Jani Rajala Petteri Ollila Toni Kuusisto Ville Toppinen
Ambulanssissa tapahtuva elvytys pit crew -mallin mukaan
Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoitaja (AMK)
Ensihoidon tutkinto-ohjelma Opinnäytetyö
15.12.2021
Tekijät Otsikko
Jani Rajala, Petteri Ollila, Toni Kuusisto, Ville Toppinen Ambulanssissa tapahtuva elvytys pit crew -mallin mukaan Sivumäärä
Aika
20 sivua + 2 liitettä 15.12.2021
Tutkinto Ensihoitaja (AMK)
Tutkinto-ohjelma Ensihoidon tutkinto-ohjelma Suuntautumisvaihtoehto Ensihoito
Ohjaaja Pasi Miettinen
Vuosittain sairaalan ulkopuolella monet ihmiset saavat sydänpysähdyksen. Yksi
tärkeimmistä toipumisen edellytyksistä on mahdollisimman nopeasti aloitettu peruselvytys maallikon tai ammattihenkilön puolesta. Tässä opinnäytetyössä keskitytään ambulanssissa elottomaksi menevään potilaan elvytykseen. Työssämme suunnittelimme ja kehitimme Pit Crew- mallin ambulanssissa tapahtuvaan elvytykseen. Pit crew -mallin tavoitteena
elvytyksessä on minimoida turhat viiveet ja saada elvytys sujumaan saumattomasti. Työ toteutetaan yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun kanssa.
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirillä ensihoidossa on omaan käyttöön kehitetty Pit Crew - malli sairaalan ulkopuolisessa elvytyksessä, mutta se ei ole soveltuva ambulanssin
sisätilassa tapahtuvaan elvytykseen. Pit Crew -malli on kehitetty avuksi selkeyttämään elvytystilanteita ja helpottamaan elvytykseen osallistuvien henkilöiden rooleja ja näin ollen parantamaan elvytyksen laatua sekä nostamaan selviytymismahdollisuuksia. Ambulanssin tilat ovat rajalliset, joten mahdollisesti kehitetty malli ja jokaiselle osoitettu omapaikka ja tehtävä elvytys tilanteessa selkeyttäisi elvytystä ambulanssissa. Suunnitelmana on kehittää koulutusmateriaali ja kouluttaa kehitetty malli ensihoidon työntekijöille.
Avainsanat Elvytys, pit crew, ensihoito, sairaalan ulkopuolella, ambulanssin sisällä
Authors Title
Jani Rajala, Petteri Ollila, Toni Kuusisto, Ville Toppinen Modified pit crew model for resuscitation in ambulance Number of Pages
Date
20 pages + 2 appendices 15.12.2021
Degree Bachelor of health care
Degree Programme Emergency care Specialisation option Emergency care
Instructor
Pasi Miettinen
In every year people outside a hospital can get cardiac arrest. One most crucial element for recovery is to start cpr as soon as possible performed by civilian or professional. This project is focused to cardiac arrest occurred inside ambulance during transportation. Pit crew model for resuscitation is designed for minimizing hands-off times and other critical factors which may affect to results of resuscitation. This type of working model has been in use for emergency care units in region of South Ostrobothnia since 2018.
This project is aimed to make modified version for out-of-hospital pit crew resuscitation to fit in situations where resuscitation must be performed in limited space inside ambulance.
The project has been made in two phases where first phase is gathering and analyzing information about resuscitation for health-care professionals and about pit crew model already in use. Second phase is educational video about pit crew resuscitation in
ambulance for emergency care professionals at Hospital district of South Ostrobothnia and posters of this modified model to be used in education.
Keywords cpr pit crew prehospital inside ambulance
Sisällys
1 Johdanto 1
2 Opinnäytetyön tarkoitus, tavoitteet ja tutkimuskysymykset 2
3 Tiedonhaun kuvaus 2
4 Aikuisen potilaan hoitoelvytys 3
4.1 Elottomuus 3
4.2 Sydänpysähdys 4
4.3 Sydänperäiset sydänpysähdykset 4
4.4 Ei-sydänperäinen sydänpysähdys 5
4.5 Varhainen defibrillaatio 5
4.6 Laadukas paineluelvytys 6
4.7 Elottomattoman potilaan ilmatien turvaaminen ja ventilointi 7
4.8 Elvytys tilanteiden johtaminen 7
5 Pit crew –malli ensihoidossa 9
6 Suunniteltu pit crew –malli ambulanssissa tapahtuvaan elvytykseen 9
7 Opinnäytetyön ja koulutusmateriaalin toteutus 13
7.1 Menetelmälliset lähtökohdat 13
7.2 Toimintaympäristön ja lähtötilanteen kuvaus 14
7.3 Toiminnan etenemisen kuvaus 14
7.4 Koulutusmateriaali tuotos 15
7.5 Eettisyys ja luotettavuus 15
8 Pohdinta 16
8.1 Tuotoksen tarkastelu 17
8.2 Tuotoksen hyödyntäminen 18
8.3 Ammatillinen kasvu 18
Lähteet 20
Liitteet
Liite 1. Yhteenveto mukaan valituista tutkimuksista Liite 2. Videon käsikirjoitus
1 Johdanto
Vuosittain sairaalan ulkopuolella sydänpysähdyksien ilmaantuvuus, tutkimuksen mukaan suomessa on 51/100 000 asukasta. (Hiltunen, Pamela. 2016).
Sydänpysähdyksen jälkeen kotiutukseen toipui 34% potilaista, mikäli rytmi oli defibrilloitava. Suurin ja yleisin syy sydämenpysähdykseen on sepelvaltimotauti.
Sydänpysähdysten syyt vaihtelevat, iäkkäillä vaikuttaa rakenteelliset sydämeen liittyvät syyt, muun muassa kardiomyopatia ja sydänläppien sairaudet. Yleisesti nuorten sydänpysähdysten syinä ovat perinnölliset sairaudet, myokardiitti ja huumeiden käyttö.
Sydänpysähdykseen usein liittyy ennakko oireena rintakipua noin tunti ennen
sydämenpysähdystä sekä myös sydänsairaalla potilaalla tajunnanmenetyskohtauksia (Kuisma, Holmström, Nurmi, Porthan, Taskinen 2018: 288). Sydänpysähdyksestä toipumisen edellytyksenä on toimiva järjestelmä, johon kuuluu hätäkeskus, ensihoitopalvelu, tehohoito ja kuntoutus. Lisäksi tärkeä edellytys on maallikoiden elvytyskoulutus, joka takaa varhaisen painelupuhallus-elvytyksen aloittamisen, myös maallikko defibrillaattoreiden käytön opetus ja maallikko defibrillaattoreiden
saatavuuden parantaminen lisäisi selviytymistä. Suomessa on käytössä
sydänpysähdysrekisteri, johon kerätään tulokset sydänpysähdyspotilaista, josta seurataan elvytysten onnistumisia ja ongelmia (Elvytys. Käypä hoito -suositus).
Yksi tärkeimmistä toipumisen edellytyksistä on mahdollisimman nopeasti aloitettu peruselvytys maallikon tai ammattihenkilön puolesta. (Hiltunen, Pamela. 2016). Tässä opinnäytetyössä keskitytään ambulanssissa elottomaksi menevään potilaan
elvytykseen. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirillä on käytössä pit crew-malli sairaalan ulkopuolisessa elvytyksessä. Opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää toimiva pit crew toimintamalli ambulanssissa elottomaksi menevän potilaan elvytykseen.
Pit crew -mallin tavoitteena elvytyksessä on minimoida turhat viiveet ja saada elvytys sujumaan saumattomasti. (Hopkins, Christy. 2016). Mallin avulla jokaisella elvytykseen osallistuvalla henkilöllä on oma tehtävä sekä paikka ambulanssin rajallisessa tilassa.
