• Ei tuloksia

Avoin julkaisuarkisto : tärkeitä määrittelyjä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Avoin julkaisuarkisto : tärkeitä määrittelyjä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

Avoin julkaisuarkisto – tärkeitä määrittelyjä

Helsingin yliopistossa toimiva julkaisuarkiston projektiryhmä perustettiin lokakuun lopussa, ja se on kokoontunut kolme kertaa. Nopeassa aikataulussa on pystytty selventämään tavoitteita ja sitä, mitä julkaisuarkistolta halutaan.

Avoimen julkaisuarkiston tehtävä ja tavoitteet

Monelle open access -keskustelua seuranneelle on varmasti jäänyt epäselväksi, mitä avoin julkaisuarkisto oikein tarkoittaa. Avoin julkaisuarkisto on

verkkopalvelu, jonka ensisijainen tehtävä on rakentaa tieteellisen kommunikaation infrastruktuuria ja parantaa kommunikaatiota sekä

tiedeyhteisön sisällä että suuren yleisön suuntaan. Se lähtee siis tiedeyhteisön, ei kirjastolaitoksen tai hallinnon tarpeista. Tieteellisen kommunikaation parantaminen lisää myös yliopiston tutkimuksen näkyvyyttä.

Avoimen julkaisuarkiston tavoitteita ovat:

i. helppo julkaisujen itsearkistointi ja kuvailutietojen tallennus ii. erinomainen haettavuus ja näkyvyys sekä kuvailutietojen että

kokotekstin osalta ja nopeat hakutoiminnot

iii. kokoelmarakenne, johon sopivat myös yksiköiden julkaisusarjat ja joka mahdollistaa helpon kokoelmien selailun

iv. kestävät verkko-osoitteet ja palvelun pitkäaikainen toiminta Avoin julkaisuarkisto eroon julkaisurekisteristä

Projektiryhmä kävi heti käsiksi hankalalta tuntuneeseen JULKI-

julkaisurekisterin ja avoimen julkaisuarkiston yhdistämisongelmaan. Syksyllä valmistuneessa suunnitelmassa kahta palvelua oli haluttu yhdistää. Tämä todettiin tässä vaiheessa epämielekkääksi tavoitteeksi.

JULKIlla ja julkaisuarkistolla onkin merkittäviä eroja:

i. julkaisurekisteri sisältää vain viitetietoja (joihin voi toki kuulua linkki kokotekstiin joko yliopiston tai kustantajien varannoissa); avoimessa julkaisuarkistossa on vain kokotekstejä tietokantarakenteessa

ii. JULKIin tallennetaan julkaisut Opetusministeriön ja yliopiston määrittelemän KOTA-luokituksen mukaan; julkaisuarkistoon on mielekästä kehittää jokin yksinkertaisempi luokitus

iii. JULKIin tallennetaan vain jo ilmestyneitä julkaisuja; sen sijaan tutkija itse valitsee, minkä version hän tallentaa julkaisuarkistoon, tiettyjen reunaehtojen puitteissa. Periaatteena on tallentaa se, mikä hyödyttää tieteellistä kommunikaatiota

(2)

iv. JULKIin tallennetaan vain yliopistolaisten tuottamia julkaisuja;

julkaisuarkistoon voi sisältyä julkaisusarjojen osia, jotka eivät ole yliopistolaisten tekemiä, tai lehtiä, joiden kaikki artikkelit eivät ole yliopistolaisten tuottamia, tai opinnäytteitä, joiden tekijät eivät ole (JULKI-kriteerien mukaan) yliopistolaisia

v. JULKIssa henkilöt ja julkaisut identifioidaan yliopiston organisatorisiin yksikköihin; julkaisuarkistossa kokoelmarakenteen ei tarvitse noudattaa yliopiston organisaatiorakennetta

Helsingin yliopistossa julkaisuarkistopalvelut toteutetaan näillä näkymin kampusarkistojen verkoston avulla. Tällä hetkellä ainoat toiminnassat olevat kampusarkistot ovat Viikin tiedekirjaston DViikki ja jo pitempään palvellut opinnäytteiden E-thesis, jota ylläpidetään Vallilassa Kansalliskirjastossa. Se ei ole vielä OAI-PMH-yhteensopiva.

Lisätietoa

Kalle Korhonen kirjastopalvelujen koordinointiyksikkö puh. 191 21724 kalle.korhonen at helsinki.fi

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

rallisin käsittelyin, kunnes jäljellä on yhtä monta yhtälöä kuin on tavoitteitakin. Jokainen yhtälö sisältää vain yhden tavoi- temuuttujan ja muut muuttujat ovat joko

Vaasan yliopis- ton Osuva-julkaisuarkisto sisältää suurimman osan yliopiston omista julkaisuista, tutkimuksis- ta, väitöskirjoista ja muista opinnäytteistä sekä

kun henkilökohtaiset ominaisuudet ovat suotuisimmillaan, miesten todennäköisyys olla yrittäjä on 57 prosenttia ja naisten 25 prosent­. tia, kun epäsuotuisimmassa

Rethinking Modernity in the Global Social Oreder. Saksankielestä kään- tänyt Mark Ritter. Alkuperäis- teos Die Erfindung des Politi- schen. Suhrkamp Verlag 1993. On

Kirjoittajat ovat monikollisen predi- kaatin kannalla vain harvoissa tapauk- sissa. Lahes ainoat sanat, joiden kaytossa voi todeta monikon suosimista, ovat kuulua ja

Ihmisen kulttuuri, uskontoperinne ja konkreettiset luonnonolosuhteet vaikuttavat siihen, min- kälaisia merkityksiä luontoon liitetään. Nämä merkitykset ovat myös usein

Erityisesti haluaisin kuitenkin, että tutkimustani lukevat pienten lasten äidit löytäisivät kertomuksia, jotka resonoivat heidän omiin koke- muksiinsa, ja ymmärtäisivät,

Kieli, koulutus ja yhteiskunta - syyskuu 2016 ISSN 1799-0181