S a m b a k a r n e v a a l e i s t a
H otelli K eurusselän juhlavuoden viettoon
H otelli Keurusselkä on m enestystarina Suom en hotellikartalla.
6 0 vuotta viihdepalveluja taajam ien ja kaupunkikeskustojen ulkopuolella. Keurusselkä - tuhansien tarinoiden Hotelli tai tarinoiden tai o. Keurusselkä, josta Junnu Vainio on tehnyt Beritin esit
täm änä laulun "K eurusselän sinen n ään” ja Junnun poika likka Vainio Keurusselän 60-vuotisjuhlassa M ik ael Konttisen esittäm änä iskelm än
"M uistan K eurusselkää.” M itä olisikaan Keurusselkä, jos ei aikanaan olisi käynnistyneet naisten tanssit — vauhti-illat ja m äärätietoiset palvel jen kehittäm iskan kkeet!?
u-
Ä itilom ista liikkeelle
Sota-ajan jälkeen oli suuri tarve lomanviettopaikkoja. Lomaliitto ry etsi Keski- Suomesta kokdetta. Silloinen Lo- maliiton toiminnanjo ktaja E .K . Loukik- ko oli laivamatkalla kiinnittänyt kuomiota Karpinniemeen, jossa sijaitsi pari kuvila- rakennusta sekä sen vieressä olevaan kie- non kiekan kruunaamaan laguunimaiseen lakdenpokjukkaan.
Oli toinenkin vaiktoekto: Isokiekka.
Vuorineuvos R. Erik Serlackiuksen tarjo
us lakjoittaa ja edullisesti vuokrata maata ratkaisi asian. Lampila ja Lampilansalo — nimisille tiloille ryhdyttiin toteuttamaan
kotellikompleksia. Rakennustyöt käyn
nistyivät vuonna 1948. Seuraavan vuo
den keinäkuun 15. oli juklapäivä. Silloin vikittiin kieman keskeneräinen Lomako- telli.
Heti ensimmäisestä vuodesta alkaen on ajoittain jouduttu toteamaan; kotelli on täynnä kuin "Turusen pyssy”. Aluksi viik- depalvelut olivat vaatimattomia. Joillekin viindyttäjille palkkioksi riitti, kun sai yö
sijan ja ruokailla.
Henkilökuntaa oli aluksi väkän ja työ
päivät pitkiä. Upealla hiekkarannalla ja sen tuntumassa pelattiin, leikittiin ja kilpailtiin. Mainiot kiiktomaastot toivat henkilökuntaan kiikdonokjaajan, josta kekkeytyi vapaa-ajan viikdyttäjä- moni- toiminenkilö.
Gramofoni oli akkerassa käytössä. Jär
jestettiin naamiaisia, muotinäytöksiä, tanssittiin ja pidettiin kauskaa. Useat 1950 — 60 -lukujen täktisolistit kävivät esiintymässä kesäaikana. Kuuluisin ul- kolavalla esiintynyt oli Laila Kinnunen.
Sam assa esiintymisrykmässä olivat viik- demaailman persoonat Repe Helismaa ja Eemeli. Tapio Rautavaarakin vieraili.
Hänen esiintymisensä liittyi Serlackiuk
sen kenkilökuntatilaisuuteen. Kattamat
tomien ulkolavojen kokto kimmeni. Pur- kuvaike koitti 1970 -luvun alussa.
Keurusselän tanssi-ilme vakventui mer
kittävästi uuden kotelliosion valmistuttua marraskuussa 1973. Orkesterit sekä 1 au- lusolistit edustivat Suomen tanssiyleisöä viikdyttävien parkaimmistoa. Näiden joukkoon kuului taiteilija Tapani Kansa, joka nuoruusvuosien keikkamatkalla yöpyi Keurusselässä ja siinä okessa kävi esiintymässä äitilomalaisille. Siitä seura
si, että lomalaiset läkettivät Lomakotel- lissa sijainneesta postikonttorista kortteja enemmän kuin minkään muun laulusolis
tin tai tapaktuman yhteydessä.
Tupakan sy ty ttä m ä t hotellipalot
Keurusselän neet kaksi mer
kekitysvaikeet ovat sisältä-
•kittävää tulipaloa. Syys-
A a lt ion ra ken n u tta m a "m e tsä sty sm a ja ” oli v a lm istu n u t vuonna 1Q37. A l k uaan se oli ka rm a a , m u tta L om aliiton toim innanjohtaja L o u h ikk o m a a la u tti P irttika h v ila k si m u u ttu neen rakennuksen p unaiseksi.
kuun 1977 kotellipalo synnytti kriittisen vaikeen: tuleeko kotellista kesähotelli vai käynnistetäänkö jalleen rakennuslianke.
Itse tulipalon syyn selvittäminen kesti aikansa. Vasta kakdenkymmenen vuoden päästä paljastui, ettei tulipalo syttynyt miesten vessasta, vaan vessan takana olleesta komerosta. Ravintolapöydistä viedyt tupakan tumpit paljastuivat todel
liseksi palon aiheuttajaksi.
