Eheyttämisen keinot esiopetuksessa

Esiopetusyksiköiden vastaajaryhmistä kysymykseen opetuksen eheyttämisen keinoista vastasi 113 eli 67 % (n = 169).

29 n = 361

30 Esiopetusyksiköille suunnatussa kysymyksessä kuitenkin tarkennettiin, millä käytännön keinoilla opetusta eheytetään.

29 %

20 % 15 %

15 % 11 %

10 %

Lasten osallistaminen ja kuuleminen

Oppimis- ja muut kokonaisuudet Monipuolinen pedagogiikka Kokonaisvaltainen suunnittelu Yhteistyö

Ilmiölähtöisyys

KUVIO 16. Eheyttämisen keinot esiopetusyksiköissä (yhteensä 165 mainintaa)

Yleisimpänä eheyttämisen keinona avovastauksissa mainitaan lasten osallistaminen ja kuuleminen (29 % maininnoista³¹). Esiopetusyksiköissä panostetaan lasten osallisuuteen ja mielenkiinnon kohteiden kuulemiseen ja huomioimiseen toiminnan suunnittelussa. Vastauksissa toistuu myös pienryhmätoiminta keinona eheyttää toimintaa ja tukea yksilöllisiä oppimispolkuja.

Teemoja mietitään lasten mielenkiinnon kohteiden pohjalta esiopetusmateriaaliin tukeutuen. Toi- minta pyörii eri teemojen ympärillä, johon voi liittää eri osaamisalueet. (Esiopetusyksikkö 6, K13) – kuunnellaan lasten kiinnostuksen kohteita ja otetaan lapset mukaan toiminnan suunnitteluun – otetaan huomioon eri vaiheessa olevat lapset (eriyttäminen, pienryhmätoiminta)

– tietty aihe voi jatkua pitkään ja intergroitua eri oppimisen alueisiin / sisältöihin – huoltajien osallisuus huomioidaan esim. vanhempainilloissa ja esiopetuskeskusteluissa (Esiopetusyksikkö 22, K13)

Monipuolisten työtapojen käyttö, lasten kiinnostuksen kohteet ja toiveet otetaan huomioon esiope- tuksen suunnittelussa. Lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia pyritään tukemaan huomioimalla lapsia yksilöinä ja tukemaan heidän kasvuaan ja kehitystä. Positiivisuudella ja lapsista välittämisellä pyritään vaikuttamaan ryhmän ilmapiiriin ja lasten väleihin. Lapsia kuunnellaan. Esiopetusta viedään mahdollisuuksien rajoissa luontoon, lasten mielenkiintoa pyritään ohjaamaan ympäristön ilmiöihin. Lasten hyvinvointia tuetaan esimerkiksi kummiluokkatoiminnalla. Esimerkiksi mate- matiikka käsitellään retkillä, liikunnassa ja luokkaopetuksessa. (Esiopetusyksikkö 103, K13)

31 n = 165

Toiseksi yleisimpiä eheyttämisen keinoja ovat oppimis- ja muut kokonaisuudet (20 % maininnoista), jotka pitävät sisällään hyvin erilaisia sisältöjä ja toteuttamistapoja yhteisten juhlien valmistelusta projekteihin ja teemaviikkoihin. Seuraavaksi yleisimpiä eheyttämisen keinoja ovat monipuolinen pedagogiikka (15 % maininnoista) ja kokonaisvaltainen suunnittelu (15 % maininnoista). Esiopetus- yksiköissä järjestetään erilaisia teemapäiviä, projekteja, juhlia ja tapahtumia, joiden toteuttamisessa hyödynnetään muun muassa taiteen ja liikunnan keinoja sekä erilaisia oppimistapoja.

