Tuula-Maria Ahonen Keskustelua
Vastine Antti Eskolan artikkeliin
"Välittömyyden myytti ja ihmiskuva"
Lukiessani Antti Eskolan artikkelia "Välit- tömyyden myytti ja ihmiskuva" (Aikuiskasva- tus 1/82) intuitiivinen ymmärrykseni sanoo mi- nulle heti, että tuossa jutussa on jotain perus- teellisen väärää. En pysty löytämään koke- mukselleni yhtä nopeasti analyyttis-loogis-ra- tionaalista muotoa, ainoaa muotoa, joka il- meisesti vakuuttaa kirjoittajaa.
Siispä minun on alkuun puhuttava kielellä, johon kirjoittaja todennäköisesti suhtautuu vähättelevän halveksivasti. Kuten mahdollises- ti myös lehden toimituskin: havaitsen, että Ai- kuiskasvatus on lukuunottamatta Helena Kek- kosen läsnäoloa toimitusneuvostossa, miesten lehti. Käsissäni olevan numeron kirjoittajista on myös yhdeksän miespuolista henkilöä. Ai- kuiskasvatuksessa on siis vallalla miesten suo- sima vasemman aivopuoliskon ajattelu. Ja luonnollisesti tietenkin pelkään, että minut enemmistöllä vaiennetaan, että juttuuni suh- taudutaan hallitsijoiden yliolkaisella välinpitä- mättömyydellä.
Niin, Eskola puhuu Sennettiä siteeraten si- vistyneiden ihmissuhteiden puolesta, jotka ovat "mahdollisia vain siinä laajuudessa, kuin himon, ahneuden ja kateuden likaiset pikku salaisuudet pidetään sisään suljettuina."
Tämä näkemys, mielestäni, heijastaa esittä- jästään jonkun hyvin olennaisen puuttumista.
Tämän näkemyksen esittäjällä ei ole rakkautta ihmistä kohtaan. Häneltä puuttuu lämmin, hy- väksyvä suhtautuminen niin omaan kuin tois- tenkin syvään perusinhimillisyyteen.
"Jokaisen minä on jossain mitassa kauhu- kabinetti": siinä missä on pelkoa, ei ole rak- kautta. Tämä raamatulliselta kalskahtava lau- se on psykologisesti totta.
"Sivistyneet ihmissuhteet" perustuvat hen- kiseen väkivaltaan: ihminen kuristaa ja tukah- duttaa oman "pimeän" -se on RAKKAUTTA VAILLE JÄÄNEEN- puolensa, ja edellyttää tätä myös toisilta. Seurustellaan ''kohteliaas- ti", "suojaudutaan toisilta ihmisiltä". Toisin sanoin, pinnallisen älyllisen vuorovaikutuksen alla ihmiset ovat syvällisesti yksin. Kokiessaan Ingmar Bergmanin elokuvatuotantoa kuulee, millä paineella huutaa ihminen, jonka sisin on toisten ihmisten tavoittamattomissa.
Vaihtoehtonako siis pinnallinen, syvimmil- tään välinpitämätön, välittömyys? Ei, tässä suhteessa Antti Eskola on oikeassa. Sivistyneet ihmissuhteet, mielestäni, ovat rakastavia suh- teita ihmisten välillä: syvästi kunnioittavia, sy- västi ymmärtäviä.
Vielä vain toistaiseksi kovin harvinaisia. Si- teeraisin Erich Frommia: rakkaus miltei loistaa poissaolollaan länsimaisessa yhteiskunnassa.
Kommentti edelliseen
Aikuiskasvatus-lehti julkaisee erittäin mie- lellään myöskin naisten kirjoittamia artikkelei-
ta.
Toimituskunta
Aikuiskasvatus 211982
