LUPAPÄÄTÖS
Nro 5/04/2
Dnro Psy-2002-y-145
Annettu julkipanon jälkeen 23.1.2004
ASIA Kurenluiannevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Piippola, Pulkkila, Rantsila, Ruukki ja Siikajoki
LUVAN HAKIJA Vapo Oy
PL 318
90101 OULU
SISÄLLYSLUETTELO
HAKEMUS ... 4
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 4
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4
ASIAN VIREILLETULO ... 4
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE ... 5
TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 5
Ympäristön tila ... 5
Alueen hydrologia ja geologia... 5
Alueen luonnon tila ja rakennettu ympäristö... 6
Vesistön tila ja käyttökelpoisuus ... 6
Pohjaveden tila ... 7
Melutilanne ja liikenne ... 7
Muut kuormittavat toiminnat... 7
Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia... 7
Luonnonsuojelualueet ja muut luontokohteet ... 7
Asutus ja muu rakennettu ympäristö ... 7
Alueen kalatalous ... 8
TOIMINTA... 8
Yleiskuvaus toiminnasta ja sen laajuudesta ... 8
Tuotteet ja tuotanto ... 9
Tuotantomenetelmät ja -vaiheet ... 9
Poltto- ja voiteluaineet... 9
Liikennejärjestelyt ... 9
Työmaan liikennejärjestelyt ... 9
Työmaaliikenne... 10
Jälkihoito ja -käyttö ... 10
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ... 11
Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä... 11
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN ... 11
Päästöt pintavesiin... 11
Vesiensuojeluratkaisut ja -rakenteet... 11
Toimenpiteet mataloituneilla tuotantokentillä... 12
Vesiin joutuvien päästöjen määrä ja laatu ... 12
Päästöt maaperään ja pohjaveteen ... 12
Päästöt ilmaan ... 13
Melu ja tärinä ... 13
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen... 13
Jätteiden määrä ja laatu ... 13
Jätteiden kerääminen, kuljetus ja käsittelypaikat... 13
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 14
Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin... 14
Vaikutukset pintavesiin ja niiden käyttöön ... 14
Vaikutus kalatalouteen... 15
Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 15
Pölyn vaikutus... 15
Melun vaikutus ... 16
TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 16
Käyttötarkkailu ... 16
Päästötarkkailu ... 16
Vaikutustarkkailu... 17
Raportointi... 18
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN ... 18
Työmaan paloturvallisuus ... 18
Muut riskit ja häiriötilanteet ... 19
Ympäristövahinkovakuutus ... 19
ESITETYT MUUT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET ... 19
Kalatalousvelvoitteet ja korvaukset... 19
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 20
Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 20
Lausunnot ... 20
Muistutukset... 22
Hakijan kuuleminen ja vastine ... 25
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 28
KÄSITTELYRATKAISU... 28
YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 28
TÄYTÄNTÖÖNPANORATKAISU ... 29
LUPAMÄÄRÄYKSET ... 29
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 29
Päästöt vesiin ... 29
Päästöt ilmaan ... 30
Melu ja tärinä ... 30
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen ... 30
Varastointi... 30
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 30
Toiminnan lopettaminen ... 30
Tarkkailu- ja raportointimääräykset... 31
Kalatalousmääräys ... 31
OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE... 31
RATKAISUN PERUSTELUT... 31
Käsittelyratkaisun perustelut ... 31
Lupaharkinnan perusteet ... 32
Luvan myöntämisen edellytykset ... 32
Täytäntöönpanoratkaisun perustelut... 32
Lupamääräysten perustelut ... 33
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 33
Tarkkailu- ja raportointimääräykset... 34
Kalatalousmääräys ... 34
VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATI- MUKSIIN ... 35
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 38
Päätöksen voimassaolo ... 38
Lupamääräysten tarkistaminen... 38
Korvattavat päätökset ... 39
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 39
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 39
Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus ... 39
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 39
KÄSITTELYMAKSU ... 39
Ratkaisu ... 39
Perustelut... 40
Oikeusohje ... 40
MUUTOKSENHAKU ... 41
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Kurenluiannevan turvetuotantoalue sijaitsee Piippolan kunnan Leskelän ja Piippolan kylissä noin 7 kilometriä Piippolasta lounaaseen ja 15 kilometriä Pulkkilasta etelään Siikajoen vesistöalueella.
HAKEMUS
Vapo Oy on hakenut toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa turpeen nostoon Kurenluiannevan turvetuotantoalueelta ja vesien johtamiseen vesis- töön. Tarkoitus on jatkaa jyrsinpolttoturpeen tuotantoa 177,1 ha:n laajuisella turvetuotantoalueella ja ottaa tuotantoon lisäalue, jonka sarkapinta-ala on 10,2 ha. Tuotantoalueen vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta Haaraojaan ja edelleen Ruonasenojan kautta Lamujokeen.
Hakija on lisäksi pyytänyt ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaista lupaa toi- minnan aloittamiseen 10,2 ha:n laajennusalueella ennen lupapäätöksen lain- voimaiseksi tulemista sekä 1 000 euron pankkitakauksen tai muun hyväksyt- tävän vakuuden asettamista siltä varalta, että lupapäätös myöhemmin kumot- taisiin tai muutettaisiin.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuo- tannolla ja siihen liittyvällä ojituksella on oltava ympäristölupa, jos tuotanto- alue on yli 10 ha.
Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 5 §:n 2 mo- mentin mukaan ympäristölupaa on haettava koko toimintaan, jos aiemmin myönnetyssä luvassa on määrätty luvan tarkistamisesta määräajassa. Vesioi- keuden 14.12.1995 antamassa, mm. Kurenluiannevan turvetuotantoaluetta koskevassa päätöksessä Vapo Oy on velvoitettu lupaehtojen tarkistamisha- kemuksen tekemiseen 31.12.2002 mennessä.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympäris- tölupavirasto ratkaisee turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskevan asi- an, jos tuotantoalue on yli 10 ha.
ASIAN VIREILLETULO
Hakemus on toimitettu ympäristölupavirastoon 16.12.2002.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Pohjois-Suomen vesioikeuden päätös 14.12.1995 nro 66/95/2 ja vesiylioikeu- den päätös 20.11.1996 nro 176/1996
Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätös 30.6.2000 nro 33/00/2 ja Vaa- san hallinto-oikeuden päätös 29.8.2001 nro 01/0084/4. Korkein hallinto- oikeus on 20.5.2003 antamallaan päätöksellä hylännyt valituslupahakemuk- sen Siikajoen pääuomaa koskevassa asiassa.
Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätös 18.12.2000 nro 64/00/2 ja Vaasan hallinto-oikeuden päätös 25.2.2002 nro 02/0047/3
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto 26.5.1999
Hakija on tehnyt seuraavia tiloja koskevat vuokrasopimukset: 603-402-2-77, 603-402-4-129, 603-402-7-21, 603-402-22-2, 603-402-29-6, 603-403-26-5, 603-403-30-11, 603-403-34-1 ja 603-403-34-19.
Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksessa (2003) Kurenluianneva on osoitettu tuotannossa olevaksi turvesuoksi.
TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ
Ympäristön tila
Alueen hydrologia ja geologia
Kurenluianneva sijoittuu Siikajoen vesistöalueen (57) Lamujoen alueelle (57.06), tarkemmin Ruonasenojan lähialueelle (57.067).
Yhtyessään Ruonasenojaan Haaraojan valuma-alue on 6,8 km2, josta Kuren- luijannevan turvetuotantoalueen pinta-ala (noin 190 ha) on 28 %. Ruo- nasenojan valuma-alue sen yhtyessä Lamujokeen on 66 km2. Lamujoen va- luma-alue Jylhänrannalla on 979 km2 ja Ruonasenojan yhtymäkohdassa noin 480 km2. Jylhänrannalla Lamujoen vedet ja Uljuan altaalta tulevat Siikajoen vedet yhtyvät.
Haaraojan pituus Kurenluijannevan tuotantoalueen reunalta Ruonasenojaan on noin 2,5 km. Tuotantoalueiden lisäksi Haaraojan valuma-alueeseen kuuluu soita ja metsiä, joista valtaosa on ojittamattomia. Ainoastaan aivan Haaraojan alaosalla on peltoa, asutusta ei ole lainkaan. Ruonasenojan varrella Haara- ojan kohdalta Lamujokeen saakka on muutama asuinrakennus ja hieman pel- toja. Muutoin Ruonasenojan valuma-alue on lähinnä ojitettua suota ja metsää.
Haaraojan ja Ruonasenojan virtaamia voidaan arvioida Jylhänrannan valuma- alueen vertailujakson 1976–2001 valuman perusteella. Jylhänrannan valuma- arvot ja niiden perusteella lasketut Haaraojan ja Ruonasenojan virtaamat eri jaksoilla ovat seuraavat:
Jylhänranta Haaraoja Ruonastenoja
l/s km2 l/s l/s
Mq 8,9 60 585
Hq 160,4 1 091 10 584
Nq 0,8 5,6 54
Mq (kesä–
syys)
6,6 45 434
Hq (kesä–syys) 24,5 167 1 618
Nq (kesä–syys) 1,4 9,6 93 Alueen luonnon tila ja rakennettu ympäristö
Kurenluiannevan alue on sarkaojitettu ja kuivatettu turvetuotantoa varten lu- kuun ottamatta noin 10 ha:n suuruista lisäaluetta. Kesällä 2002 tuotantokun- toista aluetta oli noin 155 ha. Lohko 3 on parhaillaan kunnostettavana turve- tuotantoa varten ja se on tarkoitus ottaa tuotantoon vuonna 2004.
Lähiympäristö on lähinnä metsämaata sekä metsäojitettua suota. Lähialueella ei ole rakennuksia.
Vesistön tila ja käyttökelpoisuus
Vedenlaatua on tarkkailtu Ruonasenojan suulla vuodesta 1985 lähtien. Siika- joen vesistöalueella vuodesta 1998 lähtien voimassa olevassa tarkkailuohjel- massa vuorottelevat intensiivisen tarkkailun ja alueellisen tarkkailun vuodet.
Ruonasenojan vedenlaatua on tarkkailtu ainoastaan alueellisen tarkkailun vuonna 2000. Ennen vuotta 1998 Ruonasenojan vedenlaadun tarkkailu oli vuosittaista.
Lamujoen vedenlaatua ja laajemmin Siikajoen pääuoman vedenlaatua on tar- kasteltu turvetuotantoalueiden lupakäsittelyä varten laaditussa koko Siikajoen vesistöalueen kattavassa vedenlaadun yleiskatsauksessa.
