Alueen nimi: Kirkkonummen saaristo (SPA) Alueen koodi: FI0100105 Pinta-ala (ha): 14234
Vastuutaho: Uudenmaan ympäristökeskus
Alueen kuvaus: Natura 2000 -alue on laaja Kirkkonummen rannikkoa kiertävä vyöhyke, joka ulottuu lännessä Inkoon Sommarnille ja idässä lähes Espoon rajalle saakka.
Alue on edustava näyte saaristoluonnosta, sillä siihen kuuluu olosuhteiltaan monenlaisia alueita.
Siinä on mukana rannikkoa sekä sisä-, väli- ja ulkosaaristoa ympäröivine vesialueineen.
Kirkkonummen rannikolta on mukana Järsö ja Porkkalanniemen länsiosa, sisäsaaristoa edustaa Upinniemen saaristo ja ulkosaariston luotoja monet luodot ja pienet saaret.
Saaret ja mannerranta ovat pääosin kalliorantaisia ja karuja. Lähinnä Sommarnilla ja paikoin Upinniemen saaristossa on myös hiekkarantoja. Sisäsaariston suurimmilla saarilla on paikoin edustavia lehtoja.
Upinniemen saaristo alueen länsiosassa on suljettua puolustusvoimien käytössä olevaa aluetta.
Useilla saarilla näkyy merkkejä ajalta, jolloin Porkkalan alue oli vuokrattuna Neuvostoliiton käyttöön. Aluetta käytetään puolustusvoimien harjoitus- ja ampumatoimintaan sekä sotilaalliseen rakentamiseen. Alueella on puolustusvoimien toimintaan liittyviä rakenteita ja laitteita.
Natura-alueen keskiosissa on muutamia runsaasti käytettyjä virkistysaluesaaria. Myös
Porkkalanniemi on tärkeä virkistysalue. Sommarn, Rönnskär ja Porkkalanniemen rantakalliot ovat erittäin merkittäviä linnuston muutontarkkailupaikkoja.
Kohdan 3.1. tiedot koskevat alueeseen sisältyvän pSci-alueen FI0100026 luontotyyppejä.
Alue on erittäin tärkeä useiden lintulajien pesimäympäristönä ja ennenkaikkea muutonaikaisena levähdys- ja ruokailualueena Alueella levähtää kevätmuuton aikana tuhansia vesilintuja, mm.
allihaahka. Pesivä merilinnusto on runsas, mutta alueen saarilla ja mannerrannoilla on myös
monipuolinen metsälajisto. Mm. Sommarnin saarella pesii noin kolmekymmentä lintulajia. Erityisesti Sommarnin hiekkarannat ovat tärkeitä ruokailualueita linnuille. Kallioisella Järsön saarella tavataan pesivänä kangaskiuru.
Suojelutilanne (%):
Natura-alueen toteutuskeino on luonnonsuojelulaki, maankäyttö- ja rakennuslaki, vesilaki ja ympäristönsuojelulaki.
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot:
Hallinnoll.alue: Aluetyyppi: SPA (sisältää SCI:n)
Kunta:
Yksityinen luonnonsuojelualue 2
Valtion luonnonsuojelualue 4
Ei suojeltu 94
Olemassa olevat luonnonsuojelualueet
Natura-alueella on 9 luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettua aluetta. Suurin niistä on asetuksella rauhoitettu Träskö lähivesineen. Samaan Porkkalan saariston luonnonsuojelualueeseen kuuluvat myös Söderskärin länsiosa ja Västerlandet. Träskön kansallispuisto perustettiin 1930-luvulla, mutta lakkautettiin Porkkalan vuokra-aikana. Luonnonsuojelualue perustettiin uudelleen 1995.
Vuonna 1999 perustetun Segelkobbarna luonnonsuojelualueen rauhoituksen tarkoituksena on turvata lintujen pesimärauha ulkosaariston tyypillisillä lintusaarilla. Luonnonsuojelualueeseen sisältyy kaksi saarta ympäröivine vesialueineen.