Vanh an ravintolarakennuksen palo oli syttynyt hotellin henkilökunnan vieraana olleen tupakasta. Maaliskuinen vuoden 1986 tulipal o tuhosi koko rakennuksen.
Keurusselän hotellipalot käynnisti
vät uudet kehitysvaiheet. Syntyi entistä ehompi näköalaravintola, kokoustiloja sekä asteittain lisää majoitustiloja ja toi
mintoja monipuolistavia ratkaisuja. L o mahotellin ulkoasu kertoo rakennuksen
T ieyh teys oli en sim m ä isen ä toim intavuonna 1 9 4 9 keh no. V ieraat sa a p u iv a t Lom ahotelliin moottoriveneillä. K e sä a ika in en vesi liik enne on K eu ru u n k e sk u sta n ja H otelli K eurusselän välillä ja tk u n u t rakennusvuodesta 1 9 4 8 alkaen.
52
alkuperän. Sisätilat ovat kokeneet täydel
lisen uudistuksen, kuten rantasaunatkin.
Karpinniemen törmällä sijainnut savu
sauna vielä puuttuu, mutta sekin sisältyy k e liity s k a nkk e i s ii n. Hotellirakennuksen saunat ja niikin liittyvä kylpylä Täktitai- vas on osa palvelukokonaisuutta. Mutte- muotoinen tanssipaviljonki Emma on nn
lisännyt liikunta- ja tanssitilaa: terassit varsinkin kesäaikaisia ravintolapaikkoja.
Viihtyisä ym päristö, tasokas palvelu ja laadukkaat tilat
Ammattiykdistysliike on ollut perustami
sesta alkaen mukana Hotelli Keurusselän kekitysvaikeissa. Yksi merkittävimmistä kekitysaskeleista tapaktui, kun 1990- luvun alussa valmistui reilun 17 kekt aarin Keuruskarju -nimiselle tilalle 3 0 loma- asuntoa.
Hotellin käyttöaste on usein ylittä
nyt 70 %. Se on kuikea saavutus. Se ei olisi ollut makdollinen, jollei Keurus- selkä olisi tarjonnut laadukasta palvelua tilaisuuksia ja tapaktum ia järjestäville takoilla. O n o llut kansainvälisiä kon
ferensseja ja koulutustapaktum ia en
sim m äisistä toimintavuosista alkaen;
seminaareja, symposiumia, tilaisuuksia ja tapaktum ia laidasta laitaan. Hotelli- vieraina ovat olleet tasavallan presidentit Kekkonen ja Aktisaari, pääministereitä, puolustusvoimien komentajia eri m ais
ta, Nokel-palkinnon saaneita, missejä ja m issikandidaatteja.
Hotelli Keurusselän asiakaskunnasta eräillä on takanaan lomaviikkoja Loma- kotellin ensimmäisestä talvilomasta alka
en. Ensin oli pikkupoika äitinsä kanssa kesalaisten talvilomaa viettämässä. Kek- keytyi oma perke ja juklavuonna 2 0 0 9 oli mukana pojan lapsetkin. Täk än läkes kat
keamattomaan talvilomanviettoketjuun sisältyi osallistuminen Keurusselän elo
kuussa pidettyikin jukliin. O n ennakoi
tavissa, että järjestöneuvos Jarmo Merisen talvilomaperinne Keurusselässä jatkuu ja jatkajia löytyy tuleville vuosikymmenille omasta perkeestä.
Keurusselän maine mainiona kokous
paikkana on kantanut ympäri maata. Tätä mainetta ovat ruokkineet tanssi-illat:
kyvät orkesterit, elävä musiikki ja letkeän rento meininki. Usean yritysjohtajan ta
voitteena on saada asiakkaana oleva naut
timaan myös vapaa-ajasta. Keurusselkä on täkän kaasteeseen pystynyt vastaamaan.
Eittäm ättä iltaviikcfe on ollut useimpien vastaus siiken, mitä Keurusselkä pystyy tarjoamaan. Ulkoil uun liittyvät mak- dollisuudet ovat olleet koko 60-vuotisen toiminta-ajan osa Keurusselän palveluko
konaisuutta.
Keurusselkä haluaa olla laajan alueen ykkö s hotelli jatkossakin
Juklavuosi on käynnistänyt lomakylän asuntojen kunnostuksen. Jukannukseen 2010 mennessä on 20 loma-asuntoa uu
distettu. Liiketoimintasuunnitelma pitää sisällään moninaisia kotellimiljööseen liittyviä uusinvestointeja. Tässä kekitys- vaikeessa Keuruun kaupunki on mukana,
i
niin kuin se on ollut useissa Keurusselän toiminnan kellitystä koskevissa karikkeis
sa. Vene- ja laivalaitureiden sekä Hotelliin johtavan tien rakentaminen ovat toteu
tuneet kunnan/kaupungin merkittävällä tuella.
