ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

16WWE1667.B711 1.6.2012

ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Osaraportti I: Vesihuollon nykytila ja ennusteet Kaakkois-Suomen ELY-Keskus

Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Suomenniemi ja Taipalsaari

Sisältö

1 JOHDANTO ... 3

2 SUUNNITTELUALUEEN JA SEN VESIHUOLLON NYKYTILA ... 4

2.1 Aluerakenne ja väestö ... 4

2.2 Elinkeinorakenne ... 5

2.3 Maankäyttö ja kaavoitus ... 6

2.4 Vesihuollon nykytila ... 8

2.4.1 Maakunnan vesivarat ja veden hankinta ... 8

2.4.2 Jäteveden käsittely ... 13

2.4.3 Vesihuoltoverkostot ... 16

2.4.4 Vesi- ja jätevesimäärät ... 18

2.4.5 Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolella ... 18

2.4.6 Vesihuollon organisointi kunnissa ... 20

2.4.7 Erityistilanteisiin varautuminen ... 26

2.4.8 Hulevedet... 30

2.4.9 Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolella ... 31

3 KEHITYSENNUSTEET... 33

3.1 Väestö 33 3.2 Vedenkulutus ... 34

3.2.1 Veden riittävyys ... 36

3.3 Jätevesi ... 37

4 KESKEISET VESIHUOLLON ONGELMAT JA KEHITTÄMISTARPEET ... 39

4.1 Vedenhankinta ja erityistilanteisiin varautuminen ... 39

4.2 Jätevesien käsittely ja johtaminen... 41

4.3 Hulevedet ... 43

4.4 Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden määrittely ... 43

4.5 Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolella ... 43

4.6 Verkostotietojen digitalisointi ... 44

5 LAADITUT SUUNNITELMAT JA VIREILLÄ OLEVAT HANKKEET ... 45

5.1 Laaditut suunnitelmat ... 45

5.2 Vireillä olevat hankkeet ... 46

6 VESIHUOLLON STRATEGISET TAVOITTEET ... 48

LIITTEET

Liite 1 Etelä-Karjalan maakunnan pohjavesialueet Liite 2, Kartta Vesihuollon nykytila, Vedenhankinta ja -jakelu

Liite 3, Kartta Vesihuollon nykytila, Viemäröinti ja jätevedenkäsittely

1 JOHDANTO

Tämä kehittämissuunnitelma laadittiin Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimeksiannosta vuosien 2011 ja 2012 aikana. Suunnitelman tavoitteena oli arvioida Etelä-Karjalan maakunnan vesihuollon nykytilaa ja kehittämistarpeita sekä esittää näiden pohjalta konkreettinen suunnitelma alueen vesihuollon kehittämiseksi.

Vesihuoltolaki asettaa kunnille velvollisuuden osallistua alueensa vesihuollon kehittämiseen. Vesihuoltolain mukaan kuntien tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti lain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun (VHL 2, 5§). Alueellinen kehittämis- suunnitelma on keskeinen työkalu kuntien rajat ylittävän yhteistyön edistämisessä, kuntien välistä yhteistyötä koskevien päätösten valmistelussa, kaavoituksessa sekä hankittaessa rahoitusta merkittäviin vesihuoltohankkeisiin.

Etelä-Karjalan maakunnan aiempi vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu vuonna 1998. Tämän jälkeen alueen toimintaympäristössä on tapahtunut useita muutoksia (mm. kuntaliitokset ja maakuntakaavan valmistuminen), joiden vuoksi kehittämissuunnitelman päivittäminen on tullut ajankohtaiseksi. Ulkoisia muutoksia on tapahtunut mm. vesihuoltoon liittyvässä lainsäädännössä (erit. ns. hajajätevesiasetus).

Suunnittelualue käsittää 10 kuntaa: Lappeenrannan kaupunki, Imatran kaupunki, Suomenniemen kunta, Savitaipaleen kunta, Luumäen kunta, Lemin kunta, Taipalsaaren kunta, Ruokolahden kunta, Rautjärven kunta ja Parikkalan kunta. Alueen väkiluku on noin 133 000 as. Tulevaisuudessa alueen asukasmäärän on ennustettu hieman laskevan.

Kehittämissuunnitelma koostuu kolmesta erillisestä raportista:

Raportti 1: Vesihuollon nykytila ja ennusteet

Raportti 2: Tekninen suunnitelma ja toteutusohjelma Raportti 3: Maakunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma

Tässä osaraportissa nro 1 kuvataan suunnittelualueen vesihuollon nykytila ja ennusteet, kehittämistarpeet sekä hankkeen ohjausryhmän määrittämät maakunnan vesihuollon kehittämisen strategiset tavoitteet.

2 SUUNNITTELUALUEEN JA SEN VESIHUOLLON NYKYTILA

2.1 Aluerakenne ja väestö

Etelä-Karjala on Suomen kaakkoisin rajamaakunta Saimaan ja valtion rajan välissä.

Etelä-Karjala on lähin EU-alue suhteessa Venäjän markkinoihin. Maakunnalla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa 185 km. Etelä-Karjalan maakunta muodostuu kahdesta seutukunnasta ja 10 kunnasta (kuva 2.1):

Imatran seutukunta: Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti ja Parikkala

Lappeenrannan seutukunta: Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Suomenniemi, Taipalsaari

Etelä-Karjalan kokonaispinta-ala on 7 235 km², josta vesistöjen osuus on 22 %.

Maakunnan vesistörikkain kunta on Taipalsaari, jossa vesistöjen pinta-ala on lähes 50 % alueen kokonaispinta-alasta.

Etelä-Karjalan maakunnassa on toteutettu useita kuntaliitoksia: Lappee ja Lauritsala liittyivät Lappeenrantaan v. 1967, Simpele liitettiin Rautjärveen v. 1973, Nuijamaa liitettiin Lappeenrantaan v. 1989, Saari, Parikkala ja Uukuniemi yhdistyivät v. 2005 muodostaen uuden Parikkalan kunnan, Joutseno liitettiin Lappeenrantaan v. 2009 ja Ylämaa v. 2010.

Kuva 2.1 Etelä-Karjalan maakunnan muodostavat kunnat.¹

Etelä-Karjalan maakunnan asukasluku on 133 000. Yli 50 % väestöstä asuu Lappeenrannassa (71 867), joka on Etelä-Karjalan maakuntakeskus (kuva 2.2).

Pienimmät kunnat ovat Suomenniemi, Lemi, Savitaipale ja Rautjärvi. Alueen suurin väestötiheys on Imatralla (183,8 as/km²) ja pienin Suomenniemellä (2,81 as/km²) keskiarvon ollessa 30,6 as/km².

5 762 5 630 5 123 4 910 3 878 3 834 3 071 796 71 867

28 493

0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000

Lappeen- ranta Imatra Parikkala Ruokolahti Luumäki Taipalsaari Rautjärvi Savitaipale Lemi Suomen- niemi

Väkiluku [as]

0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200

Väestötiheys [as/km2]

Väestö 31.7.2011 Väestötiheys [as/km2]

Kuva 2.2 Etelä-Karjalan kuntien asukasmäärät ja väestötiheys 31.7.2011.

2.2 Elinkeinorakenne

Kuvassa 2.3 on esitetty Etelä-Karjalan maakunnan elinkeinorakenne v. 2007.

Maakunnan elinkeinorakenne on muuttunut yhä palveluvaltaisemmaksi. Suurin työllistävä toimiala on henkilökohtaiset ja yhteiskunnalliset palvelut, jonka osuus työpaikoista on 31,5 %.

TYÖPAIKAT TOIMIPAIKAT

Teollisuus; 24.5 % Liikenne; 8.0 %

Henk.koht. ja yhteiskunn.

palvelut;

31.5 % Rakentaminen; 7.9 %

Maa-, metsä- ja kalatalous; 1.7 %

Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoim.;

15.4 % Liike-elämän palvelut; 10.9 %

Teollisuus; 10.5 % Liikenne;

10.0 %

Liike-elämän palvelut;

16.3 % Rakentaminen;

11.5 %

Maa-, metsä- ja kalatalous; 2.8 %

Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoim.;

23.3 %

Henk.koht. ja yhteiskunn.

palvelut;

25.4 %

Kuva 2.3 Etelä-Karjalan maakunnan elinkeinorakenne v. 2007¹.

