+ + Laturi
Jännitteen valvonta
Jännitteen valvonta
Jännitteen valvonta
Kuva 8.1.Esimerkki kytkimin varustetusta häviöllisestä tasapainoitusmenetelmästä (Cadar 2010).
8.2 Aktiiviset menetelmät
Yksinkertainen menetelmä aktiivisesti hallittuun energiansiirtoon kennojen välillä on kuvassa 8.2 esitetty kapasitanssiin perustuva kytkentämalli. Kapasitanssi vara-taan korkeamman potentiaalin omaavasta kennosta, jonka jälkeen kytkimien asen-toa vaihtamalla varaus siirtyy jännite-eroon perustuen matalamman potentiaalin omaavaan kennoon.
+ + +
Kuva 8.2.Kondensaattoreihin perustuva aktiivinen tasapainoituskytkentä (Cadar 2010).
Tasapainoitus 37 Kytkennän heikkoutena on kondensaattorin varaamisen yhteydessä esiintyvät hä-viöt. Lisäksi kytkennän tasapainoituskykyyn ja -nopeuteen vaikuttaa kennojen vä-lisen jännite-eron suuruus. (Cadar 2010)
Vastaavankaltainen induktanssia energiavarastona käyttävä buck-boost-muuntimen toimintaperiaatteeseen pohjautuva kytkentä on esitetty kuvassa 8.3. Kytkennässä varausta siirretään vierekkäisten kennojen välillä. Kytkennän etuna on kondensaat-toriin perustuvaan malliin nähden mahdollisuus siirtää varausta kennojen välillä kaksisuuntaisesti, minkä lisäksi kennojen välisellä jännite-erolla ei ole vaikutusta kytkennän toimintaan. (Annavajjula 2007)
+ +
Ohjaus
1.
2.
Kuva 8.3.Induktanssiin perustuva tasapainoituskytkentä. Kun ylempi kytkin suljetaan, va-rautuu induktanssi ylemmän kennon jännitteestä virran kulkiessa reittiä 1. Kun kytkin ava-taan, induktanssiin varautunut energia virtaa reittiä 2. diodin lävitse ladaten alempaa ken-noa. (Annavajjula 2007)
Pidemmälle viety versio edellisistä on toteuttaa kennokohtaiset tasavirtamuunti-met. Tasavirtamuuntimet mahdollistavat varauksensiirron joko yksi tai kaksisuun-taisesti sekä kennokohkaksisuun-taisesti varustettuna luovat monipuoliset mahdollisuudet ta-sapainon hallinnalle. Vastaavasti kytkentä monimutkaistuu ja siten kustannukset nousevat. (Annavajjula 2007)
Kuvassa 8.4 on esitetty flyback-muuntimen toimintaperiaatteeseen perustuvilla ken-nokohtaisilla tasavirtamuuntimilla toteutettu kytkentä. Kytkennässä akkujen tasa-painoitus tapahtuu kaksisuuntaisesti siirtämällä varausta muuntajan lävitse yksit-täisen kennon ja koko akuston potentiaalin välillä. (Kutkut et al. 1996)
Kuvassa 8.5 on esitetty vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa muuntajalla varustettu ta-sapainoituskytkentä. Oikean puoleisessa kytkennässä käytetään kennokohtaisten muuntajien sijaan yhtä keskitettyä muuntajaa, ja kytkinkomponenttien avulla vali-taan tasapainoitettava kenno. Vasemman puoleisessa kytkennässä on taas käytössä yhteisellä ensiöllä varustettu muuntaja.
Tasapainoitus 38
+
DC/DC+ DC/DC+
Kuva 8.4.Flyback-muuntimen toimintaperiaatteeseen pohjautuva tasapainoituskytkentä jo-ka mahdollistaa varauksen siirtämisen jo-kaksisuuntaisesti yksittäisen kennon ja koko akuston potentiaalin välillä (Kutkut et al. 1996).
Tasapainoituskytkennän suunnittelulähtökohdista riippuen erilaisilla vaihtoehtoi-silla toteutustavoilla voidaan tarvittavien komponenttien määrää vähentää ja esi-merkiksi kalliiden induktiivisten komponenttien rakennetta yksinkertaistaa saavut-taen kustannussäästöjä. (Moore et al. 2001)
Sn+1
B3 B2
B1 Bn
Ohjaus
S1 S2 S3 S4
I T n:1 I D
T
B3 B2
B1 Bn
Ohjaus
I1 I2 I3 In
Kuva 8.5.Vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa tasapainoituskytkentä käyttämällä useamman ken-non kesken jaettua muuntajaa (Moore et al. 2001).
