RAUMAN MAANPÄÄN ALUEELLA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN
ARVIOINTISELOSTUS
SISÄLTÖ
TIIVISTELMÄ 1
OSA I: HANKE JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY 7
1. JOHDANTO 8
1.1 Hankkeen tausta ja tavoitteet 8
1.2 Ympäristövaikutusten arviointi 8
1.3 Projektiryhmä 8
2. HANKKEESTA VASTAAVA 9
3. HANKKEEN JA SEN VAIHTOEHTOJEN KUVAUS 9
3.1 Hankealueen sijainti ja nykytila 9
3.2 Arvioitavat vaihtoehdot 11
3.3 Hankkeen toimintojen yleiskuvaus 12
3.4 Toiminnasta muodostuvat päästöt 15
3.5 Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin 16 4. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY JA OSALLISTUMINEN 17 4.1 Ympäristövaikutusten arviointimenettely ja arvioinnin tarve 17
4.2 Ympäristövaikutusten arvioinnin osapuolet 17
4.3 Arviointimenettelyn eteneminen ja aikataulu 17
4.4 Osallistuminen ja vuorovaikutus sekä tiedottaminen 19
4.5 YVA:n huomioon ottaminen suunnittelussa ja päätöksenteossa 19
OSA II: YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 21
5. ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT 22
5.1 Arvioitavat ympäristövaikutukset 22
5.2 Tarkastelualue 23
5.3 Merkittävyyden arviointi 23
5.4 Arviointiohjelma ja yhteysviranomaisen lausunto 23
6. YHDYSKUNTARAKENNE JA MAANKÄYTTÖ 26
6.1 Vaikutusten muodostuminen 26
6.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 26
6.3 Nykytila 26
6.4 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön 34
6.5 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen 35
6.6 Epävarmuudet ja seurantatarve 35
7. MAISEMA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ 36
7.1 Vaikutusten muodostuminen 36
15.11.2017
7.3 Nykytila 36
7.4 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön 40
7.5 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen 40
7.6 Epävarmuudet ja seurantatarve 41
8. LIIKENNE 42
8.1 Vaikutusten muodostuminen 42
8.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 42
8.3 Nykytila 42
8.4 Vaikutukset liikenteeseen 43
8.5 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen 44
8.6 Epävarmuudet ja seurantatarve 44
9. MELU 45
9.1 Vaikutusten muodostuminen 45
9.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 45
9.3 Nykytila 47
9.4 Meluvaikutukset 48
9.5 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen 54
9.6 Epävarmuudet ja seurantatarve 58
10. TÄRINÄ JA ILMANPAINEAALTO 59
10.1 Vaikutusten muodostuminen 59
10.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 59
10.3 Nykytila 61
10.4 Tärinävaikutukset 61
10.5 Ilmanpaineaallon vaikutukset 64
10.6 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen 64
10.7 Epävarmuudet ja seurantatarve 65
11. ILMANLAATU JA ILMASTO 66
11.1 Vaikutusten muodostuminen 66
11.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 66
11.3 Nykytila 68
11.4 Vaikutukset ilmanlaatuun 68
11.5 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen 71
11.6 Epävarmuudet ja seurantatarve 71
12. MAA- JA KALLIOPERÄ SEKÄ POHJAVESI 73
12.4 Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen 76 12.5 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen 76
12.6 Epävarmuudet ja seurantatarve 76
13. PINTAVEDET 77
13.1 Vaikutusten muodostuminen 77
13.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 77
13.3 Nykytila 78
13.4 Vaikutukset pintavesiin 80
13.5 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen 81
13.6 Epävarmuudet ja seurantatarve 81
14. LUONTO JA LUONNONSUOJELU 82
14.1 Vaikutusten muodostuminen 82
14.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 82
14.3 Nykytila 82
14.4 Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluun 86
14.5 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen 87
14.6 Epävarmuudet ja seurantatarve 88
15. IHMISTEN TERVEYS, ELINOLOT JA VIIHTYVYYS 89
15.1 Vaikutusten muodostuminen 89
15.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 89
15.3 Nykytila 90
15.4 Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen 93 15.5 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen 98
15.6 Epävarmuudet ja seurantatarve 98
16. LUONNONVAROJEN HYÖDYNTÄMINEN 99
16.1 Vaikutusten muodostuminen 99
16.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 99
16.3 Nykytila 99
16.4 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen 99
16.5 Vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen 100
16.6 Epävarmuudet ja seurantatarve 100
17. YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN HANKKEIDEN KANSSA 100
18. RISKIT JA POIKKEUSTILANTEET 100
18.1 Räjäytykset 101
18.2 Polttoainevuodot 101
18.3 Kuljetukset 101
OSA III: JATKOTOIMENPITEET 103
19. HAITTOJEN EHKÄISEMINEN JA LIEVENTÄMINEN 104
20. EHDOTUS SEURANTAOHJELMAKSI 104
21. TARVITTAVAT SUUNNITELMAT, LUVAT JA PÄÄTÖKSET 105
21.1 Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset luvat ja kaavat 105
21.2 Maa-aineslupa 105
21.3 Ympäristölupa 105
21.4 Vesilain mukaisen luvan tarve 105
OSA IV: JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOTEUTTAMISKELPOISUUS 107
22. YHTEENVETO VAIHTOEHTOJEN VERTAILUSTA 108
23. HANKKEEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS 110
SANASTO JA LYHENTEET 111
LÄHTEET 112
LIITTEET
LIITE 1 Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta (28.8.2017) LIITE 2 Meluselvitys (Ramboll, 27.10.2017)
LIITE 3 Työpajamuistio (Ramboll, 28.8.2017)
TIIVISTELMÄ
Metsä Fibre Oy suunnittelee Rauman Maanpään tehdaskiinteistön alueelle kiviaineksen ottoa ja murskausta. Alueella on voimassa Maanpään asemakaava, jossa alue on osoitettu teollisuusalu- eeksi. YVA-hankkeen tavoitteena on mahdollistaa Metsä Fibren tehdasalueen toiminnan edelleen kehittäminen ja kaavan mukainen teollinen toiminta tulevaisuudessa. Teollisuusalueen toteutumi- nen edellyttää alueen louhimista tasaiseksi. Tässä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan alueen kaavan mahdollistaman tehokkaan rakentamisen edellyttämän louhinnan ympäristövaikutuksia.
Louhittavan alueen pinta-ala on noin 20 hehtaaria. Alue louhitaan tasoon +6…9 metriä merenpin- nan yläpuolella (m mpy). Kalliota louhitaan noin 600 000–800 000 m3ktr, jonka lisäksi alueelta poistetaan noin 120 000 m3 pinta- ja kaivumaita. Osa kiviaineksesta (noin 100 000–200 000 m3ktr) käytetään tehdasalueella myöhemmin rakentamiseen joko louheena tai murskeena. Otto- toiminta kestää kokonaisuudessaan enintään kolme vuotta. Ottotoiminnan kesto määräytyy mate- riaalien hyödyntämismahdollisuuksien mukaan.
YVA-menettely
Hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (jäljempänä YVA-laki 468/1994) mukaisessa menettelyssä. Hankkeeseen ei sovelleta uutta 16.5.2017 voimaan tullutta YVA-lakia (252/2017), koska tämän hankkeen arviointiohjelmasta on kuulutettu ennen uuden lain voimaantuloa (40 §).
Hanke edellyttää YVA-lain ja -asetuksen mukaista ympäristövaikutusten arviointia kiviaineksen oton osalta, koska ottomäärä ylittää YVA-asetuksen hankerajan. Arviointimenettelyä on sovelletta- va kiven, hiekan ja soran ottohankkeeseen, kun louhinta- tai kaivualueen pinta-ala on yli 25 heh- taaria tai otettava ainesmäärä vähintään 200 000 kiintokuutiometriä vuodessa (vastaa noin 550 000 tonnia kalliomursketta). Tämä arviointiselostus on YVA-lain mukainen selvitys hankkeen arvioiduista vaikutuksista. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä vastaa Metsä Fibre Oy.
Maa-ainesten oton ja hyödyntämisen suunnittelutyö etenee samanaikaisesti YVA-menettelyn kans- sa. Hankkeesta on laadittu alustavat suunnitelmat kiviaineksen otosta. Vaikutusarviointien tulokset otetaan huomioon hankkeen suunnittelussa ja haitallisia vaikutuksia pyritään vähentämään jo suunnitteluvaiheessa.
Ympäristövaikutusten arviointimenettely päättyy, kun yhteysviranomaisena toimiva Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) antaa lausunnon ympäristövaiku- tusten arviointiselostuksesta. Toiminnan kehittäminen alueelle jatkuu YVA-menettelyn päättymisen jälkeen tarvittavilla lupaprosesseilla. Tavoitteena on, että kiviaineksen otto käynnistyy alueella 2018 ja toiminta kestää alueella enintään kolme vuotta.
Hankkeen esittely
Hankealue sijaitsee Maanpään alueella, Rauman teollisuusalueella. Alue sijaitsee noin kolme kilo- metriä Rauman keskustasta lounaaseen. Hankealue rajoittuu pohjoispuolelta teollisuusalueeseen, jossa sijaitsee Metsä Fibren sellutehdas.
Alueelle on laadittu Maanpään asemakaava, jossa hankealue on merkitty teollisuusalueeksi. Nykyi- sen teollisuusalueen laajentaminen vaatii alueen louhimista tasaiseksi. Sellutehtaan tonttiin liitetty Maanpään tontti mahdollistaa, että alueen teollista toimintaa voidaan kehittää tulevaisuudessa.