1 Etelä-Karjalan liitto, Toimipaikkarekisterin yhteenveto 2007 päivityksestä. Saatavilla: www.ekliitto.fi, viitattu 13.1.2012.

Kaikkiaan palvelutyöpaikkoja on lähes 66 % työpaikoista. Teollisuuden osuus on 24,5

%. Em. Etelä-Karjalan liiton julkaisun päivitysajankohtana 30.4.2007 Etelä-Karjalassa oli 7 086 työpaikkaa, joissa oli yhteensä 48 817 työntekijää. Elinkeinorakenteen uudistamisessa merkittävimmän mahdollisuuden lyhyemmän aikavälin työpaikka- ja tuotantotavoitteille tarjoaa matkailualan kehitys. Venäläisten ostosmatkailu on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Maakunnassa kävi v. 2010 yli 1,1 miljoonaa venäläismatkailijaa¹. Koko Suomessa käyneiden venäläismatkailijoiden määrä kasvoi vuodesta 2010 vuoteen 2011 lähes 30 %².

2.3 Maankäyttö ja kaavoitus

Etelä-Karjalan maakuntakaava on vahvistettu 21.12.2011 (ympäristöministeriön vahvistuspäätös). Kaavassa osoitetaan maakunnan tärkeimmät alueidenkäyttötarpeet seuraavan 15–25 vuoden ajalle. Maakuntakaava korvaa Etelä-Karjalan vuonna 2001 vahvistetun seutukaavan.

Maakuntakaavassa osoitetaan virkistystä, matkailua ja vesiliikennettä palvelevat alueet, reitit ja väylät sekä uudet ja kehitettävät tie- ja ratayhteydet. Maakuntakaava tukee Lappeenrannan ja Imatran välisen alueen roolia Etelä-Karjalan aluerakenteessa keskittämällä sinne aluevarauksia asutusta, elinkeinoelämää, palveluja, matkailua ja virkistystä varten. Venäjältä Etelä-Karjalaan suuntautuvan kysynnän merkitys sekä lisääntyvän rajaliikenteen ja logistiikan tarpeet on huomioitu osoittamalla kaavassa uusia ja kehitettäviä liikenneyhteyksiä sekä työpaikka-, matkailu- ja palvelualueita.³ Maakuntakaavassa taajamatoimintojen laajenemisalueita on Lappeenrannan länsiosassa Ruoholammen länsi- ja pohjoispuolella sekä 6-tien ja rautatien välisellä alueella (kuva 2.4). Eteläosassa laajenemisalueita on 6-tien ja maakaasulinjan välisellä alueella.

Lisäksi taajamatoimintojen laajenemisalueita on Lappeenrannan Korvenkylässä Imatran vastaisen rajan tuntumassa. Asumisen laajenemissuuntia maakuntakaavassa on osoitettu Lemin kuntataajamasta itään päin sekä Parikkalan kirkonkylältä länteen päin.

Rakennetta tiivistäviä ja uusia asuntovaltaisia alueita on osoitettu Lemille Iitiäntien varteen ja Lappeenrannan Muukonsaareen.

Maakuntakaavassa on osoitettu uusia tuotantotoiminnan ja palveluiden alueita Parikkalan Kolmikantaan, Imatran Korvenkantaan sekä Lappeenrantaan Pajarila – Mustola alueelle, Nuijamaalle ja Muukonkangas – Joutsenonkangas alueelle (kuva 2.5).

Kaavaan on merkitty uusia keskusta-alueiden ulkopuolelle sijoittuvia vähittäiskaupan suuryksiköitä Lappeenrantaan Mälkiälle ja Imatralle Korvenkantaan. Lisäksi Savitaipaleen ABC-aseman ympäristöön, Luumäen Rantsilanmäelle sekä Rautjärven Änkilänmäelle on sijoitettu vähittäiskaupan suuryksiköitä, joilla on seudullista merkitystä. Imatran, Nuijamaan, Vainikkalan ja Parikkalan rajanylityspaikat on merkitty rajapalveluiden kohdealueiksi.

Maakuntakaavassa on osoitettu tärkeimmät matkailukokonaisuudet matkailualueina, matkailukohteina sekä matkailun kehittämisen kohteina. Matkailualueita ovat mm.

Ukonniemi – Rauha - Tiuru ja Huhtiniemen alue. Matkailun kehittämisen kohdealueita ovat mm. Saimaan triangelin alue, Lappeenrannan linnoituksen – sataman - Myllysaaren

1 http://www.rusgate.fi/uutiset/, viitattu 9.1.2012.

2 Etelä-Karjalan Liitto, suullinen tiedonanto, 10.2.2012.

alue, Tuosan - Marjolan alue sekä Freelandian - Rantalinnan vyöhyke. Matkailun kehittämisen kohteita ovat mm. pienialaiset seudulliset ja maakunnallisesti merkittävät matkailukohteet.¹

Kuva 2.4 Maakuntakaavassa esitetty aluerakenne ja keskusverkosto².

Kuva 2.5 Maakuntakaavassa esitetyt elinkeinon, kaupan ja palveluiden laajenemisalueet³.

1 Etelä-Karjalan maakuntakaava, kaavaselostus, s.11.

2 Etelä-Karjalan maakuntakaava, kaavaselostus, s. 79.

3 Etelä-Karjalan maakuntakaava, kaavaselostus, s. 75

Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta kaavasta joitakin alueita¹:

- Pien-Saimaan saariin sekä Lappeenrannan Haukilahteen ja Ilottulaan osoitettuja Ar- merkinnällä varustettuja alueita

- Lappeenrannan keskustatoimintojen aluevaraus VT6:n eteläpuoliselta osalta - Tuulivoiman tuotantoon soveltuvia alueita

- Vähittäiskaupan suuryksikköalueet Lappeenrannan Lavolassa ja Selkäharjulla sekä Parikkalan Koirniemessä

Yleiskaavoja on laadittu kaikkiin maakunnan kuntiin, mutta koko kunnan kattava yleiskaava on ainoastaan Imatran kaupungilla. Saimaan ja muiden alueen vesistöjen alueille on laadittu useita rantayleiskaavoja ja ranta-asemakaavoja.

2.4 Vesihuollon nykytila

2.4.1 Maakunnan vesivarat ja veden hankinta

2.4.1.1 Pohjavedet

Etelä-Karjalan maakunta sijaitsee Salpausselkien alueella (kuva 2.6). Salpausselät ovat jääkauden päätösvaiheessa syntyneitä reunamuodostumia. Kaakkois-Suomen pohjavesivarat kuuluvat Salpausselkävyöhykkeen reunalla sijaitseviin runsaisiin ja luontaiselta tilaltaan hyvälaatuisiin pohjavesiesiintymiin.

Luokiteltuja pohjavesialueita Etelä-Karjalassa on kaikkiaan 188 kpl, joista luokkaan I kuuluu 71 kpl, luokkaan II 88 kpl ja luokkaan III 29 kpl (liite 1). Arvio niillä muodostuvan pohjaveden määrästä on 485 000 m³/d.² Rautjärvellä on lisäksi ns. Laikon lähde.

Kuva 2.6 Salpausselkien sijainti. ³

1 Ympäristöministeriö vahvisti Etelä-Karjalan maakuntakaavan, Ympäristöministeriön tiedote 21.12.2011, saatavilla http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=401339&lan=FI, viitattu 2.2.2012

2 Ympäristöhallinnon tietojärjestelmä Hertta, haettu 2.12.2011.

Syksyllä 2011 Taipalsaaren Pönniälänkankaalta (Salpausselkä II) tehtyjen tutkimusten perusteella on arvioitu, että sieltä olisi otettavissa pohjavettä noin 10 000 m³/d, mikä vastaa n. 95 % Lappeenrannan Huhtiniemen tekopohjavesilaitoksen v. 2010 tuotetusta vesimäärästä. Alueen veden saatavuuden ja laadun selvityksiä jatketaan v. 2012 aikana.