Lataus 39
9 Lataus
Lataustekniikka vaikuttaa suuresti akun elinikään. Litiumakun ollessa herkkä yli-lataukselle on välttämätöntä valvoa kennojen jännitteitä ja akun lämpötilaa sekä ra-joittaa virtaa akun suojaamiseksi ylikuumenemiselta. Akut lämpenevät ladattaessa virran kulkiessa akun sisäisen resistanssin kautta. Latausvirta on puolestaan suu-ri pikalatauksessa, jota tarvitaan esuu-rityisesti sähkökäyttöisissä ajoneuvoissa, joissa akustot ovat suuria ja latausajat halutaan lyhyiksi. (Snellman 2010)
Lataamisessa on kuitenkin oltava tarkkana, sillä litium-ioniakku muuttuu huolimat-tomasti ladattaessa helposti epävakaaksi. Latausjärjestelmän tulee tunnistaa eri tilat virheettömästi ja hyvin tarkasti, sillä jo yhden prosentin ylilataus saattaa vioittaa akkua. Toisaalta sadan millivoltin alijännitteeseen lataaminen aiheuttaa noin kym-menen prosentin häviön kapasiteettiin ja lyhentää siten latauksen jälkeistä käyttö-aikaa. Näiden vaatimusten vuoksi latauspiirin kaikkien osakomponenttien yhteen-lasketun tarkkuuden tulee olla alle yhden prosentin. (Snellman 2005b, Snellman 2006)
9.1 Vakiovirta-vakiojännitelataus
Perusmenetelmä litium-ioniakkujen lataukseen on vakiovirta-vakiojännitelataus. Ku-vassa 9.1 on esitetty litium-ioniakun tyypillinen latauskäyrä. Akkua ladataan vakio-virralla, kunnes kennojännite saavuttaa maksimijännitetason. Tässä vaiheessa latu-ri kytkeytyy vakiojännitetilaan ja latulatu-ri tuottaa vain virran, joka vaaditaan kennon pitämiseksi tässä jännitteessä (yleensä 4,2 V/kenno). Latausta jatketaan vakiojän-nitteellä, kunnes latausvirta on vähentynyt kymmeneen prosenttiin alkuperäisestä latausvirrasta.
Turvallisuussyistä latauslaite tulee varustaa ajastimella. Latauksen katkaisu kenno-jännitteen perusteella ei litiumakkujen suhteen toimi, sillä kennojännite saavuttaa 4,2 volttia jo silloin, kun akun kapasiteetista on ladattu vasta 40 – 70 prosenttia.
(Snellman 2006, Snellman 2005b)
Lataus 40 9.2 Ylläpitolataus
Litium-ioniakkujen latureissa ei pitäisi käyttää lainkaan jatkuvaa ylläpitovarausta, sillä litiumakut eivät siedä ylilatausta. Litium-ioniakkuihin voidaan kuitenkin so-veltaa ajoittaista ylläpitovarausta. Latausvirta kytketään kennojännitteen pudottua asetetun tason alle ja latausta jatketaan, kunnes jännite on saavuttanut ylärajan.
Näin voidaan kompensoida itsepurkautumisen aiheuttamat häviöt sekä akun suo-japiirien tehohäviöt. (Snellman 2005b)
1,25/5
Vakiojännitelataus YlläpitolatausVaihe 3
Kuva 9.1. Litium-ioniakun tyypillinen latauskäyrä. Vaiheessa 1 syötetään suurin sallittu latausvirta, kunnes kennojännite saavuttaa suurimman sallitun arvon (4,2V). Vaiheessa 2 latausvirta pienenee kennon saavuttaessa täyden varaustason. Latausvirta katkaistaan, kun se on pienentynyt alle kolmeen prosenttiin nimellisvirrasta. (Snellman 2005b)
9.3 Pikalataus
Litium-ioniakkua ei voida ladata suuremmalla latausvirralla juurikaan nopeammin.