Ruonasenoja
Vuoden 2000 tarkkailutulosten perusteella Ruonasenojan vedenlaatu on ve- sistöjen yleisluokituksen mukaan huono. Vesi on tummaa, humuspitoista ja ravinteikasta. Fosforipitoisuudet ovat korkeita, myös rautaa ja kiintoainetta on vedessä runsaasti ja vesi on sameaa. Ruonasenojan vedenlaatu on selvästi heikompi kuin Lamujoen pääuomassa.
Ruonasenojan happitilanne on yleensä ollut tyydyttävä tai välttävä, mutta tal- vella 1987 happitilanne oli huono. Happitilanne parani 1990-luvun puoliväliin mennessä, mutta sen jälkeen tilanne on taas huonontunut. Veden pH oli al- haisimmillaan heinäkuussa 1996 (5,4) ja korkeimmillaan maaliskuussa 1993.
Sähkönjohtavuus on ollut 3,1–20 mS/m. Ruonasenojan vesi on väriltään tum- maa ja erityisen tummaa se on ollut kesällä 1996. Ruonasenojan veden tum- ma väri johtuu humuksen suuresta määrästä sekä korkeasta rautapitoisuu- desta. Kesällä 1996 heinäkuussa CODMn (58 µg/l) ja elokuussa rautapitoisuus (10 mg/l) olivat koholla, vaikka niiden kesän keskiarvot olivatkin tavanomaista tasoa. Rautapitoisuus on yleensä ollut 1,6–10 mg/l, keskimäärin noin 5 mg/l.
Sekä kesän että talven CODMn on alentunut 1980-luvun lopulta. Väriluvussa muutos ei näy yhtä selkeänä.
Ruonasenojan vesi on ollut erittäin runsasravinteista ja epäorgaanisista ravin- teista etenkin fosfaattifosforin osuus kokonaisfosforista on ollut suuri. Fosfori- pitoisuudet ovat nousseet ajanjaksolla 1985–2000, mutta vuosien väliset vaih-
telut ovat olleet suuria. Typpipitoisuudessa muutokset ovat olleet vähäisem- piä, joskin lievä laskusuuntaus on tarkastelujaksolla havaittavissa. Kiinto- ainepitoisuudet ovat olleet 1,2–52 mg/l. Vuoden 2000 heinäkuussa kiinto- ainepitoisuus oli tarkastelujakson korkein (52 mg/l), mikä nosti huomattavasti myös kesän keskiarvoa.
Siikajoki ja Lamujoki
Sekä Siikajoen pääuoman että Lamujoen vesi on väriltään tummaa, humuspi- toista ja runsasravinteista. Uusimman ympäristöviranomaisten tekemän vuo- sien 1994–1997 vedenlaatutietoihin perustuvan vesistöjen yleisen käyttökel- poisuusluokituksen mukaan pääosa Siikajoen vesistöalueesta kuuluu luok- kaan "välttävä". Lamujoki Kortteisen alapuolelta Ristisenojalle saakka sekä Pyhännänjoki ja Siikajoen pääuoma Pyhännänjoen yläpuolella kuuluvat luok- kaan "tyydyttävä" ja Lamujoki Kortteisen yläpuolella luokkaan "hyvä". Muista sivu-uomista Kärsämänjoki Mankilanjärven yläpuolella kuuluu luokkaan "tyy- dyttävä".
Pohjaveden tila
Lähin pohjavesialue on noin 2 km tuotantoalueen eteläpuolella sijaitseva Te- linkankaan (11617007) III-luokan pohjavesialue.
Melutilanne ja liikenne
Liikenne työmaateillä on pääasiassa turvetuotantoon liittyvää. Hakemuksessa ei ole selostettu alueen muuta liikennettä. Kurenluiannevan läheisyydessä tai suolle johtavien teiden varressa ei ole asutusta, joten alueella ei liene paljon liikennettä.
Muut kuormittavat toiminnat
Hakemukseen on liitetty arvio koko turvetuotannon vaikutuksista Siikajoen vesistöalueella. Selvityksestä käy ilmi, että koko Siikajoen vesistöalueella on tai on suunnitteilla yhteensä 34 turvetuotantoaluetta. Lamujoen alueelle laske- taan vesiä lisäksi osalta Konnunsuota, Piipsannevaa ja Kivinevaa sekä Jou- tennevalta ja Jyletnevalta. Lisäksi Jylenneva on tarkoitus ottaa turvetuotan- toon.
Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia
Luonnonsuojelualueet ja muut luontokohteet
Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita. Lähin suoje- lualue on yli 9 km kaakkoon sijaitseva Natura-alue Pellikaisenneva (FI1103600).
Asutus ja muu rakennettu ympäristö
Kurenluiannevan läheisyydessä tai suolle johtavien teiden varressa ei sijaitse asutusta eikä myöskään turpeen kuljetuksiin käytettävien teiden risteyksessä valtatien E 75 varressa. Lähimpään asutuskeskittymään on matkaa 5–6 kilo- metriä ja lähimpään asutukseen noin 3 kilometriä. Kuljetusreitillä lähin asutus
sijaitsee vasta Leskelän kylässä, yli 3 kilometriä suotien risteyksestä pohjoi- seen.
Haaraojan varrella ei ole asutusta eikä sillä muutoinkaan ole virkistyskäyttöar- voa. Ruonasenojan varrella on muutamia asuttuja tiloja sekä peltoa. Lamujo- ella ei sijaitse erityisiä virkistyskäyttökohteita, sen sijaan Lamujoen varressa on runsaasti loma-asutusta.
Alueen kalatalous
Lamujoella on tehty kalastustiedustelu vuonna 2000 Ruonasenojalta lähtien jokisuulle. Tiedustelu kohdistui kaikkien rantatilojen omistajiin. Rakennettujen rantatilojen omistajista kalasti 44 % eli yhteensä 71 taloutta. Kalastus tapahtui pääasiassa verkoilla, katiskoilla, heittovavoilla ja mato-ongilla. Verkkokalas- tusta harjoitettiin lähinnä alkukesällä touko–kesäkuussa.
Kokonaissaalis Lamujoella vuonna 2000 oli noin 1 350 kg, mistä haukea oli 37 %, särkeä 24 %, lahnaa 12 %, ahventa 11 % sekä kirjolohta 10 %. Muita kalalajeja saatiin vähän. Talouskohtainen saalis oli 19 kg. Todellisuudessa kokonaissaalis on esitettyä suurempi, sillä Lamujoella kalastaa myös jokivar- ren ulkopuolisia kalastajia ainakin heittovavoilla. Heillä kalastus painottuu kos- kialueille istutetun pyyntikokoisen kirjolohen ja taimenen sekä harjuksen pyyn- tiin.
Kalastusta haittaavina tekijöinä kyselyssä mainittiin kalojen makuvirheet sekä pyydysten likaantuminen.
Lamujoen kalastoon kuuluvat ainakin hauki, ahven, lahna, kirjolohi, taimen, harjus, made, särki, säyne ja kiiski. Lamujoen koskikalastoon on kuulunut pääasiassa kivennuoliainen, kivisimppu, särki, made, ahven ja harjus. Koski- alueilla on esiintynyt satunnaisesti myös taimenta, salakkaa, mutua ja kiiskeä.
Lamujokeen on istutettu viime vuosina kirjolohta, taimenta, puronieriää, har- justa ja rapua.
Lamujoella on nykyisin istutuksista peräisin oleva pyyntivahva rapukanta Laakkolan alapuolisella Lamujoella sekä ainakin paikoin Laakkolan yläpuolel- la Piippolan kunnan alueella Kortteiselle asti.
TOIMINTA
Yleiskuvaus toiminnasta ja sen laajuudesta
Kurenluiannevan alue on sarkaojitettu ja kuivatettu turvetuotantoa varten lu- kuun ottamatta 10,2 ha:n suuruista lisäaluetta. Tuotantokelpoista pinta-alaa on yhteensä 187,3 ha, josta auma-alueita on 8,7 ha. Lisäalue on tarkoitus ojit- taa ja kunnostaa turvetuotantoa varten siten, että se olisi mahdollista liittää lohkoon 2 ja tuottaa yhtäaikaisesti jo käytössä olevien sarkojen kanssa.
Nykyistä tuotantopinta-alaa poistetaan vuodesta 2004 lähtien vuosittain turve- tuotantokäytöstä hyödynnettävissä olevan turvekerroksen loppumisen vuoksi.
Turvetuotannon Kurenluiannevan alueella arvioidaan loppuvan kokonaisuu- dessaan vuosien 2013–2015 tienoilla.
Tuotteet ja tuotanto
Keskimääräinen vuosituotanto alueella on nykyisellä tuotantopinta-alalla noin 70 000 m3 jyrsinpolttoturvetta sekä vähäisiä määriä ympäristöturvetta. Tuotan- tomääriä pienentää jonkin verran osalla alueesta turpeen tavallista korkeampi rauta- ja tuhkapitoisuus, mikä rajoittaa turpeen käyttömahdollisuuksia.
Kurenluiannevalla tuotettu jyrsinpolttoturve toimitetaan pääasiassa Ouluun.
Muu kuin polttoturve toimitetaan lähikuntien ympäristö- ja kuiviketurveasiak- kaille.
Tuotantomenetelmät ja -vaiheet
Tuotantomenetelmänä käytetään Haku-menetelmää. Tuotantoon kuuluu tur- peen irrottaminen suon pinnasta, tuotteen kuivatus, keräily ja varastointi au- moihin.
Turpeen tuotantokausi on vuosittain toukokuusta syyskuun alkuun, millä ajalla aktiivisia tuotantotöitä on noin 40–60 vuorokautta keskittyen alku- ja keskike- sän poutajaksoihin. Tuotantokaudella töitä tehdään sääolojen salliessa ympä- rivuorokautisesti.
Poltto- ja voiteluaineet
Tuotannossa käytetään joko diesel tai -polttoöljyä. Koneiden voiteluun tarvi- taan lisäksi moottoriöljyjä ja vaseliineja. Polttoaineiden vuosittainen kulutus on noin 36 000 litraa ja voiteluaineita kuluu vastaavasti noin 280 litraa tuotanto- kaudessa. Poltto- ja voiteluaineet varastoidaan paloviranomaisten vuosittain hyväksymissä säiliöissä ja paikoissa. Palavien nesteiden varastointipaikat merkitään vuosittain päivitettäviin turvallisuussuunnitelmiin.
Kurenluiannevan työmaalla ei ole käytössä hakijan omistamia polttoainesäili- öitä, vaan polttoainehuolto hoidetaan kulloisenkin tuotanto- ja kunnostusura- koitsijan omilla siirrettävillä säiliöillä, jotka säilytetään työmaalla yllä mainituis- sa paloviranomaisten hyväksymissä paikoissa. Säiliöt ovat kooltaan 1 000–
5 000 litraa.
