Yritystoiminnan perustamiseen liittyviä opinnäytetöitä on tehty paljon, mutta koira-alaan ja koirille tarkoitettujen tuotteiden valmistukseen liittyviä aiempia
tut-kimuksia on vähemmän.
-si-vustolla 379 viitettä, kun haun rajaa koskemaan AMK-tasoisia liiketalouden, hal-linnon ja markkinoinnin koulutusalan opinnäytetöitä. Hakutuloksena saadut opinnäytetyöt käsittelevät mm. koiran käyttöä eri palveluissa, kenneltoimintaa, koiran ostamista ja myyntiä, koiran omistajille ja koirille tarjottavia palveluita sekä markkina- ja asiakastyytyväisyystutkimuksia perustettaville ja olemassa oleville yrityksille. Koiran ruoan tai puruluiden valmistukseen liittyviä opinnäyte-töitä ei Theseus -sivustolta näillä hakukriteereillä löydy.
Koira-alalle perustettavien palvelu- ja jälleenmyyntiyritysten perustamista koske-via tutkimuksia on tehty useampia. Susanna Ekblom (2014) tarkastelee opin-näytetyössään Verkkokauppa koira-alalle uuden verkkokaupan mahdollisuuksia liiketoiminta- ja markkinointisuunnitelman avulla. Hänen liikeideansa on jälleen-myydä tuotteita ja palveluita koiranomistajille. Palvelut hän kertoo pyrkivänsä suunnittelemaan itse. Anna Kataja (2021) puolestaan tutkii opinnäytetyössään Liiketoimintasuunnitelma Aloittavalle koira-alan yrittäjälle palveluyrityksen pe-rustamisen mahdollisuuksia koira-alalle. Hänen liikeideanaan on perustaa pal-velu, joka tarjoaa koiranomistajille mahdollisuuden vuokrata ulkoilutusalueita, joilla koirat voivat liikkua vapaana ulkoiluttajansa kanssa. Tämä on mielestäni innovatiivinen näkökulma aiheeseen, sillä koirien trimmaus- ja hoitopalvelua koskevia opinnäytetöitä löytyy useampia. Omassa opinnäytetyössäni käsittelen tuotteen valmistusta, joten tutkimukseni poikkeaa palvelualan liiketoimintaideoi-hin nähden melko paljon, sillä tuotteen ja palvelun tuottaminen vaativat erilaisia toimenpiteitä ja investointeja.
Muutama opinnäytetyö käsittelee koirille kehitettyjen uusien tuotteiden markki-nointia. Ilona Hankala (2010) laatii opinnäytetyössään Tuotteen markkinointi-suunnitelma, sen toimeenpano ja tulokset markkinointisuunnitelman eläinfy-sioterapeutti Kirsi Piispasen kehittämälle koirien niveltuelle. Hankalan tutkimus keskittyy valmiin tuotteen markkinointiin ja tuotteen valmistus on ulkoistettu
kotimaiselle toimijalle. Oma tutkimukseni rajautuu käsittelemään tuotteen val-mistusta ja kannattavuutta, joten tutkimuksiamme yhdistää ainoastaan toiminta koira-alalla.
Laajemmin ajateltuna, tämä opinnäytetyö käsittelee käsityöyrityksen perusta--sivustolla 123 vii-tettä. Nyman ja Liipola (2016) tutkivat opinnäytetyössään Harrastustoiminnan muuttaminen kannattavaksi käsityöalan sivutoimiyritykseksi, mitä käytännön toi-mia harrastustoiminnan muuttaminen liiketoiminnaksi vaatii ja onko toiminta kannattavaa. Nymanin ja Liipolan opinnäytetyö vastaa eniten omaa opinnäyte-työtäni, mutta tuotteet ja siten myös tuotannon kustannukset eroavat toisistaan.
Nymanin ja Liipolan tutkimuksessa perustettava yritys valmistaa käsityönä mm.
koruja ja asusteita, ja kustannukset rajautuvat koskemaan toiminimen rekiste-röintimaksua. Oman tutkimukseni yritystoiminnan perustamiskustannuksiin liit-tyy rekisteröintimaksun lisäksi mm. lupa-asioihin, nahan käsittelyyn ja muita tuo-tantoon liittyviä investointeja.
Oma tutkimukseni poikkeaa aiemmista tutkimuksista, sillä koira-alan liiketoimin-tamahdollisuuksia on tutkittu yllättävän vähän siihen nähden, kuinka suuresta markkinasta on kyse. Lisäksi yrityksen liikeideana on tuottaa käsityönä valmis-tettuja tuotteita. Nykyisin tuotteen valmistaminen käsityönä näyttää olevan hiipu-massa ja uudet liikeideat keskittyvät enenevissä määrin palvelualalle ja jälleen-myyntiin.