Vaikka täysi kennojännite saavutetaankin nopeammin, vie viimeistelylataus silti ai-kaa. Jos latausvirta katkaistaan, kun kennojännite on saavuttanut 4,2 voltin tason, on akun varaus vasta enintään 70 prosenttia täydestä kapasiteetista. Yleensä vii-meistelylataus vaatii suunnilleen kaksi kertaa alkulataukseen kuluvan ajan. (Snell-man 2006)
Litium-ioniakkuja on mahdollista pikaladata suurillakin yli 3C:n virroilla, mutta akut vaativat tällöin jäähdytyksen. Litium-ioniakkujen kyky vastaanottaa varausta heikkenee lämpötilan kylmetessä. Haluttaessa pikaladata litium-ioniakkuja alle0◦C lämpötiloissa akkuja on vastaavasti tarpeellista lämmittää. (Kim et al. 2008)
Johtopäätökset ja yhteenveto 41
10 Johtopäätökset ja yhteenveto
Akuston tasapainoa hallitsevan järjestelmän suunnittelun perustan sanelee valin-nat siitä, kuinka monimutkaiseksi hallintajärjestelmän rakenne suunnitellaan sekä kuinka suureksi järjestelmän monimutkaisuudesta aiheutuvien kustannuksien ha-lutaan nousevan suhteessa itse kennojen hankintahintaan ja saavutettaviin hyötyi-hin. Akun yksilölliset ominaisuudet huomioiva hallintajärjestelmä auttaa ottamaan kaiken hyödyn irti kalliista akustosta ja auttaa pidentämään sen elinikää laskien elinkaarikustannuksia.
Toisaalta hallintajärjestelmän monimutkainen rakenne heikentää valmistettavuut-ta ja lisää kokonaiskusvalmistettavuut-tannuksia. Nämä kusvalmistettavuut-tannukset olisi myös siirrettävissä kor-keamman kapasiteetin omaavan akun hankintaan. Näistä ominaispiirteistä seuraa, että hallintajärjestelmän sisältämien ominaisuuksien ja kokonaiskustannuksien vä-lillä tehtävistä valinnoista tulee haastava optimointitehtävä. Kuvassa 10.1 esitetään yhteenvetona yhdenlainen periaatteellinen malli akuston hallintajärjestelmän ra-kenteesta pohjautuen työssä esitettyihin ominaisuuksiin ja vaatimuksiin.
Akusto
Kuva 10.1.Akuston hallintajärjestelmän periaatteellinen rakennemalli (Lukic 2008).
LÄHDELUETTELO 42
Lähdeluettelo
A123 Systems, Inc. 2012. Markkinointimateriaali. Saatavissa: http://www.a123systems.com/
media-room-photos.htm
Aifantis, K.E., Hachney., S.A., Kumar, R.V. 2010. High Energy Density Lithium Batteries: Materials, Engineering, Applications. Wiley-VCH. ISBN: 978-3-527-32407-1.
Altairnano. 2009.50 Amp Hour Cell. Datalehti. Saatavissa: http://www.b2i.cc/Document/546/50Ah_
Datasheet-012209.pdf
Annavajjula, V.K. 2007.A Failure Accommodating Battery Management System with Individual Cell Equa-lizers and State of Charge Observers. University of Akron. Master’s thesis. December 2007. Saatavissa:
http://etd.ohiolink.edu/view.cgi?acc_num=akron1190318540.
Borne, M., Wen, S. 2009.“Providing active cell balancing in battery design”. Texas Instruments. EE Times-India. Lehtiartikkeli. Saatavissa: http://eetindia.com.
Burke, A.F. 2007.Batteries and Ultracapacitors for Electric, Hybrid, and Fuel Cell Vehicles. Proceedings of the IEEE. Vol.95. Nro. 4. S.806–820.
Cadar, D.V., Petreus, D.M., Patarau, T.M. 2010.An energy converter method for battery cell balancing.
Electronics Technology (ISSE) 33rd International Spring Seminar on 12-16 May 2010. IEEE. S. 290–
293. ISBN 978-1-4244-7849-1.
Cao, J., Schofield, N., Emadi, A. 2008.Battery balancing methods: A comprehensive review. Vehicle Power and Propulsion Conference 2008. IEEE. S.1–6, 3–5. ISBN 978-1-4244-1848-0.