Työmaan vesienkäsittelyrakenteisiin kuuluu kaksi dieselkäyttöistä pumppaa- moa. Molemmilla pumppaamoilla on 1 000 litran polttoainesäiliö, joka sijaitsee pumppaamon välittömässä läheisyydessä.
Alueella ei turvetuotantotoiminnassa tai muutoin käytetä muita ympäristölle tai terveydelle vaarallisia aineita.
Liikennejärjestelyt
Työmaan liikennejärjestelyt
Tuotantoalueelle on kaksi tieyhteyttä. Toinen on suoraan suon pohjoisosasta valtatielle E 75 ja toinen suon eteläosasta Hämeenahon metsäautotien kautta niin ikään valtatielle E 75. Turvekuljetuksissa käytetään molempia tieyhteyk- siä, joskin kuljetukset painottuvat tällä hetkellä eteläiselle tielle. Valtatiellä E 75 kuljetukset suuntautuvat sekä Haapaveden että Oulun suuntaan.
Työmaaliikenne
Kurenluiannevan turve toimitetaan käyttäjille pääosin kesäkaudella (touko–
syyskuu) ns. suoratoimituksina. Toimituksia voi olla myös talvisin, jolloin ne keskittyvät muutamaan yhtenäiseen jaksoon.
Turpeen toimittamiseen käytetään perävaunullisia rekka-autoja ja lastaukseen pyörä- tai kauhakuormaajaa. Muutoin tuotantotoiminta aiheuttaa lähinnä vä- häistä henkilöautoliikennettä. Tuotantoon käytettäviä koneita siirretään tuo- tantoalueen ulkopuolisilla teillä vain muutamia kertoja vuodessa.
Jälkihoito ja -käyttö
Kurenluiannevalla ei vielä ole poistettu pinta-alaa tuotannosta turvekerroksen loppumisen vuoksi. Arvioiden mukaan pinta-alaa poistetaan tuotannosta vuo- sittain 10–20 ha vuodesta 2004 lähtien. Vuonna 2010 on arvion mukaan tuo- tannossa enää noin 20 ha nykyistä tuotantoalaa sekä noin 10 ha:n suuruinen lisäalue, jolle nyt haetaan ensimmäisen kerran lupaa.
Tuotannosta poistettavilla aloilla suopohja siistitään siten, että alueelle ei jää roskia, jätteitä eikä tarpeettomia kantokasoja tai koneita. Tuotetut turvevarat poistetaan alueelta ja auma-alueet siistitään ja tasataan siten, että niistä ei jää maisemaan haittaa. Koska alueen vesienkäsittely perustuu pumppauk- seen, tultaneen tuotannosta poistettavat alat sopivina kokonaisuuksina oh- jaamaan pumppauksen ja siten todennäköisesti myös pintavalutuksen ohi.
Suunnitelmat vesienkäsittelyn muutoksista esitetään alueelliselle ympäristö- keskukselle ennen niiden toteuttamista maastossa.
Niillä tuotannosta poistettavilla aloilla, jotka kuivavat luontaisesti gravitaatiolla, todennäköisin tuleva maankäyttömuoto on joko peltoviljely tai metsittäminen, jotka molemmat vaativat myös kuivatuksen varmistamista sekä maanpinnan muokkausta. Alueet siirretään uuden maankäytön piiriin sopivina kokonai- suuksina, esimerkiksi kokonaisina lohkoina.
Siistimistoimien jälkeen vuokra-alueet luovutetaan takaisin maanomistajille maanvuokrasopimusten mukaisessa kunnossa. Lopullisen päätöksen aluei- den uudesta käytöstä tekee maanomistaja.
Hakija pitää omistuksessaan olevien tuotannosta poistettujen alueiden ve- siensuojelurakenteet kunnossa tarpeen mukaan vielä noin kahden vuoden ajan sen jälkeen, kun niille on lopetettu turvetuotannossa olevien alueiden ve- sien johtaminen kokonaisuudessaan. Sen sijaan pumppaukseen perustuvaa vesienkäsittelyä ei pääsääntöisesti jatketa enää turvetuotantotoiminnan päät- tymisen jälkeen. Kunnossapidon toteutus ja kesto määräytyvät tarpeen mu- kaan huomioon ottaen poistuma-alueiden sen hetkinen käyttö. Tämän jälkei- nen vesiensuojelurakenteiden käyttö ja kunnossapito määräytyvät kulloisen- kin maankäyttömuodon sen hetkisten määräysten ja suositusten mukaisesti.
Kurenluiannevalla tullee tuotannon päättymisen jälkeen olemaan myös aluei- ta, joita ei voida turvetuotannon päättymisen jälkeen kuivattaa viljelykäyttöön sopiviksi luontaisesti ilman vesien pumppausta tai suurien kuivatuskanavien kaivamista. Näiden alueiden turvetuotannon jälkeinen käyttömuoto tullaan rat- kaisemaan tapauskohtaisesti maanomistus huomioon ottaen. Hakijan omis- tuksessa olevilla alueilla lienee todennäköisin vaihtoehto alueiden uudelleen soistaminen.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)
Kurenluiannevan vesienkäsittely perustuu koko sulan veden ajan pintavalu- tukseen ja talvisin laskeuttamismenetelmiin. Hakija on esittänyt lupaehtojen mukaisina vesienkäsittelyn tehostamistoimina jo nykyisellä lupakaudella to- teutettuja toimenpiteitä. Hakijan mukaan nykyiset vesienkäsittelymenetelmät vastaavat tämän päivän tietämyksen mukaan Kurenluiannevan olosuhteissa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT).
Kurenluiannevan jätehuolto on järjestetty jätelainsäädännön edellyttämällä ta- valla. Jätteet säilytetään asianmukaisesti ennen niiden kaatopaikalle tai jatko- käsittelyyn toimittamista ja jätemääristä pidetään kirjaa. Polttoöljyjen sekä jä- teöljyjen varastointi pyritään järjestämään niin, että minimoidaan riskit öljyn joutumisesta maaperään.
Tuotantoalueella työskenteleville annetaan säännöllisesti koulutusta ja opas- tusta ympäristönsuojelurakenteiden hoidosta, ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavista työtavoista sekä toiminnasta poikkeustilanteissa.
Hakijan arvion mukaan Kurenluiannevan toiminnassa sovelletaan kaikilta osil- taan vesienkäsittely, pöly- ja meluhaitat, jätteiden käsittely sekä liikenne huo- mioon ottaen parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) sekä ympäristön kan- nalta parasta käytäntöä (BEP).
Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä
Vapo Oy Energia Pohjois-Suomen tulosyksiköllä on ISO 14001-standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. Järjestelmä on otettu käyt- töön vuoden 1998 alussa ja sertifioitu syksyllä 2001.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN
Päästöt pintavesiin
Vesiensuojeluratkaisut ja -rakenteet
Tuotantopinta-ala auma-alueineen on yhteensä 187,3 ha. Tuotantoalueen kaikki lohkot on varustettu sarkaojarakentein eli lietteenpidättimillä ja niiden yläpuolelle kaivetuilla lietesyvennyksillä. Koko tuotantoalue on eristysojitettu.
Tuotantoalueen vedet johdetaan koko hankealueelta sulan veden aikana tou- kokuulta syys–lokakuulle pumppaamalla kahdelle pintavalutuskentälle. Vuon- na 2002 pumppaus oli käynnissä 6.5.–2.10. Pintavalutuskentälle 1 johdetaan lohkojen 1–4 ja pintavalutuskentälle 2 lohkojen 5–6 vedet. Talvikaudella, kun pumppausta ei voida veden jäätymisen vuoksi suorittaa, alueen vedet käsitel- lään laskeuttamiseen perustuvien tekniikoiden avulla yhteensä viiden laskeu- tusaltaan avulla. Kaikki vedet johdetaan vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen Haaraojaan, jota pitkin vedet laskevat noin 2,5 kilometrin päässä Ruo- nasenojaan ja edelleen Lamujokeen. Suunnitellulta lisäalueelta vedet johde- taan edellä olevan mukaisesti heti kuntoonpanovaiheesta lähtien.
Hakija on esittänyt vesienjohtamisluvan lupaehdon mukaisena vesienkäsitte- lyn tehostamissuunnitelmana jo toteutettua koko tuotantoalueen vesien käsit- telyä sulan veden ajan vähintään toukokuusta syyskuuhun pintavalutuksella.
Lupaehdon mukainen vesienkäsittelyn parantaminen on siten suunniteltu määrättyyn vuoteen 2002 mennessä ja myös toteutettu siten, että se on ollut käytössä jo vuodesta 2001 lähtien.
Toimenpiteet mataloituneilla tuotantokentillä
Tuotantokenttien madaltuessa voidaan osalla aluetta joutua tilanteeseen, jos- sa sarkaojarakenteita ei enää voida sijoittaa turpeeseen. Lietesyvennysten ja sarkaojien kaivamistarve ratkaistaan tällöin aina tapauskohtaisesti. Mikäli riit- tävä kuivatus saadaan muutoin aikaan, ei rakenteita pääsääntöisesti kaiveta kivennäismaahan ulottuviksi.
Kurenluiannevalla on alueen edelleen kuivattamiseksi jouduttu tekemään ns.
matalakenttäojituksia, joissa ojia on osittain syvennetty kivennäismaahan ulot- tuviksi. Matalakenttäojitukset on aloitettu syksyllä 2002 ja ne saadaan val- miiksi kevääseen 2003 mennessä.
Vesiin joutuvien päästöjen määrä ja laatu
Kurenluianneva ei ole ollut lupakautena Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuo- tantosoiden tarkkailussa kuormitustarkkailusuona. Vuonna 1997 Kurenluian- neva oli erityistarkkailusuona, jolloin Kurenluiannevalla mitattiin virtaamia. Tu- levan kuormituksen arvio perustuu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen turvetuotannon tarkkailun tuloksiin vuosilta 1999–2001.
Kurenluiannevan kuormitus on vuosien 1994–2001 tuotantokausilta (touko–
syyskuu) ollut keskimäärin bruttoarvoina 23 kg/d kiintoainetta, 54 kg/d CODMn,
0,16 kg/d fosforia ja 2,9 kg/d typpeä ja nettoarvoina 48 kg/d kiintoainetta, 37 kg/d CODMn, 0,11 kg/d fosforia ja 4,6 kg/d typpeä.