Metsäretket ovat lapsille mieluisia ja metsäympäristössä voi opiskella monenlaisia asioita. Esim.

syksyllä meillä oli väriviikko, jolloin värejä mm. harjoiteltiin englanniksi, vesiväreillä tutkittiin värien sekoittumista ja uusien värien syntymistä, pukeuduttiin eri värisiin vaatteisiin ja metsässä tutkittiin mitä värejä löytyy luonnosta. (Esiopetusyksikkö 38, K13)

Kaikki oppimisen alueet kulkevat mukana päivittäisessä toiminnassa. Päivästruktuurin kaikkiin eri vaiheisiin on sisällytetty esimerkiksi tavutusta, musiikkia, rytmejä, luokittelua, draamaa, tun- netaitoja ym. Ne kulkevat punaisena lankana toiminnan ytimessä. (Esiopetusyksikkö 57, K13) Esiopetuksen oppimiskokonaisuudet koostuvat erilaisista projekteista, eri tiedon ja taidon aloja yhdistämällä saadaan eheitä oppimiskokonaisuuksia. Käytetään hyödyksi erilaisia toiminnalli- sia menetelmiä. Esioppilaat toimivat yksin, parin kanssa, pienryhmässä sekä isossa ryhmässä.

(Esiopetusyksikkö 66, K13)

Tutkimme ja toimimme lähimetsässä, jota pystymme hyödyntämään melkein kaikessa oppimisessa.

Musiikissa ja kuvataiteessa rytmien ja värien lisäksi matematiikkaa ja äidinkieltä. Koko päivän toimissa tulee monen eri osa-alueen tietoja ja taitoja käsiteltyä. Esim. [hankkeen nimi] -hankkeessa yhdistämme käsityötä ja teknologiaa (Esiopetusyksikkö 121, K13)

Syksyn 2019 yleisimmät esiopetusyksiköiden eheyttämisen keinot olivat samoja kuin syksyllä 2017. Ainoa muutos avovastauksissa liittyy yhteistyöhön: syksyllä 2017 yhteistyön toi esille vain muutama vastaaja, mutta syksyllä 2019 yhteistyö erityisesti perusopetuksen kanssa nousee selkeämmin omaksi teemakseen (11 % maininnoista).

Päivän jokainen hetki nähdään oppimistilanteena ja eri asioiden ääreen pysähdytään; ihmetel- lään, kummastellaan ja annetaan tarvittaessa aikaa. Esikoululaiset osallistuvat mahdollisuuk- sien mukaan toiminnan suunnitteluun ja ideointiin. He ovat mukana koko koulun monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa. (Esiopetusyksikkö 77, K13)

Esiopetuksen järjestäjien vastaajaryhmistä kysymykseen opetuksen eheyttämisen keinoista vastasi 120 eli 69 % (n = 174).

30 %

28 % 15 %

12 % 9 %

5 %

Koulutus ja keskustelu Yhteistyö Resursointi

Kokonaisvaltainen suunnittelu Osallistaminen ja yksilöllistäminen Toiminnan arviointi

KUVIO 17. Esiopetuksen järjestäjien keinot tukea eheyttämistä (yhteensä 149 mainintaa)

Esiopetuksen järjestäjät edistävät eheyttämistä kannustamalla esiopetusyksiköiden henkilöstöä koulutuksiin ja keskusteluun (30 % maininnoista³²) sekä yhteistyöhön (28 % maininnoista). Eheyt- tämistä tukevat vastausten perusteella esiopetusyksiköiden sisäinen ja välinen yhteistyö sekä yhteistyö varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja ulkoisten toimijoiden kanssa. Esiopetusyksiköi- den ja esiopetuksen opettajien työtä tuetaan sekä järjestämällä koulutuksia että mahdollistamalla koulutuksiin osallistumista ja kannustamalla henkilöstä pedagogisiin keskusteluihin.

Panostamalla henkilöstön osaamiseen leikin tukemisessa, jonka kautta eheyttäminen mahdollistuu.

Järjestämällä henkilöstölle koulutuksia, toimintapajoja, pedagogisia tapaamisia ja toiminnallisia luovan toiminnan inspiraatiopäiviä vahvistamme henkilökunnan osaamista leikin tukijoina. Samalla kehitämme innovatiivisia oppimisympäristöjä, joiden kautta lasten leikki pääsee kukoistamaan ja eheyttäminen vahvistuu. (Esiopetuksen järjestäjä 6, K13)

Yhteiset koulutustilaisuudet ja henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen. Esiopettajien säännölliset tapaamiset kehittämisen ja arvioinnin merkeissä (esiops-tiimit) 5 krt/v. Esiops-tiimien vetäjien yhteiset tapaamiset 3 krt/v. Esiopetusryhmien työsuunnitelmien teko ja arviointi. (Esiopetuksen järjestäjä 32, K13)

