Riipinen Tapio_Traktorin vetokyky ja vetohyötysuhteen parantaminen_30.11.2017

(1)

TRAKTORIN VETOKYKY JA

VETOHYÖTYSUHTEEN PARANTAMINEN

Tapio Riipinen

Salo 30.11.2017

(2)

Esityksen pääkohdat ja näkökulmat

 Vetokyvyn perusteet

 Pyörävarustuksen osuus vetokyvyssä

 Vetokyvyn optimointi

– vetotraktorin painotus

– vetotraktorin pyörävarustus

– pyörävarustuksen valinnat ja säädöt

 Näkökulmina maan suojelu ja resurssien käytön hyötysuhde – maan rakenteen säilyttäminen

– maan ekosysteemin hyvinvointi pelkän sietokyvyn sijaan

– koneiden järkevä varusteleminen ja tavoitellun vasteen tuottava säätäminen

 Näkökulman perustelut

– kasvukyvyn säilyttäminen ja parantaminen – varautuminen muutoksiin

– ekosysteemin kyky toimia ja selviytyä kierrätystuotteiden kanssa

– taloudellisuus ja teknisten resurssien järkevä käyttö

(3)

MOOTTORIN VÄÄNTÖMOMENTTI > VETÄVÄN PYÖRÄN KEHÄVOIMA

TEHOLLINEN KESKIPAINE

MÄNNÄN PÄÄLLÄ x MÄNNÄN PINTA-ALA x ISKUN PITUUS /2

VOIMANSIIRRON ALENTAVA

VÄLITYSSUHDE

VÄÄNTÖMOMENTTI VETÄVÄN PYÖRÄN ULKOKEHÄLLÄ = KEHÄVOIMA

X =

(4)

VÄÄNTÖMOMENTIN JA TEHON YHTEYS

X

Voimalla saa traktori- työkoneyhdistelmän liikkeelle mutta moottorin pyörintänopeus ja sitä kautta saatava teho tuottaa työsaavutuksen.

Tehoa tarvitaan tavoitteenmukaisen ajonopeuden saavuttamiseen tarvittavalla vetovoimalla.

(5)

KEHÄVOIMASTA VETOVOIMAKSI

TEOREETTINEN

MAKSIMIVETOVOIMA :

MAX vetovoima = Traktorin akselimassa Käytännössä vähemmän, johtuen:

Luistosta

Vierintävastuksesta Muista häviöistä VETOVOIMAKERROIN

(olosuhdekohtainen):

F

k =

W

Vetovoimakerroinarvoja eri olosuhteissa:

k

0,6 kuiva maa, keskimääräiset olosuhteet 0,7 kuiva maa, erinomaiset olosuhteet 0,3-0,4 märkä savi- tai hiesumaa

(6)

HÄVIÖT JA VETOHYÖTYSUHDE

Luisto on välttämätön paha kumipyörätraktorin vetokyvyssä koska renkaan on

leikkauduttava maahan saadakseen aikaan vetokykyä. Vetokyky kasvaa aina n. 35 % luiston tasolle asti. Toisaalta, luiston lisääntyessä yli 10 – 12 % tason, vetohyötysuhde samalla heikkenee sillä luisto on tehon hävikkiä.

> LUISTON OPTIMITASO ON n. 10 %.

S - S

_t

S i =

i = luisto%

S = teoreettinen etenemä S_t= todellinen etenemä

P

_v

P

_a

ŋ =

^Ŋ= vetohyötysuhde

Pv = mitattu vetoteho kW

Pa = laskennallinen pyöräteho kW

(7)

VETOKYVYN JA VETOTRAKTORIN KOON VÄLINEN YHTEYS

Työkoneen tarvitsema vetovoima voidaan määrittää mitattujen tai laskennallisten vetovastusarvojen avulla. Esimerkissä 5 x 16” auran tarvitsema vetovoima keskijäykällä maalla on noin 35 kN ja vastaava

akselimassa noin 5500 kg tavanomaisella nelivetotraktorin vetovoimakertoimella 0,6. Vetovoimakertoimen parantaminen pitävämmillä renkailla ja/tai painonsiirrolla mahdollistaa työn kevyemmällä traktorilla.