Varuskunnan ja Hotellin välimaastoon on syntynyt liikuntapuisto. Se on oiva esimerkki kedelmällisestä ykteistyöstä.
Loistavan kilpailukeskuksen ominai
suudet sisältävä Montosvuoren liikunta- puisto pystyy tarjoamaan lomalaisille ja kuntalaisille monipuoliset ma kd ollisuu- det karrastaa liikuntaa sekä kuipputason puitteet kansanvälisille kilpailuille. Tässä kokonaisuudessa Hotelli Keurusselällä on yhteistyökumppanina kylpylä- ja ruokai
lupalvelujen sekä maioittajan rooli, ilman näitä lähellä kilpailupaikkaa sijaitsevia palveluja, ei monikaan jo toteutunut kil
pailutapahtuma olisi toteutunut.
Keurusselän maine on levinnyt vieraili
joiden välityksellä ympäri maailmaa. Japa
nilainen professori soittaa Keurusselästä tyttärelleen ja kertoo, miten ikana paikka Hotelli Keurusselkä on. Kuinka ollakaan!
Tyt är lentää seuraavana päivänä Suomeen ja tul ee yllätyskäynnille Hotellille.
Suomalainen tanssikulttuuri osaa häm- mentää ja kämmästyttää ulkomaalaisia:
54
etenkin naistentanssit — naistenkaku. Iso- Britanien puolustusvoimien komentaja sir John Fieldhousen seurueen kesäkuisen vuoden 1988 Keurusselän vierailun yhtey
dessä krittiläisille upseereille sauna taasen aikeutti yllätyksen. Silmälasien ja lektien ottaminen saunalöylyttelyyn oli väärä va
linta.
Keurusselän tarinat elävät
1950 -luvulle sijoittui lomanviettäjän kokemus ukkosmyrskystä: ”Tuli pyörre
myrsky, tuuli, salamoi ja kei! Uskokoon ken ei, se ketkessä pukukopin yltäni vei.
Jäi mustelmat muistoksi minulle. E i silti naurulta aikaa ollut kivulle!”
Usko minun sanaani — raju oli kanaani.
Näin runoili Junnu Vainio toukokuussa 1986, joll öin Keuruulle takaisin kasetti julkaistiin. Sanat kirjautuivat tarjoilijana toimineelle Backille.
Hotelli Keurusselän lukuisat vieraskir
jat ovat pullollaan ylistäviä muisteloita ja runoja lomaviikoista. Vuoden 1952 heinä
kuussa Lomalekden sivulle oli jo taltioitu
nut runo Keurusselän lumoissa. Eritoten Lomahotellin alkuvuosina savusauna her- kisti mielet ja sen maittavat ruuat saivat
vieraillilijat runoilemaan. Pitkistäkin mat
koista tultiin tanssi-iltoja viettämään ja elämyksiä etsimään polkupyörillä, junalla tai autolla. Unoktaa ei sovi siipirataslaiva Elias Lönnrotin merkitystä vuo desta 1986 kesäaikaisen palvelutoiminnan lisääjänä.
E nnätysylcisö tanssi-illassa
Popedi an
uklavuonna 2 0 0 9 on kävijöille tarjottu ristoriallinen katsaus menneistä vuosi- eymmenistä. Vieraskirjat ja niikin liitetyt valokuvat sekä lomailijoiden tervekdykset palauttivat lomarykmien osanottajien nimet ja keidän tuntonsa näyttelyn kä
vijöille. Kesäaikaisessa näyttelyssä valo
kuvin, esittein ja kalustein luotiin kuva Keurusselän kehityskaaresta.
Merkittäväksi kulttuuriteoksi on luon- nekdittava sitä, että menestystarinasta Hotelli kirjoitutti Olli Haapasella kirjan
"Keurusselkä — tukansien tarinoiden Ho- teili”. Aina ykä ajankoktaisemmaksi käyvä ympäristöteema "Bioenergialla ilmaston
muutosta vastaan oli juklivan Hotell in juklaseminaarin aike.
Juklakesän osanottomäärältään e kd o- ton kuipputapaktuma oli kulttiorkesteri Popedan esiintyminen. Pukelimet pirisi
vät solkenaan useana iltana ennen kon
serttia. Uusi osanottajaennätys syntyi.
Konsertti/tanssiyleisöä oli arvioita 1 000.
Kaikki paikat olivat tupaten täynnä. Kun ei keti maktunut, niin ei maktunut. Siksi useat konserttiin pyrkineet saivat odottaa sisäänpääsyä oven ulkopuolella puolitois- tatuntiakin.
Hotelli Keurusselkä — Fontana Keu- russelkä on käsite. Lom a liitto ry: n yk- köspaikka kaluaa jatkossakin menestyä.
Siksi juklavuonna valmistui liiketoimin
tasuunnitelma, jossa viitoitetaan tulevia investointeja. Täysin varmaa on, että kuippuorkestereilla ja niiden solisteilla on jatkossakin ratkaisevan tärkeä roo li Keu
russelän vetovoimaa luotaessa.
O lli H aap anen
