Esteet perusopetuksessa

Ainoa huomioitava ero esiopetusyksiköiden ja esiopetuksen järjestäjien vastauksissa liittyy muu- tosvastaisuuteen tai muutoin muutosta hidastaviin asenteisiin ja toimintatapoihin: järjestäjien vastauksissa asenteet, motivaatio ja uupumus -teemaan²³ liittyy 14 % maininnoista, esiopetusyk- siköiden vastauksissa sen sijaan vain 3 %. Samanlainen ero oli havaittavissa myös koulujen ja perusopetuksen järjestäjien välisessä vertailussa.

Henkilöstön oman työn muutoksen hyväksyminen nykyisen opetussuunnitelman mukaisesti ja sen arkeen tuominen. Pätevien varhaiskasvatuksen opettajien puuttuminen, joka näkyy sijaisten vaikeana saatavuutena. Tilat, joissakin tapauksissa hankaloittavat toiminnallista oppimista.

(Esiopetuksen järjestäjä 66, K10)

Henkilöstön osalta kohdattu muutosvastarinta ja kokemus informaatioähkystä. Tämä haastaa myös esimiesten työtä, miten tukea osaamisen kehittämisessä siten, että voidaan hyödyntää muu- tosvalmiita henkilöitä ja taata turvallisuuden tunne muutoksissa myös heille, jotka tarvitsevat hieman pidemmän kehittämisajan. (Esiopetuksen järjestäjä 75, K10)

Kuntien määrärahat ovat vähäiset ja aina pitää säästää. Osa huoltajista ei ole vielä sisäistänyt uutta ops:a ja muistelee menneitä aikoja. Tosin toki meidänkin pitää viestittää uudesta ops- pedagogiikasta enemmän. (Esiopetuksen järjestäjä 5, K10)

Henkilöstön tapa toimia ei välttämättä ole uuden opetussuunnitelman mukainen. Tavat ja toimin- tamallit ”istuvat tiukassa” ja osalla henkilöstöä on vaikea omaksua uusia tapoja toimia. Tähän yhdistetään vielä haasteellinen, erilaisia tukitoimia vaativa esiopetusryhmä. Esiopetuksen kehit- täminen on jäänyt viime vuosina vähemmälle ja vasun ”varjoon”. Sijaispula ja pätevän henkilöstön puute erityisesti määräaikaisissa työsuhteissa. (Esiopetuksen järjestäjä 87, K10)

Syksyllä 2017 esiopetusyksiköiden avovastauksissa yleisimmin mainitut OPS:n tavoitteiden saa- vuttamisen esteet olivat tilat ja taloudelliset resurssit. Tilat ja resurssit olivat suurimpien esteiden joukossa myös vuonna 2019. Esiopetuksen järjestäjienkään tilanne ei avovastausten perusteella ole merkittävästi muuttunut syksystä 2017: myös tuolloin yleisimpiä esteitä olivat taloudelliset resurssit, muutosvastaisuus ja kielteiset asenteet.

Vuonna 2019 esiopetuksen järjestäjien maininnoista 12 %:ssa ja esiopetusyksiköiden maininnoista 16 %:ssa oli kirjattu, ettei heillä ei merkittäviä opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamista estäviä tekijöitä.

20 %

4 % 3 %

15 %

6 % 27 %

15 %

9 %

Asenteet, motivaatio ja uupumus Ei esteitä Henkilöstö- ja sijaispulmat Ohjaus ja isot linjat

Oppilaiden monet tarpeet Taloudellinen tilanne ja välineet Tiloihin liittyvät pulmat Yhteistyön vaikeudet ja työn kiireet Perusopetuksen järjestäjät

9 %

8 %

5 %

11 %

9 % 22 %

24 %

12 %

Koulut

KUVIO 9. OPS:n tavoitteiden saavuttamista estävät tekijät perusopetuksessa (yhteensä 347 ope- tuksen järjestäjien ja 521 koulujen mainintaa)

Kouluissa tavoitteiden saavuttamista vaikeuttavat eniten tiloihin liittyvät pulmat (24 % mainin- noista²⁴). Erityisesti ongelmia aiheuttavat vastausten perusteella sisäilmaongelmat tai muista syistä johtuvat väistötilat sekä tilojen vanhanaikaisuus. Myös tilojen heikko muunneltavuus estää vastausten mukaan tavoitteiden saavuttamista. Opetuksen järjestäjillä tiloihin liittyi 15 % kaikista maininnoista²⁵.

