K A T S A U K S I A
D i g i t a a l i n e n
o p p i m i s t e o l l i s u u s1
T
ieto- ja viestintätekniikka ovat nopeasti muuttamassa koulutussektoria. Oppimisen ja opetuksen toteuttamisen moninaiset tieto- ja viestintätekniikan sovellukset ovat kehittyneet tutkimus- ja kehittämishankkeista kaupallisiksi sovellutuksiksi ja palveluiksi. Erilaiset inter- ja intranet sovellukset, kuten verkkopohjaiset op- pimisympäristöt, työryhmäohjelmistot ja tieto- järjestelmien internet-sovellukset ovat helposti ostettavissa tai tilattavissa palveluina.Internetin ja muiden online-informaatiojärjes- telmien käyttö on myös vaativa käyttäjille. In- formaation määrä lisääntyy eksponentiaalisesti ja samalla meillä on yhä vaikeampaa erottaa olen- nainen epäolennaisesta. Koulutuksen kentällä val- litsee myös yhä laajeneva kokonaisuuksien hal- linnan puute. Uusia oppimisympäristöjä ja mui- ta informaatiojärjestelmiä esitellään tasaiseen tah- tiin ja niiden käyttöönottoa edellytetään kiih- tyvään tahtiin. Nopeasti muuttuva toimintaym- päristö asettaa opettajat ja tutkijat tilanteeseen, jossa pelkkä teknologian muutosten hallinta vie kaiken ajan ja energian.
Kehitykselle on tyypillistä, että ilmiöiden jälki- käteinen tutkimus ei välttämättä annakaan enää
Jarmo Viteli ja Jarmo Levonen
Kohti digitaalista
oppimisteollisuutta -
ketä varten, kenen ehdoilla?
Learning is what most adults will do for a living in the 21st century.
—Sidney Joseph Perelman
mahdollisuuksia ennakoida tulevaa. Koulutussek- torin ja informaatioteknologian yhteiselämä näyt- tää vahvasti teknologiavetoiselta vai muistaako kukaan informaatioteknologista innovaatiota, joka olisi tehty opettajien toiveesta saati tutki- joiden saamien tutkimustulosten perusteella edis- tämään oppimista ja opetusta?
T
ieto- ja viestintätekniikan mahdollisuudet koulutuksessa kiinnostavat myös muita kuin opettajia ja opiskelijoita. Digitaalinen oppimis- teollisuus2 on vahvasti syntymässä ja sen toimi- jat ovat sekä perinteiseltä kustannussektorilta, mutta erityisesti konvergoituneen tieto- ja vies- tintätekniikka sektorin yrityksiä. Yhden johta- vista amerikkalaisista investointipankeista, U.S.Bancorp Piper Jaffray3, toimesta on tehty ana- lyysi, jossa tarkastellaan mm. mitkä tekijät edes- auttavat sähköisten oppimisympäristöjen leviä- mistä (ks. taulukko 1) oppijan ja digitaalisten oppimisympäristöjen toimittajan näkökulmasta (Peterson, Marostica, & Callahan 1999, Novem- ber). Analyysi osoittaa, että digitaalinen oppi- misteollisuus on tullut mahdolliseksi, kun kou- lutuksen ja tietokoneiden käyttökulttuurin laa- jentumisen vaikutuksesta oppijoiden4 teknolo- giataidot ovat kehittyneet ja oppimisympäristö- jen ja niihin toimitettavan sisällön kehittämi- nen on joustavien medioiden johdosta tullut kan- nattavaksi.