Lisäksi hankkeesta laaditaan yleissuunnitelma. Alueen vettä voitaisiin mahdollisesti johtaa Lappeenrannan Ilottulaan.¹

Pohjaveden laadussa ei alueella ole suuria puutteita. Paikoitellen fluori- ja kloridipitoisuudet (Luumäen Taavetin ja Jurvalan ottamot) sekä rautapitoisuudet (Lemin Vuolteen ottamo) ovat koholla. Lisäksi joillakin pohjavedenottamoilla tarvitaan desinfiointia veden mikrobiologisen laadun parantamiseksi (mm. Suomenniemen Koiralahden ottamo). Paikallisesti mm. maatalous on saastuttanut pohjavesiä.

2.4.1.2 Pintavedet

Etelä-Karjalan maakunta sijoittuu Vuoksen ja Kymijoen vesistöalueille. Vuoksen vesistön pääjärvi on Saimaa, jonka laskujoki Vuoksi virtaa Laatokkaan, mistä Saimaan vedet laskevat edelleen Nevajokea pitkin Suomenlahteen. Saimaa on Suomen suurin järvi. Vuoksen laskujoen pituus on 150 km, josta Suomen puolella on 13 km. Vuoksen valuma-alueen pinta-ala on 6 156 km². Kymijoen vesistön laskujoki Kymijoki virtaa samoin Suomenlahteen.

Etelä-Karjalan maakunnassa on 1 415 järveä ja sisävesien osuus maakunnan kokonaispinta-alasta on 29 %. Maakunnan suurimmat järvet ovat Immalanjärvi, Läntinen Pien-Saimaa ja Kivijärvi.

Läntisen Pien-Saimaan vettä käytetään raakaveden lähteenä Lappeenrannan Energian Huhtiniemen tekopohjavesilaitoksella. Läntinen Pien-Saimaa on eteläisen Saimaan matala ja rikkonainen eriytynyt vesialue. Se sijaitsee Lappeenrannan kaupungin ja Taipalsaaren, Savitaipaleen sekä Lemin kuntien alueella. Läntisen Pien-Saimaan valuma-alue on 260 km² ja vesialueen pinta-ala on 120 km². Vesistön keskisyvyys on 4,7 m. Läntinen Pien-Saimaa on merkittävä vesistö alueen vedenhankinnalle ja virkistyskäytölle. Pien-Saimaan veden laatu vaihtelee hyvän, tyydyttävän ja välttävän välillä (alueesta riippuen) Suomen Ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuus- luokituksen mukaan². Järven tila on heikentynyt merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana. Muutosta ovat ilmentäneet mm. toistuvat laajat leväkukinnat ja alusveden happiongelmat. Järven merkittävimmät kuormittajat ovat maa- ja metsätalous, haja- asutus, taajaman hulevedet, laskeuma sekä turvetuotanto.³ Lähes vuosittain toistuvat sinileväkukinnat ovat riski veden hankinnalle.

Imatran Veden käyttämän Immalanjärven veden laadussa on 1990-luvun loppupuolen jälkeen tapahtunut heikkenemistä, mistä kertovat mm. kohonneet sameusarvot, väriluku ja humuspitoisuus. Syvänteiden alusveden happipitoisuudet ovat selvästi alentuneita, mikä on aiheuttanut fosfori- ja rautayhdisteiden vapautumista pohjasedimentistä eli ns.

järven sisäistä ravinnekuormitusta. Järven laatuluokitus on kuitenkin vaihdellut hyvän ja erinomaisen välillä. Laitilanlahden pohjukan vedenlaatu vaihtelee paljon Suurisuonojan valunnan mukaan. Pohjukan veden fosfori- ja typpipitoisuudet ovat olleet rehevälle

1 Kokousmuistio: Pönniälänkankaan pohjavesitutkimukset, 6.2.2012, Lappeenrannan Energia Oy

2 Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, saatavilla http://www.ekkalatalouskeskus.fi/, viitattu 18.1.2012.

3 Maaseutu.fi, saatavilla http://www.maaseutu.fi/, viitattu 18.1.2012.

järvelle ominaisia ja veden sameus, väriluku, humus- ja typpipitoisuudet ovat viime vuosina lievästi nousseet.¹

Lappeenrannan Toikansuon jätevedenpuhdistamon purkuvesistönä toimivien Rakkolanjoen ja Haapajärven vesien laadun ongelmana on ylirehevöityminen.

Haapajärvi on matala ja ruohikkoinen järvi, joka luokitellaan rehevyydeltään hypereutrofiseksi. Järvi on avovesikautena hyvin samea ja tummavetinen. Haapajärven veden laatu vaihtelee paljon eri vuodenaikoina. Sinileväesiintymät ovat vedessä yleisiä.

Sekä Rakkolanjoen virtaamavaihtelut että Haapajärven pinnankorkeuden vaihtelut ovat suuria.²

Kuolimojärvi on Savitaipaleen ja Suomenniemen kuntien alueella oleva järvi ja maakunnan keskeinen vesistö (pinta-ala 70 km²), joka rajoittuu etelässä II Salpausselkään. Kuolimo laskee Saimaaseen. Kuolimo on Natura 2000 -verkoston kohde, jonka tärkein suojeluperuste on luontodirektiivin luontotyyppi karut kirkasvetiset järvet. Kuolimon alueella on kuntien väkilukuun suhteutettuna paljon vapaa-ajan asuntoja ja järveä pidetään yhtenä Suomen puhtaimmista. Kuolimossa on alhainen ravinnepitoisuus ja perustuotanto. Pohjaeläimistö on kuitenkin rikas ja järven kalasto erittäin arvokas.^3,4 Järveä kuormittavat Suomenniemen ja Savitaipaleen kuntien jätevedenpuhdistamoiden asumajätevedet sekä vähäisessä määrin hajakuormitus.

Vedenlaadussa kuormitus ei kuitenkaan näy. Sen sijaan Kuolimon pohjakerrostumissa on merkkejä kuormituksen aiheuttamista muutoksista. Viime vuosien sinileväkukinnat kertovat kuormituksen vaikutuksista.⁵ Kuolimojärvi on erikoissuojelukohde.

2.4.1.3 Vedenhankinta

Etelä-Karjalan alueen kuntien raakaveden lähteenä toimii Imatran ja Lappeenrannan kaupunkeja lukuun ottamatta yksinomaan pohjavesi. Imatralla pohjaveden osuus v.

2010 oli 84 % ja pintaveden 16 %. Lappeenrannassa pohjaveden osuus oli vastaavasti 37 % ja tekopohjaveden osuus 63 %. Kuvaan 2.7 on merkitty suunnittelualueen kuntien vesihuoltolaitosten pinta- ja pohjavedenottamot sekä pohjavesialueet.

Taulukossa 2.1 on esitetty kuntien vedenottamot ja niitä koskevat tekniset tiedot.

Useimmilla ottamoilla lupa sallisi nykyistä suuremman veden oton. Käytännössä lupamäärään perusteella ei voida määrittää todellista vedensaantimahdollisuutta, koska käytäntö on monesti osoittanut, että vettä ei voida ottaa luvan sallimaa määrää veden laadun heikentymättä.

Lappeenrannassa sijaitseva Ahvenlammen vedenottamo on varavedenottamo, jonka pitkäaikainen käyttö ei ole mahdollista johtuen Ahvenlammen vedenpinnan laskusta.

Vettä voidaan käyttää erityistilanteissa. Huuhtelun takia ottamolta pumpataan jatkuvasti pieni määrä vettä verkostoon.

1 Immalanjärven tilan muutoksia 1986-2009, Imatran seudun ympäristölautakunta, kokouspöytäkirja 9.11.2010, saatavilla http://www.imatra.fi/djulkaisu/kokous/20101497-9.PDF, viitattu 18.1.2012.

2 Rakkolanjoen ja Haapajärven fysikaalis-kemiallisen tarkkailun yhteenveto vuodelta 2010, Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus Oy, 2011.

