tuloksista tukea sille, että vienninedistämishankkeet lisäävät yrityksen kilpailukykyä ja auttavat niitä saavuttamaan vientitavoitteensa.
Kuten vientisuorituksen mittaamiseen liittyvässä kirjallisuudessa käy ilmi, tyytyväisyys ja tavoitteiden toteutuminen nähdään valideina mittareille viennin onnistumisesta. Näin ollen voidaan päätellä niiden olevan käypiä myös vienninedistämishankkeen mittaamisessa.
Vienninedistämishankkeiden suorat vaikutukset tulisikin suhteuttaa yrityksen itselleen asettamiin tavoitteisiin ja erityisesti tyytyväisyyteen hanketta kohtaan. Francis ja Collins- Dodd (2004) havaitsevatkin markkinatietämykseen ja markkinointiin liittyvien vientitavoitteiden olevan parempia onnistumisen mittareita vientihankkeiden tuloksille kuin taloudelliset mittarit.
yritysten monenlaiset tarpeet, mutta hankkeita ei jaotella sen mukaan, millaisia hankkeita missäkin vaiheessa olevalle yritykselle tulisi tarjota.
Erilaisia vienninedistämistoimia on helpompi tarkastella niiden käyttötarkoituksen mukaan.
Gençtürk ja Kotabe (2001) jaottelevat vienninedistämishankkeet sen mukaan, tarjotaanko tiedollista vai kokemuksellista avustusta. Tiedollinen avustus tarkoittaa opastusta vientiin, työpajoja ja seminaareja kun taas kokemuksellinen avustus tarkoittaa ulkomaisten ostajien tai kaupallisten kontaktien hankkimista, messuja tai osallistumista kansainväliseen markkinatutkimukseen. Cavusgil ja Yeoh (1994) sekä Ahmed et al. (2002) lisäävät tähän jaotteluun vielä motivoivat vienninedistämiskeinot, joiden tarkoituksena on korostaa yrityksen kasvun mahdollisuuksia viennin tai tiettyjen markkinakohteiden kautta. Toisaalta tiedollisten hankkeiden voidaan nähdä myös motivoivat, joten ne yhdistetään tässä tutkimuksessa yhdeksi luokaksi. Oma tarkoituksensa on kuitenkin rahoituksellisilla keinoilla, joiden tarkoituksena on toimia viennin tehostamisena (Leonidou, 2004).
Tiedollinen Kokemuksellinen Rahoituksellinen
Tavoite Vientitietojen ja
-taitojen parantaminen
Konkreettisen hyödyn ja kokemuksen tarjoaminen vientimarkkinoista
Viennin tehostaminen työkalujen avulla
Keinot Seminaarit
Työpajat Konsultointi Oppaat
Messut Näyttelyt Vierailut
Lainat
Verohelpotukset Vientituet
Taulukko 2: Vienninedistämisen keinot
Tässä tutkimuksessa vienninedistämiskeinot jaotellaan kolmeen luokkaan resurssinäkökulmaan perustuen, eli siihen millä tavalla kyseisellä vienninedistämiskeinolla voidaan kehittää yrityksen resursseja ja sitä kautta vientimenestystä. Keinot ovat tiedolliset, kokemukselliset ja rahoitukselliset (Taulukko 2). Seuraavaksi tarkastellaan näitä keinoja tarkemmin.
4.3.1 Tiedollinen avustus
Tiedollisten keinojen tarkoitus on parantaa yrityksen vientitietoja ja -taitoja, ja näin kehittää kansainvälistymiseen ja kansainvälisessä ympäristössä vaadittavia tiedollisia resursseja.
Yritykset tarvitsevat tukea kansainvälisten markkinoiden valitsemissa ja markkinointi- tai vientistrategian suunnittelemisessa, mutta usein pienillä yrityksillä ei riitä resursseja tiedon etsimiseen ja asioiden huolelliseen suunnitteluun (Cavusgil ja Yeoh, 1994). Nuorilla ja pienillä yrityksillä voi olla myös vientiin liittyvää motivaation puutetta johtuen vientiin liittyvistä tiedollisista puutteista. Näin ollen vienninedistämishanke voidaan nähdä objektiivisena tiedollisena resurssina yrityksille, jonka tarkoituksena on myös parantaa vientiin ja kansainvälistymiseen liittyvää asennetta (Walters, 1983). Tiedollisella avustuksella voidaan vaikuttaa erityisesti vientiä edeltäviin toimintoihin, kuten päätöksentekoon, suunnitteluun sekä oikeiden kanavien ja kontaktien saamiseen (Singer ja Czinkota, 1992).
Tiedollista avustusta voidaan tarjota monessa muodossa. Ensinnäkin vienninedistämisorganisaatio voi julkaista erilaisia viennin käsikirjoja ja oppaita esimerkiksi kohdemarkkinoista (Gençtürk ja Kotabe, 2001). Kirjallinen materiaali voi olla myös listattua tietoa markkinoista ja asiakkaista. Toiseksi tiedollista avustusta voidaan tarjota koulutuksen kuten seminaarien ja työpajojen muodossa. Tämä tarkoittaa lähinnä erilaisia koulutustilaisuuksia, jossa kerrotaan esimerkiksi kohdemaan markkinaympäristöstä ja liiketoimintatavoista tai opetellaan käytännössä jotakin viennissä tarvittavaa taitoa. Naidun ja Raon (1993) tutkimuksessa ilmeni, että yritykset arvostivat erityisen paljon juuri koulutus- ja työpaja-tilaisuuksia. Opetustilaisuus voi tapahtua myös kohdemaassa, jossa paikalliset alan toimijat kertovat markkinoista. Kolmanneksi tiedollinen avustus voi tapahtua myös konsultoinnin muodossa, jolloin yritys saa yksilöityä tai pienelle ryhmälle järjestettyä konsultoivaa avustusta esimerkiksi yritysjärjestelyihin tai liiketoiminnan johtamiseen liittyen (Cavusgil ja Yeoh, 1993). Tällainen konsultoiva avustus on erityisesti pienille aloittaville yrityksille erityisen arvokasta kokemuksen ja tiedollisten resurssien mahdollisen vähäisyyden johdosta.