l Sisällön päivittämisen helppous ja muutok- set ovat välittömästi nähtävissä
l Avoimet verkkopohjaiset oppimisympäris- töt tukevat joustavaa ja täsmäajoitettua tukea oppijoille. Vahvistaa yhtenäisen sisällön kehit- tämistä ja ylläpitoa
l Useita tulolähteitä (e-commerce, ilmoituk- set, tilaukset, lisensointi)
l Huomioi muuttuvan demografian: enem- män teknologiataitoisia ylioppilaita, lisää työ- elämään osallistuvia aikuisia
l Edullinen maailmanlaajuinen jakelukanava (s.o. ei ole tarvetta erillisille jakelumekanis- meille, esim. CD-ROM tietokoneavusteisessa opetuksessa)
l Voi toteuttaa useassa eri tietokoneympäris- tössä, ei vaadi eri versioita jokaiselle käyttö- järjestelmälle – Webbi-pohjaista opetusta voi toteuttaa kaikilla webbiselaimilla ja kaikilla käyttöjärjestelmissä (Windows, MAC, Unix, etc.) l Tekee mahdolliseksi muokkaamisen ja per- sonoinnin
l Informaatiolle lisäarvo (esimerkiksi tilaus- ten vastaanotto)
l Varmistaa opetusmateriaalin yhdenmukai- sen toimittamisen
vät ennustamaan, että sähköiset oppimisympä- ristöt ovat Internetin merkittävä liiketoiminta- alue, yksi voimakkaimmin kasvavista uuden teol- lisuuden alueista seuraavien vuosien aikana.
D
igitaalisen oppimis- ja opetustoiminnan tarjoajien ja asiakkaiden asettuminen yhtei- selle areenalle on olennainen ehto (ks. taulukko 1), jotta uusi liiketoiminta voisi toteutua. Voi- daan myös kysyä, tuoko digitaalinen oppimis- teollisuus jotain uutta oppimisen- ja opetuksen käytäntöihin. Asiakkaiden, eli oppijoiden nä- kökulmasta voidaan arvioida, millainen merki- tys on opetuksen erilaisilla ”jakelujärjestelmillä”, kuten verkkopohjaisella ”online”, opettaja-joh-Taulukko 1. Digitaalisen oppimisen kehittymisen vaikuttajat, soveltaen (Peterson et al. 1999, November).
l Teknologiaorientoitunut nuoriso l Elinikäinen oppiminen välttämätöntä ny- kypäivän kilpailussa työmarkkinoilla l Kiireiset elämäntyylit – ei aikaa (24x7x365) l Digitaalinen oppiminen tukee kollaboraa- tiota
l Matkustuskustannuksien ja ajan säästö, kus- tannussäästö ja tuottavuuden kasvu
l Missä tahansa paikassa, omaan tahtiin, mil- loin vain
l Personalisointi
l Vanhemmat haluat parasta opetusta lapsil- leen
l Halu saada lisää informaatiota ja resursseja l Webin yhteisöllisyyden orientaatio tuo oppijat yhteen
l Intuitiivinen oppimisympäristö
l Nykypäivän oppijat kasvavat webin kans- sa, tuttuus auttaa siirtymään digitaaliseen op- pimiseen
l Webbi toimii ”komentokeskuksena” ny- kypäivän oppijoille, luoden mahdollisuuk- sia toteuttaa alustalla sekä oppimista että leikkiä Digitaalisen oppimisen toteuttajat
oppijan (e-learner) näkökulmasta
Digitaalisen oppimisen tarjoajat
oppimisympäristöjen toimittajan näkökulmasta misella (ks. taulukko 2) (Peterson et al. 1999, November).