(8)

VETOKYKYVYN OSATEKIJÖITÄ- JA RIIPPUVUUSSUHTEITA

Kunto, tiheys Maalaji,

kosteus Staattinen ja

dynaaminen Kontaktiala

Oikea profiili Pito Leikkaus/murtolujuus Paineenkestävyys

Rengas Maa

Leveys, halkaisija, paine, rengastyyppi

Vetovoima ^{– Luisto –}Vetokyky

Pyöräkuorma

Kontaktialueen paine

Kontaktialueen muoto

Maan rakenteen kiinteys

(9)

RENKAAN OPTIMAALISEN VETOKYVYN EDELLYTYKSET

 Sopiva ripakorkeus

 Hyvä itsepuhdistuvuus

 Suuri halkaisija > suuri kontaktipinta

 Suuri ilmatila joka mahdollistaa

alhaisen rengaspaineen

 Riittävästi

kuormankantoreserviä

tarvittavaa lisäpainotusta varten

MITAS

(10)

Rengaspaineen vaikutus luistoon

(11)

LUISTO

Luistoprosentti ilmentää prosenttiosuutena osoitettua, saavuttamatta jäävää pyörän etenemää (matkaa) suhteessa pyörän kierrosmäärän ja kehämitan tuloon

(laskennallinen etenemä ilman luistoa).

 Alle 20 % luistoa tuskin huomaa. Tämäntasoinen luisto on varsin tavanomainen esim. muokkaustöissä.

Luistoa voidaan vähentää mm. seuraavilla keinoilla:

 Lisäämällä traktorin akselipainoa (ulkoiset lisäpainot, rengastäytökset)

 Tasaamalla vetotraktorin pyöräkuormia (painojakaumat)

 Lisäämällä renkaan kontaktipintaa (levikepyörät, suur- ilmatilarenkaat)

 Hyödyntämällä, hydraulisilla nosto- tai vetolaitteilla aikaansaatua painonsiirtoa

 Rengaspaineen sopeuttaminen käyttöolosuhteisiin

(12)

ETENEMÄTAPPIO ERI LUISTOPROSENTEILLA

15%

30%

40%

50%

(13)

RENGASPAINEEN VAIKUTUS KONTAKTIPINTAAN

Renkaan kontaktipinta - alat samoilla pyöräkuormilla mutta eri rengaspaineilla.

0,6 bar 1,6 bar

Source: FH Soest, www.Reifenregler.de

MITAS

(14)

PYÖRÄNJÄLKIURAT JA VIERINTÄVASTUS

Mahdollisimman tasaiset pyöränjäljet sekä pieni

puskuvaikutus vähentää maan tiivistymistä ja

polttoaineenkulutusta, suoraan itse työssä sekä epäsuorasti alentamalla vetovastusta myöhemmissä

muokkaustoimissa.

Nyrkkisääntö:

1 cm raidesyvyyttä = + 10%

muutos

polttoaineenkulutuksessa

Source: FH Soest, www.Reifenregler.de

Minkä syvemmissä pyöränjäljissä traktori kulkee sen suurempi on vierintävastus sekä pyörän eteen kasautuvan maavallin että ”ylämäkeen” kiipeämisen vuoksi.

TÄRKEÄÄ HUOMIOIDA ESIM. TRAKTORIN PAINOTTAMISESSA, PYÖRÄVARUSTUKSESSA JA RENGASPAINEISSA !!!

(15)

RENKAAN KONTAKTIPINTA

Suurempi ilmatilavuus mahdollistaa alhaisemman rengaspaineen kuormitustilanteessa ja siten myös suuremman kontaktipinnan ja paremman mukautumisen maan pintaan ja pienemmät vauriot maalle

• Pyörä uppoaa vähemmän

• Pienempi pintapaine

Pyörän „jalanjälki“

4600 kg at 30 km/h

Série 85 Série 65

Grand Volume

Diamètre extérieur égal

Diminution du diamètre de la jante afin d’augmenter le volume d’air à l’intérieur

du pneu

Pressions de gonflage à charge égale

1,45bar 1,2bar _{0,6 à 1bar}

Comparaison des coupes transversales de pneus

65 Series Super

Volum e

Sama rengaspinnan halkaisija– pienempi vannekehän halkaisija

MITAS

(16)

RENKAAN KONTAKTI MAAHAN

Ristikudosrengas Vyörengas

Renkaan rungon ja kontaktipinnan käyttäytyminen kuormituksessa – ristikudos- ja vyörengas