Tuotantokauden keskimääräinen bruttokuormitus Kurenluiannevalta on arvion mukaan 7,5 kg/d kiintoainetta, 56 kg/d CODMn, 0,08 kg/d fosforia ja 1,9 kg/d typpeä ja nettokuormitus 0,3 kg/d kiintoainetta, 12 kg/d CODMn, 0,02 kg/d fos- foria ja 0,8 kg/d typpeä. Kurenluiannevan tuotantopinta-alaksi on laskelmissa oletettu 190 ha, eli arvio sisältää myös 10,2 ha:n suuruisen lisäalueen tuotan- tovaiheen aikaisen kuormituksen. Kuormitusarviossa vesiensuojelun on ole- tettu olevan sulan maan aikana pintavalutus ja talvisin laskeutusaltaat.
Suunnitellun 10,2 ha:n suuruisen lisäalueen kuntoonpanovaiheen aikaisen nettokuormituksen on arvioitu olevan 0,42 kg/d kiintoainetta, 1,5 kg/d CODMn, 0,002 kg/d fosforia ja 1,3 kg/d typpeä Lisäalueen ollessa kuntoonpanossa on tuotantovaiheen kuormitus noin 5 % pienempi.
Vuositasolla nettokuormituksen on arvioitu olevan noin 4 184 kg/a kiintoainet- ta, 2 256 kg/a CODMn, 13 kg/a fosforia ja 714 kg/a typpeä.
Päästöt maaperään ja pohjaveteen
Turvetuotantotoiminta ei normaalitilanteessa aiheuta päästöjä maaperään ei- kä maaperän saastumisvaaraa. Poltto- ja voiteluaineiden käyttö sekä jätteiden keräys- ja lyhytaikainen säilytys työmaa-alueella voivat aiheuttaa poikkeusta- pauksissa, lähinnä säilytysastioiden rikkoontumisen vuoksi, vuotoja maape- rään.
Turvetuotanto ei normaalitilanteessa aiheuta päästöjä pohjavesiin. Kurenlui- annevan turvetuotanto ei aiheuta myöskään poikkeustilanteissa erityistä vaa-
raa päästöistä pohjaveteen, koska tuotanto-alueella kerrallaan säilytettävät polttoainemäärät ovat suhteellisen pieniä ja turveperäinen maa johtaa huo- nosti nesteitä, jolloin mahdolliset vuodotkin rajoittuvat pienelle alueelle ja ovat helposti puhdistettavissa.
Päästöt ilmaan
Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa energiakäyttöön tarkoitetun jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Tuotetun turpeen laatu vaikuttaa pölyävyyteen; mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Myös sääolosuhteet, etenkin tuulen voimakkuus ja suunta vaikuttavat pölyämiseen ja pölyn leviämiseen. Tuulen nopeuden ylittä- essä 10 m/s tuotanto keskeytetään lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttaa myös asutuksen tai vesistön läheisyys, maaston muodot sekä suojaavan puuston esiintyminen.
Liikenne voi aiheuttaa satunnaisesti pölyämistä. Rekkojen ulkopuolelle lasta- uksen yhteydessä jäänyt turve karisee yleensä lähes kokonaan pois jo ennen yleiselle tielle tuloa. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi.
Kurenluiannevan tuotannosta tai liikenteestä voi ajoittain aiheutua pölyämistä, joka voi levitä haitallisessa määrin myös tuotantoalueen ulkopuolelle tutkimus- ten perusteella noin 500 metrin etäisyydelle pölylähteestä.
Melu ja tärinä
Asutuksen etäisyys tuotantoalueesta huomioon ottaen häiritsevien tai ohjear- vot ylittävien meluhaittojen aiheutuminen asutukselle ei ole todennäköistä.
Turvekuljetuksista voi aiheutua ajoittain lisääntynyttä liikennemelua. Koska lähiasutus sijaitsee vilkkaan päätien (E 75) varressa, ei turvekuljetuksiin käy- tettävien rekka-autojen liikennöinti erityisesti lisää alueen melumäärää.
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen
Jätteiden määrä ja laatu
Toiminnassa syntyy vuosittain 500 kg sekajätettä sekä noin 100 l jäteöljyä ja 20 kg muita öljyisiä jätteitä.
Jätteiden kerääminen, kuljetus ja käsittelypaikat
Työmaan tukikohta-alueella on jätteiden keräilyä varten ns. jätekontti, johon on järjestetty keräysastiat erilaatuisille jätteille. Jäteöljyt ja muut öljyiset jätteet toimitetaan työmaalta Ekokem Oy:lle. Työmaalle on laadittu jätehuoltosuunni- telma, jota päivitetään tarpeen mukaan vuosittain. Suunnitelmasta ilmenee jätteiden poiskuljettamisesta vastaavat tahot sekä keräysastioiden tyhjennys- välit. Kurenluiannevan jäteastioiden tyhjentämisestä vastaa alueen tuotan- tourakoitsija.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin
Kurenluiannevan tuotannon jatkaminen ei aiheuta olennaisia muutoksia mai- semaan.
Kurenluiannevan välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualuei- ta. Toiminnan harjoittamisella ei aiheuteta sellaisia ympäristövaikutuksia, jot- ka olisivat kiellettyjä luonnonsuojelulailla tai sen nojalla annetuilla määräyksil- lä, tai erityistä luonnonolosuhteiden vaarantumista.
Vaikutukset pintavesiin ja niiden käyttöön
Kurenluiannevan turvetuotantoalueen kuormituksen vaikutuksia on arvioitu laimenemissuhteen perusteella Haaraojan ja Ruonasenojan suulla sekä La- mujoessa Ruonasenojan alapuolella. Pitoisuuslisät on laskettu kesän keskivir- taamatilanteessa sekä ali- ja ylivirtaamakaudella.
Kurenluianneva muodostaa merkittävän osan Haaraojan valuma-alueesta.
Turvetuotannon aiheuttamat pitoisuusmuutokset virtaamaltaan vähäiseen ojaan ovat selvät.
Pitoisuusmuutokset Ruonasenojan alaosalla ovat laimentumisesta johtuen selvästi vähäisemmät kuin Haaraojassa. Kiintoaineen pitoisuuslisät ovat hyvin vähäisiä ja CODMn:n muutokset enimmillään 2,3 mg/l. Fosforipitoisuuden muutokset ovat 0,6–3,1 µg/l ja typpipitoisuuden muutokset 23–71 µg/l. Lamu- joessa pitoisuuslisät ovat selvästi vähäisemmät kuin Ruonasenojan suulla.
Haaraojan vedenlaatua ei ole tarkkailtu, joten Kurenluiannevan turvetuotan- non kuormituksen aiheuttamien pitoisuusmuutosten merkitystä ei voida arvi- oida. Haaraoja on pieni suo-oja, jonka tyyppisissä ojissa vesi on yleensä tum- maa, humuspitoista ja ravinteikasta.
Ruonasenojan heikko vedenlaatu huomioon ottaen hankkeen aiheuttamat kiintoaine- ja CODMn -lisäykset ovat niin vähäisiä, ettei niillä ole sanottavaa vaikutusta Ruonasenojan vedenlaatuun. Myös fosforipitoisuuden lisäys on suhteellisen vähäinen. Typpipitoisuuden lisäys on sen sijaan ollut vuoteen 2001 asti hieman suurempi. Vuodesta 2002 lähtien myös typen lisäys on pin- tavalutuksen käyttöönoton myötä selvästi vähäisempi, millä voi jatkossa olla myös vähäinen parantava vaikutus Ruonasenojan vedenlaatuun, ellei valu- ma-alueen muussa maankäytössä aiheudu vastakkaisia muutoksia. Ruo- nasenojan vesi olisi tummaa, humuspitoista ja ravinteikasta ilman Kurenluian- nevan kuormitustakin.
Lamujoessa Ruonasenojan alapuolella Kurenluiannevan aiheuttamat kiintoai- neen, CODMn:n ja fosforin muutokset ovat niin vähäisiä, ettei niitä analyytti- sesti voida havaita. Typpipitoisuuden lisäys (3–10 µg/l) Lamujoessa on noin 0,6–2,0 % kesän keskimääräisestä typpipitoisuudesta. Nyt esitetty arvio typ- pipitoisuuden lisääntymisestä Lamujoessa Ruonasenojan kohdalla on merkit- tävästi vähäisempi kuin aikaisemmassa lupahakemuksessa esitetty arvio (13–
80 µg/l).
Lisäalueen kuntoonpanon aiheuttamat vesistövaikutukset tulevat olemaan vähäisiä pienestä pinta-alasta ja päästöistä johtuen.
Haaraojalla ja Ruonasenojalla ei ole virkistyskäyttöarvoa. Lamujoella vesistön virkistyskäyttöä haittaa lähinnä rehevöityminen, jota Kurenluiannevankin ai- heuttama kuormitus osaltaan ylläpitää. Kurenluiannevan osuus tästä haitasta on kuitenkin hyvin pieni ja sitä on mahdotonta erottaa muusta samansuuntai- sesti vaikuttavasta kuormituksesta. Kurenluiannevan toiminta ei siten aiheuta Lamujoen rantatiloille korvattavaa virkistyskäyttöhaittaa, mikä on todettu myös ympäristölupaviraston katselmustoimituksen perusteella 18.12.2000 anta- massa päätöksessä.
Vaikutus kalatalouteen
Lamujoen lisääntyvä kalasto koostuu pääasiassa vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista kuten hauki, ahven, lahna ja särki, joiden kantoihin hankkeen suorat haitalliset vaikutukset ovat vähäisiä.
Kevätkutuisista kalalajeista vedenlaadun suhteen vaateliain on harjus, jonka kannat ovat Lamujoen vesistöalueella taantuneet. Harjus kuitenkin lisääntyy edelleen luontaisesti koko Lamujoen alueella. Turvetuotannon vesistövaiku- tusten on todettu huonontavan ainakin lohensukuisten kalalajien menestymis- tä kuormitetussa vesistössä.
Suo- ja metsäojituksista tulevat valumavedet voivat haitata rapuja lähinnä tuk- kimalla niiden hienojakoisia kiduksia sekä liettämällä suojakoloja. Lamujoella turvetuotannon kuormitus on osaltaan heikentänyt vedenlaatua, mutta se ei ole kuitenkaan estänyt istutuksista peräisin olevan rapukannan elpymistä pyyntivahvaksi 1980-luvun lopulla.
Kurenluiannevan aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus vaikuttaa osal- taan Lamujoen vedenlaatuun. Lamujoen lisääntyvän kuormituksen kalatalou- delliset haitat näkyvät selvimmin erilaisina kalastukseen ja kalojen käyttökel- poisuuteen liittyvinä haittoina kuten muun muassa veden tummuus, pyydysten likaantuminen, kalojen makuvirheet ja pohjan liettyminen. Näitä haittoja on esiintynyt Lamujoella jo pitkään ja niitä voisi esiintyä myös ilman Kurenluian- nevan kuormitusta, joka kuitenkin osaltaan vahvistaa niitä. Käytännössä Ku- renluiannevan turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä kuten maa- ja metsätalous, muut turvesuot ja asutus.