Arvio osoittaa, että ainakin valittujen tekijöi- den osalta e-learning näyttää toimivalta opetuk- sen jakelujärjestelmältä. Vakava kysymys on tie- tenkin se, että voidaanko ja kuinka perusteltua on oppimisen ja opetuksen maailman tarkastelu puhtaan jakelujärjestelmän näkökulmasta. Tarkas- telukulma kertoo myös vahvaa viestiänsä siitä, mistä perusolettamuksista opetuksen ja oppimi- sen suhteen arvioijat ovat liikkeellä. Yhteiskun- nan kannalta onkin erityisen haasteellista poh- tia, miten opetuksen ja oppimisen perusoletta- mukset kestävät kun uusi digitaalinen oppimis-
K A T S A U K S I A
Digitaalinen oppiminen Opettaja- CD- (E-learning) = Webbi- johtoinen ROM pohjainen tai –tuettu opetus
oppiminen
”Hardware” ja ”Software” vaatimukset + + + + + + +
Kurssin saavutettavuus (Access) + + + + 0 +
Ohjaajan vuorovaikutus + + + + + + + 0
Kustannukset + + + + + + +
Dynaaminen ja ajankohtainen sisältö
(versiointi) + + + + + + +
Skaalattavuus + + + + + + +
Vuorovaikutus toisten oppijoiden kanssa + + + + + + + 0
Kurssin päivitysten välitön saatavuus + + + + 0 0
Suorituksen / tulosten seuranta + + + + + + +
Säilyvyys (Consistency) (ohjaus ja formaatti) + + + + + + + + + +
Säilyttäminen (Retention) + + + + + + +
Joustavuus oppijalle (aika, jne.) + + + + + + + + + +
Sisällön määrä + + + + + + +
Yksilöinti + + + + 0 +
++++ = optimaalinen, +++ = hyvä, ++ = ok, + = kohtalainen, 0 = huono
teollisuus laajentuu globaalisesti. Uhka saattaa piillä mekanistisissa oppimiskäsityksissä ja uusi- en oppimisympäristöjen ”tehokkaissa standardi- ratkaisuissa”, jotka eivät yleisyyden, yksinkertai- suuden yms. johdosta sovellu korkeatasoisen ope- tuksen ja syvällisen oppimisen toteuttamiseen5. Digitaalisen oppimisteollisuuden taloudellisista mahdollisuuksista luodaan raporteissa hyvin po- sitiivinen kuva, mikä varmaan saa liikkeelle yhä uusia yrittäjiä. Kuten on viimeaikoina havaittu, uudet informaatioteknologia-alueen avaukset ovat keränneet kansainvälisissä pörsseissä suuria odotusarvoja ja toiveita. Samoin tapahtunee di- gitaalisen oppimisteollisuuden alueella. Opetuk- sen ja oppimisen maailma näyttää kiinnostavan paljon muitakin kuin opettajia, tutkijoita ja po- liitikkoja juhlapuheissaan.
”Learnativity”6 - Oppiminen digitaalisessa maailmassa Tieto- ja viestintätekniikan käyttöönoton vai-
kutuksesta organisaatiot ovat muuttuneet ja muutos on seurannut myös useita työtehtäviä.
Työntekijöille usein esitettyjä vaatimuksia on digitaalisen maailman muutoksien mukana py- syminen ja uusien toimintaympäristöjen ja – mallien nopea haltuunotto. Kysymys on oppi- misesta, siitä miten oppija kykenee tehokkaasti hyödyntämään uusia tietojärjestelmiä, miten oppija perehtyy uuteen työympäristöön tai mi- ten oppija uudistaa työprosessejaan käyttämällä uusia toimintamalleja.
Yhdysvalloissa ilmestyi helmikuussa 2000 tule- vaisuuden tutkimus ja visiopaperi7, jonka Ame- rican Society for Training and Development (ASTD) yhdessä National Governors Associatio- nin (NGA) kanssa teetti alan tutkijoilla ja kehit- täjillä aiheesta “The Commission on Technolo- gy and Adult Learning”8 (Hodgins 2000, Feb- ruary). Raportin taustalta löytyy myös vaikutta- via yritysmaailman edustajia. Raportti kiteytyy uuteen käsitteeseen tulevaisuuden oppimistoi- minnasta: “Learnativity” . Uuden oppimiskäsit- Taulukko 2. Oppimisen ja opetuksen jakelujärjestelmien vertailua, soveltaen
(Peterson et al. 1999, November)
teen lähtökohtina ovat mm. seuraavia olettamuk- sia (Conner 1996; Hodgins 2000, February):
l Teknologiaa käytetään jo laajasti aikuiskou- lutuksessa. Se kasvaa suhteellisen ”vapaamuo- toisena” ja ulkopuolella perinteisen sosiaa- lipoliittisen kentän.