Muut Natura-alueella olevat luonnonsuojelualueet ovat lännestä lukien Sommaröarna Inkoossa, Galjonsgrundin saariryhmä vesineen Porkkalanniemen eteläpuolella, Salmenin saariryhmä edellisen eteläpuolella, Sannskärin luoto Mellan-Styrskärin eteläpuolella, Kanskogbrottenin ja
Bergstadbrottenin karit vesineen Stora Mickelskärenin kaakkoispuolella, Hagan saaret ja luodot (mm. Enbusken ja Rönnbusken) vesineen edellisten pohjoispuolella, Brändön linnustonsuojelualue Stora Brändön eteläosassa ja eteläpuolisilla saarilla sekä useita saaria käsittävä Galjonsgrundin linnustonsuojelualue Natura-alueen koillisosassa.
Natura-alueen perustaminen ei muuta luonnonsuojelualueiden rauhoitusmääräyksiä.
Natura-alueen toteuttaminen maankäyttö- ja rakennuslain nojalla:
Natura-alue kuuluu pääosin rakennuslain voimassa ollessa vahvistettujen yleiskaavojen alueisiin.
Maankäyttö- ja rakennuslain 211§:n nojalla kaavat ovat voimassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisina oikeusvaikutteisina yleiskaavoina.
Upinniemen saaristoa ja Sommarnia lukuun ottamatta koko Natura-alue kuuluu Kirkkonummen rannikon ja saariston osayleiskaava-alueeseen. Kaava on vahvistettu lokakuun 1996 alussa.
Länsipuolisko Porkkalanniemeltä Salgrundenin saariin saakka kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan.
Niillä kaavaan kuuluvilla alueilla, jotka eivät ole luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja, Natura- alueen toteutuskeino on maankäyttö- ja rakennuslaki eli kyseisen kaavan kaavamääräykset.
Natura-alueeseen kuuluu osayleiskaavalla toteutettavia SL-, SL/EP-, MU-, MU/s-, VR-, VR-1- ja VR/EP-alueita. Yhteistä näille on, että rakennusoikeudet on sijoitettu saman maanomistajan muille alueille.
SL-alueilla on kaivamis-, louhimis-, täyttämis- tai tasoittamistyö, puiden kaato tai muu näihin verrattava toimenpide luvanvarainen siten kuin rakennuslain 124a §:ssä on säädetty. Tämä toimenpidekielto on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 211§:n nojalla lain 128§:n mukaisena maisematyölupaa edellyttävänä toimenpiderajoituksena.
SL/EP-alueella on luonnonsuojelun lisäksi puolustushallinnon käyttötarpeita. Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka vaarantavat suojelun tarkoituksen.
MU-alueella on sallittu maa- ja metsätalouden harjoittaminen ja tätä palveleva rakentaminen.
MU/s-alueella on lisäksi käytön suunnittelussa kiinnitettävä huomiota niihin maisemallisiin, kulttuurihistoriallisiin ja muihin vastaaviin arvoihin, jotka ovat aluemerkinnän perusteena.
VR-alueella sallitaan yleisen retkeily- ja ulkoilutoiminnan edellyttämien tilojen, laitteiden ja rakennelmien sekä ulkoiluteiden ja -polkujen rakentaminen. Alueella saa olla asuntoja ja niiden
Luontodirektiivin luontotyypit (% ):
sivuasuntoja vain niillä rakennuspaikoilla, jotka ovat osayleiskaavan vahvistamisajankohtana jo mainitussa käytössä. Rakennuspaikkojen lukumäärää ei saa lisätä eikä vapaa-ajan asuntoja muuttaa pysyviksi asunnoiksi.
Maankäytössä ja rakentamisessa on luonnon- ja maisemansuojelunäkökohdat otettava huomioon.
Alueelle tulee tarvittaessa laatia käyttösuunnitelma.
VR-1-alueella sallitaan veneily- ja virkistystoimintaa palvelevien tilojen, laitteiden ja rakennelmien rakentaminen. Maankäytössä ja rakentamisessa on luonnon- ja maisemansuojelunäkökohdat otettava huomioon. Alueelle on tarvittaessa laadittava käyttäsuunnitelma.