Toiminnot tulevat muodostamaan ympärilleen ekosysteemin, joissa eri toimijat jalostavat puuraa- ka-ainetta erilaisiksi biotuotteiksi bio- ja kiertotalouden tavoitteiden mukaisesti. Toimintojen laa- jentaminen sellutehtaan välittömään läheisyyteen mahdollistaa jo olemassa olevan selluteollisuu- den luomien synenergiaetujen hyödyntämisen alueen jatkokehittämisessä.
Ympäristövaikutusten arviointityön aikana alueelle on tehty vaihtoehtoinen alustava louhintasuun- nitelma. Louhinnan tarve tulee tarkentumaan alueelle suunniteltujen toimintojen tarkentuessa siten, että uusi alue sijoittuu luontevasti olemassa olevan teollisuustontin yhteyteen. Yksityiskoh- taiset ottamis- ja maankäytön suunnitelmat tullaan esittämään myöhemmin alueen käytön tarken- tuessa tarvittavissa rakennus- ja ympäristölupahakemuksissa.
Arvioidut vaihtoehdot
Ympäristövaikutusten arviointityön aikana alueelle on suunniteltu vaihtoehtoinen ottoalue asukkail- ta saatujen palautteiden perusteella sekä haitallisten vaikutusten minimoimiseksi. Vaihtoehtoinen aluerajaus on otettu ympäristövaikutusten arviointityöhön vaihtoehtona 2. Lopullinen ottoalue voi olla myös erimuotoinen kuin kumpikaan näistä vaihtoehdoista. Lopullinen hankealue määräytyy suunnitelmien tarkentuessa. Toiminta tulee kuitenkin olemaan kokonaisuudessaan hankealueen rajauksen sisäpuolella. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan ja vertaillaan seuraavia vaihtoehtoja:
· Vaihtoehto VE0: Hanketta ei toteuteta.
· Vaihtoehto VE1: Kalliokiviaineksen otto ja murskaus YVA-ohjelman mukaisella alueella. Alue louhitaan tasoon +6…9 metriä merenpinnan yläpuolella (m mpy). Kalliota louhitaan noin 600 000 m3ktr, jonka lisäksi alueelta poistetaan noin 120 000 m3 pinta- ja kaivumaita. Osa ki- viaineksesta (noin 100 000-200 000 m3ktr) käytetään tehdasalueella myöhemmin rakentami- seen joko louheena tai murskeena. Ottotoiminta kestää kokonaisuudessaan enintään kolme vuotta.
· Vaihtoehto VE2: Kalliokiviaineksen otto ja murskaus alueella, jolla on pyritty minimoimaan ympäristövaikutukset asutuksen suuntaan. Alue louhitaan vastaavasti kuin vaihtoehdossa 1 ta- soon +6…7 metriä merenpinnan yläpuolella (m mpy). Kalliota louhitaan noin 800 000 m3ktr.
Pintamaiden ja alueella käytettävien murskeiden määrät ovat vastaavat kuin vaihtoehdossa 1.
Arvioinnin tulokset
Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö
Maankäyttöön kohdistuvien vaikutusten arvioidaan olevan kokonaisuudessaan merkittävyydeltään vähäisiä kummassakin hankevaihtoehdossa. Hanke muuttaa hankealueen maankäyttömuodon, mutta hankealueella ei sijaitse asutusta. Hankealueella sijaitseva paikallisesti merkittävä luonto- kohde ja virkistyskäyttöön liittyvät polut poistuvat käytöstä hankkeen toteutuessa. Hankealueen lähialueella hanke ei muuta maankäyttöä, mutta aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia.
Hanke mahdollistaa voimassa ja vireillä olevissa maakunta-, yleis- ja asemakaavoissa hankealu- eelle osoitetun maankäytön mukaisen toiminnan toteuttamisen kummassakin vaihtoehdossa. Han- ke ei estä kaavoissa hankealueen ulkopuolelle sijoittuvien kaavamerkintöjen toteuttamista. Hank- keen aikana asemakaavassa osoitetulle lähivirkistysalueelle kohdistuu melua. Hankkeen positiiviset vaikutukset kaavoitukseen ovat merkittävyydeltään kohtalaisia.
Maisema ja kulttuuriympäristö
Hankkeen toteuttamisen myötä Maanpään alueen kallioalueen määrä vähenee, kun hankealue tasataan. Hankkeen toteuttamisella ei ole vaikutuksia rakentamattoman rantavyöhykkeen säilymi- seen katkeamattomana kummassakaan vaihtoehdossa. Metsäinen rantavyöhyke estää hankkeen toiminnan aikaisten toimintojen, hankealueelle sijoittuvan meluvallin ja myöhemmin tasatun alu- een näkymistä hankealueen länsi- ja eteläpuoliselle ranta-alueelle, mutta hankkeella on negatiivi- sia vaikutuksia ranta-alueen maisemakuvaan ja käyttöön. Hankealueen ja sen eteläpuolisen me- renlahden rantojen asuin- ja lomarakennusten välillä kasvaa metsää, joka estää näkymien avau- tumisen ja maisemavaikutusten syntymisen. Hanke aiheuttaa maisemavaikutuksia kummassakin vaihtoehdossa, mutta kokonaisuudessaan maisemavaikutusten merkittävyyttä voidaan pitää vä- häisenä vaikutusten kohdentuessa hankealueelle ja sen välittömään läheisyyteen.
Hankkeella ei ole maisemakuvaa heikentävää vaikutusta hankealueen vaikutusalueella sijaitseville arvokkaille maisema-alueille ja kulttuuriympäristöille. Arvoalueet sijaitsevat kaukana ja näkyvyyttä arvoalueille ei ole. Laituritien varrella sijaitsevan rakennuskannan ja hankealueen väliin jää met- säinen vyöhyke eikä rakennusten tai niiden pihapiirien rakennushistoriallisiin ja maisemallisiin ar- voihin kohdistu vaikutusta. Muinaisjäännöksille ei kohdistu vaikutuksia.
vat kuitenkin pääosin Hankkarintietä etelään ja Turuntielle. Kuljetusreitin tiet on suunniteltu ras- kaalle liikenteelle ja niiden vieressä kulkee kevyen liikenteen väylät. Vaikutusten merkittävyys liikenteen sujuvuuteen ja kevyeen liikenteeseen arvioidaan siten myös vähäisiksi. Hankealueen läheisyydessä Hankkarintiellä ei ole valo-ohjattuja risteyksiä, joten liittyminen voi vaikeutua het- kellisesti varsinkin vasemmalle käännyttäessä. Muissa risteyksissä vaikutukset arvioidaan pieniksi.
Melu
Hankealueen kallion poislouhinnan vaikutusta Mudaistenperän rannan ja Laituritien asuin- ja loma- rakennusten kohdalla on tutkittu asemakaavavaiheessa melun leviämisen mallinnuksena. Kallion poislouhinta ei lisää nykyisen metsäteollisuuden melutasoa kyseisillä alueilla. Metsäteollisuuden melulähteet sijaitsevat melko korkealla (rakennusten katoilla) ja nykyisellään ääni kaareutuu lou- hittavan kallion yli, jolloin sen melulta suojaava vaikutus on vähäinen.
Murskauslaitosten meluvaikutukset on pyritty minimoimaan sijoitussuunnittelulla ja meluvallein.
Suurimmat meluvaikutukset aiheutuvat louhinnasta, jonka melua ei pystytä yhtä tehokkaasti suo- jaamaan kuten muita toimintoja. Louhinta- ja murskaustoiminnan myötä Laituritien varrella ja Mudaistenperän rannoilla päiväajan keskiäänitaso nousee kiinteistöjen kohdalla noin 7–10 dB.
Yöaikaan äänitason muutos on merkittävästi tätä pienempää. Tulosten perusteella melutason päi- väohjearvo ylittyy 0–6 rakennuksen kohdalla riippuen vaihtoehdosta ja louhinnan vaiheesta. Koko- naisuutena kummassakin hankevaihtoehdossa hankkeenmeluvaikutukset arvioidaan kohtalaisiksi.
Tärinä ja ilmanpaineaallot
Hankkeessa syntyy tärinävaikutuksia kallion räjäyttämisestä, murskaukseen käytettävistä koneista sekä kuljetusliikenteestä. Tärinäarvioinnissa on huomioitu sekä rakenteisiin aiheutuvia haittoja, että ihmisten mahdollisesti kokemia häiriövaikutuksia. Tärinästä rakennuksiin aiheutuvat raken- teelliset vauriot ovat epätodennäköisiä, mikäli pysytään arvioinnissa laskettujen raja-arvojen ala- puolella. Lisääntynyt tärinä voi aiheuttaa häiriötä osalle vaikutusalueen asukkaista ja rakenteissa saattaa ilmetä pieniä pintahalkeamia. Tärinävaikutukset arvioidaan merkittävyydeltään kohtalaisik- si.
Ilmanpaineaallon aiheuttama vaurioitumisriskin arvioidaan ulottuvan enimmillään 50…150 metrin etäisyydelle louhintakohteesta. Vaurioitumisriskin piirissä on tällöin enimmillään 1–2 teollisuus- /varastorakennusta. Vaurioitumisriskin piirissä ei ole asuin- tai lomarakennuksia. Hankevaihtoehto- jen ilmanpaineaallon vaikutus on merkittävyydeltäänvähäinen.
Tärinävaikutusten merkittävimmät lieventämiskeinot ovat louhinnan suunnittelu tehtävien tä- rinätarkkailumittausten perusteella, ja ajoitus päiväsaikaan, jolloin mahdollisimman pieni määrä asukkaista häiriintyy tärinästä.