Capozzo, D., Fleming, S., Foley, B., Macri, M. 2006. Lithium Ion Battery Safety. Bachelor’s the-sis in cooperation with the U.S. Consumer Product Safety Commission. Worcester Polytechnic Institute. Saatavissa: http://www.wpi.edu/Pubs/E-project/Available/E-project-121306-105357/
unrestricted/CPSCIQP2006.pdf
Chen, M., Rincon-Mora, G.A. 2006.Accurate electrical battery model capable of predicting runtime and I-V performance. IEEE Transactions on Energy Conversion. IEEE. Vol.21: 2. S. 504–511. ISSN 0885-8969.
Cheng, K.W.E., Divakar, B.P., Hongjie Wu, Kai Ding, Ho Fai Ho. 2011.Battery-Management Sys-tem (BMS) and SOC Development for Electrical Vehicles. IEEE Transactions on Vehicular Technology.
Vol.60. Nro. 1. S.76-88. January 2011.
Cleveland, Cutler J. 2004.Encyclopedia of Energy, Volumes 1 - 6. Elsevier. S. 5376. ISBN 978-0-12-176480-7.
Darcy, E., Davies, F., Jeevarajan, J., Cowles, P. 2003.Lithium-Ion Cell PTC Limitations and Solutions for High Voltage Battery Applications. Battery and Energy Technology Joint General Session 203rd Mee-ting. Paris, France. April 2003. Saatavissa: http://www.electrochem.org/dl/ma/203/pdfs/0189.
Doerffel, D., Sharkh S.A. 2006.A critical review of using the Peukert equation for determining the remaining capacity of lead-acid and lithium-ion batteries. Journal of Power Sources. April 2006. Vol. 155: 2. S. 395–
400. Elsevier. ISSN 0378-7753.
LÄHDELUETTELO 43
Douglass, J. 2009."Battery Management Architectures for Hybrid/Electric Vehicles". Electronic Product Design. March 2009. Lehtiartikkeli. Saatavissa: http://cds.linear.com/docs/Article/EPD_March_
2009-BATTERY_MANAGEMENT_ARCHITECTURES_FOR_HYBRID-ELECTRIC_VEHICLES.pdf
Envia Systems. 2012.Envia Systems Achieves World Record Energy Density for Rechargable Lithium-Ion Batteries. Envia Systems Inc. Lehdistötiedoite. Saatavissa: http://enviasystems.com/pdf/Press_
Release_400WHK.pdf
European Batteries. 2011.Safe, reliable lithium-ion battery solutions. Tuoteluettelo. Saatavissa: http://
www.europeanbatteries.com/content/download/402/2569/file/EB_brochure_2011_EN.pdf
Exa Energy Ltd. 2012. Structure of Lithium Polymer battery. Exa Energy Ltd. Internetsivu. Viitattu 19.3.2012. Saatavissa: http://www.exa.com.tw/exa/structure.htm
Fairley, P. 2011.Will Electric Vehicles Finally Succeed?. Technology Review. MIT. January/February 2011.
S. 58-63. Lehtiartikkeli. Saatavissa: http://www.technologyreview.com/magazine/archive/.
Federal Aviation Administration (FAA). 2012.Batteries & Battery-Powered Devices - Aviation Incidents Involving Smoke, Fire, Extreme Heat or Explosion. United States Department of Transportation, Fe-deral Aviation Administration. Saatavissa: http://www.faa.gov/about/office_org/headquarters_
offices/ash/ash_programs/hazmat/aircarrier_info/media/Battery_incident_chart.pdf
González-Longatt, F.M. 2006.Circuit Based Battery Models: A Review. 2do Congreso Iberoamericano de Estudiantes de Ingeniería Eléctrica, II CIBELEC 2006. Saatavissa: http://www.fglongatt.org.ve/
Articulos/A2006-14.pdf.
Hussein, A.A., Batarseh, I. 2011. An overview of generic battery models. Power and Energy Society General Meeting 2011. IEEE. S.1-6, 24-29.
IDC Energy Insights. 2012.IDC Energy Insights Forecasts Lithium-Ion Battery Production to Grow Nearly 400% Worldwide. Lehdistötiedote liittyen tutkimusraporttiinBusiness Strategy: Lithium Ion Manufac-turing Global Buildout - Supply and Demand Forecasts. Saatavissa: http://www.idc-ei.com/getdoc.
jsp?containerId=prUS23276912
Jongerden, M.R., Haverkort, B.R. 2009.Which battery model to use?. IET Software. IEEE. Vol. 3: 6.