Tässä opinnäytetyössä keskitytään suunnittelemaan yhteistyössä tilaajan kanssa toimiva malli, joka helpottaa ja ohjaa ensihoitajien toimintaa ambulanssissa elottomaksi
menevän potilaan hoitoelvytyksen aloittamisessa sekä elvytyksen jatkuessa. (Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, ensihoitopalvelut 2021; Hyyryläinen 2021).
2 Opinnäytetyön tarkoitus, tavoitteet ja tutkimuskysymykset
Opinnäytetyömme tarkoituksena on tuottaa selkeät toimintaohjeet ambulanssissa elottomaksi menevän potilaan laadukkaaseen elvytykseen ja sitä kautta pyrkiä
parantamaan potilaiden selviytymismahdollisuuksia. Tavoitteena suunnitella selkeä pit crew -malli, jonka avulla jokainen ensihoitaja tietää oman tehtävänsä ja paikkansa ahtaassa sekä rajallisessa tilassa ambulanssin sisällä. Opinnäytetyön rinnalla on tehty koulutusvideo opinnäytetyön aiheesta.
Opinnäytetyöstä ja koulutusvideosta hyötyvät alueen ensihoitajat ja muut elvytykseen osallistuvat henkilöt sekä yhteistyökumppani, jolle suunnitellaan koulutusmateriaali.
Tämän opinnäytetyön tutkimuskysymyksinä ovat:
1. Millaista on hyvä hoitoelvytys?
2. Mitä tarkoitetaan pit crew -mallilla elvytyksessä?
3. Miten saada elvytys toimimaan sujuvasti rajallisessa tilassa?
3 Tiedonhaun kuvaus
Työssä on käytetty tiedonhakuun teoksia, artikkeleita, tutkimuksia sekä opinnäytetyö prosessin aikana on saatu ulkopuolista näkemystä ja ammattitaitoa alalla toimivilta yhteistyökumppaneilta. Keskeisiä tiedonhakuvälineitä ovat muun muassa ammatti kirjallisuus, korkeakoulukirjaston materiaali, ammattilehdet sekä hoitoalantietopankit ja verkkojulkaisut esimerkiksi CInahl, Medic, YSA, Finna ja Terveysportti. Aiheesta kuitenkin löytyi vähän tutkimuksia tai muuta materiaalia, ilmeisesti missään ei ole oltu suunniteltu ambulanssin sisälle sijoittuvaa pit crew –mallia. Hakukoneista etsimme
ainestoa, joissa käsiteltiin elvytystä, pit crew -mallia, sydänpysähdystä ja sairaalan ulkopuolista elvytystä.
Tietok anta
Hakusana t
valinta- ja poissulkukr iteerit
Osum ien määr ä
valinta otsikon peruste ella (kpl)
Valinta tiivistel män peruste ella (kpl)
Valinta
kokotekstinper usteella (kpl)
Cinahl Cpr, ems, pit crew, OHCA
2015-2019 20 5 4 4
Medic Elvytys, ensihoito, sydänpys ähdys
2010-2019 9 4 0 4
Medilin e
CPR, prehospita l, pit crew
1 1 1 1
4 Aikuisen potilaan hoitoelvytys
Tässä kappaleessa perehdytään aikuisen potilaan hoitoelvytykseen. Kerrotaan tarkemmin elottomuudesta ja siihen johtavista syistä. Lisäksi käydään läpi mitä elvytykseen kuuluu, miksi on tärkeää varhainen defibrillaatio, laadukas paineluelvytys sekä ilmateiden turvaaminen. Kappaleessa kerrotaan myös elvytyksen johtamisesta ja mitä johtajan rooliin kuuluu elvytyksen aikana.
4.1 Elottomuus
Sairaalan ulkopuolella todettu elottomuus yleisesti johtuu sydänperäisistä syistä, mikäli viitteitä muille ilmeisille syille ei havaita. Sydäniskemiasta johtuvassa elottomuudessa
usein lähtörytminä on kammiovärinä tai kammiotakykardia, jotka ovat defibrilloitavia rytmejä. Mahdollisimman varhainen defibrillaatio elvytystilanteissa antaa tutkimusten perusteella potilaalle paremman ennusteen. (Huang, Y., He, Q., Yang, L. J., Liu, G. J.,
& Jones, A. 2014. Cardiopulmonary resuscitation (CPR) plus delayed defibrillation versus immediate defibrillation for out-of-hospital cardiac arrest.)
Toinen tärkeä tekijä on välitön peruselvytyksen aloitus, jonka on huomattu parantavan potilaan ennustetta. Sairaampien potilaiden elvytystilanteita edeltävät yleensä
peruselintoimintojen häiriöt ja näitä syitä ovat usein hapenpuute tai hypovolemia (Elvytys. Käypä hoito -suositus).
4.2 Sydänpysähdys
Tässä luvussa perehdytään sydänpysähdykseen ja siihen mitä se aiheuttaa.
Sydänpysähdyksessä sydän lopettaa mekaanisen toiminnan, joka johtaa potilaan reagoimattomuuteen, hengityksen loppumiseen tai normaalista poikkeavaan hengitykseen (Jäntti, Helena. Cardiopulmonary resuscitation (CPR)-quality and education. 2010.)
Keskeisissä valtimoissa ei tunnu pulssi. Kaikissa sydänpysähdyksissä sydämen
mekaaninen toiminta ei lopu kokonaan, vaan sydämen normaali toiminta on häiriintynyt ja sen vuoksi mekaaninen toiminta on riittämätöntä. Silloin pumppaus toiminta ei pysty tuottamaan elintoimintoja ylläpitävää verenkiertoa ja valtimoista ei tunnu pulssi.
Sydämen toimimattomuus ja verenkierron puute johtaa menehtymiseen ilman elvytystä. Sydänpysähdykset jaetaan kahteen eri pääryhmään, sydänperäiset ja ei- sydänperäiset. Ei-sydänperäiset sydänpysähdykset voidaan jakaa vielä trauman aiheuttamiin tai ei-trauman aiheuttamiin sydänpysähdyksiin. (Kuisma, ym. 2018: 288)
4.3 Sydänperäiset sydänpysähdykset
Kaikista sydänpysähdyksistä noin kaksi kolmasosaa on sydänperäisiä
sydänpysähdyksiä. Niistä noin 80% rytminä on kammiovärinä tai kammiotakykardia.
(Huang ym. 2014.) Sydänperäisen sydänpysähdyksen altistavat tekijät ovat hyvin tunnettuja, mutta kuitenkin laukaisumekanismit ovat vielä jokseenkin epäselviä, mistä syystä kammiovärinä tai kammiotakykardia sydämessä laukeaa ja aiheuttaa
elottomuuden. On tutkittu, että altistuksen voivat aiheuttaa rakenteelliset poikkeavuudet
esimerkiksi sydänlihaksen liikakasvu, arpeutuminen tai laajentuminen. Kun altistavien tekijöiden lisäksi sydänlihakseen kohdistuu laukaisija, joita ovat esimerkiksi
hapenpuute, reperfuusio, autonominen heijaste tai proarytminen lääke, eli lääkkeen ominaisuus, silloin rytmihäiriöiden ilmaantuminen kasvaa. Hapenpuute aiheuttaa sydänlihassoluissa ja solukalvoissa häiriöitä, jotka lisäävät sydänlihas- ja
johtoratasolujen automaattista toimintaa. Yksi mekanismi on esimerkiksi QT-ajan piteneminen, jota aiheuttaa jotkin lääkevalmisteet. Lisäksi QT-ajan pitenemistä aiheuttaa hypoglykemia ja hypokalemia. Joillakin ihmisillä on synnynnäinen
geneettinen alttius pidentyneeseen QT-aikaan. Poikkeava pidentynyt QT-aika on yli 480 ms. (Kuisma ym. 2018: 288–289.)