Ilmanlaatu
Hankkeen pääasiallinen ilmanlaatuvaikutus on pölyäminen. Merkittävimmät pölypäästöt aiheutuvat murskaustoiminnasta, koska siihen liittyy useita pölyäviä vaiheita ja se on jatkuvaa koko työpäivän ajan. Molemmissa vaihtoehdoissa pölypäästöjen vaikutusalueet ovat suhteellisen pieniä. Mikäli maa-aines on kuivaa ja sää on tuulinen, hienojakoinen pöly voi levitä muutaman sadan metrin alueelle. Korkeammat päästöt esiintyvät jaksoittaisesti ja normaalitilanteen pölyvaikutukset ovat leviämislaskelmien perusteella paikallisia. PM10-raja-arvojen ylittyminen hankealueen toiminnan takia asuin- ja lomakiinteistöillä on epätodennäköistä, joten vaikutus on merkittävyydeltään vähäi- nen. Pölyämiseen voidaan vaikuttaa varastokasojen sijoittelulla ja kastelulla. Murskaimien ja kul- jettimien koteloinnilla voidaan myös vähentää pölyämistä.
Maa- ja kallioperä sekä pohjavedet
Hankealue ei ole maa- tai kallioperän suojeluarvoltaan merkittävä. Hankealue ei sijaitse ympäris- töhallinnon luokittelemalla pohjavesialueella tai sellaisen läheisyydessä. Louhintaa ei uloteta poh- javeden pintaa alemmaksi. Kallion tiiveydestä ja meren läheisyydessä johtuen vaikutukset arvioi- daan pieniksi. Lähialueen talouksilla on vesijohtoverkosto, joten vaikutuksia juomaveteen ei arvi- oida tulevan. Kokonaisuutena maa- ja kallioperä- sekä pohjavesivaikutukset arvioidaan kummas- sakin vaihtoehdossavähäiseksi.
Pintavedet
Tarkasteltavista kiviainestoiminnoista ei aiheudu suoria päästöjä vesistöihin vaan kuormitusta ai- heuttaa alueilta tuleva hulevesikuormitus (pääasiassa kiintoaine ja typen yhdisteet). Typpikuormi- tus kohdistuisi erityisesti satama-altaan aallonmurtajan sisäpuolisiin osiin. Typpi ei ole selkeästi tuotantoa rajoittava tekijä alueella, joten kuormituksen lisäyksen ei arvioida muuttavan rehevyys- tilannetta havaittavasti.
Louhinnan ja murskauksen aikana voi rankkasateiden yhteydessä muodostuvissa hulevesissä olla runsaasti epäorgaanista kiintoainesta. Mereen kulkeutuessaan kiintoainekuormitus voi hetkellisesti samentaa vesistöä. Samentuman merkitys satama-altaassa aallonmurtajan sisäpuolella jää oletet- tavasti vähäiseksi, paikalliseksi ja epäorgaanisena sedimentoituu nopeasti pohjalle. Kokonaisuute- na pintavesivaikutusten merkittävyys arvioidaan kummassakin vaihtoehdossavähäiseksi.
Luonto ja luonnonsuojelu
Louhinta-alueelle sijoittuvat luontotyypit menetetään louhinnan myötä kokonaan. Hankealueelle sijoittuvista luontotyyppikohteista arvokkain on sekä vaihtoehdossa 1 että vaihtoehdossa 2 iäkäs ja harvapuustoinen kalliomännikkö, joka on mahdollinen metsälain 10 § tarkoittama erityisen tär- keä elinympäristö. Metsälaki ei ole kuitenkaan voimassa teollisuusalueeksi kaavoitetulla alueella, joten rajaus ei estä hankealueen ottamista kaavoitusta vastaavaan käyttöön. Vaihtoehdossa 2 hankealueelle sijoittuu lisäksi toinen kalliomännikkö, jonka luontoarvojen on kuitenkin arvioitu olevan tavanomaisia eikä siten täyttävän metsälain 10 § kohteelle määriteltyjä kriteereitä.
Hankealue sijoittuu olemassa olevan teollisuusalueen ja vesistöjen ympäröimään niemeen, eikä hankealueelle sijoitu siten seudullisesti merkittäviä ekologisia yhteyksiä. Hankealueen itäpuolelle sijoittuvan liito-oravan lisääntymispaikan tärkeimmät kulkuyhteydet ovat hankealueelta poispäin itään, joten hanke ei vaikuta niihin.
Kokonaisuutena tarkasteltuna hankkeen vaikutusten merkittävyys luontoon ja luonnon monimuo- toisuuteen jäävät vähäisiksi ja paikallisiksi. Hankealueella vaikutus on pysyvä, hankealueen ulko- puolelle kohdistuvat vaikutukset ovat lyhytkestoisia.
Etäisyydestä johtuen hankkeesta ei aiheudu luonnonsuojelualueisiin, luonnonsuojeluohjelmien kohteisiin tai Natura 2000 -verkoston kohteisiin kohdistuvia vaikutuksia. Kiviaineshankkeen toi- minnoista ei muodostu sellaisia päästöjä tai meluvaikutuksia, joilla voisi olla vaikutuksia alueiden suojeluarvoihin.
Ihmisten terveys, elinolot, viihtyisyys ja turvallisuus
Merkittävimmät sosiaaliset, eli ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen, kohdistuvat vaikutukset aiheu- tuvat hankealueen muuttumisesta pysyvästi luonnonympäristöstä teolliseksi ympäristöksi, sekä melusta, pölystä ja tärinästä. Louhinnan ja murskauksen vaikutus melutasoon, tärinään ja ilman- laatuun on tilapäinen ja lakkaa toiminnan päättyessä. Tilapäisyydestä huolimatta etenkin vakitui- sille asukkaille, jotka viettävät aikaa melun vaikutusalueella päivittäin, kolme vuotta on asuinviih- tyvyyden näkökulmasta suhteellisen pitkä aika.
Nykyisin koetut meluhaitat, asukkaiden kokema huoli louhinnan vaikutuksista asuinviihtyvyyteen sekä epävarmuus alueelle tulevan toiminnan laadusta ja mahdollisista tulevista häiriöistä sekä suunnitelmien toteutumisaikataulusta aiheuttaa huolta ja hankkeen vastustusta etenkin hankkeen lähiympäristön asukkaissa. Hanke voi myös vaikuttaa kielteisesti hankealueen vaikutusalueelta mahdollisesti myyntiin tulevien kiinteistöjen arvoon, ostohalukkuuteen ja myyntiaikoihin sekä kiin- teistönomistajien rakennussuunnitelmiin.
Louhinnan myötä hankealueella nykyisin oleva virkistystoiminta estyy ja alue muuttuu pysyvästi teolliseksi. On todennäköistä, että ihmisten Maanpään alueeseen liittämät luonto- ja virkistysarvot menetetään suurelta osin. Laajan yhtenäisen metsäalueen häviämisen myötä hanke vaikuttaa kielteisesti Maanpään alueen monimuotoiseen kokonaisuuteen, joka nykytilassa sisältää yhtenäi-
Terveyteen kohdistuvina vaikutuksina voidaan pitää päästöistä aiheutuvia vaikutuksia. Pinta- ja pohjavesiin kohdistuvat vaikutukset arvioidaan vähäisiksi, joten niillä ei arvioida olevan vaikutuk- sia ihmisten terveyteen. Ilmapäästöjen terveysriskien arvioinnissa verrattiin pölyn leviämislaskel- mien tuloksia ilmanlaadulle annettuihin raja-arvoihin. Screening-mallin perusteella ilmanlaadun raja-arvot eivät ylity PM10-hiukkasille asuin- tai lomakiinteistöjen luona.
Melun vaikutusarvioiden pohjalta verrattiin arvioinnin tuloksia terveyden suojelemiseksi annettui- hin melun ohjearvoihin (VNp 993/1992). Ohjearvot ylittyvät 4–6 loma-/asuinkiinteistöllä louhinnan aikana, joka kestää alle vuoden (vaihe 3). Muutos nykytilaan on pieni, muutamia desibelejä, ja terveysvaikutusten näkökulmasta kohtuullisen lyhytaikainen. Yksittäiset asukkaat voivat kokea melun häiritseväksi ja kokea välillisesti, kuten unettomuuden kautta, terveysvaikutuksia. Muutos on kuitenkin palautuva, joten kokonaisuutena hankkeen terveysvaikutukset arvioidaanvähäisiksi.
Luonnonvarojen hyödyntäminen
Kiviainestoiminta on itsessään luonnonvarojen käyttöä ja hyödyntämistä. Louhittava kiviaines on siten suurin luonnonvarojen käyttöön vaikuttava tekijä hankkeessa. Luonnonvarojen hyödyntämi- sen kannalta hankkeella on sekä paikallista että alueellista vaikutusta. Työmaalla käytetään luon- nonvaroista tehtyjä tuotannontekijöitä kuten polttoaineet ja räjähdysaineet.
Hankkeen (työmaa ja asemakaavan mukainen teollisuusalue) toteutuessa metsätalous ja metsien monikäyttö väistyvät hankealueelta. Hankkeella ei ole toiminnan aikaisia tai toiminnan jälkeisiä merkittäviä vaikutuksia suunnittelualueen ympäristössä sijaitseviin metsätalousmaihin. Ottotoi- minnan ulkopuolella sijaitsevilla metsätalousalueilla on mahdollista marjastaa, sienestää ja met- sästää. Hankkeella ei ole vaikutusta yhteiskunnan kannalta tärkeiden pohjavesialueiden hyödyn- tämiseen.