Kouluilla toiseksi suurin tavoitteiden saavuttamista vaikeuttava seikka on taloudellinen tilanne ja välineet (22 % maininnoista). Teema linkittyy tiloihin liittyviin pulmiin, sillä opetuksen järjestäjän ja koulun heikon taloudellisen tilanteen mainitaan toistuvasti estävän myös tilojen kehittämistä.

Tilat ja resurssit olivat myös syksyllä 2017 yleisimmät OPS:n tavoitteiden saavuttamista estävät tekijät niin koulujen kuin perusopetuksen järjestäjienkin avovastauksissa (Saarinen ym. 2019, 123).

Sijainti maaseudulla suhteellisen kaukana yleisistä palveluista. Koululla on pienet, osittain puut- teelliset tilat. Varastotilaa on vähän, joten opetusvälineiden säilytys on hankalaa. Liikuntasalia ei ole eikä paikkakunnalla ole esim. uimahallia. Tietotekniikkavälineitä on vähän. Yhteistyötä koulujen ja opettajien välillä voisi olla enemmän. (Koulu 136, K13)

24 n = 521 25 n = 347

Tilat (monta eri väistötilaa, johon opetus on hajautettu), kunnan kouluverkkouudistus ja sen aiheut- tamat vaikutukset (esim. henkilöstön täydellinen väsähtäminen vallitseviin oloihin), muutosta ei jakseta, henkilöstön väsymys ja muutosvastarinta, talous erittäin paljon, oppikirjat, tvt-välineet ja -taidot (puutteet), resurssit olemattomat opetuksen siirtämiseen luokkahuoneen ulkopuolelle (esim. retket ja vierailut) (Koulu 168, K13)

60-luvun muuntelukelvottomat opetustilat, toimiminen osittain väistötiloissa, rahanpuutteesta johtuva vaikeus hankkia uusia opetusvälineitä ja -aineistoja (esim. ei juuri varaa digimateriaa- leihin) (Koulu 247, K13)

Koulun arkkitehtuuri on ahdas ja vanhanaikainen. Jokainen tila on varattu kaikilla tunneilla. Ei ole mahdollisuuksia jakaa oppilasryhmiä eri tiloihin. Luokat ovat liian pieniä samanaikaisopet- tajuuteen. Henkilöstöä on niukasti (ohjaajatarve on suuri). (Koulu 237, K13)

Perusopetuksen järjestäjät ovat koulujen tavoin tyytymättömiä resursseihin: yleisimmäksi estä- väksi tekijäksi nousee taloudellinen tilanne ja välineet (27 % maininnoista).

Kunnan haasteellinen taloudellinen tilanne kaventaa tuntikehyksen määrää, väistötilat. Tilat ja laitteet eivät ole kokonaisuudessaan uuden opetussuunnitelman mukaisia. Henkilöstön jaksaminen on koetuksella. (Perusopetuksen järjestäjä 81, K13)

Opetustilat ovat ne mitkä ovat, taloudelliset resurssit tilojen uudistus- ja muutostöille ovat vähäiset.

Toisaalta vaikka tiloja peruskorjataan, vanhoista rakennuksista on todella kallista ja teknisesti jopa mahdotonta lähteä tekemään kovin merkittäviä tilamuutoksia. Hanketoiminta kuvitellaan olevan hyvä tapa tukea opetuksen järjestäjää, mutta käytännössä hankehallinto vie aikaa ja mui- takin resursseja toiminnan pedagogiselta kehittämiseltä. (Perusopetuksen järjestäjä 200, K13)

Perusopetuksen järjestäjien avovastauksissa asenteet, motivaatio ja uupumus (20 % maininnoista) estävät toiseksi eniten OPS:n tavoitteiden saavuttamista. Vertailun vuoksi koulujen vastauksissa samaan teemaan viitataan vain 9 %:ssa maininnoista. Toisin sanoen järjestäjien mielestä muu- tosvastaisuus sekä vanhoista toimintamalleista kiinni pitäminen ovat merkittäviä tavoitteiden saavuttamisen esteitä, koulujen mielestä ei niinkään. Tilat ja resurssit sekä muutosvastaisuus olivat myös syksyllä 2017 perusopetuksen järjestäjien suurimmat OPS:n tavoitteiden saavutta- mista estävät tekijät olivat (Saarinen ym. 2019, 123). Järjestäjien tilanne ei siis ainakaan näiltä osin näytä muuttuneen.