Altistava ja laukaiseva tekijä voivat yhdessä laukaista kammiovärinän tai
kammiotakykardian. Lisäksi sydänperäisen sydänpysähdyksen syy voi olla myös kardiogeenisestä sokista johtuva tila, jolloin sydämen toiminta hiipuu ja aiheuttaa elottomuuden. Alkurytminä silloin on yleensä sykkeetön rytmi eli PEA. (Hiltunen, Pamela. 2016). Yleisimpiä syitä sydänpysähdyksille on hapenpuute, kardiomyopatia, sydänlihas tulehdus tai urheilutilanteessa rintakehään kohdistunut voimakas tylppä isku, joka aiheuttaa äkillisen sydämenpysähdyksen. Harvemmin kuitenkin äkkikuolemia tapahtuu urheilussa. (Kuisma ym. 2018: 288–289.)
4.4 Ei-sydänperäinen sydänpysähdys
Ei-sydänperäisen sydänpysähdyksen yleisimmät syyt ovat hypoksian tai hypovolemian laukaisema iskemia sydänlihaksessa. Tällaisissa tapauksissa lähtörytmi on lähes poikkeuksetta asystole tai pea. Harvinaisempi syy voi olla deliriumlähtöinen kiihtymystila, jonka tarkkaa vaikutusmekanismia ei ole saatu selvitettyä ja näiden potilaiden selviytymisennuste on huono. (Kuisma ym. 2018: 289–290)
4.5 Varhainen defibrillaatio
Varhainen defibrillaatio on tärkeä, koska tutkimusten mukaan se on laadukkaan paineluelvytyksen lisäksi ainut toimenpide, jonka tehosta potilaan selviytymiseen on saatu kiistatonta tieteellistä näyttöä. Kammiovärinässä olevan sydänpysähdyspotilaan ennuste heikkenee 7–10% jokaista minuuttia kohden koska pitkään jatkunut
kammiovärinä muuttuu asystoleen siinä vaiheessa, kun sydänlihasten happivarastot
ovat ehtyneet. (Jäntti, Helena. Cardiopulmonary resuscitation (CPR)-quality and education. Diss. Itä-Suomen yliopisto, 2010.)
Jos, elottomuuden syynä on defibrilloitava rytmi tulisi ensimmäinen isku suorittaa viimeistään 5 minuutissa elottomuuden alusta, koska tällöin potilaan selviämisprosentti on jopa 50–70%. Jos potilas menee elottomaksi ensihoitohenkilöstön läsnä ollessa, tulisi rytmi monitoroida mahdollisimman nopeasti ja suorittaa defibrillaatio
mahdollisimman varhain, mikäli rytmi on defibrilloitava (European resuscitation council.
New ERC guidelines. 2021).
4.6 Laadukas paineluelvytys
Peruselvytys on laadultaan hyvää, kun se tuottaa mahdollisimman hyvän verenkierron elottomuustilanteessa. Painelun pitäisi tapahtua oikeasta paikasta, oikean syvyisenä, oikealla tahdilla toteutettuna, siten että rintakehä pääsee vapautumaan kokonaan välillä ja ettei painelussa ole taukoja. Painelun laadun tärkeimmät osatekijät ovat taukojen minimointi, riittävä syvyys ja tahti sekä kunnollinen rintakehän vapautuminen painallusten välissä. Paineluelvytyksellä voidaan aikaansaada noin 25 % normaalista sydämen minuuttitilavuudesta. Jos painelussa pitää yli 10–15 sekunnin tauon,
romahtaa aikaansaatu hemodynamiikka. Painelutauot johtuvat rytmin analysoinnista, defibrillaatiosta, ilmatien hallinnasta, suoniyhteyden asettamisesta, painelijan
vaihdosta, maskiventiloinnista tai muista tekijöistä (Jäntti, Helena. Peruselvytyksen laatu–mitä, miksi ja miten. Finnanest 44.2 2011: 112–115).
Elvytysohjeet määrittelevät ison osan painelutauoista, miten usein rytmi analysoidaan ja defibrilloidaan tarvittaessa, mikä on painelun ja maskiventilaation suhde ja
elvytyssykli rytmin analysoinnin välissä. Pelkkä elvytysohjeiden uusiminen parhaimmillaan puolitti ajan, jolloin ei painella. Uusissa 2021 elvytysohjeissa korostetaan painelutaukojen minimointia painelemalla rytmin analysoinnin aikana, defibrillaattorin latauksen aikana sekä siirtymällä mahdollisimman pian tauottomaan paineluun ilmatie varmistamalla (Elvytys. Käypä hoito -suositus).
Paineluelvytyksen aikana veri saadaan kiertämään paineluelvytyksen aikana
puristamalla sydän mekaanisesti kokoon thoraxin sisällä, paineolosuhteiden muutos palauttaa veren takaisin sydämeen. Rintakehää on paineltava riittävän syvälle ja se on
päästettävä vapautumaan painelun välissä. Oikea painelusyvyys on aikuisilla vähintään 5 cm. Optimaalinen painelusyvyys parantaa hemodynamiikkaa ja lisää selviytymistä.
(Jäntti, Helena. 2 2011: 112–115).
4.7 Elottomattoman potilaan ilmatien turvaaminen ja ventilointi
Hengitystien hallinnalla pyritään ensisijaisesti estämään hypoksia, hypoventilaatio sekä aspiraatio. Sydänpysähdyksen yhteydessä yleisesti käytetään iGeliä tai intubaatiota hengitystien turvaamisen välineenä. Nykyisten hoito-ohjeiden mukaan hengitystien hoito ei saa häiritä paineluelvytyksen toteuttamista sydänpysähdyksessä. (Kurola, Jouni Finnanest 2006 39,4). Vaihtoehtoisten supraglottisten
hengitystiehallintavälineiden, joista yleisimmäksi on vakiintunut Igel sairaalan ulkopuolella, etu intubaatioon verrattuna on juuri se, että painelua ei tarvitse keskeyttää, nämä välineet onnistuvat tutkimusten mukaan myös varmemmin kuin intubaatio niissä tilanteissa, joissa intubaatiota ei päästä aktiivisesti harjoittelemaan.
Supraglottisten hengitystiehallintavälineiden on todettu myös olevan toimintavarmempi vaihtoehto kuin maskiventilaatio niillä henkilöillä, joilla ei ole säännöllistä
harjoittelumahdollisuutta maskiventilaatioon (Länkimäki S, Alahuhta S, Kurola J - Feasibility of a laryngeal tube for airway management during cardiac arrest by first responders) Kummassakin edellä mainitussa keinossa etuna on se, että painelua ei tarvitse keskeyttää ventiloinnin ajaksi, kuten maskiventiloidessa täytyy tehdä.
Supraglottisia hengitystievälinetä käytettäessä välineen tiiviys ja toimivuus on helpoiten varmistettavissa kapnografila. Intuboidessa kapnografin lisäksi putken oikea sijainti tulee varmistaa auskultoimalla sekä ylävatsa, että molemmat keuhkot.
Ventilaatiotaajuus hengitystien turvaamisen jälkeen on 10 kertaa minuutissa ja lisäksi käytetään 100% happilisää koko hoitoelvytyksen ajan, mutta sitä lasketaan
verenkierron palauduttua (European resuscitation council. New ERC guidelines. 2021).
4.8 Elvytys tilanteiden johtaminen
Tässä alaluvussa käsitellään elvytys tilannetta tilannejohtajan näkökulmasta ja mitkä seikat ovat tärkeitä, että tilanne sujuisi mahdollisimman hyvin sekä elvytys olisi laadukasta resurssit huomioon ottaen.