Ympäristöriskit ja häiriötilanteet
Työssä tunnistettiin ja arvioitiin myös häiriö- ja poikkeustilanteista aiheutuvia vaikutuksia. Tarkas- teltavat riskitilanteet liittyivät räjäytyksiin, polttoainevuotoihin, kuljetuksiin, vastaanotettavien maamassojen laatuun, sortumiin ja rankkasateisiin. Riskitilanteiden mahdollinen vaikutus rajautuu hankealueelle tai sen välittömään läheisyyteen.
Arvioinnin tulos ja hankkeen toteuttamiskelpoisuus
Kokonaisuudessaan arvioidut vaihtoehdot osoittautuivat toteuttamiskelpoisiksi. Hankkeesta aiheu- tuu negatiivisia vaikutuksia lähiympäristöön, mutta vaikutusten laajuus on pääosin rajattu ja lou- hinnan kesto väliaikainen sekä toimenpiteillä toteutetaan suunniteltua maankäyttöä. Hankkeen toteuttaminen edellyttää kuitenkin haitallisten vaikutusten lieventämistoimia ja vaikutusten seu- rantaa. Hankkeen sosiaalinen hyväksyttävyys edellyttää lisäksi avointa tiedotusta ja vuorovaiku- tusta.
OSA I: HANKE JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN AR-
VIOINTIMENETTELY
1. JOHDANTO
1.1 Hankkeen tausta ja tavoitteet
Metsä Fibre Oy suunnittelee Rauman Maanpään tehdaskiinteistön alueelle kiviaineksen ottoa ja murskausta. Alueella on voimassa Maanpään asemakaava, jossa alue on osoitettu teollisuusalu- eeksi. YVA-hankkeen tavoitteena on mahdollistaa Metsä Fibren tehdasalueen toiminnan edelleen kehittäminen ja kaavan mukainen teollinen toiminta tulevaisuudessa. Teollisuusalueen toteutumi- nen edellyttää alueen louhimista rakentamiskelpoiseksi. Tässä ympäristövaikutusten arviointime- nettelyssä tarkastellaan alueen kaavan mahdollistaman tehokkaan rakentamisen edellyttämän louhinnan ympäristövaikutuksia.
Louhittavan alueen pinta-ala on noin 20 hehtaaria. Alue louhitaan tasoon +6…9 metriä merenpin- nan yläpuolella (m mpy). Kalliota louhitaan noin 600 000–800 000 m3ktr, jonka lisäksi alueelta poistetaan noin 120 000 m3 pinta- ja kaivumaita. Osa kiviaineksesta (noin 100 000–200 000 m3ktr) käytetään tehdasalueella myöhemmin rakentamiseen joko louheena tai murskeena. Otto- toiminta kestää kokonaisuudessaan enintään kolme vuotta. Ottotoiminnan kesto määräytyy mate- riaalien hyödyntämismahdollisuuksien mukaan.
1.2 Ympäristövaikutusten arviointi
Hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (jäljempänä YVA-laki 468/1994) mukaisessa menettelyssä. Hankkeeseen ei sovelleta uutta 16.5.2017 voimaan tullutta YVA-lakia (252/2017), koska tämän hankkeen arviointiohjelmasta on kuulutettu ennen uuden lain voimaantuloa (40 §).
Hanke edellyttää YVA-lain ja -asetuksen mukaista ympäristövaikutusten arviointia kiviaineksen oton osalta, koska ottomäärä ylittää YVA-asetuksen hankerajan. Arviointimenettelyä on sovelletta- va kiven, hiekan ja soran ottohankkeeseen, kun louhinta- tai kaivualueen pinta-ala on yli 25 heh- taaria tai otettava ainesmäärä vähintään 200 000 kiintokuutiometriä vuodessa (vastaa noin 550 000 tonnia kalliomursketta). Tämä arviointiselostus on YVA-lain mukainen selvitys hankkeen arvioiduista vaikutuksista. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä vastaa Metsä Fibre Oy.
Maa-ainesten oton ja hyödyntämisen suunnittelutyö etenee samanaikaisesti YVA-menettelyn kans- sa. Hankkeesta on laadittu alustavat suunnitelmat kiviaineksen otosta. Vaikutusarviointien tulokset otetaan huomioon hankkeen suunnittelussa ja haitallisia vaikutuksia pyritään vähentämään jo suunnitteluvaiheessa.
Ympäristövaikutusten arviointimenettely päättyy, kun yhteysviranomaisena toimiva Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) antaa lausunnon ympäristövaiku- tusten arviointiselostuksesta. Toiminnan kehittäminen alueelle jatkuu YVA-menettelyn päättymisen jälkeen ympäristö- ja rakennuslupaprosesseilla. Tavoitteena on, että kiviaineksen otto käynnistyy alueella 2018 ja toiminta kestää alueella enintään kolme vuotta.
1.3 Projektiryhmä
Ympäristövaikutusten arvioinnin on tehnyt Ramboll Finland Oy Metsä Fibre Oy:n toimeksiannosta.
Ympäristövaikutusten arviointiin ovat Rambollissa osallistuneet seuraavat henkilöt:
· FM, ymp. ins. Eero Parkkola, projektipäällikkö, terveys
· DI Virve Suoaro, projektikoordinaattori, maaperä- ja pohjavesivaikutukset, liikennevaikutuk- set, luonnonvarat, terveys, riskit ja poikkeustilanteet
· MMM (limnologia) Anna Hakala, pintavedet, pohjaeläimet ja kalasto
· YTM (yhteiskuntamaantiede) Timo Laitinen, yhdyskuntarakenne ja maankäyttö, maisema ja kulttuuriympäristö, paikkatieto ja kartat
· FM (biologia) Jussi Mäkinen, luonto ja luonnonsuojelu
· Ins. (AMK) Timo Korkee, meluvaikutukset
· DI Kirsi Koivisto, tärinävaikutukset
2. HANKKEESTA VASTAAVA
Hankkeesta vastaavana toimii Metsä Fibre Oy. Metsä Fibre Oy valmistaa sellua ja muita biotuottei- ta neljällä tehtaalla Suomessa: Joutsenossa, Kemissä, Raumalla ja Äänekoskella. Tehtaiden yh- teenlaskettu tuotantokapasiteetti on 2,5 miljoonaa tonnia. Lisäksi Metsä Fibrellä on kuusi sahaa Suomessa ja Venäjällä sijaitseva Metsä Svirin saha. Metsä Fibren Äänekosken uuden sukupolven biotuotetehdas, joka on metsäteollisuushistorian suurin investointi Suomessa, käynnistyi elokuussa 2017. Metsä Fibre on osa Metsä Groupia. Lisätietoa verkkosivuilta
http://www.metsafibre.com/
3. HANKKEEN JA SEN VAIHTOEHTOJEN KUVAUS
3.1 Hankealueen sijainti ja nykytila
Hankealue sijaitsee Maanpään alueella, Rauman teollisuusalueella (Kuva 3-1). Alue sijaitsee noin kolme kilometriä Rauman keskustasta lounaaseen. Hankealue rajoittuu pohjoispuolelta teollisuus- alueeseen, jossa sijaitsee Metsä Fibren sellutehdas.
Kuva 3-1. Hankealueen sijainti.
Alueelle on laadittu Maanpään asemakaava, jossa hankealue on merkitty teollisuusalueeksi. Nykyi- sen teollisuusalueen laajentaminen vaatii alueen louhimista tasaiseksi. Sellutehtaan tonttiin liitetty Maanpään tontti mahdollistaa, että alueen teollista toimintaa voidaan kehittää tulevaisuudessa.
Toiminnot tulevat muodostamaan ympärilleen ekosysteemin, joissa eri toimijat jalostavat puuraa- ka-ainetta erilaisiksi biotuotteiksi bio- ja kiertotalouden tavoitteiden mukaisesti. Toimintojen laa- jentaminen sellutehtaan välittömään läheisyyteen mahdollistaa jo olemassa olevan selluteollisuu- den luomien synenergiaetujen hyödyntämisen alueen jatkokehittämisessä.
Ympäristövaikutusten arviointityön aikana alueelle on tehty vaihtoehtoinen alustava louhintasuun- nitelma. Louhinnan tarve tulee tarkentumaan alueelle suunniteltujen toimintojen tarkentuessa siten, että uusi alue sijoittuu luontevasti olemassa olevan teollisuustontin yhteyteen. Yksityiskoh- taiset ottamis- ja maankäytön suunnitelmat tullaan esittämään myöhemmin alueen käytön tarken- tuessa tarvittavissa rakennus- ja ympäristölupahakemuksissa. Tässä esitetään kiviainesten otto- toiminnan ja käsittelyn periaatteet.
Alue on kallioista ja metsäistä, pääosin rakentamatonta aluetta. Noin 20 hehtaarin hankealue si- joittuu kiinteistöille 684-4-421-46 ja 684-4-421-48. Se on kokonaisuudessaan Metsä Fibren omis- tuksessa. Alueen läheisyydessä toimii Metsä Fibre Oy:n lisäksi Forchem Oy:n mäntyöljytehdas sekä Maanpäänniemen jätevedenpuhdistamo (Kuva 3-2).
Kuva 3-2. Hankealueen nykytila ja ympäristön muut toiminnot.
3.2 Arvioitavat vaihtoehdot
Ympäristövaikutusten arviointityön aikana alueelle on suunniteltu vaihtoehtoinen ottoalue asukkail- ta saatujen palautteiden perusteella sekä haitallisten vaikutusten minimoimiseksi. Vaihtoehtoinen aluerajaus on otettu ympäristövaikutusten arviointityöhön vaihtoehtona 2. Lopullinen ottoalue voi olla myös erimuotoinen kuin kumpikaan näistä vaihtoehdoista. Lopullinen hankealue määräytyy suunnitelmien tarkentuessa. Toiminta tulee kuitenkin olemaan kokonaisuudessaan hankealueen rajauksen sisäpuolella. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan ja vertaillaan seuraavia vaihtoehtoja:
Vaihtoehto VE0: Hanketta ei toteuteta.