Pintakerroksen kuormituksessa rengastyypillä on suuri vaikutus

Pintakerroksissa suurin vaikutus tulee renkaan kosketuspaineesta joka puolestaan on jonkin verran renkaan sisällä olevan ilmanpainetta korkeampi. Renkaan ilmanpaineen ja kosketuspaineen välinen ero riippuu

pääasiassa renkaan rungon jäykkyydestä. Mikäli kosketuspainetta halutaan mahdollisimman alhaiseksi, tulisi renkaan kosketuspinta-ala saada mahdollisimman laajaksi suuriläpimittaisilla, leveillä joustavarunkoisilla renkailla ja / tai levikepyörillä. Yleensä suuri-ilmatilaisilla ja pehmeärunkoisilla vyörenkailla saavutetaan myös parempi vetohyötysuhde verrattuna jäykkärunkoisempiin renkaisiin. Poikkeuksen tekee pinnaltaan kastuneet mutta heti liukkaan pintakerroksen alla tiiviit savimaat joilla jäykkärunkoisemmat renkaat antavat paremman vedon koska ne pystyvät paremmin leikkautumaan kantavaan maakerrokseen.

(17)

KONTAKTIPINTA JA PAINEVAIKUTUS MAAHAN

Kontaktipinnassa painevaikutus renkaan ja maan välillä aiheuttaa puristuspainevaikutuksen maassa.

Tämä painevaikutus johtaa

lisääntyvään maan tiivistymiseen ja vähentää ilma- ja vesihuokosten osuutta maassa.

Maata kiusataan aina kun traktorilla ja työkoneella ajetaan ja varsinkin vedetään. Maa tiivistyy ja sen rakenteet rikkoutuvat vetävien pyörien alla. Vettä ja ilmaa sisältävien maahuokosten osuus

maakerroksen kokonaistilavuudesta voi pienentyä sekä huokosten optimaalinen kokojakauma muuttua epäedullisemmaksi. Optimaalinen huokososuus vaihtelee karkeiden maiden 42 %:sta

jäykkien maiden 48 %:iin. Vetotilanteessa pyörien kuormitus vaikuttaa maan rakenteisiin sekä maan pintakerroksessa renkaan kosketusalueella että syvemmällä.

MITAS

(18)

YHTEENVETO RENGASPAINEEN VAIKUTUKSESTA

Olosuhteisiin sopeuttamattoman rengaspaineen vaikutukset

lisääntynyt polttoaineenkulutus johtuen suuremmasta vierintävastuksesta

lisääntynyt tai epätasainen renkaiden kuluminen (pääasiasssa tieajossa)

huonompi vetokyky johtuen suuremmasta luistosta

heikentää ajomukavuutta ja - vakautta

huonontaa työsaavutusta (pienempi etenemää johtuen lisääntyvästä luistosta)

vaurioittaa pellon pintaa ja maan rakennetta

(19)

PYÖRÄKUORMA JA PAINOJAKAUMA

Esimerkkejä akselipainoista ja painojakaumasta eri tilanteissa:

• tyhjäpaino EA ja TA ilman kuormaa

• tyhjäpaino + vetokuorma nostolaitesovitteisilla muokkauskoneilla

• tyhjäpaino + vetokuorma hinattavalla / puolihinattavalla muokkauskoneella

• tyhjäpaino ja kanto / kuljetuskuorma nostolaitesovitteisella työkoneella

(20)

PYÖRÄKUORMA JA PAINOJAKAUMA

Traktorin lisäpainottamisen perusteita:



Vetokyvyn parantaminen:

Esimerkki:

• ihanteellinen teho / paino– suhde on 45-55 kg/hp

• 360 hv traktorin paino tyhjänä on n. 10.500 kg

29 kg/hv

•

tarvittaisiin lisäpainotusta

7.500 kg

ihanteellisen teho / paino-suhteen ja vetokyvyn saavuttamiseksi



Painojakauman tasapainottaminen

Työkoneella varustetun traktorin painojakauma on tavallisesti vahvasti taka- akselipainotteinen joko työkoneen painosta

(nostolaitesovitteinen työkone kuljetuksessa) tai vetovoimasta joka tarvitaan työkoneen vetämiseen hinattava tai nostolaitesovitteinen).