Ensihoidon tilannejohtamisessa tärkeitä elementtejä ovat tilannekuvan hahmottaminen, hyvä kommunikaatio tiimin kanssa, toimenpiteiden valvonta ja toistuvat tilannearviot.
(Kuisma ym. 2018: 88)
Johtaja elvytyksessä selkeyttää ja parantaa elvytysryhmän toimintaa. Johtovastuu osoitetaan kokeneimmalle hoitajalle elvytyksessä. Johtamisessa tärkeintä on toimiva vuorovaikutus esimiesten sekä alaisten välillä. (Hokkanen, Mäkelä, Taatila. 2008).
Elvytyksen johtajalle kuuluvat mukaan lukien tekniset asiat, päätöksenteko, kommunikaatio ja dokumentaatio. Johtajan tehtävänä on teknillisten asioiden seuraaminen. Mukaan lukien paineluelvytyksen laadun seuraaminen,
paineluelvyttäjien vuoron vaihtaminen, hengitystievälineen oikea sijainti sekä
laskimokanyylin toimivuus. Lisäksi toimenpiteiden tekeminen sekä lääkehoito ohjeiden mukaan. (Parvinen, Lillrank, Iivonen. 2005.)
Johtajan rooliin kuuluu myös päätöksenteko elvytyksen suhteen. Aloitetaanko elvytys, alkurytmin varmistaminen, esitietojen hankinta. Onko potilas löydetty vai nähty
menevän elottomaksi, viiveiden laskeminen sekä elvytyksen lopettaminen lääkärin konsultaation jälkeen, mikäli lääkäriä ei ole kohteessa. (Kuisma ym. 2018: 88-89, 283)
Johtamisprosessin eri vaiheita elvytyksessä
Tilannearvio, onko potilas eloton, päätös elvytyksen aloittamisesta, lisäavun
kutsuminen, mikäli ei ole hälytetty, alkurytmin varmistaminen, onko potilas nähty vai löydetty elottomana, aikaviiveiden laskeminen, esitietojen kartoitus, elvytyksen aloittamisen päätös, käsky muulle tiimille sekä tehtävien jakaminen. Elvytyksen valvominen ja toimenpiteiden oikeanlainen ja oikeanaikainen suorittaminen. Lopuksi elvytyksen johtajan tulee tehdä päätös elvytyksen lopettamisesta lääkärin konsultaation jälkeen ja huolehtia kommunikoinnista omaisten kanssa. (Kuisma ym. 2018: 88-89, 283)
5 Pit crew –malli ensihoidossa
Tässä luvussa käydään läpi pit crew -mallin käyttöä Etelä-Pohjanmaan
sairaanhoitopiirissä. Nämä tiedot ovat sairaanhoitopiirin yhteyshenkilöltä (Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, ensihoitopalvelut 2021; Hyyryläinen 2021).
Pit crew -mallin tarkoituksena on mahdollisimman tehokas työskentely tehtävällä.
Tärkein pit crew -mallin toteutuksen edellytys elvytystilanteessa on jokaisen
elvytykseen osallistuvan tiedostaminen omasta roolistaan ja siihen liittyvistä tehtävistä.
(Hopkins, Christy. 2016). Tämän vuoksi tehtävät ja roolit kannattaa määritellä jo ennen saapumista kohteeseen radioliikenteen välityksellä tai varautua elvytystilanteeseen ennakkoon jo asemapaikalla, työnjako voidaan sopia aikaisemmin asemapaikan seinälle jo työvuoron alussa. Elvytyksen johtaja pyritään sopimaan jo ennen kohteeseen saapumista, mikäli elottomuudesta on tieto.
Elvytyksen johtaja määrittelee tehtävät hoitajille. Tehtävien määräämisessä täytyy huomioida hoitajan ammattitaito ja koulutus, lääkkeistä vastaavaan tehtävänään pyritään valitsemaan hoitotason ensihoitaja.
Ensihoitajien säännöllinen elvytys harjoittelu pit crew –mallin mukaan tuo sujuvuutta elvytystilanteisiin. Esimerkiksi manuaalisen rytmintarkistuksen aikana vaihdettava painelijan vaihto ja mahdollisimman lyhyet painelutauot parantavat
selviytymismahdollisuuksia. (Hopkins, Christy. 2016).
6 Suunniteltu pit crew –malli ambulanssissa tapahtuvaan elvytykseen
Hoitovastuussa oleva hoitaja (hoitotasoinen/kokenein) = Elvytyksen johtaja Ensihoitaja 1 = H1
Ensihoitaja 2 = H2 Ensihoitaja 3 = H3
1. Potilaan kanssa hoitotilassa oleva hoitaja huomaa potilaan elottomuuden, informoi kuljettajaa, kertoo potilaan menneen elottomaksi. Lisäksi tekee lisäapu
pyynnön hätäkeskukseen ”Häke - EP ***: lisäapu lisäapu”, ”Häke kuulee”,
”Meillä 701A”. Kokeneempi ensihoitaja ottaa elvytyksen johtovastuun.
2. Ensihoitaja H1, joka on takatilassa paljastaa potilaan rintakehän, valmistelee defibrillaatioelektrodit potilaalle liikenneturvallisuus huomioiden. HUOM.
selkänoja vakaatasoon. Vasta ambulanssin pysähdyttyä H1 aloittaa painantaelvytyksen.
3. Kuljetta H2 ajaa ambulanssin tiensivuun mahdollisimman nopeasti ja turvalliseen paikkaan ja laittaa tarvittaessa hälytysvalot päälle näkyvyyden varmistamiseksi.
4. Kuljettaja siirtyy turvallisuuden huomioiden ambulanssin takaovesta takatilaan, avaa/varmistaa happipullojen olevan auki. Kääntää hoitajan penkin seinää vasten ja valmistautuu defibrillaatioon/rytmintarkastukseen.
5. H1 ja H2 tekee rytmitarkastuksen ja toimii aikuisen hoito elvytys -kaavion mukaan. Mikäli rytminä VF/VT eli kammiovärinä isketään siihen kolmesti (3) peräkkäin mikäli defibrillaattorielektrodit on paikalla, jollei elektrodit ole paikalla valmiiksi silloin vain yksi (1) isku. Jos rytminä ASY tai PEA jatketaan
paineluelvytystä, tässä vaiheessa voidaan vaihtaa painelijaa H2 siirtyy painelijaksi, vältetään pitkää taukoa painelijan vaihdossa. H1 siirtyy varmistamaan ilmatien.
Kuvio 1. Aikuisen hoitoelvytys (Käypä hoito -suositus 2016b).
6. H2 aloittaa avustamaan potilaan hengitystä, joko iGel+palje tai
maskiventilaatiolla. Ventilaatio 10 kertaa minuutissa pyrkien normokapniaan.
→ Elvytys jatkuu H1 ja H2 paikalla ollessa PPE mallin mukaan. 2–3 minuutin välein rytmintarkastus. Yhteisymmärryksessä vaihdetaan myös painelijaelvyttäjää
rytmintarkastusten välissä.
Lisä-avun saapuessa H1/elvytyksen johtaja jakaa ensivasteyksikölle/hoitajille uudet tehtävät. Esimerkiksi H2 hoitaa suoniyhteyden ja EVY jatkaa painelua ja ilmatietä.