Vaihtoehto VE1: Kalliokiviaineksen otto ja murskaus YVA-ohjelman mukaisella alueella (Kuva 3-3). Alue louhitaan tasoon +6…9 metriä merenpinnan yläpuolella (m mpy). Kalliota louhitaan noin 600 000 m3ktr, jonka lisäksi alueelta poistetaan noin 120 000 m3 pinta- ja kaivumaita. Osa ki- viaineksesta (noin 100 000-200 000 m3ktr) käytetään tehdasalueella myöhemmin rakentamiseen joko louheena tai murskeena. Ottotoiminta kestää kokonaisuudessaan enintään kolme vuotta.
Kuva 3-3. Vaihtoehdon 1 mukainen hankealue ja ottotasot.
Vaihtoehto VE2: Kalliokiviaineksen otto ja murskaus alueella, jolla on pyritty minimoimaan ym- päristövaikutukset asutuksen suuntaan (Kuva 3-4). Alue louhitaan vastaavasti kuin vaihtoehdossa 1 tasoon +6…7 metriä merenpinnan yläpuolella (m mpy). Kalliota louhitaan noin 800 000 m3ktr.
Pintamaiden ja alueella käytettävien murskeiden määrät ovat vastaavat kuin vaihtoehdossa 1.
Kuva 3-4. Vaihtoehdon 2 mukainen hankealue ja ottotasot.
3.3 Hankkeen toimintojen yleiskuvaus 3.3.1 Kiviaineksen otto
Ottamistasot ja vaiheistus
Kiviaineksia otetaan alustavan suunnitelman mukaan +6…9 m mpy tasoon. Alueelle tehdään tieyh- teys Maanpääntieltä hankealueen pohjoispuolelta +6 m mpy tasolle. Hankealueen luoteisosaa ei alustavan suunnitelman mukaan tarvitse louhia, vaan alue tasataan maaleikkauksilla ja täytöillä +6 m mpy tasolle. Alueen itäosa nousee tasoon +9 m mpy vaihtoehdossa 1 ja + 7 m mpy vaihto- ehdossa 2.
Suunniteltu ottomäärä ja aikajänne
Alueelta louhitaan kiviaineksia yhteensä noin 600 000–800 000 m3ktr, joka on noin 1 560 000–2
Valmistelevat työt
Ottamisalue merkitään maastoon. Ottamisalueen ja ottoalueen rajan väliin rakennetaan tarvittavil- le alueille putoamissuojat, kuten aidat.
Ennen varsinaista kalliolouhintaa ottoalueelta poistetaan pintamaat ja sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan niin, että ne toimivat oton ajan meluvalleina. Korkeimmilla kohdilla maapeite on ohut tai puuttuu, alavimmilla osilla esiintyy paksumpia maakerroksia. Lisäksi alueen luoteisosasta tehdään maaleikkausta, minkä jälkeen alue tasataan murskeilla haluttuun korkoon. Alueelta poistetaan yhteensä noin 120 000 m3 kantoja, hakkuutähteitä, pinta- ja kaivumaita.
Louhinta
Hankealueella louhitaan kalliota. Louhinta toteutetaan poraamalla ja räjäyttämällä. Räjäytysten määrä on kohdekohtaista ja työ tehdään räjäytyssuunnitelmien mukaan noudattaen räjäytystöistä annettuja säädöksiä. Ylisuurten lohkareiden rikotus tapahtuu esim. hydraulisella iskuvasaralla va- rustetulla kaivinkoneella. Louhe kuormataan kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla.
Kiviaineksen jalostus
Alueella louhitusta kiviaineksesta valmistetaan kiviainestuotteita (murskeet, sepelit). Kalliolouhe murskataan murskauslaitteistolla. Murskausyksiköitä on tarpeen mukaan alueella samanaikaisesti 1–2 kpl. Murskauslaitokset sijoitetaan alueen pohjoispäähän kalliokielekkeiden tai pintamaa- kasojen taakse melu- ja pölyhaittojen minimoimiseksi. Kiviaineksen murskauksessa pienennetään suuresta ja epätasaisesta lähtömateriaalista määrätyn seulan läpäisevää tuotetta, jonka maksimi- raekoko ja raekokojakautuma ovat määrätyt. Riippuen jälkimurskainten määrästä tyypillistä laitos- ta kutsutaan kolmi- tai nelivaiheiseksi murskauslaitokseksi. Raaka-aine syötetään pyöräkuormaa- jalla tai siirtoautolla syöttimeen, joka annostelee materiaalin esimurskaimeen. Ensimmäisen murs- kausvaiheen tuote siirretään kuljettimella joko suoraan välimurskaimeen tai seulalle. Toisessa ja kolmannessa vaiheessa murskausta ja seulontaa jatketaan halutun tuotteen valmistamiseksi.
Välivarastointi
Hankealueella välivarastoidaan jalostettuja kiviainestuotteita kuten mursketta sekä alueen pinta- ja kaivumaita. Kiviainestuotteita varastoidaan silloin, kun se on logistisesti järkevää. Välivarasto- kasoja voidaan käyttää myös väliaikaisina melu- ja pölyesteinä asutuksen suuntaan. Osa ki- viaineksesta (noin 100 000–200 000 m3ktr) käytetään tehdasalueella myöhemmin rakentamiseen joko louheena tai murskeena.
3.3.2 Tukitoiminnot Tukitoiminta-alue
Alueelle rakennetaan tukitoiminta-alue, joka siirtyy tarvittaessa ottotoiminnan mukana. Tukitoi- minta-alue toimii työkoneiden huolto-, säilytys- ja tankkausalueena. Työkoneiden säilytys- ja tankkauspaikat sijoitetaan nesteitä läpäisemättömälle alustalle. Alueelle varataan myös imeytys- materiaalia öljy- tai polttoainevahinkojen varalta.
Murskauslaitos ottaa käyttöenergian sähköverkosta tai polttoöljyllä toimivasta aggregaatista.
Kuormauskalustoa ja murskauslaitosta varten alueella varastoidaan kevyttä polttoöljyä kaksois- vaippasäiliössä. Säiliöt varustetaan ylitäytön estimillä ja lukoilla.
Ottoalue siistitään vaiheittain, jolloin toimintaan liittyvät laitteet, työkoneet, varikkoalueet ja työ- maaparakit poistetaan siltä alueelta, jossa louhinta on saatettu loppuun.
Jätehuolto
Toiminnasta syntyvät jätteet ovat pääosin sekajätettä, metalliromua, voiteluöljyä sekä saniteetti- vesiä. Jätteet toimitetaan tehtaan jätehuoltojärjestelmän kautta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoi- hin tai kierrätykseen. Vaaralliset jätteet säilytetään erillään ja varastoidaan katetussa ja valuma- altaalla varustetussa kontissa/muussa lukittavassa tilassa. Vaaralliset jätteet toimitetaan asianmu- kaiseen vastaanottopisteeseen tai ne noudetaan lainmukaisen toimijan toimesta.
Pintamaat, kaivannaisjäte
Toiminnasta syntyvä kaivannaisjäte, joka koostuu pintamaista, muista maa-aineksista, kannoista ja hakkuujätteistä, hyödynnetään tarvittaessa louhinnan ja murskaustoiminnan aikana suojavallei- hin. Kaikki ylimääräinen maa-aines, pintamaat, kannot ja hakkuutähteet toimitetaan pois alueelta asianmukaisesti käsiteltäväksi ja pilaantumattomien maa-ainesten osalta hyödynnettäväksi tai maankaatopaikalle. Alueella on maaleikkausta noin 80 000 m3 ja pintamaita noin 40 000 m3. Pin- ta- ja irtomaat käytetään alueella meluvalleihin, jotka on esitetty luvussa 9.5. Louhinnan jälkeen pintamaat kuljetetaan alueelta pois, mikäli niitä ei tarvita alueen rakentamisessa.
3.3.3 Toiminta-ajat
Toimintaa on alueella arkisin maanantaista perjantaihin klo 6.00−22.00. Eniten melua aiheuttavia toimenpiteitä (kuten poraus, rikotus ja räjäytys) tehdään maanantaista perjantaihin klo 8.00−18.00. Kuormaus ja kuljetus ajoitetaan arkipäiville kello 6.00−22.00. Tarkemmat toiminta- ajat tullaan määräämään lupapäätöksessä. Mikäli louhinnalle haetaan ympäristölupaa, tullaan otto- ja murskaustoiminta toteuttamaan ns. MURAUS-asetuksen (VNA 800/2010) 8 § mukaisten aikara- jojen mukaisesti.
3.3.4 Vesien hallinta (veden käyttö, käsittely ja johtaminen)
Tarvittava talousvesi otetaan toiminta-alueelle tehtaan tai kunnan verkostosta tai paikalle tuodusta vesisäiliöstä. Sosiaalitilojen jätevedet johdetaan jätevesiviemäriin tai kerätään säiliöön.
Murskaustoiminnassa ei muodostu jätevesiä. Kasteluvetenä pölyntorjunnassa hyödynnetään usein alueen hulevettä. Esim. murskausprosessissa vettä suihkutetaan kiviaineksen päälle. Vesi sitoutuu murskeeseen.
Toiminta-alueella syntyvät hulevedet johdetaan tehtaan hulevesijärjestelmän kautta mereen.