VR/EP -alueella on retkeilyn ja ulkoilun lisäksi puolustushallinnon käyttötarpeita.
Upinniemen saaristo
Upinniemen saaristo kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan ja on Metsähallituksen hallinnassa ja puolustusvoimien käytössä olevaa valtionmaata, jolla olevat puolustushallinnon käyttötarpeet säilytetään. Alueen luontoarvojen turvaamiseksi Metsähallituksen ja puolustushallinnon yhteistyönä laaditaan tarvittaessa hoito- ja käyttösuunnitelma.
Vesialueet:
Muilla kuin luonnonsuojelualueisiin kuuluvilla vesialueille linnuston kannalta tärkeät elinympäristöt turvataan vesioikeudellisen lupajärjestelmän ja luonnonsuojelulain 65 ja 66§:n säännösten avulla.
Itämeren rannikko- ja merialueiden suojelualueverkosto
Aluetta ehdotetaan Itämeren suojelusopimuksen nojalla Helsingin komission (HELCOM) rannikko- ja merialueiden suojelualueverkostoon eli BSPA-alueeksi (= Baltic Sea Protection Areas). Tällä ei ole oikeusvaikutuksia yli sen, mitä johtuu jo Natura 2000 -verkostoon kuulumisesta.
Alueen suojelu ei rajoita puolustusvoimien toimintaa ja sen kehittämistä.
Vedenalaiset hiekkasärkät 1110
*Rannikon laguunit 1150
Riutat 1170
Rantavallien yksivuotinen kasvillisuus 1210
Atlantin ja Itämeren rannikoiden kasvipeitteiset rantakalliot 1230
Itämeren boreaaliset luodot ja saaret 1620
*Itämeren boreaaliset rantaniityt 1630
Itämeren boreaaliset hiekkarannat, joilla on monivuotista ruohovartista kasvillisuu 1640
Humuspitoiset lammet ja järvet 3160
Kostea suurruohokasvillisuus 6430
Kasvipeitteiset silikaattikalliot 8220
*Boreaaliset luonnonmetsät 9010
Boreaaliset lehdot 9050
*Puustoiset suot 91D0
Lintudirektiivin liitteen I linnut:
Luontodirektiivin liitteen II lajit:
Muuttolinnut:
allihaahka A506
harmaapäätikka A234
helmipöllö A223
huuhkaja A215
kaakkuri A001
kalatiira A193
kangaskiuru A246
kehrääjä A224
kuikka A002
lapintiira A194
liro A166
mustakurkku-uikku A007
palokärki A236
pikkulepinkäinen A338
pikkusieppo A320
pyy A104
räyskä A190
teeri A409
uhanalainen laji x
uhanalainen laji x
uhanalainen laji x
uivelo A068
valkoposkihanhi A045
härkälintu harmaahaikara harmaasorsa idänuunilintu jouhisorsa karikukko kuovisirri lapasorsa lapasotka
Muuta lajistoa: alli haahka haapana harmaalokki isokoskelo kalalokki kanadanhanhi kyhmyhaahka kyhmyjoutsen merihanhi meriharakka merilokki merimetso metsäviklo rantasipi silkkiuikku sinisorsa suosirri tavi telkkä tukkakoskelo tukkasotka
tylli M
lapinsirri mustalintu nuolihaukka pikkusirri pilkkasiipi pulmusirri punajalkaviklo riskilä
ristisorsa ruokki selkälokki tuulihaukka
valkoviklo haisukurjenpolvi jänönsalaatti käärmeenpistoyrtti kalliokohokki keihäsvuohennokka keltamaite
kenttäorakko E
ketopiippo kevätesikko
kupulimaska M
lehtokielo liuskaraunioinen mäkilitukka mäkirikko merikaali merikaali merisinappi morsinko pähkinäpensas pensaikkotatar rantavehnä ruohokanukka saarni särmäputki suola-arho suovalkku tahma-ailakki tammi
verikurjenpolvi