MITAS

18.8 kN

65.6 kN

28.5 kN

(21)

PYÖRÄKUORMA JA PAINOJAKAUMA

Traktorin omapainon jakautuminen

Traktorin omapaino (tyhjänä) G =

6.500 kg

Painojakauma: Etuakseli 40%, Taka- akseli 60%

Taka- akselipaino =

3.900 kg

Etuakselipaino =

2.600 kg

Suurin sallittu paino

10.000 kg

TA: 650/65R38 AC 65 EA: 540/65R28 AC 65

Esimerkki: Traktori 150 HP- teholuokassa

Pyöräkuorma takapyörillä: 1.950 kg/pyörä Pyöräkuorma etupyörillä: 1.300 kg/pyörä

MITAS

(22)

2,8 m

RA: 650/65R38 AC 65

800 kg

FA: 540/65R28 AC 65

2,0 m 1,5 m

PYÖRÄKUORMA JA PAINOJAKAUMA

Painojakauma (tieajo)

Traktorin omapaino G = 6.500 kg Taka - akselipaino = 3.900 kg (60%) Etuakselipaino = 2.600 kg (40%)

Pyöräkuorma takapyörillä: 3.970 kg/pyörä Pyöräkuorma etupyörillä: 990 kg/pyörä

Paino työkoneella ja etulisäpainolla G =

9.900 kg

Taka – akselipaino työkoneen kanssa =

7.929 kg (80%)

Etuakselipaino lisäpainon kanssa =

1.971 kg (20%)

Akseliväli:

2,8 m

Työkoneen painopisteen etäisyys taka– akselista:

2,0 m

Etulisäpainon painopisteen etäisyys etuakselista:

1,5 m

(23)

PYÖRÄKUORMA JA PAINOJAKAUMA

Paino vetotilanteessa G =

8.200 kg

Taka- akselipaino =

5.014 kg (61%)

Etuakselipaino =

3.186 kg (39%)

RA: 650/65R38 AC 65 FA: 540/65R28 AC 65 2.600 kg

Josta n. 1/3 siirtyy vedon vaikutuksesta taka-

akselipainoksi 800 kg

2,8 m

2,0 m 1,5 m

Paino työkoneella ja etulisäpainolla (tieajo) G = 9.900 kg

Taka – akselipaino työkoneen kanssa = 7.929 kg (80%)

Etuakselipaino lisäpainon kanssa = 1.971 kg (20%)

Painojakauma (muokkaustyö)

Pyöräkuorma takapyörillä: 2.507 kg/pyörä Pyöräkuorma etupyörillä: 1.600 kg/pyörä

MITAS

(24)

PYÖRÄKUORMA JA PAINOJAKAUMA

Pyöräkuorma, painojakauma ja rengaspaine

Pienin sallittu Pyöräkuorma (kg)/pyörä, paine (bar)

rengaspaine

Ilman

kuormaa kuormalla kuormalla

Rengaskoko tyyppi (40 km/h) tieajo (40 km/h) pelto (10 km/h)

EA 540/65R28 AC 65 1.300 990 1.600

rengaspaine 0,6 0,6 0,4

TA 650/65R38 AC 65 1.850 3.970 2.510

Suositeltava Pyöräkuorma (kg)/pyörä, paine (bar)

rengaspaine

Ilman

kuormaa kuormalla kuormalla

Rengaskoko tyyppi (40 km/h) tie (40 km/h) pelto (10 km/h)

FA 540/65R28 AC 65 1.300 990 1.600

RA 650/65R38 AC 65 1.850 3.970 2.510

(25)

PYÖRÄKUORMA JA PAINOJAKAUMA

„Bongattu “ matkalla töihin:

Fendt 815 Vario TMS

Täysi pintalevitin, paino n. 3,5 t Taka akselilla renkaat 650/65R42 Ajonopeus +/- 50 km/h

Ajomatka n. 20 km

Rengaspaineet takana

1,3/1,1 bar

Suositeltava minimipaine*

min. 1,6 bar

(* n. 9.000 kg taka- akselipainolla)

Vaihtoehtoisesti, käytettäessä rengaskokoa 710/70R38 1,2 bar olisi riittävä.

HUONO ESIMERKKI !!!