Vesistövaikutusarvion mukaan Kurenluiannevan kuormitus tulee jatkossa olemaan selvästi pienempää kuin edellisessä lupahakemuksessa arvioitiin.
Myös Kurenluiannevan kalataloudellisten haittojen arvioidaan olevan jatkossa pienempiä kuin voimassa olevissa vesioikeuspäätöksissä on arvioitu.
Vaikutus maaperään ja pohjaveteen
Kurenluiannevan turvetuotantotoiminta ei ennakolta arvioiden aiheuta maape- rän saastumisvaaraa eikä vaikuta pohjaveden laatuun tai saatavuuteen. Tuo- tantoalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella.
Pölyn vaikutus
Tuotantoalueelta ympäristöön mahdollisesti leviävä pöly ei ole terveydelle ei- kä ympäristölle vaarallista. Pöly voi satunnaisesti aiheuttaa pientä esteettistä haittaa tuotantoalueen reunoilla. Myöskään liikenteen aiheuttama pölyäminen ei aiheuta haittaa asutukselle.
Melun vaikutus
Tuotannon ja liikenteen aiheuttamaa melua voidaan ajoittain havaita tuotan- toalueen läheisyydessä. Melu ei ole jatkuvaa eikä todennäköisesti voimak- kaimmillaankaan kantaudu lähiasutukseen saakka. Päätiellä turverekkojen aiheuttama melu sekoittuu muun liikenteen meluun eikä aiheuta siihen oleel- lista lisäystä.
TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Hakemuksen liitteenä on Siikajoen vesistön yhteistarkkailuohjelma vuosiksi 1998–2003 kalataloustarkkailun osalta. Hakija on esittänyt, että kalatalous- tarkkailua jatketaan yhteistarkkailuna.
Hakija on liittänyt hakemukseensa 22.8.2002 päivätyn Siikajoen turvetuottaji- en yhteisen esityksen Siikajoen vesistöalueen turvetuotannon päästö- ja ve- sistötarkkailuohjelmaksi.
Käyttötarkkailu
Käyttötarkkailuun kuuluu päiväkirjan pito tuotantoalueella tapahtuvasta toi- minnasta, ympäristönsuojelutoimista, tarkkailusta, häiriöistä ja kaikista muista mahdollisista tapahtumista, joilla arvellaan olevan vaikutusta suolta lähtevän veden laatuun tai päästöihin.
Päiväkirja säilytetään tuotantoaikana työmaalla tai vastuullisen henkilön hal- linnassa. Lista päiväkirjojen vastuuhenkilöistä tulee toimittaa ympäristökes- kukselle ennen tuotantokauden alkua. Päiväkirjat arkistoidaan mahdollista myöhemmin tehtävää tarkastusta varten. Tarkkailusoiden käyttötarkkailun tie- dot toimitetaan tarkkailua hoitavalle konsultille 1.11. mennessä. Tuottajat il- moittavat merkittävimmistä kuormitukseen vaikuttavista tekijöistä konsultille jo tuotantokauden aikana.
Päästötarkkailu
Hakemukseen liitetyn päästötarkkailuohjelman mukaan tarkkailun periaattee- na on, että osa turvetuotantosoista kuuluu käytännön tarkkailun piiriin ja lo- puille soille päästöt lasketaan tarkkailusoiden ominaiskuormituslukujen perus- teella mahdollisuuksien mukaan vesienkäsittelymenetelmän mukaisesti. Tark- kailusuot vaihtuvat kahden vuoden välein siten, että samalla alueella olevat tuotantoalueet ovat yhtä aikaa tarkkailussa.
Siikajoen vesistöalueella päästötarkkailuun valittujen soiden tarkkailutulosten perusteella lasketaan kesäajan (touko–syyskuu) ominaispäästöt tuotantosoil- le. Lisäksi vuosipäästöjen arvioinnissa käytetään yhden ympärivuotiseen tark- kailuun soveltuvan suon tarkkailutuloksia sekä tarvittaessa vuosipäästöjen ar- viointia täydennetään muiden lähistöllä sijaitsevien ympärivuotisten tarkkai- lusoiden tutkimustuloksilla. Vuodesta 2003 alkaen ympärivuotinen tarkkailu toteutetaan Järvinevalla.
Kaikilta tarkkailusoilta purkautuva vesimäärä mitataan mittapadon avulla jat- kuvatoimisin mittalaittein. Tarkkailujaksona ovat viikot 20–38. Virtaamamittarit voidaan asentaa paikoilleen myös aikaisemmin, mikäli se on mahdollista.
Vesinäytteet otetaan kaikilta tarkkailusoilta kahden viikon välein. Tarkkailujak- sona ovat viikot 20–38. Vesiensuojelurakenteiden tehoa tarkkaillaan vuosit- tain yhdellä suolla ottamalla vesinäytteet myös vesiensuojelurakenteiden ylä- puolelta.
Vakionäytteiden lisäksi tuottaja voi ottaa ylimääräisiä näytteitä poikkeustilan- teissa, esimerkiksi poikkeuksellisten sääolosuhteiden aikana.
Ympärivuotiseen tarkkailuun soveltuvan suon virtaamaa mitataan jatkuvatoi- misin mittalaittein. Virtaaman mittaus on jatkuvaa. Ohjelman mukainen näyt- teenottotiheys on:
Kausi Näytemäärä
Talvi marraskuu–tulva-aika 1 näyte/kk
Kevät tulva-aika (min. 3 viikkoa) 1 näyte/viikko Kesä tulva-aika–syyskuun puoliväli 1 näyte/2 viikkoa Syksy syyskuun puoliväli–lokakuu 1 näyte/2 viikkoa
Näytteet ovat kertanäytteitä. Näytteistä tehdään seuraavat määritykset (tuo- tantovaiheen lisämääritykset 3 kertaa kesän aikana):
Perusmääritykset Lisämääritykset
________________________________________________________
Kiintoaine PO4-P
Kok.P NH4-N
Kok.N NO2-N + NO3-N
CODMn Fe
Kaikki analyysit tehdään SFS-standardeja noudattaen.
Vaikutustarkkailu
Esitetyn ohjelman mukainen vesistötarkkailu sisältää vaihtuvan tarkkailun se- kä vuosittain toistuvan tarkkailun. Vedenlaadun lisäksi tarkkaillaan määrävuo- sina vesistön biologista tilaa koskialueiden habitaattitarkkailulla ja pohjaeläin- seurannalla.
Vaihtuvan tarkkailun havaintopaikat sijaitsevat kulloinkin päästötarkkailun tarkkailukohteena olevien turvetuotantoalueiden alapuolisissa vesistöissä.
Vesistötarkkailupisteitä on 2–3 päästötarkkailusuota kohden. Tarkkailupisteet sijaitsevat turvetuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä kulloinkin tarkkailussa olevan sivujoen suulla. Näytteet otetaan samanaikaisesti päästö- tarkkailunäytteiden kanssa. Vesistötarkkailunäytteet otetaan kuitenkin päästö- tarkkailusta poiketen kerran kesä–elokuussa sekä kerran kevättalvella. Näyt- teistä tehdään samat määritykset kuin päästötarkkailussa sekä lisäksi määri- tetään happi, pH, sähkönjohtavuus ja väri.
Vuosittain toistuvan vesistötarkkailun havaintopaikat sijaitsevat Siikajoen ve- sistöalueella voimakkaimmin turvetuotannon kuormittamilla alueilla.
Vuosittain toistuvan tarkkailun näytteenoton ajankohdat sekä määritykset ovat samat kuin vaihtuvassa tarkkailussa.
Pohjaeläinnäytteet otetaan potkuhaavilla (standardi SFS 5077) syyskuussa sähkökoekalastuskohteilta samoina vuosina kuin tehdään koekalastuksia.
Näytteenottokohteet keskitetään sivujoille, joilla on eniten turvetuotantoaluei-
ta. Näytteitä otetaan Luohuanjoelta, Savalojalta ja Lamujoelta kultakin kah- desta kohteesta.
Kurenluiannevan kalataloustarkkailu on toteutettu Siikajoen vesistön yhteis- tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelma on hyväksytty vuosille 1998–
2003. Hakija on esittänyt, että kalataloudellinen tarkkailu toteutetaan jatkos- sakin osana yhteistarkkailua.
Kurenluiannevan olosuhteissa ei toiminnan aiheuttamaa pölyämistä ja melua ole tarpeen tarkkailla tuotantoalueella tai sen ympäristössä.
Raportointi
Päästötarkkailun tulokset toimitetaan kolmen viikon kuluessa näytteenotosta tarkkailuvelvollisille, ympäristökeskukselle ja niiden kuntien ympäristönsuoje- luviranomaiselle, joiden alueella tarkkailuun kuuluvat turvetuotantoalueet si- jaitsevat.
Turvetuotannon päästötarkkailusta laaditaan erillinen raportti. Siikajoella tark- kailussa olevien kuntoonpanosoiden tarkkailutulosten raportti liitetään päästö- tarkkailuraporttiin erillisenä liitteenä. Ennen vuosiyhteenvedon kirjoittamista tarkkailusoiden kuormitustiedot ja luonnonhuuhtoumaa koskeva laskentame- nettely toimitetaan kommentoitavaksi tarkkailuvelvollisille ja ympäristökeskuk- selle. Tämän jälkeen kootaan vuosiyhteenveto, johon liitetään myös vesistö- tarkkailun raportointi. Vuosiyhteenveto valmistuu maaliskuun loppuun men- nessä.
Vedenlaadun intensiivitarkkailun tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua tai viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta tarkkailuvelvollisille, alueen kuntien ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ympäristökeskukselle. Lisäksi tu- lokset toimitetaan ympäristökeskukselle neljännesvuosittain rekisteriin siirret- tävässä muodossa. Vesistötarkkailun tulokset raportoidaan kuormitus- tarkkailutulosten yhteydessä. Raportit toimitetaan edellä mainittujen lisäksi Suomen ympäristökeskukselle.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Työmaan paloturvallisuus
Turvetuotantotoiminnan keskeisimmät riskit liittyvät paloturvallisuuteen. Tur- vetuotantoalue on pelastustoimilain (561/1999) 31 §:n tarkoittama kohde, jos- sa harjoitettu toiminta tai olosuhteet aiheuttavat palo- tai henkilöturvallisuudel- le tai ympäristölle tavanomaista suuremman vaaran.