Omassa tutkimuksessani tuotteen raaka-aineena on kotimainen hirvennahka, mikä on käytännössä metsästyksen sivutuote ja saattaa jäädä usein kokonaan hyödyntämättä. Yhteiskunnan tulee mielestäni rakentua kestävän kehityksen periaatteille, joten sivutuotteiden hyödyntäminen liiketoiminnassa on mielestäni jo itsessään merkityksellistä. Myös käsityöperinteen ja nahankäsittelytaitojen yl-läpitäminen ja laajentaminen Suomessa on mielestäni tärkeää ja merkityksel-listä.
2 Koira-ala Suomessa
Tilastokeskuksen (2020) mukaan Suomessa oli vuonna 2016 noin 700 000 koi-raa ja koiran omistavia kotitalouksia oli 509 000. Koirien määrä oli kasvanut 11 prosenttia ja koiran omistavat kotitaloudet olivat lisääntyneet 60 000:lla neljässä vuodessa, eli vuoteen 2012 verrattuna. Tuoreempaa tietoa koirien tämänhetki-sestä määrästä Suomessa ei ole saatavilla, sillä seuraava Tilastokeskuksen tuottama kulutustutkimus toteutetaan vuonna 2022. Jos kasvu on jatkunut vuo-den 2012 2016 vauhtia, on koiria Suomessa tällä hetkellä jopa noin 740 000.
(Tilastokeskus 2020.)
Tilastokeskuksen (2020) tarkemman erittelyn perusteella voi havainnoida, että koiran omistaminen on suosituinta yhden ja kahden huoltajan lapsiperheissä sekä lapsettomien parien keskuudessa. Lapsiperheistä koiran omistaa 35 37 prosenttia ja lapsettomista pareista reilu neljäsosa. Vertailun vuoksi, yksin asu-vista 12 prosenttia omistaa koiran ja yli 64-vuotiaiden talouksista vain seitsemän prosenttia. (Tilastokeskus 2020.) Lapsiperheet ja lapsettomat pariskunnat muo-dostavat siten tärkeimmän kohderyhmän liikeidean mukaiselle tuotteelle.
Kotitaloudet käyttävät koiriin keskimäärin enemmän rahaa kuin koskaan aiem-min, ja kulutus on jatkuvassa nousussa. Suomalaiset käyttivät vuonna 2016 lemmikkeihin reilu 925 miljoonaa euroa. Toisin sanoen, lemmikilliset kotitaloudet käyttivät lemmikkeihin keskimäärin 1000 euroa vuodessa. Tämä sisältää mm.
lemmikin hankinnan, ruuat, tarvikkeet, lääkkeet, vakuutukset, eläinlääkäripalve-lut ja muut palveeläinlääkäripalve-lut. (Tilastokeskus 2020.)
Kulutus on kasvanut erityisesti eläinlääkäripalveluiden ja muiden lemmikkieläin-palveluiden saralla, mutta euromääräisesti eniten suomalaiset kuluttavat lem-mikkien ruokaan. Kotitaloudet käyttivät keskimäärin 400 euroa lemmikkieläinten ruokaan vuonna 2016. Vuoteen 2012 verrattuna kasvua on ollut liki 100 euroa.
Myös kulutus lemmikkieläinten tarvikkeisiin ja lääkkeisiin on ollut kasvusuhdan-teinen. Vuonna 2016 lemmikilliset kotitaloudet käyttivät keskimäärin vajaa 200 euroa lemmikkieläinten tarvikkeisiin ja lääkkeisiin. (Tilastokeskus 2020.)
Lukuja tarkastellessa on hyvä huomioida, että lemmikkitalouksien välillä on hy-vinkin suuria eroja, sillä lemmikkitaloudet pitävät sisällään kissat, koirat ja muut lemmikkieläimet. Lemmikkieläimen koko vaikuttaa myös, kuinka paljon esimer-kiksi lemmikkieläimen ruokaan käytetään rahaa.
Yleisesti ottaen Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen perusteella voi kuitenkin päätellä, että lemmikkitaloudet ovat kiinnostuneet lemmikkiensä hyvinvoinnista ja lemmikkien omistajat ovat valmiita käyttämään rahaa lemmikkinsä terveyden ja hyvinvoinnin vuoksi. Markkinoiden näkökulmasta perustettavalla yrityksellä onkin hyvät toimintaedellytykset, sillä koira-ala näyttää laajenevan tulevaisuu-dessa ja koirien tuotteille on siten myös enemmän kysyntää.