4.3.2 Kokemuksellinen avustus
Kokemuksellisen avustuksen tarkoituksena on tarjota yrityksille konkreettisia tapahtumia itse kohdemaassa niin, että yrityksen edustajille muodostuu henkilökohtaisen kokemuksen kautta tiedollisia resursseja. Kokemuksellinen tieto on erityisen tärkeää yrityksille, koska sen avulla yritys voi muodostaa viitekehyksen omille mahdollisuuksilleen (Johansson ja Vahlne, 1977).
Kokemuksellinen tieto auttaa yrittäjiä ja johtajia tunnistamaan ja arvioimaan mahdollisuuksia, soveltamaan itselle sopivan vientitavan käytäntöön ja saavuttamaan vientitavoitteet.
Kokemukselliset vienninedistämishankkeet avaavat yrityksille mahdollisuuksia kohdemaassa, joita omien resurssien puitteissa ei olisi mahdollista saavuttaa. Useissa tutkimuksissa kokemuksellinen avustus nähdään hyödyllisempänä kuin tiedollinen avustus (Walters, 1983;
Serinhaus, 1986). Kokemuksellinen avustus auttaa yrityksiä konkreettisesti lähtemään ulkomaille ja aloittamaan vientitoiminnot kohdemarkkinoilla (Singer ja Czinkota, 1993).
Kokemuksellisen avustuksen keinoja on kolmenlaisia. Ensimmäiseksi vienninedistämisorganisaatio voi järjestää näyttelyitä kohdemaassa. Kaupalliset näyttelyt tarjoavat yrityksille mahdollisuuden saada potentiaalisia asiakkaita ja liiketoimintaan liittyviä kontakteja (Wilkinson ja Brouthers, 2000). Toiseksi voidaan osallistua kansainvälisille messuille, jotka eroavat yleensä laajuudessa näyttelyistä. Messut voidaan järjestää myös vienninedistämisorganisaation toimesta. Messuilla on myös tarkoitus olla jatkuvasti paikalla, kun taas näyttelyssä se ei ole välttämätöntä. Messut mahdollistavat näiden näyttelyn etujen lisäksi myös tuotteiden myymisen, kilpailevaan tarjontaan ja alaan tutustumisen, tiedon keräämisen ja oman yrityskuvan rakentamisen (Wilkinson ja Brouthers, 2000). Kolmanneksi vienninedistämisorganisaatiot voivat järjestää kaupallisia vierailuja kohdemaahan ja järjestää jopa tapaamisia mahdollisten hyödyllisten kontaktien kanssa. Vierailujen tarkoituksena on toimia opastuksina kohdemaan toimintaympäristöön tarjoten tiedollista ja kokemuksellista hyötyä osallistujille. Seringhaus ja Rossonin (1989) mukaan vierailuiden aikana yritys pystyy perehtymään kohdemaan liiketoimintaan, markkinaympäristöön ja kohdemaassa tarvittaviin resursseihin sekä esittämään kysymyksiä maasta ja vientiprosessista. Useimmissa tutkimuksissa yritykset ovat kokeneet näyttelyt ja messut hyödyllisiksi kokemuksiksi, kun taas vierailujen hyödyllisyydestä on ristiriitaisia tuloksia (Seringhaus ja Rosson, 1989;
Wilkinson ja Brouthers, 2000).
4.3.3 Rahoituksellinen avustus
Rahoituksellisen avustuksen tarkoituksena on tarjota yrityksille taloudellista tukea vienti- ja kansainvälistymisprosessin avustamiseen sekä tukea ja tehostaa yrityksen kansainvälisiä toimia. Yritykset kokevat usein erityisesti rahallisten resurssien puutteen kansainvälistymisen esteenä ja rahoituksellisen avustuksen tarkoituksena on avustaa esteen ylitsepääsemisessä, sitouttaa yrityksiä vientiprojektiin sekä auttaa tiedollisen ja kokemuksellisen tiedon saavuttamisessa (Shamsuddoha et al., 2009). Rahoituksellisia avustuskeinoja ovat erilaiset hankkeiden pienikorkoiset lainat, vientilainatakaukset, verohelpotukset sekä erilaiset vientiin liittyvät rahoitukselliset tuet, kuten matkakulujen tukeminen (Shamsuddoha et al. 2009, Singer ja Czinkota, 1993).
Rahoituksellinen avustus eroaa tiedollisesta ja kokemuksellisesta avustuksesta siinä mielessä, että vaikka sen voidaan nähdä kohdistuvan yrityksen resursseihin, rahoituksellinen avustus on kuitenkin melko lyhytaikaista. Pitkällä aikavälillä tiedollisesta ja kokemuksellisesta avustuksesta on yrityksille enemmän hyötyä, sillä ne kehittävät yritystä kansainvälisempään suuntaan. Rahoituksellinen avustus voidaan nähdä kansainvälistymisen aloittamiseen auttavana resurssina.