December 2009. s. 445-457. ISSN 1751-8806.
Kim, B.G., Tredeau, F.P., Salameh, Z.M. 2008.Fast chargeability lithium polymer batteries. Power and Energy Society General Meeting - Conversion and Delivery of Electrical Energy in the 21st Century.
IEEE. 20.-24. July 2008. S. 1–5. ISSN 1932-5517. ISBN 978-1-4244-1905-0.
Kim, J., Cho, B.H. 2011.State-of-Charge Estimation and State-of-Health Prediction of a Li-Ion Degraded Bat-tery Based on an EKF Combined With a Per-Unit System. IEEE Transactions on Vehicular Technology.
Vol.60. Nro. 9. March 2011. S.4249-4260.
Kultgen, M. 2009.Managing high-voltage lithium-ion batteries in HEVs. EDN Electronics Design Strategy News. 9. April 2009. S. 45–52. Aikakausilehti. Canon Communications LLC.
Kutkut, N.H., Divan, D.M. 1996.Dynamic equalization techniques for series battery stacks. Telecommu-nications Energy Conference INTELEC ’96. 6-10. December 1996. IEEE. S. 514–521. ISBN 0-7803-3507-4.
Lukic, S. 2008.Charging ahead. Industrial Electronics Magazine. December 2008. IEEE. Vol. 2: 4. S.
22–31. ISSN 1932-4529.
LÄHDELUETTELO 44
Lukic, S.M., Jian Cao, Bansal, R.C., Rodriguez, F., Emadi, A. 2008b.Energy Storage Systems for Au-tomotive Applications. IEEE Transactions on Industrial Electronics. Vol.55. Nro. 6. July 2008. S.2258-2267.
McDowall, J., Biensan, P., Broussely, M. 2007.Industrial lithium ion battery safety - What are the tradeoffs?. 29th International Telecommunications Energy Conference INTELEC 2007. 30. September -4. October 2007. S.701-707.
de Melo, H.N.m, Trovao, J.P.m, Pereirinha, P.G. 2007.Batteries usability for Electric Vehicle powertrain.
Proceedings of the 2011 3rd International Youth Conference on Energetics (IYCE). July 2011. S.1-7.
7.-9.
Misback, B. 2010. Large Format Li4Ti5O12 Lithium-Ion Batteries Performance and Applications. Esityskalvot. Altairnano, Inc. 2010. Saatavissa: http://www.aertc.org/
conference2010/speakers/AEC2010Session4/4FESOBat.Chem.&Mat.I/RobertMisback/
LargeFormatLi4Ti5O12Lithium-IonBatteriesSECURED.pdf
Moore, S.W., Schneider P.J. 2001.A Review of Cell Equalization Methods for Lithium Ion and Lithium Polymer Battery Systems. Society of Automotive Engineers, Inc. 2001. Saatavissa: http://www.evdl.
org/docs/li_eq_2001.pdf .
Muratori, M. 2009.Thermal Characterization of Lithium-Ion Battery Cell. Politecnico di Milano. 2009.
Panasonic Corporation. 2007.Lithium Ion Batteries Technical Handbook. Tekninen ohjekirja. Saatavissa:
http://industrial.panasonic.com/www-data/pdf/ACI4000/ACI4000PE5.pdf
Panasonic Corporation. 2009. Panasonic Develops High-Capacity Lithium-Ion Battery Cells That Can Power Laptops and Electric Vehicles. Lehdistotiedoite. Saatavissa: http://panasonic.co.jp/corp/
news/official.data/data.dir/en091225-3/en091225-3.html .
Panasonic Corporation of North America. 2011a. Panasonic Batteries - Energy catalog. Tuotekuvas-to. Saatavissa: http://www.panasonic.com/industrial/includes/pdf/Panasonic-Battery-Energy_
catalog.pdf .
Panasonic Industrial Europe. 2011b.Safety, Power, Long-life. Li-Ion batteries from Panasonic. D&E Forum 2011. Panasonic Industrial Europe, 2011. Esityskalvot. Saatavissa: http://www.embedded-world.
eu/fileadmin/user_upload/pdf/batterie2011/Sonnemann_Panasonic.pdf .
