Kuusi laudaturia – kuusi uratyyppiä näkymä

(1)

142

AIKUISKASVATUS 2/2002

K

M Markku Vanttaja väitteli 26.4. Turun yli- opiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa laudaturylioppilaiden koulutus- ja työurista. Tar- koituksena oli selvittää, millaisia urapolkuja kou- lussa menestyneet oppilaat kulkevat ja mikä mer- kitys hyvällä koulumenestyksellä on ollut hei- dän elämässään.

Ylioppilaskirjoituksissa hyvin menestyneiden koulutus- ja työuria seurattiin kahden eri aineis- ton avulla. Pääasiallisen aineistona oli kuuden laudaturin ylioppilaiden kirjoittamat elämäker- rat. Sen lisäksi koulumenestyjien uria tarkastel-

Kuusi laudaturia - kuusi uratyyppiä

tiin laudaturin yleisarvosanan kirjoittaneista yli- oppilaista kootun tilastoaineiston avulla.

Tilastot osoittavat toimihenkilöperheiden lasten ja etenkin tyttöjen olevan koulumenestyjien joukossa selvästi yliedustettuina. Laudaturyli- oppilaat hankkivat yleensä korkeakoulututkin- non, sijoittuvat ylemmiksi toimihenkilöiksi ja päätyvät keskivertoa paremmin ansaitsevien jouk- koon. Miesten ja naisten väliset erot näkyvät kuitenkin selkeinä niin lukion jälkeisen koulutusuran, työelämään sijoittumisen kuin tulota- sonkin suhteen. Naiset olivat hakeutuneet mie-

(2)

AIKUISKASVATUS 2/2002

143

hiä useammin koulu- ja opistotason oppilaitok- siin tai suorittaneet alemman korkeakoulutut- kinnon. Miehet olivat sijoittuneet selvästi naisia useammin ylempiin toimihenkilöasemiin ja saavuttaneet myös huomattavasti paremman tulo- tason kuin naiset. Naisten tekemät koulutusva- linnat selittävät ainakin osittain sen, miksi he eivät olleet yleensä saavuttaneet työelämässä vas- taavanlaista asemaa ja tulotasoa kuin miehet.

Vakaat, epävakaat ja poikkeukselliset urapolut

T

utkimuksessa pyydettiin kuuden laudaturin ylioppilaita kirjoittamaan tarina, jossa he ku- vaavat elämäänsä koulun alaluokilta nykyhetkeen saakka. Kaikkiaan tutkimukseen osallistui 313 henkilöä, joista 226:n kertomus otettiin mu- kaan varsinaiseen analyysiin. Elämäkertojen pe- rusteella koulumenestyjät jakautuivat kolmeen pääryhmään eli vakaan, epävakaan ja poikkeuksellisen urapolun kulkijoihin. Vakaan ja epäva- kaan työuran kulkijoita yhdisti sijoittuminen toi- mihenkilöammatteihin. Poikkeuksellisen urapolun kulkijat olivat päätyneet koulumenestyjien keskuudessa epätyypilliseen ammattiin, elämän- tapaan tai elämäntilanteeseen. Jokainen kolmes- ta pääryhmästä jakautui edelleen kahtia, jolloin tarinoista erottui kuusi erilaista uratyyppiä. Va- kaalla urapolulla etenivät suoriutujat ja selviytyjät, epä- vakaalla etsijät ja sinnittelijät sekä poikkeuksellisella urapolulla individualistit ja ajautujat.

Suurimman ryhmän muodostivat suoriutujat, joille koulutukseen ja työuralle sijoittuminen oli ollut ongelmatonta, ja useimmat olivat tyytyväi- siä uraansa. Kertomukset tukevat näkemystä ko- titaustan ja kodin merkityksestä lasten koulume- nestyksessä. Kirjoittajat olivat varttuneet ympä- ristössä, joka tarjosi edulliset lähtökohdat me- nestyksekkäälle koulu-uralle.

Myös selviytyjien koulutus ja -työhistoria oli ollut varsin suoraviivainen, mutta matkan var- rella oli kohdattu myös vastoinkäymisiä. Selviy- tyjät olivat kuitenkin onnistuneet kääntämään vaikeudet voitoksi. Selviytyjien kertomukset toi- vat esiin myös sen, kuinka koulun käytäntöihin sopiva asennoituminen ja suhtautumistapa voi muotoutua ulkoisesti hyvinkin erilaisissa olosuh- teissa ja monista eri syistä.

Etsijöiden tarinoissa pääjuoni liittyi oman pai- kan löytämiseen työelämästä. Osalla etsijöistä ei osannut päättää, mille alalle hakeutuisi. Jotkut olivat toimineet useilla eri elämänalueilla koki- en monipuolisen osaamisen elämää rikastuttava- na asiana. Heikompaan tilanteeseen olivat jou- tuneet ne, jotka eivät yrityksistään huolimatta olleet löytäneet yhtä selkeää vahvuusaluetta.

Pienimmän ryhmän muodostivat sinnittelijät, joille tyypillistä oli epävakaan uran lisäksi tyyty- mättömyys omaan koulutus- tai työuraan ja usein myös monenlaiset vaikeudet eri elämänvaiheis- sa. Sinnittelijöiden koulunkäyntiin liittyi usein kielteisiä muistoja ja heillä oli ollut vaikeuksia uravalinnassa ja lukion jälkeisissä opinnoissa tai työelämässä. Monissa sinnittelijöiden tarinoissa vaikeudet näyttivät olevan yhteydessä siihen, ettei heillä ollut läheisten ihmisten tukea sen enempää koulutusuraa valitessaan kuin muissa- kaan elämäntilanteissa.

Poikkeustapausten ryhmään sijoittuivat hen- kilöt, jotka eivät olleet kulkeneet koulumenes- tyjille tyypillistä reittiä, vaan päätyneet maanvil- jelijöiksi, työntekijäammatteihin, päätoimisiksi kotiäideiksi, työttömiksi tai valinneet vihreän elämäntavan. Individualistien kertomuksissa päätös poikkeuksellisesta uravalinnasta oli ollut selkeä jo nuoresta saakka. Ajautujien tarinoissa kirjoitta- mishetkellä vallinneeseen elämäntilanteeseen oli sen sijaan vain jouduttu.

Koulumaailmasta ei suoraan eväitä työelämään

I

hminen tekee valintoja aikaisempien koke- musten ja elämänhistorian aikana omaksuttu- jen arvojen, tapojen ja rutiinien varassa. Lisäksi monenlaiset sattumat, elämän käännekohdat sekä yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat olennai- sesti työ- ja koulutusuran muotoutumiseen. Ih- misten toiminnan selittämisessä ei yleispäteviä lainalaisuuksia ole välttämättä löydettävissä. Kou- lumaailma on vain yhdenlainen sosiaalinen ym- päristö, eikä siellä hankittua menestyjän identi- teettiä voi välttämättä siirtää työelämään.

Markku Vanttaja (2002). Koulumenestyjät. Tutkimus laudaturylioppilaiden koulutus- ja työurasta. Suomen Kasvatustie- teellinen Seura. Kasvatusalan tutkimuksia 8.

Väitöskirjamyynti: www.kasvatus.net tai puh. 02-333 8820.