3 Kuolimo, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, saatavilla www.ymparisto.fi, viitattu 3.2.2012.

4 Kuolimo, www.wikipedia.org, viitattu 3.2.2012.

Kuva 2.7 Vedenottamot ja pohjavesialueet.

Taulukko 2.1 Suunnittelualueen vedenottamot. Imatran ja Lappeenrannan yhteisten ottamoiden lupamäärät on merkitty Lappeenrannan kohdalle.

Ottamo / Laitos Raakavesilähde

Vesioikeuden

lupa Qmit

Otto

keskimäärin Käsittelyprosessi [m³/d] [m³/d] [m³/d]

IMATRA

Hiekkoinlahti Vesioronkangas 5 000 5 000 4 690 Immalan vesilaitos

Immala Immalanjärvi - 14 400 1 160 desinf iointi,

Myllypuro Ukonhauta (LPR) 1 120 Alkalointi, desinf iointi

Korvenkanta (Korvenkylä) (LPR) 30 Desinf iointi

Lampsiinlampi Lampsiinlampi 20 pH:n säätö

(Ruokolahti)

Pyhälampi Vesioronkangas 26

Pohjaves i yht. 5 000 5 000 5 886

Pohjaves i ja pintaves i yht. 19 400 7 046

LAPPEENRANTA

Huhtiniemi (tekopohjavesilaitos)

Läntinen Pien-

Saimaa 17 000 16 000 10 400 Kalkki

Ilottula Pohjavesi 3 500 3 000 2 155 Kalkki

Myllypuro Pohjavesi 4 000 4 000 2 738 Kalkkikivirouhe

Korvenkanta (Korvenkylä) Pohjavesi 750 750 406 Ei käsittelyä

Peräsuonniitty Pohjavesi 1 500 850 401 Kalkkikivirouhe

Nuijamaa Pohjavesi 100 57 Sooda

Ylämaa Pohjavesi 200 200 65 Sooda

Honkala Pohjavesi 900 50-250 Soodavalmius

Ahvenlampi (vara) Pohjavesi 2 000 1 000 0 Soodavalmius

Vainikkalan V esi Oy Pohjavesi 10 Kalkkikivirouhe

Tiurun sairaala Pohjavesi Ei käsittelyä

Pohjaves i yht. 11 950 10 800 6 132

Pohjaves i ja tek opohjave si yht. 28 950 26 800 16 382 LEM I

Kuukanniemi* Pohjavesi 430 300 84 Sooda

Vuolle* Pohjavesi 640 310 158 Sooda

LUUM ÄKI

Taavetti Pohjavesi 700 700 240 Sooda

Keijaskangas Pohjavesi 500 500 204 Kalkkikivirouhe

Jurvala Pohjavesi 138 138 Käänteisosmoosi

PARIKKALA

Heralammen vedenottamo Pohjavesi 1 100 1 000 500 Alkalointi

Kirjavalansalon varavedenottamo Pohjavesi 150 5 Alkalointi

Likolammen varavedenottamo Pohjavesi 600 0 Alkalointi

RAUTJÄRVI

Simpele, 2 kaivoa Pohjavesi 1 250 1 200 534 Sooda

Asemanseutu Pohjavesi 90 43 Sooda

Laikko (varavedenottamo) Pohjavesi 480 0 Sooda, UV-des.

Lapinkaivonnotko

(varavedenottamo, Parikkala) Pohjavesi 500 500 0

RUOKOLAHTI

Lampsiin vedenottamo Pohjavesi 1 500 516 410 pH säätö lipeällä

Oritlammen vedenottamo 50 48 pH säätö lipeällä

SAVITAIPALE

Ojasti Pohjavesi 400 200 25 Alkalointi

Ukonkuoppa Pohjavesi 1 000 1 000 140 Alkalointi

Mustalampi Pohjavesi 1 000 1 000 230 Alkalointi

SUOMENNIEMI

Kirkonkylän vedenottamo Pohjavesi 500 30

Käänteisosmoosi ja lipeäsyöttö

Koiralahden vedenottamo Pohjavesi 140 10

Klooraus, pH:n nosto TAIPALSAARI

Saimaanharjun ottamo Pohjavesi 720 450 450 Kalkkikivisuodatus

YHTEENSÄ pohjavesi 15 270

YHTEENSÄ pohja- ja pintave si 26 680

* Lupamäärän sijaan kokonaisantoisuus.

2.4.2 Jäteveden käsittely

2.4.2.1 Jätevedenpuhdistamot

Etelä-Karjalan alueella on toiminnassa 13 kunnallista jätevedenpuhdistamoa (taulukko 2.2, kuva 2.8). Näistä suurimmat ovat Lappeenrannassa sijaitseva Toikansuon puhdistamo (käsitelty jätevesimäärä v. 2010 yht. 15 000 m³/d) ja Imatralla sijaitseva Meltolan puhdistamo (käsitelty jätevesimäärä v. 2010 yht. 13 250 m³/d). Imatran Meltolan puhdistamolle johdetaan kaupungin omien jätevesien lisäksi Ruokolahden ja osa Lappeenrannan kaupungin jätevesistä. Lappeenrannan Toikansuon puhdistamolle johdetaan Lemin ja Taipalsaaren kuntien jätevedet. Toikansuon ja Meltolan puhdistamoilla käsitelty jätevesimäärä oli v. 2010 noin 87 % kaikilla alueen puhdistamoilla käsitellystä jäteveden määrästä. Suurin osa puhdistamoista on siten hyvin pieniä. Lisäksi alueella on teollisuudella omia jätevedenpuhdistamoita (mm.

UPM:n Kaukaan tehtaat, Oy Metsä Fibre Ab:n Joutseno Pulp, Metsä Serla Oy:n Simpeleen tehtaat)

Lappeenrannassa toimii lisäksi kiinteistöyhtiö Royal House Oy:n omistuksessa oleva Konnunsuon vankilan puhdistamo, joka käsittelee nykytilassa n. 130 asukkaan jätevedet.

Taulukossa 2.3 on esitetty puhdistamoiden lupaehdot.

Kuva 2.8 Suunnittelualueen jätevedenpuhdistamot.

Taulukko 2.2 Suunnittelualueen jätevedenpuhdistamot. Taulukosta puuttuu Lappeenrannan Konnunsuon puhdistamo, jonka toiminnan volyymi on hyvin pieni ja tuleva toiminta epävarmaa.

Kunta

Jäteveden- puhdistamo Qmit

Käsitelty jätevesi

Käsitelty jätevesi

Tuleva BOD- kuorma

Tuleva P- kuorma

Tuleva N- kuorma

Lähtevä BOD- kuorma

Lähtevä P- kuorma

Lähtevä N- kuorma

BOD- reduktio

P- reduktio

N- reduktio

Luvan

voimassaolo Käsittelyprosessi

Sakokaivo- lietteen

määrä

Puhdistamo- lietteen

määrä

[m³/d] [m³/d] [m³/v] [kg/d] [kg/d] [kg/d] [kg/d] [kg/d] [kg/d] [%] [%] [%] [m³/v] [m³/v]

Imatra Meltola 48 000 13 248 4 835 391 1 578 65.7 406 77 6.0 309 95 91 24 2017 Rinnakkaissaostus 5 240 3 839

Lappeenranta Toikansuo 30 000 14 998 5 474 250 5 935 177 1 026 119 5.9 396 98 97 61 31.12.2012

Esisaostus + biologinen aktiiviliete

+ jälkisaostus. 3 432 12 000

Nuijamaa 288 93 34 000 38 1.1 8.9 0.5 0.1 7.3 99 90 18 1.5.2017

Biologinen

rinnakkaissaostus 515

Oravaharju 3 000 949 346 447 360 11 71 13 0.5 47 96 95 34 31.12.2013 Biologis-kemiallinen 411 804

Ylämaa 250 157 57 278 36 1.8 8.2 0.9 0.3 6.4 98 84 22 31.12.2018

Biol-kem rinnakkaissaostus

Vainikkala 0 0.9 0.0 0.3 0.1 0.0 0.3 92 67 22 Pitkäilmastus

Muukko 0 0.0 0.0 0.0 0.0

Lammikko- puhdistamo Lemi ¹⁾

Luumäki Taavetti 1 045 747 272 655 170 6.3 42 10 0.3 32 94 96 24 2018

Biol-kem 3-linjainen

rinnakkaissaostus 469 499

Parikkala Särkisalmi 900 1 068 390 000 130 5.9 38 2.8 0.2 26 98 97 32 2017 5 500 750

Rautjärvi Vihviläsuo 2 160 977 356 589 97.8 6.1 43.7 4.6 0.6 37 95 90 16 2019 Rinnakkaissaostus 7 066 2 215

Ruokolahti ²⁾

Savitaipale Peijonsuo avl 2500 353 129 015 131 8.2 33 3.5 0.2 20 97 98 39 2014 4 100 980

Suomenniemi Tyrynniitty 240 34 12 422 40 7.4 31.12.2016

Taipalsaari ¹⁾

Yht. 32 625 11 908 047 26 218 21 087

1Lemin ja Taipalsaaren kuntien jätevedet johdetaan Lappeenrannan Toikansuon puhdistamolle.