Pietikäinen, V. 1999.Litium-polymeeriakut ovat tulossa. Prosessori. Nro. 2. 1999. S. 56–59. Sanoma Ma-gazines Finland Oy. Aikakausilehti.
Pike Research. 2012. Prices for Lithium Ion Batteries Will Fall by More Than One-Third by 2017, Helping to Drive EV Adoption. Pike Research. Uutisartikkeli käsitellen raporttia "Electric hicle Batteries - Lithium Ion Batteries for Hybrid, Plug-in Hybrid, and Battery Electric Ve-hicles: Market Analysis and Forecasts". Saatavissa: http://www.pikeresearch.com/newsroom/
prices-for-lithium-ion-batteries-will-fall-by-more-than-one-third-by-2017-helping-to-drive-ev-adoption-2
Pollet, B. 2011.Hydrogen and Fuel Cell for Transportation. PEM Fuel Cell Research group, The Universi-ty of Birmingham. EsiUniversi-tyskalvot. Saatavissa: http://www.sciencecapital.co.uk/pdfs/Bruno_Pollet_
2011_March.pdf
Riezenman, M.J. 1995.The search for better batteries. IEEE Spectrum, 1995. Vol. 32: 5. S. 51–56. ISSN 0018-9235.
Snellman, H. 2005a.Akkutekniikka, osa 1: Akkujen monet muodot. Prosessori. Nro. 4. 2005. S. 59–63.
Aikakausilehti. Sanoma Magazines Finland Oy.
LÄHDELUETTELO 45
Snellman, H. 2005b.Akkutekniikka, osa 6: Litium valtaa akkumarkkinat. Prosessori. Nro. 10. 2005. S. 38–
41. Aikakausilehti. Sanoma Magazines Finland Oy.
Snellman, H. 2005c.Akkutekniikka, osa 7: Polttokenno kutistuu ja teho kasvaa. Prosessori. Nro. 11. 2005.
S. 40–42. Aikakausilehti. Sanoma Magazines Finland Oy.
Snellman, H. 2005d.Akkutekniikka, osa 8: Kumpi on parempi, akku vai kondensaattori?. Prosessori. Nro.
12, 2005. S. 34–37. Aikakausilehti. Sanoma Magazines Finland Oy.
Snellman, H. 2006.Akkujen Lataus. Prosessori. Nro. 1. 2006. S. 20–25. Aikakausilehti. Sanoma Magazi-nes Finland Oy.
Snellman, H. 2008.Uusia akkurakenteita ja materiaaleja. Prosessori. Nro. 1. 2008. S. 28–31. Aikakausi-lehti. Sanoma Magazines Finland Oy.
Snellman, H. 2009.Autoelektroniikka: Polttokennoa sovitetaan hybridiautoon. Prosessori. nro. 8. 2009. S.
26–29. Aikakausilehti. Sanoma Magazines Finland Oy.
Snellman, H. 2010.Valvontapiiri suojaa akkupakettia. Prosessori. Nro. 4. 2010. S. 24–27. Aikakausilehti.
Sanoma Magazines Finland Oy.
Sony Corporation. 2001.Lithium Ion Rechargeable Batteries - Technical Handbook. Sony Corporation. June 2001. Tekninen ohjekirja. Saatavissa: http://www.sony.com.cn/products/ed/battery/download.
Spendelow, J., Marcinkoski, J. 2010.DOE Hydrogen Program Record. U.S. Department of Energy. Sep-tember 2010. Saatavissa: http://www.hydrogen.energy.gov/pdfs/10004_fuel_cell_cost.pdf
Tesla Motors. 2007.The Tesla Roadster Battery System. Tesla Motors, Inc. Tekninen raportti. Saatavissa:
http://webarchive.teslamotors.com/display_data/TeslaRoadsterBatterySystem.pdf
Tesla Motors. 2012. Internetsivu. Viitattu 7.4.2012. http://www.teslamotors.com/roadster/
technology/battery
Väyrynen, A., Salminen, J. 2011.Lithium ion battery production. The Journal of Chemical Thermody-namics. Nro. 46. March 2012. S. 80-85. ISSN 0021-9614. Saatavissa: http://www.sciencedirect.com/
science/article/pii/S0021961411003090 .
Wikström, K. 2008.Ohjauspiireillä enemmän irti akuista. Prosessori. Nro. 1. 2008. S. 32–36. Aikakausi-lehti. Sanoma Magazines Finland Oy.