Sisäasiainministeriö on antanut 26.4.2000 uuden ohjeen turvetuotantoalueen paloturvallisuudesta. Ohjeessa on määräykset mm. toiminnan aloittamisen il- moitusvelvollisuudesta, turvetuotantoalueen yleisjärjestelyistä, palotarkastus- ten suorituksesta, turvetuotantoalueen turvallisuussuunnitelman laadinnasta, tuotantohenkilöstön koulutuksesta sekä vaadittavasta sammutuskalustosta.
Tuotantotoiminnan ajankohta, kuiva kesäkausi ja työn luonne aiheuttavat pa- loturvallisuusriskin. Sen minimoimiseksi ja perustietojen jakamiseksi sidos- ryhmille laaditaan työmaalle vuosittain turvallisuussuunnitelma. Suunnitelmis- ta ja ohjeista annetaan koulutusta ja ne jaetaan työmaalla toimivalle henkilös- tölle ja yrittäjille. Työmaalle on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio, joka vas-
taa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoi- tamisesta. Työmaalla on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle.
Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain päivitetyt paloturvallisuussuunnitel- mat. He tekevät ennen tuotantokauden alkua arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Viranomaiset osallis- tuvat tuotantoyksiköiden palosuojelukoulutukseen ja harjoitusten pitämiseen.
Koska lähin asutus sijaitsee verrattain kaukana tuotantoalueesta, ei alueella mahdollisesti varotoimista huolimatta syttyvä turvepalo aiheuttaisi välitöntä vaaraa ympäristön ihmisille.
Muut riskit ja häiriötilanteet
Vesiensuojelurakenteiden, esimerkiksi pumppaamon tai pintavalutuskentän penkereen rikkoontuminen voi aiheuttaa normaalia suurempien kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksien pääsyn alapuoliseen vesistöön. Tällainen häiriö on aina lyhytaikainen ja sen korjaustoimet ratkaistaan tapauskohtaisesti. Häiriötilan- teista ei aina aiheudu lainkaan vaikutuksia tuotantoalueen ulkopuolelle. Tilan- teita pyritään ennalta ehkäisemään rakenteiden hoidolla, kunnon seurannalla ja korjaustoimilla.
Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ym- päristöhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liit- tyen ohjeita ja velvoitteita.
Ympäristövahinkovakuutus
Vapo Oy:llä on ympäristövahinkovakuutus.
ESITETYT MUUT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET
Kalatalousvelvoitteet ja korvaukset
Voimassa olevan vesienjohtamisluvan ehtojen mukaisesti Kurenluiannevan osalta on maksettu vuosittaista vesiensuojelumaksua 1 500 mk ja kalatalo- usmaksua 2 800 mk. Maksut säilyvät entisen suuruisina tästä hakemuksesta annettuun lainvoimaiseen päätökseen saakka.
Arvion mukaan kalataloudellisten haittojen voidaan jatkossa olettaa olevan noin 50 % vesienjohtamisluvassa arvioiduista haitoista. Kun lisäksi otetaan huomioon yllä mainittu tilanne nykyisten maksujen osalta sekä lupakaudella tapahtuva tuotantopinta-alan huomattava pieneneminen, hakija on katsonut, että kohtuullinen kalatalousmaksu annettavan päätöksen lainvoimaisuutta seuraavasta vuodesta vuoteen 2010 asti on 140 euroa vuodessa. Vuoden 2010 jälkeen vielä jatkuva tuotanto (noin 30 ha) aiheuttaa hakijan käsityksen mukaan enää niin vähäisiä haittoja, ettei niillä ole vaikutusta Lamujokeen asti eikä niitä siten tule määrätä korvattavaksi.
Kurenluiannevan toiminnan ei arvioida olevan esteenä ravun menestymiselle Kortteisen alapuolisella Lamujoella.
Tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa ei arvioida aiheutuvan.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäris- tölupavirastossa sekä Piippolan, Pulkkilan, Rantsilan, Ruukin ja Siikajoen kunnissa 26.3.–25.4.2003 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuk- sen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu 26.3.2003 sanomalehti Kalevassa.
Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksel- ta, Piippolan, Pulkkilan, Rantsilan, Ruukin ja Siikajoen kunnilta sekä edellä mainittujen kuntien ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselta ja Piippolan kunnan kaavoitusviranomaiselta.
Lausunnot
1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
Ympäristökeskuksen mukaan vuoden 2003 maakuntakaavaehdotuksessa Ku- renluiannevan alue on osoitettu tuotannossa olevaksi turvesuoksi, jota koske- vat kaavan yleismääräykset vesistön kuormituksen vähentämisestä valtakun- nallisen vesiensuojeluohjelman mukaisesti sekä määräykset jälkihoidon ym- päristövaikutusten käsittelystä valvonta- ja lupaviranomaisten kanssa. Aluei- den käytön tai vesivaraviranomaisen näkökulmasta hankkeelle ei ole esteitä.
Ympäristökeskus on todennut, että Kurenluiannevan valumavesien käsittelyn voi katsoa nykyisellään täyttävän kyseiselle tuotantoalueelle vesiensuojelun osalta asetetut vaatimukset. Ojastoon ja altaisiin varatut laskeutustilat sekä niiden jälkeinen pintavalutus edustavat rakenteellisesti toimivina ja asianmu- kaisesti käytettyinä parasta käyttökelpoista tekniikkaa Kurenluiannevan olo- suhteissa. Ympäristön kannalta parhaan käytännön periaate edellyttää raken- teiden toiminnan seurantaa ja riittävää sekä huolellista kunnossapitoa. Las- keutusaltaiden lietetilojen tyhjennykseen liittyviä samentumishaittoja voita- neen Kurenluijannevalla ehkäistä suorittamalla kyseiset toimenpiteet pää- sääntöisesti tuotantokauden alussa, jolloin laskeutusaltaat jäävät pois käytös- tä pintavalutuksen käytön ajaksi.
Ympäristökeskus on huomauttanut, ettei suunnitelmassa ole selvitetty ns. ma- talakenttäojituksen toteutustapaa eikä siihen liittyviä rakenteita tai niiden mi- toitusta. Haluttaessa turvata kuivatuksen toimivuus tuotannon loppuvaiheessa ja ehkäistä kuivatusongelmien mahdollisesti aiheuttama tuotannon pitkittymi- nen hankealueella joudutaan ojasto ulottamaan pohjamaahan turvekerroksen alapuolelle ainakin osalla hankealuetta. Tällöin kaivettavat uomat ja altaat tu- lee suunnitella ja toteuttaa siten, että vältetään ja minimoidaan kaivantoihin liittyvät vakavuus- ja eroosio-ongelmat ja ehkäistään vesistökuormituksen li- sääntyminen. Vesiensuojelun tasoa ei tule heikentää tuotannon loppuvai- heessa. Tämän vuoksi laskeutukseen perustuvat vesien käsittelytoimet tulee suunnitella mahdollisesti muuttuneita olosuhteita vastaaviksi tai korvata ne toimintateholtaan vähintään laskeutuksen tasoisilla muilla menetelmillä.
Tavoitteena turvetuotannon loppuvaiheessa tulee olla tuotantoedellytysten turvaaminen riittävin kuivatusjärjestelyin ja asianmukaisin vesiensuojelumene- telmin siten, että tuotannon loppuunsaattaminen turveraaka-aineen osalta tuotantokelpoisella alueella ei pitkity. Tuotannosta poistuvat alueet tulee tar- vittavin jälkihoitotöin mahdollisimman pian saattaa alueelle soveltuvan maan- käyttömuodon piiriin tai vähintäänkin ympäristöä mahdollisimman vähän
kuormittavaan tilaan. Toimenpiteet alueiden siistimiseksi ja kuormituksen vä- hentämiseksi tulee suunnitella ja toteuttaa tarkoituksenmukaisesti vaiheistaen tuotannon päättymisen myötä.
Ympäristökeskus on todennut, että koska Kurenluiannevalta ei ole olemassa omaa vedenlaatua koskevaa tarkkailutietoa, ovat esitetyt laskelmat vain suun- taa antavia. Kurenluiannevan pintavalutuskentältä 1 lähtevän veden laatua ja määrää tarkkaillaan vuonna 2003, jolloin saadaan suokohtaiseen aineistoon perustuvaa tietoa kuormituksesta.
Koska Kurenluianneva sijaitsee etäällä asutuksesta eikä ympäristökeskuk- seen ole tullut siellä tapahtuvaa toimintaa koskevia pöly- tai meluvalituksia, ei niiden tarkkailuun ole ympäristökeskuksen käsityksen mukaan tässä vaihees- sa tarvetta.
Ympäristökeskus on todennut, että hakemuksessa esitetty periaate vesistö- tarkkailun keskittämisestä samalle alueelle, kuin missä kuormitustarkkailusuot sijaitsevat, onnistuu hyvin yhteistarkkailun puitteissa. Myöskään turvetuotan- tosoille esitetty menettely vesistötarkkailuun kuuluvien kohteiden jaksottami- sesta ei ole ristiriidassa vesistöaluekohtaisten vesistötarkkailujen kanssa.
Ympäristökeskus on korostanut, että tarkkailuvelvollisten tulee huolehtia tar- vittavien kohteiden sisällyttämisestä vesistöaluekohtaiseen vesistötarkkailu- kokonaisuuteen siten, että vesistötarkkailutietoa kertyy ympäristölupamenet- telyä varten. Vesipolitiikan puitedirektiivin mukaiset seurannat tulee olla käyn- nistettyinä viimeistään vuonna 2006. Ympäristökeskus on edellyttänyt, että turvetuotannon vesistötarkkailu toteutetaan jatkossakin vesistöaluekohtaisen yhteistarkkailusuunnitelman puitteissa.
Valtioneuvoston periaatepäätöksen vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005 mukaista on suunnata turvetuotantoa jo tuotannossa oleville alueille, josta Ku- renluiannevan tapauksessa on kyse. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan turvetuotantoa Kurenluiannevalla voidaan edelleen jatkaa seuraavin ehdoin:
Kurenluiannevan vesiensuojelun tasoa ei tule heikentää tuotannon loppuvai- heessa. Laskeutukseen perustuvat vesienkäsittelytoimet tulee suunnitella mahdollisesti muuttuneita olosuhteita vastaaviksi tai korvata ne toimintatehol- taan vähintään laskeutuksen tasoisilla muilla menetelmillä. Tavoitteena turve- tuotannon loppuvaiheessa tulee olla tuotantoedellytysten turvaaminen riittävin kuivatusjärjestelyin ja asianmukaisin vesiensuojelumenetelmin siten, että tuo- tannon loppuunsaattaminen tuotantokelpoisella alueella ei pitkity.