l Muutos ”opetuksesta (education) ja koulu- tuksesta” ”tietämyksen hallintaan” on näh- tävissä
l Harppauksia lajittelun, haun ja datan uudel- leen käytön menetelmien kehittymisessä on tapahtunut kun on sovellettu ns. ”objekti- orientoituneita” menetelmiä
l Internet ja multimedia materiaali ja mene- telmät ovat muodostuneet tärkeiksi aikuis- koulutuksessa
l Erilliset teknologiat ja organisaatiot liittyvät yhteen luomaan moninaisia multimedian toimitusväyliä aikuiskoulutuksen sisällöille l Langaton aikakausi ja laajakaistayhteyksien
käyttö ovat nykyaikaa, jolloin sekä yksiköt että organisaatiot voivat merkittävästi laajen- tuneiden yhteyksien kautta päästä informaa- tion lähteille kotoa, työpaikoilta, kouluista – kaikkialta.
l Useat opettajat ja teknologian asiantuntijat työskentelevät yhdessä luodakseen menetel- miä ja standardeja, jotka tekevät mahdolli- seksi sisällön helpon uudelleen käytön, yh- distelemisen ja siirtämisen yksilöiden, ins- tituutioiden ja maiden välillä.
M
onista yllä kuvatuista seikoista voidaan Suo- menkin kontekstissa olla samaa mieltä. Vi- siopaperin laatijat jatkavat kuitenkin pidemmäl- le ja nostavat uuden elämisen muodon - ”lear- nativityn” - esille. Se on heidän mielestään seu- raava konvergenssin muoto, jossa aikuiset, tek- nologia ja learnativity yhdistyvät. Learnativity koostuu oppimisesta (learning), tiedonhallinnas- ta (knowledge management), tiedon kiteyttä- misestä (capturing) ja tekemisestä (performan- ce). Nämä learnativityn eri osatekijät ovat jatku- vassa vuorovaikutuksessa ja toiminnassa keske- nään. Learnativity on elämäntyyli, jossa olemme jatkuvassa prosessissa oppimassa uusia tietotai- toja ja teknologia on asetettu tukemaan meitä tässä oppimisprosessissa.Taustalla on ajatus tietämysyhteiskunnasta (”Kno- wledge Society”), jossa tieto on yhteiskunnan polttoaine ja uutta tietoa tarvitaan yhä tehok- kaammin. Sen hankkimiseen ei riitä enää for- maalit opinnot vaan sitä on kehitettävä jatku- vasti, jotta pystyttäisiin yhä parempiin suorituk- siin. Learnativity pohjaa optimistiseen käsityk- seen mahdollisuuksistamme ja teknologiasta osana tätä prosessia.
Meillä ja maailmalla on ladattu paljon odotuksia teknologian mahdollisuuksiin oppimisen maa- ilmassa. Ennusteet, joiden mukaan 30 vuoden päästä vain viisi prosenttia työnteosta olisi fyy- sistä, korostavat tiedon ja informaation merki- tystä huomisen yhteiskunnassa. Oppiminen ja osaaminen nähdään merkittävimmiksi kilpailu- tekijöiksi ja oppimista tukevalle teknologialle an- netaan paljon odotusarvoa.
Valitettavasti tiedämme vielä varsin vähän tek- nologiaintensiivisten oppimisympäristöjen toi- mivuudesta oppijan ja oppimisen kannalta. Eh- käpä siksi tutkijat ja opettajat eivät ole kyenneet astumaan esiin ja sanomaan, millaista teknologi- aa ja miten käytettynä saisimme aikaan toivottu- ja tuloksia. Jatkossa näemme entistä voimakkaam- man kaupallisten toimijoiden esiinmarssin ope- tussektorille, erityisesti aikuiskoulutusmarkki- noille. Auttaako meitä silloin eilisen tieto ker- tomaan, mitkä ratkaisut ovat toimivia vai tarvi- taanko myös konstruktiivista, uutta luovaa tut- kimustoimintaa, jolloin tutkijat voisivat takari- vistä nousta, ei vain asioiden toteajiksi, vaan myös suunnannäyttäjiksi. Aika näyttää.