MITAS

(26)

PYÖRÄKUORMA JA PAINOJAKAUMA

Väärän painojakauman seurauksia

 lisääntynyt polttoaineenkulutus

 lisääntynyt ja / tai epätasainen renkaiden kuluminen

 alentunut / huonompi vetokyky

 huonontunut ajovakaus tieajossa

 huonontunut etenemä ( luisto lisääntyy)

(27)

PYÖRÄKUORMIEN VAIKUTUS MAAHAN

Muokkauskerroksen alapuolisiin maakerroksiin vaikuttaa pääasiassa akselimassa yksittäisten pyöräkuormien kautta. Vaikutus on maassa ”paineaaltomaisesti” ja säteittäin kaikkiin suuntiin etenevä. Painejälkeä voisi kuvata hehkulampun tai polttimon muodolla. Painevaikutus on suurimmillaan juuri renkaan alla ja vaimenee edetessään syvemmälle ja ulommaksi. Vaikutus ulottuu sitä suurempana ja syvemmälle minkä pehmeämpää ja märempää maa on. Oleellista on, ettei akselimassaa ja sen tuottamaa pyöräkuorman vaikutusta voi kumota.

(28)

PYÖRÄKUORMIIN VAIKUTTAMINEN

Painojakauma, pyöräkuorma ja vaikutus maahan reagoivat voimakkaasti traktorin vetotyöhön ja vetovoimaan. Pääsääntöisesti veto joko

nostolaitteen tai vetopuomin kautta siirtää painoa etuakselilta taka-

akselille. Hydraulinen painonsiirto ja vetovastussäätö lisäävät siirtymää.

VETO, VETOVOIMA JA PAINONSIIRTO

(29)

PYÖRÄKUORMIIN VAIKUTTAMINEN

LISÄPAINOTUS JA RENGASPAINEEN SOPEUTUS YHDESSÄ

Pelkkä lisäpainotus ilman

rengaspaineen sopeuttamista voi aiheuttaa jopa luiston

lisääntymistä ja sitä kautta vetovoiman alentumista.

• pyörän vajoaminen >

vierintävastus

(30)

PYÖRÄKUORMIIN VAIKUTTAMINEN

LEVIKEPYÖRÄT JA OIKEIN

SOPEUTETUT RENGASPAINEET

Levikepyörillä ja oikein sopeutetuilla rengaspaineilla saavutetaan hyvä vetohyötysuhde:

• lisäpainotus > vetokyky

• tasaisesti jakautunut pyöräkuorma

• alhainen luisto

Levikkeet ja on land- kyntö verrattuna vaossa kyntöön yksikköpyörillä:

• alhaisemmat ja tasaisemmat maapaineet

(31)

VETOKYVYN LISÄÄMISKEINOT

(32)

PELTOTYÖ ALENNETUILLA PAINEILLA

TIEAJO KORKEAMMILLA PAINEILLA

LAAJEMPI KONTAKTIALUE PAREMPI AJOVAKAVUUS

- Minimoi luistoa, vierintävastusta ja alentaa polttoaineenkulutusta

- Parantaa turvallisuutta

ALENTAA MAAHAN KOHDISTUVAA PAINETTA

ALENTAA VIERINTÄVASTUSTA

- Vähentää maan rakenteeseen kohdistuvaa kuormitusta ja siten parantaa sadontuottokykyä

- Alentaa polttoaineenkulutusta

VÄHENTÄÄ RAIDESYVYYTTÄ PIENEMPI JA TASAISEMPI RENKAIDEN KULUMINEN

- Alentaa polttoaineenkulutusta ja työaikaa - Pidentää renkaiden elinkaarta

PYÖRÄKUORMIIN VAIKUTTAMINEN

RENGASPAINEIDEN SOPEUTTAMINEN

MITAS

(33)

FENDT GRIP ASSISTANT

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&c d=1&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwjSno240eTXAhWCBZoKHQw 3DAgQFggsMAA&url=http%3A%2F%2Fwww.fendt.com%2Fint%2 F11604.html&usg=AOvVaw1TIEeLEqQfDkybKTz0rdwM

(34)

TRELLEBORG VIP JA LOAD CALCULATOR

http://www.tre lleborg.com/S taticContent/l oadcalculator -

tws/index.htm l

Tietokone- ja kännykkäsovellutus rengaspainesuositukselle ja – säädölle.