2Ruokolahden kunnan jätevedet johdetaan Imatran Meltolan puhdistamolle.

Taulukko 2.3 Jätevedenpuhdistamoiden lupaehdot.

mg/l % mg/l % mg/l % mg/l %

Imatra, Meltola

Lupaehdot 10 90 0.5 90 125 75 35 tai 90

Jakso

Joutseno, Oravaharju

Lupaehdot 15 95 0.5 95 125 75 35 tai 90

Jakso

Konnunsuon vankila

Lupaehdot 15 90 1 90 125 75 35 tai 90

Jakso

Lappeenranta, Toikansuo

Lupaehdot 10 90 0.5 90 70 80 15 90

Jakso

Luumäki, Taavetti

Lupaehdot 15 90 1 90 125 75 35 90

Jakso Parikkala

Lupaehdot 10 95 0.6 93 70 80 15 90

Jakso

Rautjärvi, Vihvilänsuo

Lupaehdot 10 90 0.5 92 70 80 15 90

Jakso

Savitaipale, Peijonsuo

Lupaehdot 15 90 1 90 70 80 15 90

Jakso Suomenniemi

Lupaehdot 15 90 1 90 125 75 35 90

Jakso Ylämaa

Lupaehdot 15 90 1 90 70 80 15 90

Jakso

enintään 0,8 mg/l ja fosforin puhdistusteho vähintään 92 %.

1/2 a 1/2 a

1/4 a 1/4 a

1/2 a 1/2 a

1/2 a 1/2 a

1/1 a 1/1 a

1/2 a 1/2 a *

1/2 a 1/2 a

1/4 a

1/4 a 1/4 a

Kiintoaine COD_Cr

1/4 a 1/4 a

BOD₇-ATU Kok. P

1/2 a 1/2 a

1/2 a 1/2 a *

1/4 a

1/4 a

*Lisäksi vuosikeskiarvona laskettuna vesistöön johdettavan jäteveden fosforipitoisuus saa olla

1/4 a 1/4 a 1/4 a

1/2 a 1/2 a

2.4.2.2 Lietteiden käsittely

Suurin osa maakunnan alueella muodostuvista puhdistamolietteistä (ml. Imatran Meltolan ja Lappeenrannan Toikansuon puhdistamoiden lietteet) kuljetetaan Lappeenrannassa sijaitsevalle Kekkilä Oy:n kompostointilaitokselle.

Suomenniemen kunnan Tyrynniityn puhdistamon ylijäämäliete toimitetaan Mikkelin jätevedenpuhdistamolle. Rautjärven Vihviläsuon puhdistamolla suotonauhapuristimella kuivattu liete kompostoidaan jätevedenpuhdistamon yhteyteen rakennetussa kompostointilaitoksessa ja jälkikypsytetään asfaltoidulla kompostikentällä.

Sidosaineena kompostoinnissa käytetään kutterinpurua. Kompostia syntyy vuodessa noin 2 000 m³ ja se kuljetetaan M-realin lämpölaitokselle poltettavaksi. Luumäen Taavetin jätevedenpuhdistamolla käsitellään puhdistamolla syntyvä liete. Liete kuivataan ja kompostoidaan puhdistamon yhteydessä olevalla kompostointikentällä.

Taulukossa 2.2 mainittu sakokaivolietemäärä sisältyy todennäköisesti puhdistamo- lietteen määrään ja on syntynyt haja-asutusalueilta tyhjennetyistä sako- ja umpikaivoista. Näin ollen alueella syntyvä lietemäärä on suuruusluokaltaan 21 000 m³/vuosi.

2.4.3 Vesihuoltoverkostot

Etelä-Karjalan kuntien vesihuoltolaitosten vesihuoltoverkostojen pituudet on esitetty taulukossa 2.4. Vesijohtoverkoston kokonaispituus on 1 226 km, jätevesiviemäriverkoston 1 081 km ja hulevesiviemäriverkoston 338 km. Verkostoista 70 % sijaitsee Imatralla ja Lappeenrannassa.

Taulukko 2.4 Vesihuoltoverkostojen pituudet v. 2010.

KUNTA Vesijohto Jätevesiviemäri Hulevesiviemäri

[km] [km] [km]

IMATRA 315 276 74

LAPPEENRANTA 505 425 250

LEMI 33 40 0

LUUMÄKI 63 52 0

PARIKKALA 100 100 0

RAUTJÄRVI 52 36 5

RUOKOLAHTI 66 62 4

SAVITAIPALE 31 31 3

SUOMENNIEMI 20 17 2

TAIPALSAARI 42 42 0

YHT. 1 226 1 081 338

Kuvassa 2.9 on esitetty maakunnan kuntien vesihuoltolaitosten vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostojen liittymisasteet. Imatran ja Lappeenrannan kaupunkien vesijohtoverkoston ja jätevesiviemäriverkoston liittymisasteet ovat huomattavasti muuta aluetta suuremmat. Maakunnan koko väestöstä kunnalliseen vesijohtoverkostoon oli v.

2010 liittynyt 85 % asukkaista, mikä vastaa 112 400 henkilöä. Kunnalliseen jätevesi- viemäriin oli puolestaan liittynyt 84 % asukkaista, mikä vastaa 110 700 henkilöä.

Kuva 2.9 Vesijohto- ja jätevesiviemäriverkoston liittymisasteet v. 2010.

Kuvissa 2.10 ja 2.11 on esitetty maakunnan kuntarajat ylittävät vesijohto- ja jätevesiviemäriyhteydet. Vedenjakelun osalta ilman yhteyksiä naapurikuntiin ovat Luumäki, Savitaipale ja Suomenniemi.

Kuva 2.10 Kuntarajat ylittävät vesijohtoyhteydet.

Kuva 2.11 Kuntarajat ylittävät jätevesiviemäriyhteydet.

Verkostosaneerauksia on kunnissa tehty vuosina 2008–2011 vaihtelevasti. Keskimäärin verkostoa on ko. ajanjaksolla saneerattu 0,45 %/v (noin 11,8 km/v), mikä on huomattavasti yleistä suositusta (2 %/v – noin 53 km/v) vähemmän. Yleinen suositus perustuu oletukseen putkien 50 vuoden teknistaloudellisesta pitoajasta.

2.4.4 Vesi- ja jätevesimäärät

Taulukossa 2.5 on esitetty suunnittelualueen vesivolyymejä koskevat tiedot vuodelta 2010. Laskuttamattoman veden ja jäteveden määrät ovat osittain arvioita johtuen useista ristiinlaskutuksista ja jäteveden yhteiskäsittelystä. Luvuista voidaan kuitenkin arvioida varsinkin laskuttamattoman jäteveden määrän olevan paikoin merkittävä.