Tuotannosta poistuvat alueet tulee tarvittavin jälkihoitotöin mahdollisimman pian saattaa alueelle soveltuvan maankäyttömuodon piiriin tai vähintäänkin ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavaan tilaan. Toimenpiteet aluei- den siistimiseksi ja kuormituksen vähentämiseksi tulee suunnitella ja toteuttaa tarkoituksenmukaisesti vaiheistaen tuotannon päättymisen myötä.
Toiminnan käyttö- ja kuormitustarkkailu tulee toteuttaa siten, että toiminnasta ympäristöön kohdistuva kuormitus ja sen ympäristövaikutukset voidaan luotet- tavasti arvioida ja selvittää. Vesistötarkkailu tulee jatkossakin toteuttaa kuu- lumalla Siikajoen vesistöalueen yhteistarkkailuun.
Vesiensuojelua tulee jatkaa siihen saakka kunnes alueet siirtyvät uuteen käyt- töön. Jos lupakauden aikana tuotannosta poistuvilla alueilla tehdään tuotan- tosuunnitelmasta poikkeavia jälkihoitotoimiin liittyviä vesienjohtamisjärjestelyi- tä tai alue siirtyy jälkikäyttöön, on muutoksista ilmoitettava etukäteen ympäris- tökeskukselle.
2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus
Työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, että Kurenluiannevan turvetuotan- toalueelle voidaan myöntää lupa toistaiseksi voimassa olevana siten, että ha- kemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä viimeistään vuoden 2015 lop- puun mennessä. Hakija on määrättävä maksamaan päätöksen lainvoimaa seuraavasta vuodesta vuoteen 2008 saakka 190 euron ja vuodesta 2009 al- kaen 60 euron suuruinen kalatalousmaksu. Kalataloustarkkailu voidaan to- teuttaa osana Siikajoen yhteistarkkailua. Luvassa on annettava tarpeelliset määräykset alueen hoidosta ja vesiensuojelun järjestämisestä tuotannon pää- tyttyä.
3. Pulkkilan kunta
Kunnanhallitus on vaatinut, että vesiensuojelussa on käytettävä parasta käyt- tökelpoista tekniikkaa.
4. Siikalatvan kuntayhtymän ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomainen Lausunnonantaja on Piippolan ja Pulkkilan kuntien ympäristönsuojelu- ja ter- veydensuojeluviranomaisena vaatinut, että tuotantoalueen sarkaojien liet- teenpidättimien kunto tulee tarkastaa, lietetaskut puhdistaa ja rikkoontuneet laitteet uusia. Myös laskeutusaltaiden pintapuomien kunto tulee tarkastaa ja altaat puhdistaa vuosittain. Lisäksi turvetuotantoalueelta johdettavien vesien tarkkailu ja valvonta tulee säilyttää vähintään entisellä tasolla.
5. Ruukin kunta
Kunnanhallitus on vaatinut, että Siikajoen kuormitusta tulee mahdollisuuksien mukaan pienentää ja vesienkäsittelyn osalta vaatia parasta mahdollista tek- niikkaa. Vesiensuojelurakenteet tulee pitää kunnossa, kuten puhdistaa sel- keytysaltaat säännöllisesti ja pitää päisteputkien suotojärjestelmä kunnossa.
Lisäksi fosfori- ja kiintoaineiden määrien tarkkailuun tulee kiinnittää huomiota.
6. Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä
Kuntayhtymällä Ruukin kunnan terveydensuojeluviranomaisena ei ole ollut huomautettavaa hakemuksen johdosta.
Muistutukset
7. Launolan osakaskunta
Osakaskunta on vaatinut, että hakijan tulee vastata täysimääräisesti vesistöl- le, kalastolle ja ravustukselle aiheuttamistaan haitoista. Lisäksi hakijan on asetettava riittävä vakuus mahdollisten ympäristötuhojen korvaamiseksi. Tur- vetuotantoalueen vedet tulee pääsääntöisesti johtaa pintavalutuskenttien kautta alapuoliseen vesistöön. Kalatalousmaksua on maksettava niin kauan kuin toiminnasta aiheutuu haittoja kalastolle ja ravustukselle.
8. Revonlahden kalaveden osakaskunta
Osakaskunta on pitänyt turvetuotannon aiheuttamana ongelmana Siikajoelle erityisesti rankkasateiden aiheuttamaa kiintoaineen karkaamista vesistöön ja sen aiheuttamaa mataloitumista.
Osakaskunta on vaatinut kalatalousmaksujen moninkertaistamista. Joesta pyydystettävät kalat todettiin vuosien ajan keskikesällä ja myöhemminkin ih- misravinnoksi kelpaamattomiksi makuvirheiden takia. Myös fosforipäästöihin tulisi kiinnittää huomiota.
Osakaskunta on esittänyt, että turvetuottajalle asetettaisiin velvollisuus kom- pensoida kalataloushaitat hoitokunnalle suoritettavin maksuin. Hoitokunta puolestaan vastaisi istutuksista. Nykyisen käytännön mukaan kalat istutetaan kalastusalueen toimesta ja sellaisille alueille, joille ei ole kalastajilla menemis- tä. Edelleen osakaskunta on pidättänyt puheoikeuden turvetuotannon aiheut- tamista ennalta arvaamattomista kalavahingoista.
Lisäksi osakaskunta on uudistanut soveltuvin osin kaikki asiassa aikaisemmin esittämänsä vaatimukset. Erityisesti osakaskunta on pyytänyt ottamaan huo- mioon korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen Vaasan hallinto-oikeuden 25.2.2002 antamasta päätöksestä nro 02/0047/3 tehtyjen valitusten johdosta ja Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 18.12.2000 antaman päätöksen nro 64/00/2.
9. AA
Muistuttaja on Pulkkilan kunnan Launolan kylässä sijaitsevan tilan Sikoniemi RN:o 14:38 omistajana ilmoittanut vastustavansa Kurenluiannevan turvetuo- tantoalueen ympäristölupahakemusta, etenkin uuden alueen osalta. AA on todennut, että Lamujoen vedenlaatu on huonontunut ja humus lisääntynyt vii- meisten vuosien aikana Haapaveden kaupungin lietealtaiden sekä turvetuo- tantoalueiden päästöjen johdosta. AA on toivonut, että Lamujoen vesistön tila selvitettäisiin.
Muistuttaja on vaatinut hakijan velvoittamista suorittamaan hänelle korvausta ansionmenetyksestä sekä vedenlaadun huonontumisesta johtuvista hajuhai- toista, mikäli lupa myönnetään ja rapukanta tuhoutuu.
10. BB
Muistuttaja on ilmoittanut harjoittavansa nahkiaisen pyyntiä 15.8.–30.10. joka vuosi ja katsonut turvetuotannon aiheuttavan Siikajoessa pyydysten likaantu- misen sekä makuhaittojen ilmenemisen nahkiaisissa ja kaloissa siinä määrin, että ne eivät kelpaa myyntiin.
Muistuttaja on vaatinut korvauksena 3 090 euroa vuodessa ylimääräisestä työstä, joka aiheutuu pyydysten puhdistamisesta ja nahkiaisten kuljetuksesta Turveojaan. Lisäksi muistuttaja on vaatinut kalaverkkojen likaantumisesta se- kä kaloissa ilmenneiden makuvirheiden aiheuttamasta haitasta korvauksena 3 490 euroa vuodessa.
Muistuttaja on vaatinut kaikkia turvetuottajia yhteisvastuullisesti korvaamaan yllä mainitut haitat.
11. CC:n kuolinpesä / DD
DD on kuolinpesän omistaman Pulkkilan kunnan Launolan kylässä sijaitsevan tilan Niemenkoski RN:o 14:6 osalta kiinnittänyt huomiota Lamujoessa veden pinnalla olevaan ruskeaan turpeeseen ja veden hajuun. Jokiuoman pohjan ja rantojen liettymistä ja rehevöitymistä ilmenee sekä katiskat ja rapupyydykset limoittuvat ja rapukanta heikkenee.
Muistuttaja on vaatinut, että haittojen poistamiseksi ja estämiseksi ravinne- kuormitusta vesistöön tulisi vähentää, vesiensuojelua tehostaa viivytyksettä ja kuormitustarkkailua lisätä, jotta Lamujoki säilyisi puhtaana. Lisäksi hakijan tu- lee ottaa täysi vastuu aiheuttamistaan haitoista Lamujoen vesistölle, kalastol- le ja ravuille ja asettaa riittävä vakuus mahdollisen ympäristön ja rapukannan tuhoutumisen korvaamiseksi.
12. EE
Muistuttaja on Pulkkilan kunnan Launolan kylässä sijaitsevan tilan Koskikyös- tilä RN:o 9:37 omistajana todennut Lamujoen olevan ylikuormitettu turvetuo- tantoalueiden päästöillä, mikä ilmenee joen rehevöitymisenä, veden värin muutoksina, hajuhaittoina sekä veden määrän vaihteluna. Vedenlaadun huo- nontumisen seurauksena kiinteistöjen myynti- sekä virkistyskäyttöarvo ale- nee.
Muistuttaja on vaatinut Lamujokeen tulevien päästöjen huomattavaa vähen- tämistä ja että ainakaan lisäpäästöille ei tule myöntää lupaa. Ennen lupaha- kemuksen käsittelyä tulee olla nähtävillä mittaustulokset Lamujoen veden ja ympäristön tilasta sekä selvitys siitä, että mittaustulokset on tehty mittaus- standardien mukaisesti ja luotettavasti. Tuloksista tulee ilmetä, kestääkö ve- sistö lisäkuormitusta. Luvan myöntäjän on vastattava siitä, ettei kuormitus kasva ja kuormitusseuranta toteutetaan vesi- ja ympäristölain edellyttämällä tavalla. Mikäli lupa myönnetään ja siitä seuraa kuormituksen lisääntymistä, on muistuttaja ilmoittanut ryhtyvänsä oikeudellisiin toimiin asian korjaamiseksi.
13. FF
Muistuttaja on Pulkkilan kunnan Launolan kylässä sijaitsevan tilan Koskikyös- tilä RN:o 9:37 omistajana vaatinut, ettei laajennusalueen jätevesiä saa las- kea sellaisiin vesistöihin, jotka laskevat Lamujokeen. Lupaa toiminnan aloit- tamiseen muutoksenhausta huolimatta ei tule myöntää, ellei edellä oleva vaa- timus toteudu.