L o p u k s i
O
rganisaation näkökulmasta katsottuna verk- koja hyödyntävien oppimisympäristöjen käyttöönotto ja hyödyntäminen voi palvella sa- manaikaisesti useita eri organisaation tarpeita, kuten kommunikaatiota, koulutusta, tiedotta- mista, yhteisten tavoitteiden ja kulttuurin kom- munikointia jne. Kehityksen hidasteena voi olla organisaatioiden vaikeus löytää soveltuvia hen- kilöresursseja luomaan kollaboratiivisten verkko- jen käyttöönottostrategiaa. Tarvitaan myös uu- denlaista ajattelua henkilöiden rekrytoinnissa, tar- vitaan “organisaatioiden saattajia (escorts)”, joilla on sekä tietoteknistä ja pedagogista tietotaitoa, että organisaation sisältöalueen tuntemusta. Or- ganisaatioiden kehittymisen arviointi on toinen olennainen huomioitava seikka verkkojen hyö- dyntämisessä. Tarvitaan myös tutkimuksia sekä organisaation sisällä että eri organisaatioiden vä- lillä, jotta voidaan arvioida organisaation kehit- tymistä, ks. (Senge 1993). Tärkeätä on myös kyetä tunnistamaan ja arvioimaan innovaatiota, joita voi syntyä rakennettaessa uusia oppimisympä- ristöjä ja kehitettäessä oppimisympäristön käyt- töönottoa sekä pedagogisia käytäntöjä, ks. (Les- gold 1998).Digitaalisen oppimisteollisuuden kehityksessä on nähtävissä myös haasteita. Haasteita on digitaali- sella oppimisteollisuudella, kuten standardoitu- minen ja keskittyminen, että digitaalisen oppi- misteollisuuden vaikutuksella opetukseen ja op- pimiseen perinteisissä koulutusorganisaatioissa ja yrityksissä. Seuraavassa on tarkasteltu lähem- min em. haasteita.
Standardoinnin haaste. Digitaalinen oppimisteol- lisuus pyrkii muodostamaan vahvoja standardeja eri digitaalisten toimijoiden välillä. Kehitys di- gitaalisen teollisuuden alueella on osoittanut, että standardien kehittämisen kautta on mahdollista kullekin toimijalle keskittyä lähemmin oman eri- tyisosaamisen kehittämiseen ja luoda synergiaa usean eri toimijan erityisosaamisesta.
Keskittymisen haaste. Digitaalisen oppimisteolli- suuden tavoitteena on toimia globaalisesti. Täl- löin on odotettavissa, että kilpailun, synergiaetu- jen, yhteenliittymien yms. johdosta vain todel-
liset globaalit toimijat selviytyvät. Keskittymisestä seuraa nopea taloudellinen hyöty: yhteiset raja- pinnat eri sisällöntuottajien, pedagogisten ja organisaatioiden toiminnallisten mallien luoji- en ja oppimisympäristöihin erityispiirteitä si- sältävien ohjelmamodulien toimittajien (esim.
virtuaalitodellisuuskäyttöliittymä yms.) välillä kehittävät edelleen digitaalisen oppimisteollisuu- den laajentumista. Pitkällä tähtäimellä keskitetyt ratkaisumallit koulutusympäristöjen standardoin- nissa voivat johtaa innovaatioiden köyhtymiseen ja kehityksen hidastumiseen.
Perinteisen koulutuksen haaste. Perinteistä (lähi)- koulutusta toteuttavat organisaatiot pyrkivät di- gitaalisen oppimisteollisuuden tuotteiden (esi- merkiksi verkkopohjaiset oppimisympäristöt) avulla tehostamaan omaa toimintaansa. Erityiseksi haasteeksi muodostunee kehityksen nopeus ja intensiteetti, miten esimerkiksi perinteiset kou- lutusorganisaatiot kykenevät tarvittaessa nope- asti muuttamaan toimintastrategioita ja kohden- tamaan riittävästi resursseja uusille alueille. Toi- saalta kehitys luo pohjaa uusien koulutusorgani- saatioiden ja koulutusmallien muodostumiselle.
