan etäisyyden päässä olevana. Suhteessa Tampereeseen alue nähtiin joidenkin mukaan lähellä sijaitsevana, kun toiset taas kuvasivat aluetta tässä suhteessa syrjäisenä. Matkaa kuvattiin lyhyeksi tai ihanteelliseksi. Neljän kilometrin päässä sijaitseva Tarastejärven alue erotettiin kuvauksissa Tampereen puolella olevaksi. Näin alueen erottaminen muista tapahtui kokemusten lisäksi maantieteellisellä tasolla haastateltavien kuvauksissa.
Kokonaisuudessaan alueen erottaminen muista alueista kuvaa pääluokkana pitkälti sitä, kuinka aineistosta on löydettävissä paljon yksilöiden aluetietoisuuden muodostumista tukevia tekijöitä.
5.2 Alueellisen identiteetin analyysi
Alueellisen identiteetin analyysi keskittyy vastaamaan siihen, millaiset tekijät asukkaiden kokemuksen mukaan määrittävät alueellista identiteettiä. Kuvailevassa analyysissä (ks. liite 4) alaluokkia muodostui yhteensä 35 ja nämä jakautuivat taulukossa 2 esitettäviin ylä- ja pääluokkiin. Kuvailevan analyysin pääluokiksi muodostuivat alueen yhteisö ja vetovoimaisuus, alueen toiminta ja palvelut, tarpeet alueen tulevaisuudelle sekä alueen taustan ja ympäristön kuvaukset.
28