3.3.5 Liikenne
Hankealueen liikenne koostuu kiviainesottotoimintaan liittyvästä liikenteestä (kiviainesten kulje- tus), työkoneiden siirrosta ja työmatkaliikenteestä. Liikennöinti hankealueelta tapahtuu raskaan liikenteen portin kautta (Hankkarintie 11, Kuva 3-5). Kuljetukset suuntautuvat tarpeen mukaan joko Hankkarintietä pohjoiseen kohti Rauman keskustaa tai etelään kohti Turuntietä. Kiviaineskul- jetuksia sekä kantojen, hakkuutähteiden, pinta- ja kaivumaiden kuljetuksia tulee olemaan vaihto- ehdossa 1 keskimäärin noin 105–210 ja vaihtoehdossa 2 noin 140–280 täysperävaunuyhdistelmää päivässä.
3.4 Toiminnasta muodostuvat päästöt 3.4.1 Melu
Kalliokiviaineksen otossa aiheutuu melua mm. louhinnassa porauksesta ja räjäytyksistä sekä ki- viaineksen käsittelyssä rikotuksesta, murskauksesta sekä louheen ja kiviainestuotteiden siirroista ja kuljetuksista. Melupäästöjen luonne on tyypillisesti samanlaista kaikessa kalliokiviaineksen ot- tamisessa, mutta toiminnan laajuus, volyymi ja käytettävät laitteet vaikuttavat melun leviämiseen ja esiintymiseen louhittavan alueen ympäristössä.
Kiviainestoiminnan merkittävimmät melulähteet ovat poravaunu, rikotuksessa käytettävä hyd- raulivasara sekä murskauslaitos. Näiden lisäksi melua aiheutuu kiviaineksen siirroista, kuormauk- sista sekä kuljetuksista alueen sisällä ja alueelta ulos.
Poraus määrittää varsin pitkälti melun vaikutusalueen laajuuden, sillä poravaunu sijaitsee louhitta- van kallion päällä ja näin sen melu leviää usein esteettömämmin ympäristöön kuin muiden melu- lähteiden melu.
Murskauslaitos sijaitsee useimmiten louhoksessa ja sen melun leviämistä rajoittavat louhoksen seinämät sekä louheen ja kiviainestuotteiden varastokasat.
Rikotuksella tarkoitetaan ylisuurten lohkareiden rikkomista pienemmiksi useimmiten kaivinkoneen puomiin kiinnitettävällä hydraulivasaralla. Rikotus aiheuttaa muusta melusta usein selkeämmin erottuvaa ääntä, joka saattaa olla impulssimaista pitkänkin etäisyyden päässä. Murskauksen ta- paan rikotus tehdään usein louhoksessa, jolloin sen melun leviämistä rajoittavat louhoksen seinä- mät sekä louhe- ja kiviainestuotekasat.
Melua aiheutuu myös louheen ja kiviainestuotteiden kuormauksista, siirroista ja kuljetuksista.
Näissä käytetään tyypillisiä maarakennuksessa käytettäviä työkoneita (mm. pyöräkuormaajat, kaivinkoneet, kuorma-autot ja dumpperit).
Eri laitteistoista ja käsiteltävistä materiaaleista johtuvat lähtömelutasot huomioidaan melumallin- nuksessa.
3.4.2 Tärinä
Kiviainestoimintaan liittyviä tärinävaikutuksia syntyy kallion räjäyttämisestä, murskaukseen käy- tettävistä laitteista ja kuljetuksen aiheuttamasta liikenteestä. Liikenteen tärinän vaikutusalue ra- jautuu teiden välittömään lähiympäristöön.
Kiviaineshankkeissa tärinävaikutukset keskittyvät päiväaikaan ja vaikutusten suuruuteen vaikutta- vat kerrallaan räjäytettävän alueen koko, panostus ja lähialueen maaperäolosuhteet. Haitallista tärinää voidaan lieventää oikealla työn suorituksella ja suunnittelulla. Louhintasuunnan ja räjäy- tysaineen sekä murskausmenetelmän valinnalla voidaan lieventää tärinän tasoa.
Tärinävaikutusten osalta usein sekoitetaan toisiinsa maaperän kautta välittyvän tärinän ja ilman kautta etenevä ilmanpaineaallon vaikutukset. Usein on niin, että ikkunoiden ja seinäpintojen vä- rähtelyt johtuvat räjäytysten ilmanpainevaikutuksista eivätkä ole niinkään seurausta maaperän kautta välittyvästä tärinästä. Nämä koetaan epämiellyttäviksi, mutta ovat usein vaarattomia. Niin maaperän kautta etenevä värähtely kuin ilmanpaineaaltokin voidaan havaita aistinvaraisesti huo- mattavasti kauempana (jopa kilometrin etäisyydellä) kuin mistä aiheutuu todellisia materiaalisia vahinkoja.
3.4.3 Päästöt ilmaan
Kiviainestoiminnassa pölyämistä aiheuttavia toimintoja ovat räjäytykset, louhinta, maa-aineksen lastaus ja purkaminen, kuljetus ja murskaus. Myös tuotteiden varastokasat sekä kentät ja kulku- tiet pölyävät, säätilanteesta ja olosuhteista riippuen.
Kiviainestuotannon merkittävin pölypäästön aiheuttaja on käsiteltävän materiaalin putoaminen sen kulkiessa tuotantovaiheesta toiseen. Itse murskausprosessi aiheuttaa yleensä suurimmat pöly- päästöt. Murskaimen syöttöaukot, pudotuskohdat kuljettimelta toiselle ja pudotuskohta kiviaines- kasoihin sekä seulojen alkupäät ovat suurimmat hiukkaspäästölähteet. Kiviaineksen laatu vaikut- taa pölyn määrään.
Suurin osa kiviainestoiminnan pölypäästöistä muodostuu suurista, yli 30 mikrometrin (µm) hiukka- sista. Yleensä tuon kokoluokan hiukkasten kulkeutumismatka on luokkaa 30–90 metriä, joten ne laskeutuvat maahan todennäköisesti toiminta-alueella.
3.4.4 Päästöt vesiin
Louhinta vaikuttaa pintaveden hydrologisiin olosuhteisiin muuttamalla valuma-alueita ja pintave- den virtaussuuntia. Sade- ja sulamisvesiä pidättävien maakerrosten poistaminen lisää valuntaa.
Louhinnan yhteydessä tehtävistä räjäytyksistä aiheutuu ympäristöön typpikuormitusta ja siksi louhosalueelta syntyvät hulevedet voivat olla hyvinkin typpipitoisia. Kiviainestoiminnan hankealu- een suoto- ja valumavesien mukana kulkeutuu alueelta myös kiintoainetta, joka voi paikallisesti samentaa vesistöjä.
3.5 Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin
Ympäristövaikutusten arvioinnissa on huomioitu kohdassa 3.1 kuvatut hankealueen viereiset toi- minnot ja niiden kanssa aiheutuvat yhteisvaikutukset. Hanke liittyy Metsä Fibre Oy:n tehtaan toi- minnan edelleen kehittämiseen. Hankealueen ympäristössä ei sijaitse tiedossa olevia erillisiä hank- keita tai suunnitelmia, joilla voisi olla yhteysvaikutuksia Maanpään kiviainesten oton kanssa.
3.5.1 Valtakunnalliset ja alueelliset alueiden käyttötavoitteet
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden avulla valtioneuvosto linjaa koko maan kannalta mer- kittäviä alueidenkäytön kysymyksiä. Alueidenkäyttötavoitteet koskevat alue- ja yhdyskuntaraken- netta, elinympäristön laatua, yhteysverkostoja, energiahuoltoa, luonto- ja kulttuuriperintöä sekä luonnonvarojen käyttöä. Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet päätyvät käytäntöön pääasias- sa kaavoituksen kautta.
Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT) vuonna 2000 ja päätöstä tarkistettiin 13.11.2008 tavoitteiden sisällön osalta. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kult- tuuriympäristöt (RKY 2009) päivitettiin suunnitelmaan vuonna 2009.
Maa-ainestoimintaa koskevat erityisesti seuraavat tavoitteet:
· Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet.
· Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon käyttökelpoiset kiviainesvarat sekä niiden kulu- tus ja kulutustarve pitkällä aikavälillä sekä sovitettava yhteen kiviaineshuolto- ja suojelutar- peet. Kiviainesten ottoon osoitettavien alueiden on perustuttava arviointiin, jossa selvitetään alueiden luonto- ja maisema-arvot sekä toisaalta soveltuvuus vesi- ja kiviaineshuoltoon.
3.5.2 Jätesuunnitelma vuoteen 2020
Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmassa vuoteen 2020 on kuvattu tavoitteet ja keskeiset toi- menpiteet. Rakentamisen materiaalitehokkuus -painopisteen lähtökohtana on ehkäistä jätteen syntyä ja edistää materiaalitehokkuutta rakentamisessa sekä rakennusjätteen ja maa-ainesten hyödyntämistä. Tavoitteina on maamassojen hyötykäytön lisääminen, maa-ainesjätteen synnyn ehkäisy, materiaalitehokkuuden ja muunneltavuuden parantaminen uudisrakentamisessa ja korja- usrakentamisessa sekä purkuosien hyödyntämisen edistäminen.
4. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY JA OSALLISTUMINEN
4.1 Ympäristövaikutusten arviointimenettely ja arvioinnin tarve
Ympäristövaikutusten arviointi on lakiin (Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 468/1994, ns. YVA-laki) ja asetukseen (Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointime- nettelystä 713/2006, ns. YVA-asetus) perustuva menettely. Sen tarkoituksena on paitsi edistää ympäristövaikutusten arviointia ja ympäristövaikutusten huomioon ottamista jo suunnitteluvai- heessa, myös lisätä kansalaisten ja muiden tahojen tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia vaikutuksiltaan merkittävien hankkeiden suunnitteluvaiheessa.