Tällainen kehitys on ollut nähtävissä jo kansalli- sesti, esimerkiksi Seinäjoella, minne alueen ul- kopuolella toimivat korkeakoulut ovat perusta- neet täydennys-, lisä- ja jatkokoulutustarpeeseen uusien yksiköitä (Helsingin, Tampereen ja Vaa- san yliopisto ja Sibelius Akatemia)9.
K
ansainvälisellä tasolla on käynnissä korkea- kouluyksiköiden keskittyvä hajaantuminen.On muodostunut monikansallisia eri korkea- koulujen välisiä ja yritysten ja korkeakoulujen välisiä liittoutumia10, jotka pyrkivät keskittä- mään osan toimintojaan11 ja toisaalta toimimaan globaalisti ja yhä useammalla sisältöalueella.
Uudet koulutusmallit saattavat virkistää ja te- hostaa perinteisten koulutusorganisaatioiden toi- mintaa ja tukea korkeatasoisen kansainvälisen tutkimuksen toteuttamista. Globaalin oppimis- teollisuuden rinnalle voi nousta myös uusia kan- sainvälisiä ”vapaan” ja ”avoimen” koulutuksen malleja, jotka tukevat omaehtoisen ja itseorga- nisoituvien ryhmien12 oppimis- ja opiskelutoi- mintaa. Internetin kollaboratiivisen oppimisen
K A T S A U K S I A
parhaita esimerkkejä on Linux –käyttöjärjestel- mä ja GNU-ohjelmat13.
Erikoistumista voi syntyä esimerkiksi yliopisto- jen ja korkeakoulujen sisällä olevien yksiköiden erikoistumisena paikallisiin (opetus suomeksi ja kansallisesti relevantti tutkimus), kansallisiin (opetus suomeksi ja tutkimus kansainvälistä), kansainvälisiin (opetus ja tutkimus kansainvälis- tä) tai monikansallisiin filiaaleihin (opetus ja tutkimus kansainvälistä). Kansainvälisten yliopis- toyksiköiden erillisten filiaalien perustamisesta on mediassa ollut jo keskustelua. Yliopistoalli- anssien synergiaetujen viitoittamana voidaan yli- opistojen erikoistumista ja vahvaa yhteistyötä pohtia, nykyisten yksiköiden sisällä. Ajatusleik- kinä voi pohtia, esimerkiksi millaisten ominai- suuksien perusteella voitaisiin määritellä suoma- laisessa yliopistossa oleva laitos, joka olisi erityi- sesti paikallinen, kansallinen tai kansainvälinen yksikkö. Vastaavasti voisi pohtia millaista olisi vahvojen yliopistoallianssien vaikutus yliopisto- järjestelmään, esimerkiksi jos samaisessa hypo- teettisessa yliopistossa olisi osa laitoksista pai- kallisia, kansallisia tai kansainvälisiä ja osa olisi kansainvälisesti tunnettujen yliopistoyksiköiden virallisesti valtuuttamia filiaaleja. Tällöin olisi mahdollista esimerkiksi perustaa tarvittaessa ja nopeasti tieteellisesti korkeatasoisia laitoksia ja koulutusohjelmia, joissa kansainvälinen partneri organisoisi opetuksen tietoverkkojen välityksel- lä ja paikallisesti toteutettaisiin koulutuksen lä- hijaksot.
Viimeaikainen kehitys uudessa digitaalisessa op- pimisteollisuudessa antaa kuitenkin viitteitä sii- tä, että kehitys on erittäin nopeata ja globaalia.