2.4.5 Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolella

Etelä-Karjalassa vesihuoltolaitosten vesijohtoverkostoon on liittynyt 85 % asukkaista ja jätevesiviemäriverkostoon 84 % asukkaista (v. 2010). Tarkastelujaksolla 2010–2050 liittymisasteiden on ennustettu kasvavan tasolle 90 % ja 89 %, vastaavasti. Alle 50 % liittymisaste sekä vesi- että jätevesiviemäriverkostojen osalta on Lemillä, Rautjärvellä ja Suomenniemellä. Vesiosuuskunnilta laskutetun veden määrä oli maakunnassa v. 2010 yhteensä ainoastaan 134 m³/d ja laskutetun jäteveden määrä 30 m³/d.

Toiminta-alueiden ulkopuolella toimii useita vesiosuuskuntia. Lisäksi osa kiinteistöistä on kiinteistökohtaisten järjestelmien varassa.

Kuntien vesihuoltolaitosten toiminta-alueet on esitetty liitteissä 2 ja 3.

Taulukko 2.5 Etelä-Karjalan kuntien vesivolyymit v. 2010.

[m³/d] Imatra Lappeenranta Lemi* Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Suomenniemi Taipalsaari Yht.

Laskutettu vesi, oma kunta 4 327 11 249 209 465 419 287 414 281 31 372 18 052

Laskutettu vesi, vesiosuuskunnat 44 0 11 6 17 24 33 0 0 0 134

Laskutettu vesi, naapurikunnat 36 1 834 0 0 0 0 18 0 0 0 1 888

Laskutettu vesi, suurkuluttajat 401 933 2 47 0 127 0 26 0 0 1 536

Laskutettu vesi yht. 4 807 14 015 222 518 436 438 465 307 31 372 21 610

Oma veden hankinta 4 667 227 555 577 395 35 0

Ostettu vesimäärä 1 860 0 0 0 0 0 0

Verkostoon pumpattu vesimäärä 6 527 14 835 227 555 493 577 598 395 35 501 24 743

Laskutettu jätevesi, oma kunta 4 417 10 377 179 507 379 253 625 271 28 372 17 408

Laskutettu jätevesi, vesiosuuskunnat 8 0 5 8 0 9 0 0 0 0 30

Laskutettu jätevesi, naapurikunnat 1 033 697 0 0 0 0 0 0 0 0 1 730

Laskutettu jätevesi, suurkuluttajat 505 648 2 0 0 72 0 26 0 0 1 253

Laskutettu jätevesi yht. 5 963 11 723 186 515 379 333 625 297 28 372 20 421

Itse käsitelty jätevesimäärä 13 248 16 192 0 741 1 068 977 0 353 34 0

Jätevedenkäsittelyn ostopalvelu 0 487 278 0 0 625 0 0 403

Käsitelty jätevesi yht. 13 248 16 679 278 741 1 068 977 625 353 34 403 34 407

Liittyjät, vesijohto [hlö] 28 255 65 691 1 520 3 872 3 183 2 387 2 992 2 414 243 2 948 113 504

Veden ominaiskulutus [l/as/d] 153 171 137 120 132 120 138 117 126 126 159

Laskuttamaton vesi 26 % 6 % 2 % 7 % 12 % 24 % 22 % 22 % 13 % 26 % 13 %

Laskuttamaton jätevesi 55 % 30 % 33 % 30 % 64 % 66 % 0 % 16 % 19 % 8 % 41 %

Veden ominaiskulutus = (Laskutettu vesi, oma kunta x 1000) / Liittyjät, vesijohto [l/as/d]

Laskuttamaton vesi = (Verkostoon pumpattu vesimäärä – Laskutettu vesi yht.) / Verkostoon pumpattu vesimäärä %

*Lemin käsitellyn jäteveden määrä on arvioitu perustuen v. 2009 vastaaviin tietoihin.

2.4.6 Vesihuollon organisointi kunnissa

2.4.6.1 Imatra

Imatran kaupungin vesihuoltolaitos (Imatran Vesi) toimii kunnan taseyksikkönä osana teknistä toimea. Kaupungin asukasluku on 28 540 as, vesijohtoverkoston liittymisaste 99 % ja jätevesiviemäriverkoston 97 %.

Raakaveden lähteinä kaupungissa toimivat sekä pohjavesi (osuus 84 %) että Immalanjärven pintavesi (osuus 16 %). Pohjaveden osuutta raakaveden lähteenä on pyritty jatkuvasti lisäämään. Päävedenottamona toimii Hiekkoinlahden pohjaveden- ottamo. Muut vedenottamot ovat Lappeenrannan puolella sijaitsevat Myllypuron ja Korvenkylä pohjavedenottamot. Immalan vedenkäsittelylaitoksella Immalanjärven pintavettä sekoitetaan Hiekkoinlahden vedenottamolta pumpattavaan veteen ennen verkostoon johtamista.

Veden johtamista yli kuntarajojen tapahtuu kaupungissa seuraavasti:

Imatra Rautjärvi

Imatra Ruokolahti (Huhtasenkylä) Imatra Lappeenranta (Joutseno) Ruokolahti Imatra (Saarlammen alue) Lappeenranta (Joutseno) Imatra Imatra Ruokolahti (varavesiyhteys)

Imatran kaupungin jätevedet käsitellään Imatran, Lappeenrannan ja Ruokolahden yhteisellä vuonna 1981 valmistuneella Meltolan rinnakkaissaostuslaitoksella.

Puhdistamon purkuvesistönä on Vuoksi. Meltolan puhdistamolla käsitellään jätevesien lisäksi sako- ja umpikaivolietteitä. Jätevesiliete sakeutetaan ja kuivataan lingolla.

Kuivattu liete toimitetaan kompostoitavaksi Lappeenrannassa sijaitsevalle Kekkilä Oy:n kompostointilaitokselle. Valmista kompostia käytetään mullan valmistukseen, maanparannukseen ja maisemointiin.

Jäteveden johtamista yli kuntarajojen tapahtuu kaupungissa seuraavasti:

Rautjärvi Ruokolahti Imatra (Meltolan puhdistamo) Lappeenranta Imatra (Meltolan puhdistamo)

Imatran kaupungissa on useita runsaasti vettä käyttäviä toimijoita, joista suurimpia ovat Imatran kylpylä, Stora Enso Oyj ja Ovako Bar Oy Ab. Suurista vedenkäyttäjistä Stora Enso Oyj ja Ovako Bar Oy Ab käsittelevät tuotantotoiminnassaan muodostuvat jätevetensä itse.

2.4.6.2 Lappeenranta

Lappeenrannan kaupungin vesihuoltolaitos toimii osana Lappeenrannan Energia konsernia. Lappeenrannan Energia -konserni muodostuu Lappeenrannan kaupungin kokonaan omistamasta Lappeenrannan Energia Oy:stä (emoyhtiö) sekä emoyhtiön kokonaan omistamista tytäryhtiöistä: Lappeenrannan Energiaverkot Oy, Lappeenrannan Verkonrakennus Oy ja Lappeenrannan Lämpövoima Oy. Vesihuoltoverkostot ovat Energiaverkot Oy:n omistuksessa ja laitokset Lämpövoima Oy:n omistuksessa.

Kaupungin asukasluku on 70 635 as, vesijohtoverkoston liittymisaste 93 % ja jätevesiviemäriverkoston 92 %.

Suurin osa kaupungin vedestä tuotetaan Huhtiniemen tekopohjavesilaitoksella (63 %).

Tekopohjavesilaitoksen raakavesi otetaan Pien-Saimaan Sunisenselältä tai Nuottasaaren rantaimeytyskaivojen kautta. Pohjavesialueista keskeisimmät ovat Salpausselän pohjavesiesiintymät sekä Joutsenonkankaan, Ukonhaudan ja Tiuruniemen pohjavesialueet. Kaupungissa on 8 pohjavedenottamoa: Ilottula, Myllypuro, Korvenkylä, Peräsuoniitty, Nuijamaa, Ylämaa, Honkala ja Ahvenlampi (varalla).

Läntisen Pien-Saimaan veden laatua heikentävät jokavuotiset sinileväkukinnat. Itäisen Pien-Saimaan vesiensuojelullinen haaste on puolestaan Kaukaan tehtaiden aiheuttama kuormitus.