YVA-menettely itsessään ei ole lupahakemus, suunnitelma tai päätös hankkeen toteuttamiseksi, vaan sen avulla tuotetaan tietoa hanketta koskevaa päätöksentekoa ja lupaprosessia varten. YVA- menettelyssä ei tehdä hallinnollisia päätöksiä, eikä menettelystä tai sen aikana laadittujen asiakir- jojen sisällöstä voi valittaa. YVA-menettelyyn kuuluvien arviointiohjelman ja arviointiselostuksen riittävyyden arvioi yhteysviranomainen antaessaan näistä lausunnot.
Tässä hankkeessa sovelletaan YVA-asetuksen 6 §:n hankeluettelon kohtaa 2b) kiven, soran tai hiekan otto, jonka mukaan hankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, kun louhinta- tai kaivualueen pinta-ala on yli 25 hehtaaria tai otettava ainesmäärä vähintään 200 000 kiintokuutiometriä vuodessa.
Hankkeeseen ei sovelleta uutta 16.5.2017 voimaan tullutta YVA-lakia (252/2017), koska tämän hankkeen arviointiohjelmasta on kuulutettu ennen uuden lain voimaantuloa (40 §).
4.2 Ympäristövaikutusten arvioinnin osapuolet
Hankkeesta vastaava on tässä arvioinnissa Metsä Fibre Oy. Metsä Fibre Oy:n toimeksiannosta ym- päristövaikutusten arvioinnista vastaaYVA-konsulttiRamboll Finland Oy.
Yhteysviranomaisena toimii alueellinen ELY-keskus, joka tässä hankkeessa on Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yhteysviranomaisena toimiva ELY-keskus ohjaa ja valvoo ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Yhteysviranomainen tiedottaa ohjelmavaiheen ja selos- tusvaiheen vireilläolosta, kokoaa niistä annetut mielipiteet ja lausunnot sekä antaa lausuntonsa.
4.3 Arviointimenettelyn eteneminen ja aikataulu
Ympäristövaikutusten arviointimenettely muodostuu kahdesta vaiheesta: menettelyn ensimmäi- sessä vaiheessa laaditaan ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma), jonka jälkeen tehdään ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus).
Arviointiohjelmassa on esitettävä tarpeellisessa määrin mm.
· tiedot hankkeesta, sen maankäyttötarpeesta ja hankkeen liittymisestä muihin hankkeisiin;
· hankkeen vaihtoehdot
· tiedot tarvittavista suunnitelmista, luvista ja niihin rinnastettavista päätöksistä;
· kuvaus ympäristön tilasta, arviointimenetelmät ja käytettävät lähtöaineistot
· ehdotus tarkasteltavan vaikutusalueen rajauksesta.
· osallistumisen järjestäminen
· aikataulut
Arviointiselostuksessa on esitettävä tarpeellisessa määrin mm.
· arviointiohjelmassa esitetyt tiedot tarkistettuina
· selvitys hankkeen ja suhteesta maankäyttösuunnitelmiin sekä olennaisiin luonnonvarojen käyt- töä ja ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin
· hankkeen tekninen kuvaus, ml. keskeiset ominaisuudet ja tekniset ratkaisut, päästöt, liikenne, jätteet jne.
· arvioinnin lähtöaineisto
· selvitys ympäristöstä sekä arvio hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista
· selvitys toteuttamiskelpoisuudesta
· haitallisia ympäristövaikutusten ehkäisemis- ja rajoittamistoimet
· vaihtoehtojen vertailu
· ehdotus seurantaohjelmaksi
· selvitys arviointimenettelystä ja osallistumisesta
Tämän hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma on jätetty yhteysviranomaiselle touko- kuussa 2017, jolloin arviointimenettely virallisesti käynnistyi (Kuva 4-1). Kuulutus arviointiohjel- masta ja arviointiohjelma hankkeen vaikutusten arvioinnista olivat nähtävillä 15.5.–30.6.2017 Rauman kaupungin palvelupisteessä (Valtakatu 2) sekä Rauman pääkirjastolla (Alfredinkatu 1).
Yhteysviranomainen antoi lausuntonsa arviointiohjelmasta 28.8.2017 (liite 1).
Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi on tehty arviointiohjelman ja siitä saadun yhteysviran- omaisen lausunnon pohjalta ja tulokset on koottu tähän arviointiselostukseen. Arviointiselostuk- sessa on tarkennettu myös nykytilaa koskevia tietoja ja hankkeen suunnitelmia. Tämä arvioin- tiselostus toimitetaan yhteysviranomaiselle, joka kuuluttaa siitä ja pyytää lausunnot eri tahoilta arviointiohjelmavaiheen tapaan. Myös kansalaisilla on mahdollisuus antaa mielipiteensä arvioin- tiselostuksesta. Lausuntojen ja mielipiteiden määräaika esitetään yhteysviranomaisen kuulutuk- sessa.
Arviointimenettely päättyy, kun yhteysviranomainen antaa lausunnon ympäristövaikutusten arvi- ointiselostuksesta ja sen riittävyydestä kahden kuukauden kuluessa lausuntojen antamiseen ja mielipiteiden jättämiseen annetun määräajan päättymisestä arviolta maaliskuussa 2018.
Kuva 4-1. Arviointimenettelyn kulku ja tavoiteaikataulu.
Toukokuu 2017
• Arviointimenettelyn käynnistyminen
• Hankkeesta vastaava toimittaa arviointiohjelman yhteysviranomaiselle
Toukokuu- Heinäkuu
2017
• Kuuleminen
• Yhteysviranomainen asettaa arviointiohjelman nähtäville (1–2kk)
• Lausunnot keskeisiltä viranomaistahoilta (1 kk)
• Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta (1–2 kk)
Marraskuu 2017
• Arviointiselostus
• Hankkeesta vastaava arvioi ympäristövaikutukset ja toimittaa arviointiselostuksen yhteysviranomaiselle
Joulukuu 2017
• Kuuleminen
• Yhteysviranomainen asettaa arviointiselostuksen nähtäville (1–2kk)
• Lausunnot keskeisiltä viranomaistahoilta (1 kk)
Maaliskuu 2018
• Arviointimenettelyn päättyminen
• Yhteysviranomainen antaa lausunnon arviointiselostuksesta (2 kk)
4.4 Osallistuminen ja vuorovaikutus sekä tiedottaminen
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn voivat osallistua kaikki ne kansalaiset, joiden oloihin ja etuihin kuten asumiseen, työntekoon, liikkumiseen, vapaa-ajanviettoon tai muihin elinoloihin to- teutettava hanke saattaa vaikuttaa.
Kansalaiset voivat lainsäädännön mukaan:
· esittää kannanottonsa hankkeen vaikutusten selvitystarpeista silloin, kun hankkeen arvioin- tiohjelman vireilläolosta ilmoitetaan
· esittää kannanottonsa arviointiselostuksen sisällöstä, kuten tehtyjen selvitysten riittävyydestä, arviointiselostuksen tiedottamisen yhteydessä.
Kirjalliset mielipiteet arviointiohjelmasta ja arviointiselostuksesta osoitetaan niiden nähtävilläoloai- kana yhteysviranomaisena toimivalle Varsinais-Suomen ELY-keskukselle.
Arviointiohjelma, arviointiselostus ja yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta ja arviointiselostuk- sesta antamat lausunnot ovat nähtävillä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes- kuksen verkkosivuilla: http://www.ymparisto.fi/fibreraumaYVA sekä hankkeesta vastaavan verk- kosivuilla:http://www.metsafibre.com/fi/Rauma-YVA.
Arviointimenettelyn aikana järjestetään yleisötilaisuus sekä arviointiohjelma- sekä arviointiselos- tusvaiheessa. Yleisötilaisuuksien tavoitteena on tiedottaa hankkeesta ja kartoittaa asioita, joita paikalliset asukkaat ja alueen käyttäjät haluavat otettavan arvioinnissa, suunnittelussa ja tulevas- sa päätöksenteossa. Arviointiohjelmavaiheen yleisötilaisuus järjestettiin 30.5.2017 Metsä Fibre Oy:n Rauman tehtaan auditoriossa. Selostusvaiheen yleisötilaisuus järjestetään samassa paikassa syksyllä 2017 sen jälkeen, kun arviointiselostus on valmistunut ja se on asetettu nähtäville. Yleisö- tilaisuuden tarkempi ajankohta ilmoitetaan yhteysviranomaisen kuulutuksessa.
Yleisötilaisuudet ovat kaikille avoimia. Tilaisuudessa esitellään hankesuunnitelmia, arvioituja vaiku- tuksia, arviointimenetelmiä ja arvioinnin tuloksia. Tilaisuuksissa yleisöllä on mahdollisuus keskus- tella hankevastaavan, suunnittelijoiden ja viranomaisten kanssa sekä esittää näkemyksiä hank- keen vaikutuksista. Kaikissa tilaisuuksissa yleisön esittämät toiveet ja ongelmat kirjataan muistiin, ja ne otetaan huomioon jatkosuunnittelussa.
Hankkeen aikana arviointiselostusvaiheessa järjestettiin työpajatilaisuus 28.8.2017 lähialueen asukkaille. Työpajassa pohdittiin hankkeen lähialueiden käyttöä, merkitystä, nykytilaa, hyviä ja huonoja puolia sekä ongelmakohtia. Tilaisuudessa esiteltiin melu-, pöly- ja tärinävaikutusten arvi- ointien alustavia tuloksia sekä keskusteltiin vaikutusten merkityksestä ja haittojen lieventämiskei- noista osallistujien kanssa. Lisäksi pohdittiin mitä kielteisiä ja myönteisiä vaikutuksia hankkeen toteuttamisella olisi ihmisten arkeen ja elämään. Työpajasta saatua tietoa hyödynnettiin erityisesti hankkeen sosiaalisten vaikutusten arviointityössä. Samalla työpaja toimi tiedonsaantikanavana osallisille sekä osallisten ja hankevastaavan välisenä keskustelufoorumina. Työpajamuistio on arvi- ointiselostuksen liitteenä.