Muutosvastaisuus, henkilöstön OPS liittyvä osaaminen on kevyttä, ”tehdään niin kuin aina ennen”, rehtorin asenne, opettajien työaikajärjestelmä, ammattijärjestö (Perusopetuksen järjestäjä 84, K13) Syvään juurtunut oppiaineisiin perustuva traditio. Opetustoimen henkilöstö (opettajat, ohjaajat, hallinto) tarkastelee yllättävän vähän opetussuunnitelmaa kokonaisuutena. (Perusopetuksen järjestäjä 117, K13)

Koulujen tilat ovat vanhanaikaiset ja niitä on vaikea muuttaa uuden opsin tavoitteita palvelevaan toimintaan. Osa kouluista on väistötiloissa sisäilmaongelmien takia. Ruokailut ja koulukuljetukset määrittelevät liikaa lukujärjestystä. Taloudellisesti opettajaresurssia ja materiaalia on riittävästi, mutta kalusteisiin ei juuri riitä euroja. Koko henkilökunnan saaminen ops- innostukseen vaikeaa, väsymystä ja kuormittumista on opettajilla paljon. (Perusopetuksen järjestäjä 151, K13)

Koulujen avovastauksissa teemat yhteistyön vaikeudet ja työn kiireet (12 % maininnoista) sekä oppilaiden monet tarpeet (9 % maininnoista) liittyivät usein toisiinsa. Suurten ja haastavien op- pilasryhmien kanssa toimiminen lisää perustyön kuormittavuutta ja siihen kuluvaa aikaa, mikä vähentää mahdollisuuksia yhteistyöhön ja kehittämiseen.

Opetettavaa on paljon ja aikaa vähän. Kaikkea ei voi kovin syvällisesti opettaa. Nykyään oppi- lashuollolliset asiat vievät paljon aikaa ja resursseja opettajilta ja rehtorilta. (Koulu 15, K13) Enemmän opettajien välistä suunnitteluaikaa. Opettajien työn kiireisyys ja kuormittavuus estävät tavoitteita: omassa koulussamme on opettajia, jotka opettavat 3 eri kouluasteella. (Koulu 124, K13) Tuntuu, että luovalle, kiireettömälle ajattelulle ja uuden kehittämiselle, uuteen tutustumiselle ja omalle kehittymiselle luokkatyön tasolla on liian vähän aikaa. ”Juoksevia asioita” on paljon. Tuen tarpeisten lasten sijoittaminen perusopetustyhmiin (suhteessa aikuisresurssin määrään/laatuun) estää opsin toteutumista kaikille oppijoille. (Koulu 132, K13)

Opetustilat, taloudelliset resurssit, koulujen ja opetustoimen henkilöstön välisen yhteistyön vähäisyys. Opettajien jatkuva kiire arjessa. Oppilaiden muutosvalmiuden puute ja oppilaiden heterogeenisyys. (Koulu 157, K13)

Henkilökunnan jaksaminen kunnassa, jossa yksi koulu tekee koko tehtäväalueen, hoitaa kaikki erityisoppilaat perusopetuksen luokissa, tekee kaikki suunnitelmat, osallistuu kehittämishankkei- siin jne. Henkilöresurssi alkaa käydä riittämättömäksi. (Koulu 174, K13)

Koulujen vastaajaryhmille erityistä oli tuntijakoon ja OPS:n ongelmiin liittyvien mainintojen määrä. Nämä näkyvät teemassa ohjaus ja isot linjat (11 % maininnoista). Lisäksi teemaan kuuluvat vastaukset, joissa käsitellään valtakunnallista ohjausta ja asiakirjoja sekä esimerkiksi vähenevää oppilasmäärää.