Lappeenrannan kaupungin vesihuoltoverkosto koostuu useammasta erillisestä verkostosta, joita ei toistaiseksi ole yhdistetty toisiinsa (Lappeenrannan keskustaajama, Joutseno, Korvenkylä, Ylämaa, Nuijamaa). Vain Ilottula-Puslamäki-verkosto on yhteydessä Kanta-Lappeenrannan verkostoon. Laajimmat verkostot ovat Lappeenrannan keskustaajaman ja Joutsenon verkostot. Keskustaajaman vedenjakelujärjestelmässä on yksi painepiiri, johon vesi pumpataan Huhtiniemen ja Ilottula–Puslamäen vedenottamoilta. Joutsenon keskustaajaman vedenjakelujärjestelmässä on neljä painepiiriä.

Veden johtamista yli kuntarajojen tapahtuu kaupungissa seuraavasti:

Lappeenranta (Joutseno) Imatra

Lappeenranta Taipalsaari (varavesiyhteys) Lappeenranta Lemi (varavesiyhteys) Imatra Lappeenranta

Jätevesien käsittelyä varten Lappeenrannan kaupungissa on toiminnassa kaksi keskuspuhdistamoa: Toikansuo ja Oravanharju (Joutsenossa). Lisäksi kaupungissa on 4 pienempää puhdistamoa: Nuijamaa, Ylämaa, Vainikkala ja Muukko. Muukon lammikkopuhdistamo tulee todennäköisesti jäämään pois käytöstä. Nykytilassa sinne johdetaan kolmen teollisuuskiinteistön saniteettivedet. Nuijamaan puhdistamosta luopumista on esitetty kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmassa (v. 2009).

Lisäksi kaupungissa toimii teollisuuden erillisinä puhdistamoina UPM-Kymmene Oyj:n Kaukaan tehtaan puhdistamo ja Nordkalk Oyj:n tehtaan puhdistamo.

Lisäksi Lappeenrannan kaupungissa toimii Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamo, joka on kiinteistöyhtiö Royal House Oy:n omistuksessa. Vankilan toiminnan loputtua

vuoden 2011 lopulla, johdetaan puhdistamolle nykytilassa vain n. 130 asukkaan jätevedet. Vankilakiinteistön ja puhdistamon tulevaisuus on avoinna.

Jätevesiviemäriverkosto koostuu niin ikään useammasta erillisestä verkostosta.

Joutsenon korvenkylän viemäriverkosto on liittynyt Imatran viemäriverkostoon.

Puhdistamoiden purkuvesistöt ovat:

Toikansuo: Rakkolanjoki Haapajärvi Oravanharju: Ala-Saimaa

Nuijamaa: Nuijamaanjärvi Ylämaa: Lahnajärvi ja Pukalus Muukko: läheinen oja

Konnunsuo: Leppäsjoki Suokumaanjärvi

Lappeenrannan Energian puhdistamolietteet kuljetetaan Lappeenrannassa sijaitsevalle Kekkilä Oy:n kompostointilaitokselle.

Jäteveden johtamista yli kuntarajojen tapahtuu kaupungissa seuraavasti:

Lappeenranta (Joutsenon Korvenkylä ja Rauha-Tiuru) Imatra Taipalsaari Lappeenranta

Lemi Lappeenranta

Merkittävimmät veden suurkuluttajat kaupungissa ovat Cloetta Fazer Suklaa Oy, Etelä- Karjalan Keskussairaala, UPM-Kymmene Oyj ja Stora Enso Woods products Oy Ltd.

2.4.6.3 Lemi

Lemin kunnan vesihuoltolaitos toimii osana kunnan teknistä toimea. Kunta tekee vesihuollossa paljon yhteistyötä Lappeenrannan Energia Oy:n kanssa. Kunnan asukasluku on 3 040 as, vesijohtoverkoston liittymisaste 50 % ja jätevesiviemäri- verkoston 43 %.

Lemin kunnassa on kaksi pohjavedenottamoa: Kuukanniemi ja Vuolle. Veden johtamista yli kuntarajojen tapahtuu kunnassa seuraavasti:

Lappeenranta Lemi (varavesiyhteys)

Kunnan jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Lappeenrannan Toikansuon jäteveden- puhdistamolle. Jäteveden johtamista yli kuntarajojen tapahtuu siten kaupungissa seuraavasti:

Lemi Lappeenranta

2.4.6.4 Luumäki

Luumäen kunnan vesihuoltolaitos toimii osana kunnan teknistä toimea. Kunnan asukasluku on 5 160 as, vesijohtoverkoston liittymisaste 75 % ja jätevesiviemäri- verkoston 74 %.

Luumäen kunnan vesilaitoksen toiminta-alueella on kaksi vesijohtoverkostoa: Taavetin ja Jurvalan taajamissa. Toiminta-alueeseen kuuluvan Uron alueen vedenjakelu hoidetaan Taavetin vesilaitokselta. Luumäen kunnan talousveden lähteenä toimii yksinomaan pohjavesi. Päävedenottamona on Taavetin ottamo. Lisäksi vettä otetaan Jurvalan ja Keijaskankaan ottamoilta. Runsaasti vettä käyttäviä teollisuuslaitoksia kunnassa on kaksi: Huber Finland Oy ja Lindström Oy. Huber Finland Oy:tä varten on rakennettu oma erillinen kaivo ja putkilinja veden toimittamista varten.

Kunnalla ei ole kuntarajat ylittävää veden johtamista.

Luumäen kunnan jätevedet puhdistetaan kunnan omalla Taavetin puhdistamolla.

Jätevedenpuhdistamolla käsitellään Taavetin taajaman sekä Jurvalan ja Uron viemäröidyt jätevedet. Käsitelty vesi johdetaan Kirkkojoen kautta Urpalanjokeen.

Kunnassa ei ole kuntarajat ylittävää jäteveden johtamista.

2.4.6.5 Parikkala

Parikkalan kunnan vesihuoltolaitos toimii osana kunnan teknistä toimea. Parikkalan kunnan asukasluku on 5 790 as, vesijohtoverkoston liittymisaste 55 % ja jätevesiviemäriverkoston 52 %.

Parikkalan kunnan raakaveden lähteenä toimii yksinomaan pohjavesi. Kunnan vesihuoltolaitoksen vesi- ja jätevesiviemäriverkostoon kuuluu kolme verkostoaluetta:

Parikkalan, Särkisalmen ja Saaren taajamat. Uukuniemen verkosto on liitetty Kesälahden kunnan vesihuollon piiriin. Kokonaan tai osittain kunnan alueella sijaitsevia pohjavesialueita on 25 kpl. Kunnan päävedenottamo sijaitsee Heralammella Särkisalmella. Kirjavansalon ja Likolammen vedenottamot toimivat varavedenottamoina. Likolammen ottamo tosin ei ole heikon toimintakuntonsa vuoksi käytännössä käytettävissä. Kirjavalansalon ottamolla turvataan poikkeustilanteissa lähinnä Saaren alueen vesihuoltoa.

Veden johtamista yli kuntarajojen tapahtuu kunnassa seuraavasti:

Parikkala (Uukuniemi) Kesälahti

Rautjärvi (Simpele) Parikkala (vesiosuuskunta)

Parikkalan kunnan jätevedet käsitellään omalla Särkisalmen jätevedenpuhdistamolla lukuun ottamatta Uukuniemen alueen jätevesiä, jotka johdetaan Kesälahden kunnan jätevedenpuhdistamolle. Särkisalmen puhdistamo on valmistunut vuonna 1978, sitä on laajennettu vuonna 1984 ja uusittu vuonna 1997 sekä täydennetty jälkiselkeytyksellä vuonna 2003. Puhdistamo on biologinen aktiivilietelaitos, jossa on jälkiselkeytyksenä hiekkasuodatus. Laitoksella käsitellään Parikkalan viemäriverkostoon johdetut, n. 3000 asukkaan jätevedet, viemäriverkkoon johdetut muut jätevedet sekä sako- ja

umpikaivolietteet. Keväästä 2009 lähtien puhdistamolle on johdettu myös entisen Saaren kunnan Akonpohjan alueen jätevedet.