Painelijat asettuvat potilaan vasemmalle puolelle ja painelevat tästä. Painelija vaihtuu
kahden minuutin välein. Lepovuorossa oleva painelija odottaa painelian oikealla puolella, tilanpuutteen vuoksi vaihto on paras tehdä tähän suuntaan. Sivuttaiskiertoa voidaan harrastaa koordinoidusti siten, että ventiloija siirtyy välillä painelemaan. Mikäli potilaalla ei ole suoniyhteyttä, avataan suoniyhteys humerukseen i.o. Suoniyhteyden avaamisen jälkeen valmistelee adrenaliinin 1mg/ml ja tarvittaessa Amiodaron 50mg/ml alkuannoksen eli 300mg eli 6ml. (Elvytys. Käypä hoito -suositus).Elvytyksen johtaja asettuu potilaan jalkopäähän, josta näkee defibrillaattorin sekä muut tapahtumat.
Kuvio 2. Havainnollistava kuva henkilöiden sijoittelusta ambulanssin sisällä elvytyksessä.
7. Elvytyksen johtaja kirjaa sv210 kaavakkeelle elottomuuden alkuajan,
lähtörytmin ja iskut. Samalla ohjaa ja kertoo hoitajille ja ensivasteelle mitä tehdä ja tarkkailee tilannetta etäältä. Paras paikka johtaa on auton takaosassa
happipullojen vieressä, josta näkee potilaan, kellon ja defibrillaattorin parhaiten eikä estä tarvittavien lisähoitovälineiden käyttöönottoa (Lucas, Oxylog). Johtaja pystyy myös parhaiten käyttämään defibrillaattoria jalkopäästä.
8. Elvytyksen johtaja konsultoi lääkäriä elvytyksen jatkosta tai elvyttäen kuljettamisesta.
→ Elvytys jatkuu katkeamattomana H2, EVY.n tai hoitajien toimesta, elvytykseen osallistuvat vaihtavat toimipaikkoja keskenään, johtaja huolehtii, ettei kukaan väsy liian pitkään paineluelvytykseen. Painelijaa vaihdetaan aina kahden minuutin välein
rytmintarkistuksen aikana.
Lucas painantaelvytyslaitetta, tuli käyttää ainoastaan poikkeustilanteissa, kuten jos joudutaan jatkamaan kuljetusta elvyttäen tai rosc jälkeen valmiiksi esiasennettuna, mikäli suuri riski, että potilas menee uudelleen elottomaksi loppukuljetuksen aikana Tutkimusten mukaan paikallaan olevassa ambulansissa perinteisen painantaelvytyksen ja laitteen välillä ei ole laadussa eroa, mutta liikkuvassa ambulanssissa tapahtuvassa elvytyksessä painantaelvytyslaitteet antavat huomattavasti tasalaatuisemman ja tehokkaamman painelun. (Magliocca, Aurora et al. “LUCAS Versus Manual Chest Compression During Ambulance Transport: A Hemodynamic Study in a Porcine Model of Cardiac Arrest.” Journal of the American Heart Association vol. 8,1 (2019): e011189.
doi:10.1161/JAHA.118.011189) Ahtaassa tilassa Lucaksen asentaminen aiheuttaa kohtuuttoman pitkän hands-off ajan koska tutkimusten mukaan optimiympäristössäkin painantaelvytyslaitteen asennus aiheuttaa keskimäärin 36 sekunnin ylimääräisen hands-off pätkän (Poole, Kurtis et al. “Mechanical CPR: Who? When? How?.” Critical care (London, England) vol. 22,1 140. 29 May. 2018, doi:10.1186/s13054-018-2059-0)
7 Opinnäytetyön ja koulutusmateriaalin toteutus
Tämä luku käsittelee opinnäytetyöprosessia. Opinnäytetyön tilasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja yhteishenkilönä toimi ensihoitaja (AMK) Verne Hyyryläinen ja ensihoidon ylilääkäri Heini Elo. Ensihoidossa on muutaman vuoden ajan toimittu sairaalan ulkopuolisissa elvytyksissä pit crew -mallin mukaan, josta on tehty
opinnäytetyö ja koulutusvideo. Sairaanhoitopiiri toivoi samankaltaista koulutusvideota ambulanssissa tapahtuvaan elvytykseen. Video toteutettiin tämän opinnäytetyön kanssa.
7.1 Menetelmälliset lähtökohdat
Vilkan ja Airaksisen (2003, 23) mukaan toiminnallisen opinnäytetyön toteutusprosessi alkaa aiheen ideointivaiheesta. On hyvä pohtia itseä kiinnostavaa aihealuetta sen
lisäksi, että aiheen tulisi olla ajankohtainen ja mahdollista toimeksiantajaa palveleva.
Saimme ehdotuksena työmme aiheen Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä. Aloimme suunnitella työtä syksyllä 2020. Koska työ haluttiin toteuttaa yhdessä työelämän kanssa, oltiin yhteydessä sairaanhoitopiirin edustajan kanssa.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on täydentää Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun käytössä olevaa pit crew -mallin mukaista
elvytysprotokollaa myös ambulanssissa tapahtuvien elvytystilanteiden erityispiirteiden huomioimiseksi ja täten täydentää opetusmateriaalia, jota Etelä-Pohjanmaan
sairaanhoitopiirillä on tällä hetkellä aiheesta käytössä.
7.2 Toimintaympäristön ja lähtötilanteen kuvaus
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin kuuluu 18 Etelä-Pohjanmaan kuntaa, joissa yhteensä asukkaita on lähes 200 000. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri järjestää ensihoitopalvelun, sairaanhoitopiirin alueella on 14 asemaa, 21 ensihoitoyksikköä sekä kenttäjohtaja ja lääkäriyksikkö. Henkilökuntaa on noin 200 joka koostuu ensihoitajista (AMK), sairaanhoitajista, lähihoitajista, perushoitajista ja lääkintä- vahtimestareista.
Ensihoitopalvelu hoitaa vuoden aikana yli 40 000 tehtävää. (Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, ensihoitopalvelut 2021; Heini Elo).
Ensihoidon hallinto sijaitsee Seinäjoen ensihoitoasemalla. Sieltä hoidetaan ensihoitopalvelu koko sairaanhoitopiirin alueelle. Ensihoitopalvelu on kouluttanut henkilökuntaa ja toteuttanut ja pit crew -mallia vuodesta 2018 sairaalan ulkopuolisissa elvytystilanteissa. Meille ehdotettiin opinnäytetyö aihetta pit crew -malli ambulanssissa tapahtuvaan elvytykseen. (Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, ensihoitopalvelut 2021;
Heini Elo).
7.3 Toiminnan etenemisen kuvaus
Opinnäytetyö toteutettiin 3 vaiheessa, eri vaiheita olivat suunnitteluvaihe, toteutusvaihe sekä raportointi vaihe. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa pit crew -malli, josta tehtäisiin koulutusmateriaali ensihoitopalvelulle, video sekä julisteet asemien seinille.
Tämä opinnäytetyö aloitettiin syksyllä 2020 opinnäytetyön suunnitelman teolla.
Suunnitteluvaiheessa olimme yhteydessä tilaajaan ja yhteyshenkilöihin, heidän kanssaan sovimme tuotoksesta, heidän toiveenaan oli koulutusvideo. Tarkoitus oli saada opinnäytetyö valmiiksi keväällä 2021, mutta opinnäytetyön valmistuminen venyi.
Suunnittelimme kesällä 2021 karkean pit crew -mallin suunnitelman ambulanssin sisällä tapahtuvaan elvytykseen, joka lähetettiin syksyllä 2021 tilaajalle ja joka antoi kehitys ehdotuksia suunnitelmaan. Toteutusvaihetta aloimme työstämään tammikuussa 2021, toteutusvaihe saatiin valmiiksi syksyllä 2021.
7.4 Koulutusmateriaali tuotos
Tuotoksena teimme Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille pit crew-mallin ambulanssissa tapahtuvaan elvytykseen. Työstämme tehdään julisteet, jotka jaetaan alueen ensihoitoasemille ja käytettäväksi koulutuksiin. Teimme myös videon, jota käytetään alueen ensihoitajien koulutuksen tukena. Koulutusvideo on hyvä lisä oppimisen välineenä, videon lisänä on hyvä päästä harjoittelemaan opittua myös ohjatuissa simulaatio harjoitteissa, jotka yhdessä edesauttaa uuden mallin oppimista. (Hakkarainen, Kumpulainen. 2011).
