Koska seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistö on rikoslaissa suhteellisen uusi, on aihetta koskevaa lainopillista tutkimusta olemassa vain vähän. Seksuaalisesta ahdistelusta on Suo-messa kattavimmin kirjoittanut Timo Ojala teoksessaan Seksuaalirikokset. Ahdistelusta on kirjoittanut lyhyesti myös Jussi Matikkala teoksessa Keskeiset rikokset.11 Empiiristä musta on tehty esimerkiksi eri oppilaitosten opinnäytetöissä, mutta valtaosa tällaisesta tutki-muksesta on tehty aikana ennen seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistön säätämistä ja usein tutkimuksissa on kysymys ollut seksuaalisesta häirinnästä, joka käsitteenä on moniselittei-nen ja tutkimuskontekstiin sidonnaimoniselittei-nen. Monet tutkimukset ovat myös koskeneet nimen-omaan tasa-arvolain tarkoittamaa seksuaalista tai sukupuolista häirintää, toisinaan taas häi-rintä on määritelty tutkimuksessa erikseen. Esimerkiksi Kouluterveyskyselyssä 2017 häirin-nällä tarkoitettiin häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua ja seksuaalisuutta louk-kaavaa nimittelyä.12 Termi ahdistelu on ilmeisesti jätetty kyselyyn vastaajan tulkittavaksi.
Edellä mainittujen lisäksi seksuaalista ahdistelua on tarkasteltu lyhyesti Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin Rikollisuustilanne-katsauksissa.13
Lainopillisessa tarkastelussa ensisijainen oikeuslähde on rikoslainsäädäntö, joka pitää sisäl-lään niin kotimaisen lainsäädännön kuin Suomea velvoittavat kansainväliset sopimukset,
9 Laadullisessa tutkimuksessa tutkittavat valitaan harkinnanvaraisesti, joten tutkimuksen tavoite ei ole saada siinä määrin yleistettävää tietoa toisin kuin kvantitatiivisessa tutkimuksessa. Aineiston avulla ei pyritä todista-maan minkäänlaisia hypoteeseja, vaan pyrkimys on laadullisen tutkimuksen avulla tehdä teoreettisia yleistyk-siä ja luoda teorioita. Vrt. kvantitatiivinen tutkimus, jossa testataan esimerkiksi tilastollisesti olemassa olevia teorioita. Toivonen 1999, s. 107; Keinänen – Väätänen 2015, 260–261.
10 Analyysimenetelmällä pyritään saamaan tutkittavasta ilmiöstä kuvaus tiivistetyssä ja yleisessä muodossa, mikä voidaan ilmaista myös siten, että aineisto ensin pirstotaan osiin, käsitteellistetään ja lopuksi järjestetään uudeksi kokonaisuudeksi. Laadullisen aineiston analyysin tavoitteena on aina tiivistää aineiston sisältöä ja tar-kastella tutkimusongelman kannalta keskeisten seikkojen ilmentymistä tekstissä. Keinänen – Väätänen 2015, s. 260–262; Tuomi – Sarajärvi 2018, s. 108 ja 117.
11 Ojala 2014; Keskeiset rikokset/Matikkala 2018.
12 Syrjintä ja häirintä Suomessa, kohta Seksuaalinen häirintä.
13 Toistaiseksi katsauksissakin ahdistelun tarkastelu on toteutettu kuvailemalla sen esiintyvyyttä vain muuta-malla rivillä. Niemi – Lappi-Seppälä 2018, s. 104.
joihin lukeutuu esimerkiksi niin sanottu Istanbulin sopimus. Seksuaalisen ahdistelun lain-opillisessa tarkastelussa hyödynnetään myös Ruotsin kansallista lainsäädäntöä ja esitöitä.
Niin ikään kotimaisen lainsäädännön osalta lain esityöt ovat merkittävässä roolissa. Koska seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistö on vielä tuore, ei korkein oikeus ole päässyt otta-maan kantaa sen tulkintaan, joten lain esitöiden rooli on erityisen merkittävä.14 Siksi käydään hallituksen esitys HE 216/2013 vp eduskunnalle laiksi rikoslain 20 luvun muuttamisesta läpi erityisen tarkasti, samoin siihen liittyvät lakivaliokunnan mietintö LaVM 4/2014 vp ja pe-rustuslakivaliokunnan lausunto PeVL 6/2014 vp. Tarkastelussa hyödynnetään myös halli-tuksen esitystä 6/1997 vp oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan koh-distuvia rikoksia sekä seksuaalirikoksia koskevien säännösten uudistamiseksi.