Puhdistetut jätevedet johdetaan Simpelejärveen. Jäteveden johtamista yli kuntarajojen tapahtuu kunnassa seuraavasti:

Parikkala (Uukuniemi) Kesälahti

2.4.6.6 Rautjärvi

Rautjärven kunnan vesihuoltolaitos toimii osana kunnan teknistä toimea. Rautjärven kunnan asukasluku on 3 980 as, vesijohtoverkoston liittymisaste 33 % ja jätevesi- viemäriverkoston 33 %. Rautjärven kunnassa on kaksi asemakaavoitettua taajama- aluetta: Asemanseutu ja Simpele.

Rautjärven kunnan raakaveden lähteenä toimii yksinomaan pohjavesi.

Päävedenottamoina toimivat Simpeleen ja Asemanseudun pohjavedenottamot.

Simpeleen vedenottamolta on kaksisuuntainen yhteys Laikon vedenottamolle, joka toimii myös Simpeleen varavedenottamona. Lapinkaivonnotkon pohjavedenottamo sijaitsee Parikkalan kunnan puolella. Myös Lapinkaivonnotkon pohjavedenottamo toimii Simpeleen varavedenottamona. Suurimpia yksittäisiä vedenkuluttajia ja jätevedentuottajia kunnassa on M-Real Oyj:n Simpeleen tehdas.

Veden johtamista yli kuntarajojen tapahtuu kunnassa seuraavasti:

Rautjärvi (Simpele) Parikkala (vesiosuuskunta) Imatra Rautjärvi (aseman seutu) (varavesiyhteys) Ruokolahti Rautjärvi (varavesiyhteys)

Kunnan jätevedet käsitellään osittain omalla Vihviläsuon jätevedenpuhdistamolla ja osittain Imatran Meltolan puhdistamolla. Vihviläsuon puhdistamolla syntyvä liete kompostoidaan puhdistamon yhteydessä toimivalla kompostointilaitoksella ja jälkikypsytetään asfaltoidulla kompostikentällä. Kompostoitu liete poltetaan M-real:n Simpeleen tehtaan voimalaitoksella. Vihviläsuon puhdistamon purkuvesistönä toimii Hiitolanjoki / Kokkolanjoki. Jäteveden johtamista yli kuntarajojen tapahtuu kunnassa seuraavasti:

Rautjärvi Imatra

2.4.6.7 Ruokolahti

Ruokolahden kunnan vesihuoltolaitos toimii osana kunnan teknistä toimea.

Ruokolahden kunnan asukasluku on 5 650 as, vesijohtoverkoston liittymisaste 53 % ja jätevesiviemäriverkoston 53 %.

Ruokolahden kunnan raakaveden lähteenä toimii yksinomaan pohjavesi.

Päävedenottamona toimii Lampsiinlammen pohjavedenottamo. Lisäksi kunnan alueella toimii Oritlammen pohjavedenottamo.

Veden johtamista yli kuntarajojen tapahtuu kunnassa seuraavasti:

Ruokolahti Imatra (Saarlampi)

Imatra Ruokolahti (Huhtasenkylä) (varavesiyhteys) Ruokolahti Rautjärvi (varavesiyhteys)

Ruokolahden kunnan jätevedet johdetaan Imatran Meltolan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Jäteveden johtamista yli kuntarajojen tapahtuu siten kunnassa seuraavasti:

Ruokolahti Imatra

2.4.6.8 Savitaipale

Savitaipaleen kunnan vesihuoltolaitos toimii osana kunnan teknistä toimea.

Savitaipaleen kunnan asukasluku on 3 960 as, vesijohtoverkoston liittymisaste 61 % ja jätevesiviemäriverkoston 60 %.

Savitaipaleen kunnan raakaveden lähteenä toimii yksinomaan pohjavesi. Käytössä on kolme pohjavedenvedenottamoa: Mustalampi (Selkäkankaan pohjavesialue, päävedenottamo), Ojasti (Ojastin pohjavesialue) ja Ukonkuoppa (Ukonkuopan pohjavesialue).

Kuntarajat ylittäviä vesijohtoyhteyksiä ei Savitaipaleella ole.

Savitaipaleen kunnan jätevedet käsitellään kunnan omalla Peijonsuon jätevedenpuhdistamolla. Käsitellyt jätevedet johdetaan Siparinojan kautta Rajalampeen ja sieltä edelleen Rovastinojaa pitkin Kuolimon Pyhä-Paulan lahteen. Puhdistamolla syntyneet lietteet kuivataan suotonauhakuivaimella ja kuljetetaan Lappeenrannassa sijaitsevalle Kekkilä Oy:n kompostointilaitokselle.

Kuntarajat ylittäviä viemäriverkostoyhteyksiä ei Savitaipaleella ole.

2.4.6.9 Suomenniemi

Suomenniemen kunnan vesihuoltolaitos toimii osana kunnan teknistä toimea.

Suomenniemen kunnan asukasluku on n. 800 as, vesijohtoverkoston liittymisaste 30 % ja jätevesiviemäriverkoston 30 %.

Suomenniemen kunnan raakaveden lähteenä toimii yksinomaan pohjavesi. Vettä otetaan kahdelta pohjavedenottamolta: Kirkonkylä ja Koiralahti.

Kuntarajat ylittäviä vesijohtoyhteyksiä ei Suomenniemellä ole.

Suomenniemen kunnan jätevedet käsitellään kunnan omalla Tyrynniityn v. 2007 valmistuneella jätevedenpuhdistamolla. Ylijäämäliete toimitetaan Mikkelin jätevedenpuhdistamolle. Käsitellyt jätevedet johdetaan Kuolimon järveen. Järven ympäristöllinen tila on hyvä. Järvi kuuluu kuitenkin ns. erityistä suojelua vaativiin vesialueisiin.

Kuntarajat ylittäviä viemäriverkostoyhteyksiä ei Suomenniemellä ole.

2.4.6.10 Taipalsaari

Taipalsaaren kunnan vesihuoltolaitos toimii osana kunnan teknistä toimea. Taipalsaaren kunnan asukasluku on 4 910 as, vesijohtoverkoston liittymisaste 60 % ja jätevesi- viemäriverkoston 60 %.

Taipalsaaren kunnan raakaveden lähteenä toimii yksinomaan pohjavesi. Vettä otetaan Saimaanharjun pohjavedenottamolta. Varavedenottamoita kunnalla ei ole mutta varavesiyhteys Lappeenrannan kaupungista turvaa osaltaan veden saantia mahdollisissa häiriötilanteissa.

Veden johtamista yli kuntarajojen tapahtuu kunnassa seuraavasti:

Lappeenranta Taipalsaari (varavesiyhteys)

Taipalsaaren kunnan jätevedet johdetaan Saimaanharjulla sijaitsevan tasausaltaan kautta Lappeenrannan Toikansuon jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Jäteveden johtamista yli kuntarajojen tapahtuu siten kunnassa seuraavasti:

Taipalsaari Lappeenranta 2.4.7 Erityistilanteisiin varautuminen

Vesihuollon erityistilanteita aiheuttavat ympäristötekijät (luonnonilmiöt, ympäristöonnettomuudet), saatavuushäiriöt, vesihuoltojärjestelmän toimintahäiriöt ja mahdolliset muut uhkatekijät. Erityistilanteisiin varautumisen lähtökohtana on niiden ennalta ehkäisy sekä tilanteisiin ennalta varautuminen, jotta haittavaikutukset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Erityistilanteiden vaikutukset kohdistuvat veden riittävyyteen, talousveden laatuun, viemäröintiin (tulvat) ja jätevesien vaikutuksiin (ympäristövahingot).¹

Vesihuollon erityistilanteisiin varautuminen perustuu suunnittelualueen kunnissa paljolti kuntarajat ylittäviin yhdysvesiputkiin, valmiussuunnitelmiin ja kuntien laatimiin erilaisiin muihin ohjeistoihin (taulukko 2.6).