7.5 Eettisyys ja luotettavuus
Teimme työmme hyvien tieteellisten käytäntöjen pohjalta. Opinnäytetyötä tehdessä huomioimme muun muassa yleisen huolellisuuden, tarkkuuden etsiessä tutkimuksia sekä lähteitä ja rehellisyyden. Etsimme tietoa eettisesti kestävistä tiedonhankinta ja tutkimus lähteistä. Kaikki työhän osallistuvat tekijät toimivat asianmukaisella tavalla ja kunnioittivat muiden tekemiä töitä ja tutkimuksia sekä huolehtivat että viittaukset ovat oikein merkitty. Heti työn alussa selvitimme tarvittavat luvat, joita työhön tarvitsimme.
(TENK.)
Pit crew -mallin suunnittelu vaiheessa kokeilimme ja mietimme, miten mallista saataisiin paras sekä toimivin toimintamalli. Samankaltaista mallia ei ole aiemmin kehitetty muualla maailmassa, joten konkreettista tutkimustietoa aiheesta löytyi vähän.
Käytimme kuitenkin mahdollisimman paljon aihetta sivuavia lähteitä ja materiaalia pit
crew -mallin suunnittelun apuna. Saimme myös hyviä kehitysideoita pit crew -malliin yhteistyökumppanilta, jotka testasivat alkuperäistä suunnitelmaa ja sen pohjalta antoivat palautetta sekä korjausehdotuksia. Lopulliseen kirjalliseen ohjeistukseen ja koulutusvideoon yhteistyökumppani oli tyytyväinen.
8 Pohdinta
Työn tarkoituksena oli tehdä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille ohje ambulanssin sisällä tapahtuvaan elvytykseen.
Lähdimme hakemaan työhön tietoa sydänpysähdyksistä sairaalan ulkopuolella. Tästä aiheesta löytyikin hyvin tuoretta tutkittua tietoa. Pit crew -mallista löytyy todella vähän tutkittua tietoa ja esimerkiksi Suomessa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on ainut sairaalan ulkopuolinen toimija, joka käyttää pit crew -mallia. Amerikassa on tehty jotain tutkimuksia pit crew -mallista. Julkaisujen ja tutkimusten perusteella pit crew -malli tehostaa elvytystä, koska jokaisella tiimin jäsenellä on omarooli. Tämä malli vaatii kuitenkin harjoittelua, jotta jokainen jäsen tietää roolinsa. Lähteitä työssä käytettiin aika vähän, koska pääpaino oli toiminnallinen työ ja suunniteltu malli piti itse kehittää. Koska Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille on tehty jo yksi työ pit crew-mallista oli tilaajalla selkeä visio minkälaisen mallin he meiltä haluavat. Ylilääkäri Heini Elo sekä Ensihoitaja Verne Hyyryläinen antoivat hyvin neuvoja työhön liittyen.
Itse pit crew-malli oli selkeä ja helposti jaoteltava, koska ambulanssin sisätilat ovat rajalliset. Toisaalta mallia voidaan soveltaa myös sellaisiin ambulanssin ulkopuolisiin kohteisiin, joissa tilan määrä pieni. Heini ja Verne kokeilivat simuloida ensiksi
ehdottamallamme mallilla ja sen perusteella saimme heiltä muutos ehdotuksia.
Kokeilimme myös itse simuloida elvytystilannetta muutamilla eri malleilla. Näiden pohjalta päädyimme tähän työssä esitettävään malliin ja mielestämme se toimi hyvin.
Tietty malli millä ensihoitajat toimivat oikeassa tilanteessa selkeyttää ja roolittaa hyvin ambulanssin sisätiloissa tapahtuvaa elvytystilannetta. Kun jokaisella ensihoitajalla on oma määritelty paikka jää ylimääräinen liike pois ja toiminta on määrätietoista, sekä tehokasta. Tässä mallissa on tärkeää, että elvytyksellä on selkeä johtaja, joka huolehtii, että elvytyksessä jaetut roolit vaihtuvat. Riittävä kierto elvytystilanteen aikana takaa sen, että paineluelvytys on tehokasta ja hands off -ajat pysyvät lyhyinä. Tärkeää on myös ottaa ergonomia huomioon. Huomasimme, että varsinkin pitkille henkilöille
ambulanssin sisätilat ovat ahtaat ja ergonomista työasentoa on hankala saada. Pitkä ensihoitaja joutuu esimerkiksi painelun aikana olemaan aika luonnottomassa
asennossa, joka kuluttaa nopeasti painelijan voimavaroja. Tämänkin takia painelijaa on hyvä vaihtaa esimerkiksi jokaisen analysointi tauon aikana.
Työtä tullaan hyödyntämään Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella ensihoitajien koulutuksessa. Videota tullaan käyttämään koulutuksen tukena. Tarkoitus on, että ensihoitajille opetetaan yhteinen malli, jonka perusteella he toimivat. Video tehtiin tarkoituksella mahdollisimman yksinkertaiseksi ja videon sisällössä keskityttiin siihen, että saataisiin roolitus ja ensihoitajien kierto esille mahdollisimman selvästi. Haasteita tämä toki tuotti, koska välineistöä kuvaamiseen ei välttämättä ollut tarpeeksi
monipuolisesti käytössä. Pyrimme havainnollistamaan videota tekstillä, sekä erikseen nauhoitetulla selostuksella. Loppu tulos oli tekijöiden mielestä resursseihin nähden varsin hyvä. Myös saamamme palaute teknisestä toteutuksesta oli hyvää.
8.1 Tuotoksen tarkastelu
Yhteistyökumppanin toiveena oli koulutusvideo opinnäytetyön aiheesta. Muutama vuosi sitten samankaltainen video on tehty pit crew –malli sairaalan ulkopuolisessa
elvytyksessä.
Videon kohtaukset kuvattiin kahdessa paikassa Helsingissä ja Seinäjoella sen vuoksi videossa on muutamia kohtia, jotka videossa olisi voitu toteuttaa paremmin, mukaan lukien yksikkötunnus autossa ja kutsuessa olivat eri tunnukset, videossa olisi pitänyt käyttää virallista radiokieltä, EtCO2 mainittiin videossa, mutta sitä ei näkynyt. Lisäksi, että defibrillaattorin varaus olisi normaalisti purettu.
Videon tärkein tarkoitus kuitenkin on havainnollistaa hoitajien paikat ja tehtävät elvytyksessä, ei niinkään näyttää elvytystapahtumaa. Videossa saatiin
havainnollistettua pit crew –malli sujuvasti ja selkeästi.
Teknillisesti video onnistui mainiosti, kuvan laatu, leikkaukset ja siirtymät tilanteesta toiseen menevät sujuvasti, äänet kuuluvat selkeästi ja tasaisesti.
Mikäli videon katsoo henkilö, jolla ei ole tietoa tai kokemusta pit crew –mallista voi video tuntua hankalalta sisäistää, sen vuoksi koulutuksissa olisi hyvä käydä asia lyhkäisesti läpi teoreettisesti ennen koulutusvideon katsomista.
8.2 Tuotoksen hyödyntäminen
Tätä tuotosta voidaan hyödyntää Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ensihoitajien ja ensivasteen koulutuksissa. Materiaali on parhaimmillaan koulutuskokonaisuudessa mihin kuuluu kirjallinen ohjeistus sekä koulutusvideo sekä pit crew –mallin harjoittelu simulaatiossa.