4.5 YVA:n huomioon ottaminen suunnittelussa ja päätöksenteossa
Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen tai tehdä muuta siihen rinnastetta- vaa päätöstä ennen kuin se on saanut käyttöönsä arviointiselostuksen ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon. Hanketta koskevasta lupapäätöksestä tai siihen rinnastettavasta muusta pää- töksestä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon.
OSA II: YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
5. ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT
5.1 Arvioitavat ympäristövaikutukset
Ympäristövaikutukset ovat YVA-lain mukaan hankkeen välittömiä tai välillisiä vaikutuksia, jotka voivat kohdistua:
· ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen,
· maaperään, vesiin, ilmaan ja ilmastoon, kasvillisuuteen ja eliöihin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen
· yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön
· luonnonvarojen hyödyntämiseen
· sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin.
Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetään vaikutukset hankkeen elinkaaren ajalta. Vaikutuksi- en arvioinnissa otetaan huomioon sekä suorat että välilliset vaikutukset (Kuva 5-1).
Kuva 5-1. Arvioitavat ympäristövaikutukset.
Vaikutuksien arvioinnissa otetaan huomioon sekä suorat että välilliset vaikutukset. Arvioitavien toimintojen aiheuttamat ympäristömuutokset ilmenevät vaikutuksina ympäristössä ja niiden tun- nistamisessa on käytetty apuna kokemuksia sekä hankkeen eri osatekijöiden ja ympäristön vuoro- vaikutukseen perustuvia tietoja.
Tässä hankkeessa erityisesti tarkasteltaviksi vaikutuksiksi arvioitiin etukäteen:
· melu- ja tärinävaikutukset
· vaikutukset ilmanlaatuun
· liikennevaikutukset
· vaikutukset asuinviihtyvyyteen ja virkistyskäyttöön
· vaikutukset vesistöihin ja niiden ekologiseen tilaan
5.2 Tarkastelualue
Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa esitettiin alustava ehdotus tarkasteltavan vaikutusalueen rajauksesta. Tarkastelualue kattaa Maanpään kiviainestoiminnan hankealueen ympäristöineen.
Tarkastelualueen laajuus riippuu tarkasteltavasta ympäristövaikutuksesta. Rajausta on tarkennettu kunkin vaikutuksen osalta arviointityön aikana ja vaikutusalueet on kuvattu jäljempänä kunkin vaikutuksen yhteydessä erikseen luvuissa 6-17.
5.3 Merkittävyyden arviointi
Vaikutusten merkittävyyttä arvioitiin vaikutuksen keston, alueellisen laajuuden ja vaikutuksen ympäristössä aiheuttaman muutoksen voimakkuuden suhteen. Merkittävyyteen vaikuttaa myös vaikutuskohteen herkkyys. Vaikutuksen kokonaismerkittävyys saadaan edellä mainittujen tekijöi- den summana. Merkittävyyden arviointi tehtiin vaikutuksittain. Mahdollisissa poikkeustilanteissa aiheutuvien päästöjen vaikutusten merkittävyyttä arvioitiin päästökohteen herkkyyden perusteella, koska päästön suuruus voi vaihdella eri poikkeustilanteissa huomattavasti ja siten vaikutuksen kestoon, laajuuteen ja muutoksen voimakkuuteen liittyy merkittävää epävarmuutta.
Suuri kielteinen
Keskisuuri kielteinen
Pieni kielteinen
Ei vaikutusta
Pieni myönteinen
Keskisuuri myönteinen
Suuri myönteinen
Vähäinen Kohtalainen Vähäinen Vähäinen Merkityksetön Vähäinen Vähäinen Kohtalainen
Kohtalainen Suuri Kohtalainen Vähäinen Merkityksetön Vähäinen Kohtalainen Suuri
Suuri Suuri Suuri Kohtalainen Merkityksetön Kohtalainen Suuri Suuri
Kuva 5-2. Merkittävyyden arviointi. Väreillä kuvataan vaikutusarvioinnin negatiivista tai positiivista mer- kittävyyttä, joka on saatu ristiintaulukoimalla vaikutusalueen herkkyys ja vaikutuksen suuruus.
5.4 Arviointiohjelma ja yhteysviranomaisen lausunto
Yhteysviranomaisena toimiva Varsinais-Suomen ELY-keskus antoi lausunnon (Dnro VARE- LY/1457/2017) ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta 28.8.2017. Yhteysviranomaisen lausunto ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta oli nähtävillä samoissa paikoissa kuin arviointiohjelma- kin. Lausunnossa kerrotaan miltä osin YVA-ohjelmassa esitettyä arviointisuunnitelmaa on täyden- nettävä. Lausunnossa on esitetty myös eri tahoilta tulleet lausunnot ja mielipiteet arviointiohjel- masta. Yhteysviranomaisen lausunto on liitteenä 1.
Hankkeen ympäristövaikutukset arvioitiin arviointiohjelman ja siitä saadun yhteysviranomaisen lausunnon perusteella. Yhteysviranomaisen esille tuomat asiat ja niiden huomioon ottaminen YVA- selostuksessa sekä mahdollinen viittaus asianomaiseen kohtaan YVA-selostuksessa on esitetty taulukossa 5-1.
Vaikutusalueenherkkyys
Vaikutuksen suuruus
Taulukko 5-1. Ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta yhteysviranomaisen antaman lausunnon huomi- ointi arviointityössä.
Lausunto ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta Lausunnon huomiointi arviointityössä Hankekuvaus
1. Hankkeen taustatietoihin tulisi lisätä alustava kuvaus
tulevasta toiminnasta Sellutehtaan tonttiin liitetty Maanpään tontti mahdollistaa, että alueen teollista toimintaa voidaan kehittää tulevaisuu- dessa. Toiminnot tulevat muodostamaan ympärilleen ekosys- teemin, joissa eri toimijat jalostavat puuraaka-ainetta erilai- siksi biotuotteiksi bio- ja kiertotalouden tavoitteiden mukai- sesti. Toimintojen laajentaminen sellutehtaan välittömään läheisyyteen mahdollistaa jo olemassa olevan selluteollisuu- den luomien synenergiaetujen hyödyntämisen alueen jatko- kehittämisessä.
2. Tarkennettava kuvaus pintamaista, kaivannaisjätteistä
ja välivarastointikasoista Pintamaiden hyödyntäminen ja kaivannaisjätteet on kuvattu luvussa 3.3.2. Meluvallien sijoittuminen on esitetty luvussa 9.5.
3. Louhinnan toteuttaminen rakennusluvalla on epävar-
maa näin suuressa louhintahankkeessa Louhinnan tarve tulee tarkentumaan alueelle suunniteltujen toimintojen tarkentuessa siten, että uusi alue sijoittuu luon- tevasti olemassa olevan teollisuustontin yhteyteen. Lopullinen ottoalue voi olla myös vaihtoehdon 1 ja 2 välimuoto, mikäli tuleva toiminta sitä vaatii.
Vaihtoehtojen käsittely
4. Vaihtoehtoja voidaan pitää riittävänä YVA-menettelyn aikana on tutkittu myös muita toteutusvaih- toehtoja. Arviointiin otettiin mukaan vaihtoehto 2, joka rajat- tiin kauemmaksi asutuksesta ympäristövaikutusten minimoi- miseksi. Lopullinen louhinta-alue tulee toteutumaan hanke- alueen rajauksen sisäpuolelle, mutta se voi olla erimuotoinen kuin kumpikaan vaihtoehdoista. Vaihtoehtoa 1 voidaan pitää monien ympäristövaikutusten osalta maksimitilanteena.
5. Toiminta-aikojen rajoituksia tulisi selvittää mm. melu-
haittojen lieventämiseksi Toiminta-aikojen rajoitukset eivät tuo merkittävää parannusta meluvaikutuksiin, joten niitä ei ole esitetty tässä YVA- selostuksessa.
Vaikutukset ja niiden selvittäminen
6. Myös tulevan toiminnan vaikutukset tulisi arvioida,
mikäli ne ovat osa hankekokonaisuutta Tulevasta toiminnasta ei ole käytettävissä sellaista tietoa, jonka perusteella arviointia voisi tehdä. Alueen ottaminen asemankaavan osoittamaan käyttöön edellyttää alueen lou- hintaa. Alueelle sijoittuville toiminnoille haetaan niiden edel- lyttämät luvat. Tiedossa on, että tuleva toiminta ei edellytä YVA menettelyä. Tuleva toiminta tulee olemaan metsäteolli- suutta tukevaa toimintaa.
Nykytilan kuvaus
7. Nykytilan kuvaukseen tulee lisätä asukasmäärä, johon
välittömät vaikutukset kohdistuvat Asuinrakennusten määrä on esitetty luvussa 6.3. Välittömien vaikutusten kohdistuminen on esitetty arvioittain luvuissa 6- 15.
8. Satakunnan maakuntakaavaa koskevia tietoja tulee
täydentää Maakuntakaavaa koskevia tietoja on tarkennettu luvussa 6.3
Melu ja tärinä
9. Varsinkin meluvaikutukset tulee arvioida huolellisesti Meluvaikutukset on arvioitu liitteen 2 meluraportissa. Tiivis- telmä vaikutuksista on esitetty luvussa 9.