Oikeuslähteenä merkittävässä roolissa on myös oikeuskirjallisuus erilaisten tulkintojen löy-tämisessä.15 Oikeuslähdeopillisesti oikeuskirjallisuudella ei ole yhtä vahvaa asemaa kuin lain esitöillä tai ennakkopäätöksillä, mutta niitä voidaan kuitenkin pitää lainkäytössä merkit-tävinä.16 Koska korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöä ei tutkielman kirjoittamishetkellä ole vielä syntynyt, on oikeuskirjallisuudellakin täydentävänä oikeuslähteenä korostunut merkitys. Myös seksuaalirikoksia koskevissa hallituksen esityksissä usein viitataan oikeus-kirjallisuuteen muun muassa lapsia koskevien seksuaalirikosten ja suostumusopin osalta.17 Tutkielmassa keskeinen lähde on myös alioikeuksien asiakirja-aineisto, johon empiirinen analyysi perustuu. Aineisto on kerätty pyytämällä Oikeusrekisterikeskukselta (ORK) lista kaikista seksuaalista ahdistelua koskevista asioista aikavälillä 1.1.2014-9.5.2018. Saatu lista sisältää diaarinumerot kaikista niistä yleisissä tuomioistuimissa käsitellyistä asioista, joissa rikosnimikkeenä tai yhtenä niistä on ollut seksuaalinen ahdistelu. ORK:n lista sisältää kaikki ratkaisut, myös hylätyt, ja listassa on ilmoitettu diaarinumero ja oikeus, jossa asia on käsi-telty. Ratkaisuja on listassa yhteensä 116, joista seitsemän on hovioikeuksista. Annetun lis-tan perusteella on pyydetty sähköisesti tuomiot asianomaisilta tuomioistuimilta. Asiakirjojen tutkimiseen on saatu tutkimusluvat tuomiot lähettäneiltä tahoilta. Osa aineistoon kuuluvista
14 Esityöt ovat tulkintatilanteessa aikaan sidottuja ja ne ajan mittaan korvautuvat muilla oikeuslähteillä, kuten ylimpien tuomioistuinten ratkaisuilla. Voidaan siis sanoa, että mitä tuoreemmat lain esityöt, sitä relevantimpia ne ovat, ja päinvastoin. Tolonen 2003, s. 116.
15 Lainoppi eli oikeusdogmatiikka edellyttää lähteiden käyttämistä tietyn etusija- ja käyttöjärjestyksen mukai-sesti. Husa – Mutanen – Pohjolainen 2008, s. 20.
16 Virolainen 2012, s. 5. Myös seksuaalista ahdistelua koskevissa tuomioiden perusteluissa tukeudutaan huo-mattavasti oikeuskirjallisuuteen.
17 Ks. HE 216/2013 vp, s. 15 ja 36.
tuomioista on osittain salassa pidettäviä18 tai kokonaan julkisia. Tarkoituksenmukaisuus-syistä kaikkia tuomioita käsitellään anonyymisti, ja osapuolet on nimetty kirjaimin (vastaaja A, asianomistaja B ja niin edelleen). Anonyymin analyysin toteuttamiseksi on työn loppuun liitetty taulukko, jossa jokainen ratkaisu on numeroitu. Siten aina tiettyyn ratkaisuun viitat-taessa käytetään sille taulukossa annettua numeroa. Ratkaisut ovat taulukossa sattumanva-raisessa järjestyksessä, eikä tuomioistuimia tai muitakaan tunnistetietoja ole mainittu erik-seen asianosaisten henkilöllisyyden suojaamiseksi.
Tuomioistuimilta saatu asiakirja-aineisto on kuitenkin suurehko maisteritutkielmaan liitty-vään laadulliseen tutkimukseen, ja sen analyysiin ei työhön tarkoitettu sivumäärä riitä. Toi-saalta kaikki materiaali ei myöskään ole tutkimuksessa tarpeellista, koska ORK:n antama diaarinumerolista sisältää myös hylätyt ratkaisut. Aineisto kyllääntyy eli saturoituu pienem-mälläkin aineistolla, eli tapaukset eivät niin sanotun saturaatiopisteen jälkeen tuota tutki-musongelman kannalta enää uutta tietoa.19 On tarkoituksenmukaista käsitellä tutkimuksessa sellaisia oikeustapauksia, jotka tuovat tutkimukselle jotain sisältöä ja lisäarvoa. Aineistoa luettaessa kävikin ilmi, että useissa ratkaisuissa ei ole sellaista pohdintaa, jota voisi pitää relevanttina tutkimuskysymyksiin vastaamisessa. Tällaiset tapaukset on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Tutkimusaineistosta on hylätty myös tapaukset, joissa syyte seksuaalisesta ah-distelusta on oikeudessa hylätty riittämättömän näytön perusteella ja yhtä poikkeusta lukuun ottamatta tapaukset, joista on ollut saatavilla vain julkinen ratkaisuseloste. Samoin ratkaisut, joissa vastaaja on myöntänyt tai tunnustanut teon sekä muutoin suppeasti perustellut tapauk-set on suljettu empiirisen aineiston ulkopuolelle. Myöskään hovioikeuden ratkaisuja ei ole otettu tutkimusaineistoon, koska niissä ei ole ollut uusia perusteluja tapauksiin.20 Koska kaikki tutkimusjoukon kohteista eivät tule osaksi tutkimusta, on kysymys otantatutkimuk-sesta. Käytettävä otantamenetelmä on judgment sampling eli harkinnanvarainen otanta, jossa otanta valikoidaan harkinnan perusteella ja aineiston tieteellisyyden kriteeri on sen laatu.21
18 Kyseiset ratkaisut ovat asianomistajien henkilöllisyyttä ja/tai heidän terveyttään koskevien tietojen osalta salassa pidettäviä lain julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa 11, 18 ja 24 §:n nojalla.
19 Eskola – Suoranta 2005, s. 62–63.
20 Aineistoon on valikoitu alioikeuksien ratkaisuista vain ne, jotka mahdollisen hovioikeuskäsittelynkin jälkeen ovat pysyneet perusteluiltaan samoina. Yhtä aineistoon kuuluvaa ratkaisua on esimerkiksi muutettu hovioikeu-dessa vain rangaistuksen osalta.
21 Keinänen – Väätänen 2015, s. 260.
Haltuun saaduista tuomioista on näillä perustein valittu lopulliseen tutkimukseen perusjou-koksi eli populaatioksi22 49 tuomiota, joissa on yhteensä 68 seksuaalista ahdistelua koskevaa syytekohtaa.