8.3 Ammatillinen kasvu
Opinnäytetyö prosessin alussa mietimme aiheita mistä aiheesta opinnäytetyön voisi tehdä. Otimme yhteyttä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ensihoidon ylilääkäriin, joka antoi meille idean tämän opinnäytetyön aiheesta. Pit crew -käsite oli tekijöille aiemmin tuttu ja aihe kuulosti mielenkiintoiselta.
Aloitimme prosessin 9/2020 suunnitteluvaiheella ja osallistuimme suunnittelu seminaareihin. Suunnittelu vaiheen jälkeen alkoi toteutusvaihe, joka ei lähtenyt etenemään toivotulla tavalla. Työtä ei suunnitteluvaiheen jälkeen aloitettu tekemään kunnolla ja työn eteneminen oli hidasta. Lopputalvella olisi ollut toteutusvaiheen
seminaarit, mutta opinnäyte oli silloin vielä niin kesken, ettei osallistuminen seminaariin ollut mahdollista päätimme siirtää opinnäytetyön tekemistä sen hetkisten kiireiden vuoksi. Palasimme aiheeseen uudelleen keväällä 2021 ja siitä lähtien olemme tehneet työtä yhdessä, jaoimme alueet keskenään ja jokainen teki oman osansa ja tarvittaessa sai tukea muilta tekijöiltä, mikäli vaikeuksia ilmeni.
Saimme hyvin apua ja tukea yhteistyökumppanilta. Lähetimme ensimmäisen
suunnittelemamme pit crew –mallin kumppanille, saimme hyviä huomioita ja muutos ehdotuksia alkuperäiseen suunnitelmaan, korjasimme uudet huomiot ja muutos ehdotukset seuraavaan suunnitelmaan. Kokeilimme uutta suunnitelmaa käytännössä joka mielestämme toimi sujuvasti.
Tiedonhakua aiheesta tehtiin useaan kertaan, opimme käyttämään hakukoneita ja etsimään luotettavaa tietoa verkosta, tietoa vaan ei aiheesta löytynyt. Kävimme myös kirjastossa etsimässä materiaalia opinnäytetyöhön, mutta materiaalia ei löytynyt.
Opinnäytetyöprosessin aikana opimme kokonaisuuksien hallintaa ja vastuunottamista työnetenemisestä sekä kehityimme vuorovaikutus taidoissa ryhmän kesken sekä yhteistyökumppanin kanssa.
Lähteet
Castrén, M., Nurmi, J., Heinäaho, E., Hoppu, S., Ikola, K., Myllyrinne, K., ... & Kukkonen- Harjula, K. (2016). Elvytys: KÄYPÄ HOITO-SUOSITUS (Päivitystiivistelmä). Duodecim.
https://www.kaypahoito.fi/hoi17010. Luettu 4.4.2021.
Duodecim-lehti, Elvytys 2002;118(7):740-757
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, ensihoitopalvelut 2021; Heini Elo, Verne Hyyryläinen.
Sähköpostikeskustelut.
European resuscitation council. New ERC guidelines. 2021. https://cprguidelines.eu
Hakkarainen Päivi, Kumpulainen Kari. 2011. Liikkuva kuva: muuttuva opetus ja oppi- minen.
Verkkodokumentti. <https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/26957/978- 951-39-4270- 0.pdf?sequence=1&isAllowed=y>. Luettu 10.12.2021
Hiltunen, Pamela. Out-of-hospital cardiac arrest in Finland. Diss. Itä-Suomen yliopisto, 2016.
https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/16855/urn_isbn_978-952-61-2079-9.pdf Luettu 12.12.21
Hokkanen Simo, Mäkelä Tapio, Taatila Vesa 2008. Alan johtajaksi. Porvoo: WSOY Luettu 13.12.2021
Hopkins, Christy. Implementation of pit crew approach and cardiopulmonary resuscitation metrics for out‐of‐hospital cardiac arrest improves patient survival and neurological outcome. Journal of the American Heart Association, 2016.
https://www.ahajournals.org/doi/abs/10.1161/JAHA.115.002892 Luettu 11.12.2021 Huang, Yu, et al. "Cardiopulmonary resuscitation (CPR) plus delayed defibrillation versus immediate defibrillation for out‐of‐hospital cardiac arrest." Cochrane Database of systematic reviews 9 2014.
https://www.cochranelibrary.com/cdsr/doi/10.1002/14651858.CD009803.pub2/full Luettu 8.12.2021
Jäntti, Helena. Cardiopulmanry resuscitation (CPR)-quality and education. 2010. PhD Thesis.
Itä-Suomen yliopisto. https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/9871/urn_isbn_978-952- 61-0206-1.pdf Luettu 8.12.2021
Jäntti, Helena. Peruselvytyksen laatu–mitä, miksi ja miten. Finnanest 44.2 2011: 112 - 115).
http://finnanest.fi/files/jantti_peruselvytyksen.pdf. Luettu 7.4.2021.
Länkimäki Sami, Alahuhta Seppo, Kurola Jouni - Feasibility of a laryngeal tube for airway management during cardiac arrest by first responders Resuscitation Journal, VOLUME 84, ISSUE 4, P446-449, APRIL 01, 2013 luettu 8.12.2021
Kurola, Jouni Finnanest 2006 http://finnanest.fi/files/1a_kurola.pdf Käypähoito suositus: Elvytys. https://www.kaypahoito.fi/hoi17010
Magliocca, A., Olivari, D., De Giorgio, D., Zani, D., Manfredi, M., Boccardo, A., Cucino, A., Sala, G., Babini, G., Ruggeri, L., Novelli, D., Skrifvars, M. B., Hardig, B. M., Pravettoni, D.,
Staszewsky, L., Latini, R., Belloli, A., & Ristagno, G. (2019). LUCAS Versus Manual Chest Compression During Ambulance Transport: A Hemodynamic Study in a Porcine
Model of Cardiac Arrest. Journal of the American Heart Association, 8(1), e011189.
https://doi.org/10.1161/JAHA.118.011189 luettu 13.12.2021
Markku Kuisma, Peter Holmström, Jouni Nurmi, Kari Porthan, Tuomas Taskinen 2018.
Ensihoito. 6.-7. Helsinki. Sanoma pro. Luettu 3.2.2021.
Parvinen Petri, Lillrank Paul, Ilvonen Karita 2005: Johtaminen terveydenhuollossa. Käytännöt, vastuut, valvonta. Tampere: Tammer-paino Oy. Luettu 12.12.2021
Poole K, Couper K, Smyth MA, Yeung J, Perkins GD. Mechanical CPR: Who? When?
How?. Crit Care. 2018;22(1):140. Published 2018 May 29. doi:10.1186/s13054-018-2059-0 Luettu 13.12.2021
TENK. Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2021. verkkodokumentti. Luettu 15.12.2021
Yhteenveto mukaan valituista tutkimuksista
Artikkeli n tekijä(t), vuosi, maa
Tutkimukse n nimi
Tutkimuksen tarkoitus Tutkimusmenet elmä, otoskoko (n=)
Tutkimuksen keskeiset tulokset
Jäntti Helena, Finnanest 2011, Suomi
Peruselvytyk sen laatu – mitä, miksi ja miten?
Määritellä mitä on hyvä paineluelvytys ja miten se vaikuttaa
sekundaariselviytymisee n
kvantitatiivinen tutkimus, n=1586
Vaikka elvytyksen laatua
suositellaan seuraamaan sekä harjoitteluissa että tositilanteissa, ei sillä tutkimuksen mukaan ole merkitystä sekundaariselviyt yjien osuuteen Kurola
Jouni, Finnanest 2006, Suomi
Hengitystien hallinta ensihoidossa : milloin, miten, missä ja kenen toimesta?