Mikäli lupa myönnetään tulee huolehtia siitä, etteivät jätevesien kokonais- päästömäärät nouse nykyisestä tasosta. Luvan saaja tulee velvoittaa raken- tamaan riittävät turvavarmistukset siten, etteivät jätevedet tulvatilanteissakaan valu Lamujokeen laskeviin vesistöihin. Lisäksi asianosaisille aiheutunut virkis- tys- ja hyötykäyttöhaitta tulee korvata täysimääräisesti heti havaittaessa ja koko haitan ilmenemisen ajan. Korvausten varmistamiseksi on perustettava rahasto tai takuujärjestelmä, joka kattaa laskennalliset maksimivahingot.
Muistuttaja on ilmoittanut pidättävänsä oikeuden esittää vahingonkorvausvaa- timuksensa tarvittaessa.
14. GG
Muistuttaja on Pulkkilan kunnan Launolan kylässä sijaitsevan tilan Koskikyös- tilä RN:o 9:37 omistajana ilmoittanut vastustavansa turvetuotantoalueiden ve- sien johtamista Lamujokeen ja vaatinut hakemuksen hylkäämistä. Muistuttaja on todennut, että turvevesien johtaminen Lamujokeen lisäisi joen kuormitusta, minkä johdosta joen kala- ja rapukannat vähenisivät tai kuolisivat ja rantakiin- teistöjen arvo sekä joen virkistyskäyttöarvo alenisivat. Mikäli lupa kuitenkin myönnetään, tulee Lamujoen tämän hetken vedenlaatu selvityttää puolueet- tomalla taholla. Muistuttaja on ilmoittanut olevan valmis ryhtymään oikeudelli- siin toimiin, mikäli Lamujoen ekosysteemi vahingoittuu turvevesien vaikutus- ten johdosta.
15. HH
Muistuttaja on Pulkkilan kunnan Launolan kylässä sijaitsevien tilojen Koski- kyöstilä RN:o 9:37 ja Kytökoivikko RN:o 2:62 omistajana ilmoittanut vastusta- vansa ympäristöluvan myöntämistä, koska Lamujoen vedenlaatu tulisi heik- kenemään entisestään. Vesi on jo nyt ruskeaa ja turvehiukkasia sisältävää.
Vedenlaatua tulisi parantaa eikä huonontaa. Kala- ja rapukanta tulisi häviä- mään ja kiinteistöjen arvo laskemaan. Niin ikään virkistyskäyttö tulisi mahdot- tomaksi vedenlaadun heikkenemisen takia. Muistuttaja on ilmoittanut tulevan-
sa vaatimaan korvauksia luvan myöntämisen johdosta aiheutuvista taloudelli- sista menetyksistä.
16. II
Muistuttaja on Pulkkilan kunnan Launolan kylässä sijaitsevan tilan Anttonen RN:o 2:107 omistajana vaatinut, että hakijan tulee ottaa täysi vastuu aiheut- tamistaan haitoista vesistöille, kalastolle, ravuille ja rantakiinteistöjen virkistys- ja matkailukäytölle ja asettaa riittävä vakuus mahdollisten haittojen korvaami- seksi. Turvetuotantoalueilta tulevat vedet tulee pääsääntöisesti ohjata pinta- valutuskenttien kautta alapuolisiin vesiin. Lisäksi kiinteistön ja rantojen arvon alennus tulee korvata täysimääräisenä.
17. JJ ja KK
Muistuttajat ovat Pulkkilan kunnan Pulkkilan kylässä sijaitsevien tilojen Marja- la RN:o 10:31 ja Jokirinne RN:o 10:32 omistajina vaatineet, ettei Lamujoen vesistöä enää lisäkuormitettaisi vaan vedenlaadun parantamiseksi on tehtävä kaikki voitavat toimenpiteet.
18. LL ja MM
Muistuttajat ovat Pulkkilan kunnan Pulkkilan kylässä sijaitsevan tilan Länsi- ranta RN:o 8:38 omistajina vaatineet ympäristöluvan hylkäämistä, koska tur- vetuotannosta aiheutuva vahinko, haitta ja muu edunmenetys on moninker- tainen siitä saatavaan hyötyyn verrattuna. Mikäli lupa myönnetään tulevat muistuttajat vaatimaan täyden korvauksen turvetuotannon aiheuttamista va- hingoista, haitoista ja muista edunmenetyksistä.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Ympäristölupavirasto on 28.5.2003 varannut hakijalle tilaisuuden antaa vasti- ne lausuntojen, muistutusten ja mielipiteiden johdosta. Vastineessaan hakija on lausunut seuraavaa:
1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
Vesienkäsittelyn osalta hakija on viitannut hakemuksen kohdissa 5.3. ja 5.8.
esitettyyn. Ympäristökeskus on lausunnossaan esittänyt yleisiä huomioita tur- vetuotantoalueen loppuvaiheen vesienkäsittelystä. Mainitut seikat eivät sellai- sinaan sovellu Kurenluiannevalle, jossa mm. laskeutusaltaat ovat edelleen toimintakuntoisia ja kesäaikainen vesienjohtaminen perustuu pumppaukseen.
Hakija vastaa turvetuotannosta poistettujen alojen vesiensuojelurakenteiden käytöstä ja hoidosta vielä alueen jälkihoidon eli siistimisvaiheen ajan. Yleensä tämä tarkoittaa noin kahta vuotta tuotannon lopettamisen jälkeen, mutta kes- kellä tuotantoaluetta sijaitsevien sarkojen ja/tai lohkojen osalta aika voi olla merkittävästi pidempikin. Pumppausta ei pääsääntöisesti jatketa enää turve- tuotannon vesienjohtamisen loputtua. Kurenluiannevasta suurin osa on vuok- ramaata. Kun vuokra-alue luovutetaan takaisin maanomistajan hallintaan, ei entisellä vuokralaisella (turvetuottajalla) ole enää mahdollisuutta valvoa alu- een käyttömuotoa ja vesiensuojelua. Vuokra-alueella ei voida esimerkiksi liik- kua laskeutusaltaiden puhdistamiseen käytetyillä raskailla koneilla ilman eril- listä sopimista. Turvetuotantoalueet ovat usein entistä joutomaata ja tuotan- non päätyttyä ne soveltuvat useisiin eri maankäyttömuotoihin, mutta voivat maanomistajan niin halutessa päätyä myös entiseen käyttöönsä eli jouto- maaksi, jolloin uuden käytön alkamisajankohtaa on mahdoton määritellä.
Lausunnonantajan vaatimus vesiensuojelun jatkamisesta siihen saakka, kun-
nes alueet siirtyvät uuteen käyttöön, tulee siten hylätä käytännössäkin mah- dottomana toteuttaa.
Kurenluiannevan tuotantoalueen jälkihoidosta riittävät tavanomaiset määräyk- set.
Hakemuksessa esitetyssä tarkkailuohjelmassa tuotantoalueiden päästötiedot ilmoitetaan sekä brutto- että nettoarvoina. Vähennettäessä bruttopäästöistä luonnonhuuhtouman osuus käytetään arvioinnissa mahdollisimman luotetta- vaa lähdettä. Nettoarvoja tarvitaan, jotta tiedetään, mikä on turvetuotanto- hankkeen tai hankkeiden aiheuttama kuormituslisäys alapuoliseen vesistöön.
Ympäristökeskus on lausunnossaan hyväksynyt hakemuksessa esitetyn Sii- kajoen alueen turvetuotannon tarkkailuohjelman hankekohtaisten vaikutusten tarkkailuksi. Sen lisäksi ympäristökeskus on kuitenkin vaatinut hakijaa osallis- tumaan myös Siikajoen yhteistarkkailuohjelmaan. Tälle vaatimukselle ei ole perusteita eikä hakijaa tule velvoittaa osallistumaan mahdolliseen Siikajoen yhteistarkkailuun.
Kun nykyisestä Siikajoen yhteistarkkailuohjelmasta erotetaan turvetuotannon tarkkailu, jää jäljelle lähinnä ympäristökeskuksen omaan toimintaan liittyvää tarkkailua, kuntien sekä jätevedenpuhdistamojen tarkkailua. Hakija ei ole vas- tuussa näistä tarkkailuista eikä myöskään lausunnossa mainituista vesipolitii- kan puitedirektiivin mukaisista seurannoista. Direktiivi ei velvoita toiminnan- harjoittajaa vaan muun muassa ympäristökeskusta viranomaisena. Direktiivi- en edellyttämät kokonaisuuksien tarkastelut ovat viranomaistyötä, jota ei pidä sekoittaa velvoitetarkkailuun.
Esitetty turvetuotannon tarkkailuohjelma antaa riittävästi tietoa myös hankkei- den yhteisvaikutuksista. Tarkkailuohjelmaan sisältyy myös biologista tarkkai- lua. Tarkkailuohjelmaesityksellä on nimenomaan pyritty hankekohtaiseen tie- toon sekä turvetuotannon päästöjen ja vaikutusten selkeämpään raportointiin, joita voidaan pitää nykyisen yhteistarkkailun ja sen raportoinnin heikoimpina osa-alueina turvetuottajien näkökulmasta. Kyseisillä seikoilla on myös selvä merkitys yhteistarkkailun kustannusten jakoon.
Edellä mainituilla perusteilla hakija on pyytänyt ympäristölupavirastoa vahvis- tamaan hakemuksessa esitetyn tarkkailuohjelman myös vesistötarkkailun osalta ja hylkäämään ympäristökeskuksen vaatimuksen tarkkailun suorittami- sesta osana Siikajoen alueella mahdollisesti jatkuvaa yhteistarkkailua.
2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus
Hakija on todennut, että lausunnonantajan ja hakijan käsitykset hankkeen ai- heuttamasta kalataloudellisesta haitasta ovat rahamääräisesti lähes yhtene- vät erilaisista esitystavoista huolimatta.
Hakija on tehnyt esityksensä vuotuisesta 140 euron kalatalousmaksusta vuo- teen 2010 saakka ns. tasasummaperiaatteella, jolloin hankkeen vähenevää vaikutusta ei oteta huomioon vuosittain tai määräajoin maksua pienentämällä, vaan maksu on yhtä suuri koko maksujakson ajan. Maksuvelvollisuus on esi- tetty päättyväksi ajankohtana, jolloin 140 euron vuotuinen maksu on jo huo- mattavan suuri suhteessa hankealueen aiheuttamaan haittaan ja jo maksetuil- la kalatalousmaksuilla on siten tullut kompensoitua myös lausunnonantajan esittämiä tuotannon päättymisen jälkeisiä haittoja varsin suurelta poistumapin- ta-alalta.
Toisin kuin lausunnonantaja esittää kerran määrätyn kalatalousmaksun ei tule automaattisesti jatkua hankkeen päättymiseen saakka. Kalatalousmaksu tu-