(35)

TERRANIMO

(36)

-4 -2 0 2 4 6 8

0:00:00 00:02,0 00:04,0 00:06,0 00:07,9 00:09,9 00:11,9 00:13,9 00:15,9 00:17,9 00:19,8 00:21,8 00:23,8 00:25,8 00:27,8 00:29,8 00:31,7 00:33,7 00:35,7 00:37,7 00:39,7 00:41,7 00:43,6 00:45,6 00:47,6 00:49,6 00:51,6 00:53,6 00:55,6 00:57,5 00:59,5 01:01,5

S, rikottu nurmi, tiepaineet

bar Channel A1 MIN value bar Channel A1 MAX value bar Channel A1 ACT value bar Channel A2 MIN value bar Channel A2 MAX value bar Channel A2 ACT value

MAAHAN KOHDISTUVA PYÖRÄKUORMAN TUTKIMINEN MAAPAINEMITTAUKSELLA

-1 0 1 2 3 4 5

0:00:00 00:01,1 00:02,2 00:03,3 00:04,4 00:05,5 00:06,6 00:07,7 00:08,8 00:09,9 00:11,0 00:12,1 00:13,2 00:14,4 00:15,5 00:16,6 00:17,7 00:18,8 00:19,9 00:21,0 00:22,1 00:23,2 00:24,3 00:25,4 00:26,5 00:27,6 00:28,7 00:29,8 00:30,9

S, rikottu nurmi, peltopaineet

(37)

MALLIN JA KENTTÄMITTAUKSEN KOKEILUA

-0,2 0 0,2 0,4 0,6

0:00:00 00:01,3 00:02,6 00:03,9 00:05,2 00:06,5 00:07,8 00:09,2 00:10,5 00:11,8 00:13,1 00:14,4 00:15,7 00:17,0 00:18,3 00:19,6 00:20,9 00:22,2 00:23,5 00:24,9 00:26,2 00:27,5 00:28,8 00:30,1 00:31,4 00:32,7 00:34,0

Välikerros syvin taso

bar Channel A1 ACT value -1

0 1 2 3 4

0:00:00 00:01,4 00:02,9 00:04,3 00:05,8 00:07,2 00:08,7 00:10,1 00:11,6 00:13,0 00:14,5 00:15,9 00:17,4 00:18,8 00:20,3 00:21,7 00:23,2 00:24,6 00:26,1 00:27,5 00:29,0 00:30,4 00:31,9 00:33,3 00:34,8 00:36,2 00:37,6 00:39,1

Välikerros Ylin taso

Kenttämittauksen maapainearvot taulukkokuvia vastaavina väripisteinä ja yhdistettyinä punaisella yhdysviivalla

(38)

C

MAAN RASITTEET JA VAATIMUKSET LISÄÄNTYVÄT –

RAKENNE JA ”BIOLOGINEN KUNTO” RATKAISEVAT

(39)

PYÖRÄKUORMIEN VAIKUTUS MAAHAN

Tiivistymisherkillä mailla

muokkauskerroksen alapuolelle, aina salaojitussyvyyteen asti ulottuva tiivistymä voi säilyä ja pahentua kymmeniä vuosia.

Kuvasarjassa esitetyssä tilanteessa 40 vuotta sitten raskailla kuormilla aiheutettu tiivistymä oirehtii edelleen vaikka itse muokkauskerros on jo hyvässä kunnossa:

- kasvustossa kellastumislaikkuja pensomisvaiheessa sateisina kesinä

- satava vesi ei kulkeudu sinänsä kunnossa olevaan salaojitukseen - vesi ei liiku kunnolla pysty- eikä vaaka-

tasossa muokkauskerroksen alapuolella - juuristo ei pysty tunkeutumaan syvempiin

maakerroksiin > rakenne ei parane

(40)

PYÖRÄKUORMIEN VAIKUTUS MAAHAN

Pyöräkuormien tiivistävä vaikutus on varsin olosuhdekohtainen. Maalaji, kosteus, rakenteellinen kunto, jne.

vaikuttavat.

”Helpommilla” maalajeilla veden

liikkumista ja juuriston kasvua estävää tiivistymistä ns. muokkauskerroksen alapuolella ei tapahdu niin herkästi kuin mailla missä ko. kerros on humusköyhää ja helpommin tiivistyvää hiesua.