Roskaiset rannat ja muoviintuva meremme
07.02.2018
Pidä Saaristo Siistinä ry
Anna von Zweygbergk, projektipäällikkö
Mikä PSS ry? - tästä kaikki alkoi
PSS ry perustettiin vuonna 1969 vapaaehtoisvoimin
yksittäisten kansalaisten toimesta.
Pidä Saaristo Siistinä ry on valtakunnallinen kaikkien vesilläliikkujien ympäristöjärjestö
3
Yhdistyksen toiminta
JÄTEHUOLTO/
YMPÄRISTÖN- HOITO
YMPÄRISTÖ- PROJEKTIT YMPÄRISTÖ-
VIESTINTÄ
Rahoitus
5
Grafiikat: HS.fi Lähde: SYKE, Roskapostia, Greenpeace, Eunomia, Green Alliance
Merten roskaantuminen
Mereen päätyvästä roskasta n. 70 %
painuu pohjaan, 15 %
kelluu ja 15 % päätyy
rannoille
Roskaantuminen Suomen merialueilla
”Roskaantumisen tilaa ei voida arvioida tällä arviointikaudella johtuen puuttuvista hyvän tilan kynnysarvoista ja aineiston vähyydestä.
Ensimmäisessä meren tila -arviossa roskaantumisen tilaa ei voitu arvioida tiedon puutteen vuoksi. ” Suomen meriympäristön tila 2018
Vuodesta 2012 lähtien roskaantumista on selvitetty
– Rantaroskan eli makroroskan (koko yli 2,5 cm) seurantasiivouksilla – Pohjaroskaa (makro) sekä pintaveden mikroroskaa (koko alle 5 mm)
seuraamalla
– Rantaroska-aineisto on näistä kattavin
Mikroroskan mahdolliset lähteet:
– Makroroska, jätevedet (tekstiilikuidut, kosmetiikka), rengaspöly
– Esim. Edistyksellisestä puhdistusjärjestelmästä huolimatta Viikinmäestä päätyy
Suomenlahteen arviolta satoja miljoonia mikromuovihiukkasia vuorokaudessa (Suomen meriympäristön tila 2018)
7
Rantaroskaseuranta
Marlin-projekti 2011-2013
– Suomessa eniten roskaa verrattuna muihin projektimaihin
Dataa kerätty 2012->
Mukana 13 rantaa Kalajoelta Kotkaan
Luokat: urbaani, peri-urbaani, luonnontilainen
Rannan pituus 100m, syvyys 10m
Roskat luokitellaan tarkasti
Tiedot SYKElle sekä
Helcomille
Makroroskat rannoilla
9
Rantaroskan lähteet
BLASTIC
Projektissa selvitetään, miten kaupungit vaikuttavat
roskaantumiseen, sekä kehitetään best practice –suositukset kunnille ensisijaisten reittien tukkimiseksi.
– Hulevedet, sadevesikaivot, tuuli, joet, valumat
Kesällä tehty puomiseurannat pilottikohteissa, Suomen pilottina Aurajoki
Partnerit: Håll Sverige Rent, IVL, SYKE, SEIT Stockholm, Tallinna Keskus, Turun kaupunki, FEE Latvia, PSS ry
EU-rahoitus Central Baltic –ohjelmasta, kokonaisbudjetti 1 016 555,50e
11
13
Siisti Biitsi & Nordic Coastal Clean-up Day
• Siisti Biitsi on PSS ry:n vuonna 2014 aloittama kampanja, jonka tavoitteena on osallistaa, herätellä ja tavoittaa suurta yleisöä
vesistöjemme roskaisuudesta
• Viime vuonna osana Suomi 100 – ohjelmaa - ”100 Puhdasta Rantaa”
• 2017 järjestettiin ensimmäistä kertaa Nordic Coastal Clean-up Day
• Kampanjan rahoituspohja
vaihteleva ja epävakaa, joka
rajoittaa sen kehittämistä
15