Opetussuunnitelmassa on niin paljon tavoitteita, että joka hetki ja joka vuosi niiden saavuttami- nen 100 prosenttisesti on haastavaa. Siksi kai ne ovatkin tavoitteita. Oppilasaines ja sitä kautta ryhmien ja luokkien koostumus vaihtelee vuosittain. Inkluusiolla ei ole havaittavissa ryhmän kannalta suotuisaa vaikutusta eli kyseessä monesti monen yksilön vai yhden yksilön teoreettinen etu. Resurssien lisääminen ja ryhmäkokojen pienenä pitäminen on ainoa pysyvä keino nykyisen egoistisen maailman haasteisiin vastaamiseen. (Koulu 58, K13)

Osittain liian korkealentoiset tavoitteet. Toivoisimme, että luokkakohtaiset tavoitteet olisivat konkreettisempia ja selkeämmin joka luokka-asteelle asetettuja. (Koulu 106, K13)

Tuntijaon kankeus, OPS:n kirjattujen tavoitteiden epämääräisyys ja vaativuus, kehittämistyö kouluissa vie valtavasti opettajien työaikaa. OPS:n tavoitteet ovat kovin kasvatuksellisia ja liit- tyvät perheiden elämään ja ihmiskäsitykseen. Koulun on mahdotonta saavuttaa näitä tavoitteita ilman perheiden aktiivista tukea, tähän eivät kaikki perheet pysty. Tarvitsemme perhetyön apua.

(Koulu 155, K13)

Opetussuunnitelman perusteiden tavoitteet eivät ole olleet kaikilta osin selkeät. Perusteteksti on mahdollistanut monenlaisia tulkintoja. Tästä paras esimerkki on arviointiluku 6, jota joudutaan päivittämään jo nyt. (Koulu 204, K13)

– psyykkisesti oireilevat lapset ohjaavat liiaksi koulumme arkea, – inkluusion tultua oppilaan tuen piti seurata häntä yleisopetuksen luokkaan, mutta tätä ei ole tapahtunut, – uuden ops:n vaatimuksiin vastaaminen on mahdotonta näillä tuntimäärillä ja oppilasaineksella (OPS:ssa on liikaa asiaa) (Koulu 234, K13)

Myös perusopetuksen järjestäjien vastauksissa on paljon mainintoja teemaan ohjaus ja isot linjat (15 % maininnoista). Koulujen vastausten tavoin perusopetuksen järjestäjien avovastauksissa otetaan kantaa OPS:n tavoitteiden määrään ja yleisesti selkeämpään ja aktiivisempaan kansalli- seen ohjaukseen.

Opetussuunnitelman valtakunnallisten perusteiden ja kunnallisen opetussuunnitelman välille olisi ollut hyvä saada vielä tarkemmat sovellusohjeet. Olisi ollut hyvä tehdä rohkeammin omaa opetussuunnitelmaa. Estää: jotkut tilat ja rakenteet, opettajat tarvitsevat täydennyskoulutusta esim. käsityön opetukseen. Valtakunnallista ennakointia ja tukea tarvittaisiin lisää! (Perusope- tuksen järjestäjä 27, K13)

Oppimistilat ovat osin vanhoja ja niitä on vaikea muuntaa, opettajien työaikajärjestelmä on suuri este kuin myös vanhanaikainen ja pirstaloiva tuntijako ja sen määrittämät oppiaineet. Muutosvas- tarinta (opettajat ja huoltajat) hidastaa ja vähentää motivoitumista muutoksiin. (Perusopetuksen järjestäjä 161, K13)

Oppilaslähtöisyys: oppilaiden hyvin erilaiset edellytykset vastuulliseen työskentelyyn. Opettajat ovat usein sooloartisteja: tiimissä tekemisen hyötyjä ei vielä hahmoteta, yhteistyö nähdään lisä- kuormituksena. Opsissa on liikaa tavoitteita: on pakko valita ne, mihin oikeasti yritetään panostaa.

(Perusopetuksen järjestäjä 51, K13)

Seuraavassa alaluvussa esitellään koulujen ja esiopetusyksiköiden kokemuksia siitä, mitä muu- toksia opetussuunnitelmien perusteet ovat tuoneet toimintaan.