Onko intubaatio taito, joka on opetettavissa ja erityisesti
ylläpidettävissä myös kokemattomissa käsissä, vai liittyykö toimenpiteeseen ensihoidossa historian mukanaan tuoma taakka? Onko intubaatiolle ensihoidossa vaihtoehtoja?
kvantitatiivinen tutkimus, n=11484
Ensihoitolääkäreit ä lukuun
ottamatta
ensihoitohenkilöst ön
intubaatiotaitojen koulutus tulisi tehostaa ja suosia vaihtoehtoisia hengitystien turvaamisvälineitä
Jäntti Helena 2010, Suomi
Cardiopulmo - nary Resuscita- tion (CPR) – Quality and Edu- cation
Selvittää kuinka elvytysohjeiden muuttaminen, metronomi ja pehmeäalusta
elvytyksessä vaikuttavat elvytyksenlaatuun.
Tutkimuksessa
selvitettiin oppilaitosten opetuksen laatua elvytyksen laadun seurannassa.
Neljä itsenäistä tutkimusta, kolme tehty oppilaitosten simulaatio opetuksen aikana ja yksi kyselylomakkeell a.
Metronomi ohjasi painelua,
elvytysohjeiden muutos lyhensi painelemattoman ajan.
Painelualusta ei vaikuttanut elvytykseen. Eri oppilaitosten välillä on eroja elvytyksen laadun seurannassa.
Huang, Yu, et al. Cochr ane Database of
systemati c reviews 2014.
Cardiopulmo nary
resuscitation (CPR) plus delayed defibrillation versus immediate defibrillation
Selvittää tuoko hetkellinen painelu ennen defibrillointia paremmat olosuhteet sydämen
käynnistymiselle vai välitön defibrillaatio
Kvantitatiivinen tutkimus n=3090
Verraten potilaan neurologista tilaa verraten kumpaa hoitoa potilas oli saanut, ei tuloksissa ollut eroja.
Kumpaankaan hoitoon ei liittynyt
for out‐of‐
hospital cardiac arrest.
sairaalan ulkopuolisessa elvytyksessä.
haittavaikutuksia.
Tarvitaan tarkempia tutkimuksia, onko defibrillointia edeltävä elvytys parempi vai onko sillä jopa
samanlainen vaikutus kuin välittömällä defibrillaatiolla.
Länkimäk i Sami, Alahuhta Seppo, Kurola Jouni , 2013, Suomi
Feasibility of a laryngeal tube for airway management during cardiac arrest by first responders
Larynxtuubin soveltuvuus
ensivastetoiminnassa ensisijaiseksi
hengitystienturvaamisvä lineeksi
Kvantitatiivinen tutkimus, n=300
Nukella harjoittelun jälkeen larynxtuubin käyttö oli riittävän nopeaa ja onnistumisprosen tti riittävän suuri, että sitä voidaan suositella ensivasteille ensisijaiseksi ilmatienhallintakei noksi
Hiltunen Pamela 2016, Suomi
Out of hospital cardiac arrest in FInland
Tarkoituksena kuvata sairaalan ulkopuolisen sydänpysähdyspoitilaan epidemiologiaa ja hoitotuloksia sekä selviämistä.
Kohorttitutkimus, n=1042
Kokonaisselviyty minen samaa luokkaa kuin aiemmin raportoitu.
Lääkärin osallistuminen sydänpysähdyspo tilaan hoitoon kentällä vaikutti positiivisesti selviytymiseen.
Hopkins, C. L., Burk, C., Moser, S., Meersma n, J., Baldwin, C., &
Youngqui st, S. T.
2016
Implementati on of pit crew approach and
cardiopulmo nary
resuscitation metrics for out‐of‐
hospital cardiac arrest improves patient survival and
Tutkimuksessa
perehdyttiin siihen miten vaikuttaa
mahdollisimman pienet keskeytykset ja tauot elvytyksen laatuun.
Kvantitatiivinen tutkimus n=407
Yhtenäinen protokolla nosti elvytettyjen potilaiden eloonjäämistä sekä parempaa neurologista lopputulosta.
neurological outcome
Magliocc a A, Olivari D, De Giorgio D, Zani D, Manfredi M, Boccardo A, Cucino A, Sala G, Babini G, Ruggeri L, Novelli D, Skrifvars MB, Hardig BM, Pravetton i D, Staszews ky L, Latini R, Belloli A, Ristagno G.2019
LUCAS Versus Manual Chest Compression During Ambulance Transport: A Hemodynami c Study in a Porcine Model of Cardiac Arrest
Lucas
painantaevytyslaitteen ja perinteisen
paineluelvytyksen laadun arviointia liikkuuvassa ambulanssissa
kvalitatiivinen tutukimus, n=16
Paikallaan olevassa ambulanssissa elvytyksen laadulla ei ollut eroa, mutta liikkuvassa ambulanssisa laite suoriutui laadukkaammin ja tasaisemmin painelusta kuin ihminen painelijana
Poole K, Couper K, Smyth MA, Yeung J, Perkins GD. 2018
Mechanical CPR: Who?
When?
How?.
Onko
painantaelvytyslaite tehokkaampaa kuin mekaaninen paineluelvytys
kvantatiivinen tutkimus, n=9136
Laadukkalla paineluelvytyksell ä ei löydetty eroja mekaanisen laitteen suorittamaan paineluun, mutta laitteen
käyttöönotto saattaa heikentää elvytyksen lopputulosta.
Laitteen käyttöä voidaan suositella vain
poikkeustapauksi ssa.
Videon käsikirjoitus
Video kuvataan ambulanssissa. Potilaana elvytys nukke.
Kohtaus 1. Ensimmäisessä diassa kerrotaan videon nimi. Ketkä videon tehneet ja metropolian sekä sairaanhoitopiirin logo.
kohtaus 2. Kuvataan ambulanssin takatilassa potilasta ja hoitajaa (H1). Hoitaja (H1) huomaa potilaan menevän elottomaksi.
Kohtaus 3. kuski (H2) ajaa auton tien laitaan turvallisesti.
Kohtaus 4. hoitaja 1 kertoo kuskille (H2), että potilas on mennyt elottomaksi ja aloittaa
painantaelvytyksen. Kuski tekee lisä-apu ilmoituksen häkeen. HÄKE – EP*** lisä-apu lisä-apu. Meillä 701A.
Kohtaus 5. Kuski (H2) siirtyy turvallisuutta noudattaen takaoville ja avaa hapen kääntää penkin. Sen jälkeen siirtyy sivuovelle.
Kohtaus 6. H1 painelee edelleen ja kuski tulee sivuovesta sisään ottaa isku elektrodit ja laittaa ne paikalleen.
Kohtaus 7. iskulätkien laiton jälkeen tarkistetaan rytmi ja samalla vaihdetaan painajaa. Mikäli rytmi iskettävä, jos ei, H2 aloittaa painelun.
Kohtaus 8. H1 aloittaa varmistamaan potilaan hengityksen.
kohtaus 9. Tuki yksikkö saapuu paikalle. H1 kertoo raportin tukiyksikölle. Lisäksi antaa käskyt uusille hoitajille H3 ja H4. H3 hoitaa lääkkeet ja H4 siirtyy painajaksi.
Kohtaus 10. Otetaan rytmin tarkastus ja vaihdetaan painajaksi H4 ja H2 siirtyy hengityksen hoitoon. H1 siirtyy johtamaan tilannetta happipullojen viereen.
Kohtaus 11. H3 avaa I.O yhteyden ja aloittaa laittaa lääkkeitä.
Kohtaus 12. Rytmin tarkastus ja vaihdetaan painajia. H3 siirtyy painajaksi ja H4 jää hoitamaan lääkkeet.
Kohtaus 13. Videon loppu. Kiitos teksti. Video päättyy.