Suomen ja Euroopan näkökulmasta haaste on esi- tettävä yliopistoille ja korkeakouluille, jotka ovat keskeisessä asemassa muodostettaessa digitaalisen oppimisteollisuuden huomioivaa tutkimus- ja kehittämisstrategiaa. Aikuiskasvatus ja –koulutus ovat digitaalisen oppimisteollisuuden keskiös- sä, siellä missä oppija ja oppimisympäristö koh- taavat. Miten haasteeseen vastataan?
Lähteet
CONNER, M. L. (1996). Learning: The critical techno-
1. Mainittakoon, että kirjoittajat eivät ole digitaa- lisen oppimisteollisuuden sanansaattajia eikä markkinoijia. Kirjoittajat pyrkivät käynnistämään keskustelua mahdollisista tietoyhteiskunnan po- luista, joista saattaa muodostua keskeinen tule- vaisuuden aikuiskasvatuksellinen väylä.
2. Digitaalisella oppimisteollisuudella tarkoitetaan uutta “elearn”-teollisuutta, joka käsittää laaja- alaisesti tietokoneiden, tietoverkkojen ja niihin liittyvien palvelukonseptien soveltamisesta eri- laisiin oppimis-, opetus- ja koulutustehtäviin.
3. Ks. http://www.piperjaffray.com/
4. Käsitteellä oppija tarkoitetaan laajasti digitaali- sen oppimisteollisuuden yhtä asiakasryhmää, eli opetuksen ja oppimisen tukemisen kohdetta, joka voi olla oppilas, opiskelija tai muu oppimis- ta harjoittava henkilö. Joissain tapauksissa oppi- jayksikkö voi olla myös ryhmä, organisaatio tai yritys, vrt. oppiva organisaatio (Senge 1993).
5. Ks. esim. LEHTINEN, E., Kinnunen, R., Vauras, M., Salonen, P., Olkinuora, E., & Poskiparta, E. (1989) Oppimiskäsitys. Helsinki: Valtion painatuskeskus.
6. Käsite “learnativity” on muodostettu yhdistämäl- lä osat sanoista learning ja activity. Learnativity- sanalla viitataan tietyntyyppiseen oppimistoimin- taan. Kirjoittajat ottavat mielellään vastaan eh- dotuksia suomenkielisestä vastineesta sanalle learnativity.
7. Ks. http://www.learnativity.com/download/MP7.PDF 8. Ks. http://www.performancesupport.com/ ja http://
www.learnativity.com
9. Ks. SOTARAUTA, M., Lakso, T., & Kurki, S. (1999).
Alueellisen osaamisympäristön vahvistaminen:
Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkoston toimin- tamalli. Tampere: Tampereen yliopisto. Alueelli- sen johtamisen tutkimusyksikkö. Sente-julkaisu- ja 4/1999.
10. Ks. esimerkiksi http://www.unext.com/ ja http://
www.cardean.com/
11. Keskittymistä voidaan toteuttaa esimerkiksi opis- kelija-, talous- ym. hallinnossa, opetusmateriaa- lien ja -sisältöjen tuotannossa, opiskelijoiden rek- rytoinnissa ja opetuksen toteutuksessa.
12. Esim. webbi-intressiryhmät ja -opintopiirit 13. Ks. http://www.linux.org/ tai http://www.gnu.org/
Viitteet
logy: A whitepaper on adult education in the information age (Whitepaper ). St. Luis: Wave Technologies International.
HODGINS, H. W. (2000, February). Into the future: A vision paper : Commission on Technology & Adult Learning: A Joint Project of the American Society for Training & Development (ASTD) and the Na- tional Governors’ Association (NGA).
LESGOLD, A. (1998). On evaluation of educational innovations (Working paper, March 5, 1998 ). Pitts- burgh, PA: LRDC, University of Pittsburgh.
PETERSON, R. W., Marostica, M. A., & Callahan, L. M.
(1999, November) e-Learning: Helping investors climb the e-learning curve. USA: US Bancorp Pi- per Jaffray Equity Research.
SENGE, P. M. (1993) The fifth discipline - Art and practice of the learning organization. UK: Ran- dom House.