Eheyttäminen on kuulunut varhaiskasvatuspedagogiikkaan aina. Opetuksen järjestäjä tukee henkilöstöä mm. kouluttamalla henkilöstöä esiopetuksen opetussuunnitelman sisältöihin. Digi- portfolion kautta eheyttämistä on helppo seurata. Myös sekä vakassa että esiopetuksessa oleva ryhmän varhaiskasvatussuunnitelma edesauttaa eheyttämisen ymmärtämistä ja arviointia.

(Esiopetuksen järjestäjä 61, K13)

32 n = 149

Esiopetuksen koulutuksilla, yhteisillä keskusteluilla kunnan sisällä ja erityisesti päiväkodin johtajien kanssa, yhteiset päätökset varhaiskasvatuksen johtoryhmässä ja päiväkodin johtajien kokouksissa, omat yhteiset pedagogiset pohdinnat yksityisen varhaiskasvatuksen kanssa (Esi- opetuksen järjestäjä 70, K13)

Seuraavaksi yleisimpiä esiopetuksen järjestäjien keinoja tukea eheyttämistä ovat resursointi (15 % maininnoista) sekä toiminnan kokonaisvaltainen suunnittelu (12 % maininnoista). Resursoimalla henkilöstöön, tiloihin ja välineisiin järjestäjät voivat tukea eheyttämistä.

Avustajaresurssi on käytössä tukea tarvitsevilla esioppilailla, varhaiserityisopettajan säännöllinen läsnäolo ryhmässä kaksi päivää viikossa, kuvakommunikaatio ja tukiviittomat aktiivisessa käytössä, pienryhmätoiminta sekä yksilöllinen huomiointi tuen tarpeissa. (Esiopetuksen järjestäjä 159, K13) Mahdollistamalla suunnitteluaikaa sekä aikaa arvioinnille; tiimipalaverit, yhteistyö alkuopetuk- sen opettajien kanssa + tilajärjestelyt ja yhteisten resurssien suunnitteleminen (Esiopetuksen järjestäjä 138, K13)

Kokonaisuuksien tueksi laaditut oppimisen polut esim. kestävän kehityksen polku eri-ikäisille ja luokka-asteille. Täydennyskoulutus eri aiheista. Verkostot; yksikön opettajat, yhteysopettajat, alueelliset esi- ja alkuopetuksen koordinaattorit ja koko kaupungin esi- ja alkuopetuksen kehit- täjäopettajat (Esiopetuksen järjestäjä 115, K13)

Yhteistyön mahdollistaminen esi- ja alkuopettajan kesken auttaa kokonaisuuden yhtenäistämisessä.

Tämä auttaa jatkossa kouluun siirtymisen nivelvaiheessakin. (Esiopetuksen järjestäjä 107, K13) Henkilöstötapaamisissa keskustelut, mahdollistamalla arjen toteuttamisen (tilat, välineet), aito lasten mielenkiinnon kohteiden huomiointi (mm. yksilölliset oppimissuunnitelmat), oppimis- kokonaisuuksissa lasten aktiivinen osallisuus ja mahdollisuus vaikuttaa, esi- ja alkuopetuksen yhteistyön kehittämisessä (Esiopetuksen järjestäjä 81, K13)

Henkilöstön yhteisillä koulutuksilla ja yhteisillä työvälineillä (lomakkeet, arvioinnin työvälineet).

Alkuluokan toimijoiden yhteiset tapaamiset. Alkuluokan päiväkodin johtajien ja rehtoreiden yhteiset tapaamiset. Esi- ja alkuluokan hallinnon toimijoiden ohjausryhmä. (Esiopetuksen jär- jestäjä 66, K13)

Syksyllä 2017 esiopetuksen järjestäjien mukaan eheyttämistä edisti monipuolisen pedagogiikan tukeminen. Vaikka yhteistyö ja koulutukset olivat jo tuolloin tärkeitä eheyttämisen keinoja, niiden merkitys on suurempi syksyn 2019 avovastausten perusteella.