• Ei tuloksia

Roskaiset rannat ja muoviintuva meremme 06.02.2018 Pidä Saaristo Siistinä ry

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Roskaiset rannat ja muoviintuva meremme 06.02.2018 Pidä Saaristo Siistinä ry"

Copied!
15
0
0

Kokoteksti

(1)

Roskaiset rannat ja muoviintuva meremme

06.02.2018

Pidä Saaristo Siistinä ry

Anna von Zweygbergk, projektipäällikkö

(2)

Mikä PSS ry? - tästä kaikki alkoi

PSS ry perustettiin vuonna 1969 vapaaehtoisvoimin yksittäisten kansalaisten toimesta.

13.2.2018 2

(3)

Pidä Saaristo Siistinä ry on valtakunnallinen kaikkien vesilläliikkujien ympäristöjärjestö

13.2.2018 3

(4)

13.2.2018 4

Yhdistyksen toiminta

JÄTEHUOLTO/

YMPÄRISTÖN- HOITO

YMPÄRISTÖ- PROJEKTIT YMPÄRISTÖ-

VIESTINTÄ

Rahoitus

(5)

13.2.2018 Esityksen nimi 5

Grafiikat: HS.fi Lähde: SYKE, Roskapostia, Greenpeace, Eunomia, Green Alliance

Merten roskaantuminen

(6)

13.2.2018 Esityksen nimi 6

▪ Mereen päätyvästä roskasta n. 70 %

painuu pohjaan, 15 %

kelluu ja 15 % päätyy

rannoille

(7)

Roskaantuminen Suomen merialueilla

▪ ”Roskaantumisen tilaa ei voida arvioida tällä arviointikaudella johtuen puuttuvista hyvän tilan kynnysarvoista ja aineiston vähyydestä.

Ensimmäisessä meren tila -arviossa roskaantumisen tilaa ei voitu arvioida tiedon puutteen vuoksi. ” Suomen meriympäristön tila 2018

▪ Vuodesta 2012 lähtien roskaantumista on selvitetty

– Rantaroskan eli makroroskan (koko yli 2,5 cm) seurantasiivouksilla – Pohjaroskaa (makro) sekä pintaveden mikroroskaa (koko alle 5 mm)

seuraamalla

– Rantaroska-aineisto on näistä kattavin

▪ Mikroroskan mahdolliset lähteet:

– Makroroska, jätevedet (tekstiilikuidut, kosmetiikka)

– Esim. Edistyksellisestä puhdistusjärjestelmästä huolimatta Viikinmäestä päätyy

Suomenlahteen arviolta satoja miljoonia mikromuovihiukkasia vuorokaudessa (Suomen meriympäristön tila 2018)

13.2.2018 Esityksen nimi 7

(8)

Rantaroskaseuranta

▪ Marlin-projekti 2011-2013

– Suomessa eniten roskaa

verrattuna muihin projektimaihin

▪ Dataa kerätty 2012->

▪ Mukana 13 rantaa Kalajoelta Kotkaan

▪ Luokat: urbaani, peri-urbaani, luonnontilainen

▪ Rannan pituus 100m, syvyys 10m

▪ Roskat luokitellaan tarkasti

▪ Tiedot SYKElle sekä Helcomille

13.2.2018 Esityksen nimi 8

(9)

Makroroskat rannoilla

13.2.2018 Esityksen nimi 9

(10)

Rantaroskan lähteet

13.2.2018 10

(11)

BLASTIC

Projektissa selvitetään, miten kaupungit vaikuttavat

roskaantumiseen, sekä kehitetään best practice

–suositukset kunnille

ensisijaisten reittien tukkimiseksi.

Hulevedet, sadevesikaivot, tuuli, joet, valumat

▪ Kesällä tehty puomiseurannat pilottikohteissa, Suomen pilottina Aurajoki

▪ Partnerit: Håll Sverige Rent, IVL, SYKE, SEIT Stockholm, Tallinna Keskus, Turun kaupunki, FEE Latvia, PSS ry

▪ EU-rahoitus Central Baltic –ohjelmasta, kokonaisbudjetti 1 016 555,50e

13.2.2018 Esityksen nimi 11

(12)

13.2.2018 Esityksen nimi 12

(13)

13.2.2018 13

Siisti Biitsi & Nordic Coastal Clean-up Day

• Siisti Biitsi on PSS ry:n vuonna 2014 aloittama kampanja, jonka tavoitteena on osallistaa, herätellä ja tavoittaa suurta yleisöä

vesistöjemme roskaisuudesta

• Viime vuonna osana Suomi 100 – ohjelmaa - ”100 Puhdasta Rantaa”

• 2017 järjestettiin ensimmäistä kertaa Nordic Coastal Clean-up Day

• Kampanjan rahoituspohja

vaihteleva ja epävakaa, joka

rajoittaa sen kehittämistä

(14)

13.2.2018 Esityksen nimi 14

(15)

13.2.2018 15

Kiitos!

anna.zweygbergk@pssry.fi

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Ensimmäisessä meren tila -arviossa roskaantumisen tilaa ei voitu arvioida tiedon puutteen vuoksi. ” Suomen meriympäristön

Varsinais-Suomen ELY- keskuksen alueella 22 pintavesimuodostuman arvioidaan saavuttavan hyvän ekologisen ti- lan jo vuonna 2021 (tila tyydyttävä, mutta lähellä hyvää tilaa),

Vesienhoitoalueen vesistöjen ekologinen tila on pääsääntöisesti hyvä, mutta vesistöissä on tun- nistettu myös riskitekijöitä.. Kemiallista tilaa heikentää kaikissa

Korkeasuhdanne taittuu, mutta kotimainen kysyntä kasvaa vakaasti toimintaympäristön epävakaudesta huolimatta.. ‒ Suomen viennin kasvu hidastuu ennen

Esittelyn jälkeen vastaajille kuvailtiin sanallisesti Itämeren nykytila ja tavoitteen mukainen hyvä tila meristrategiadirektiivin 11 meren tilan kuvaajalla, joihin kuuluvat

– Projektipäällikkö Anna von Zweygbergk, Pidä Saaristo siistinä ry..  18:30 Äänien maailma

Kaakkois-Suomen pohjavesien kemiallinen ja määrällinen tila..

Toimenpiteitä esitetään erityisesti niiden tila kuvaajien osalta, joissa hyvää tilaa ei ole saavutettu.. Roskaantumisesta ja ve- denalainen melusta ei ensimmäisellä kierroksella