K a n s a n t a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a – 1 0 7 . v s k . – 3 / 2 0 1 1
359
Esseitä yritysten kansainvälistymisestä
*Hanna Pesola KTT, erikoistutkija Vatt
Y
ritykset kansainvälistyvät sekä harjoittamal- la kansainvälistä kauppaa että laajentamalla toimintojaan ulkomaille suorien sijoitusten kautta. kauppa on perinteisesti ollut kansain- välistymisen pääasiallinen muoto, ja sen kasvu on ollut nopeaa 1960-luvulta lähtien. kaupan vapautuminen tämän ajanjakson aikana on mahdollistanut myös ulkomaisten suorien sijoi- tusten kasvua, kun monikansalliset yritykset ovat voineet hajauttaa tuotantoaan eri maihin.ennen viime vuosien talouskriisiä ulkomaisten suorien sijoitusten kasvu oli pitkään nopeam- paa kuin varsinaisten kauppavirtojen kasvu.
Yritysten kansainvälistyminen vaikuttaa sitä harjoittavien yritysten lisäksi myös niiden työn- tekijöihin ja välillisesti myös kotimarkkinoilla toimiviin yrityksiin. Väitöskirjassani tutkin yri-
tysten kansainvälistymisen vaikutuksia työnte- kijöihin sekä työntekijöiden liikkuvuuden väli- tyksellä puhtaasti kotimaisiin yrityksiin. tutki- muksessa käytetään tilastokeskuksen yhdistet- tyjä työnantaja–työntekijä-aineistoja.
1. Monikansallisten yritysten tuottavuusedun leviäminen työntekijöiden liikkuvuuden välityksellä
useissa tutkimuksissa on havaittu, että moni- kansalliset yritykset ovat tuottavampia kuin puhtaasti kotimarkkinoilla toimivat yritykset (ks. Barba navaretti ja Venables 2004). tämä tuottavuusetu voi johtua esimerkiksi teknolo- gisesta osaamisesta, paremmasta johtamisesta, tuotemerkeistä ym. tekijöistä, jotka antavat mahdollisuuden laajentaa toimintaa ulkomaille kannattavasti. jos monikansalliset yritykset ovat tuottavampia sellaisen tiedon takia, jota voitaisiin soveltaa myös kotimaisissa yrityksis- sä, tämä tieto saattaa levitä niistä myös kotimai- siin yrityksiin. Yksi ilmeinen tiedon leviämis- muoto on työntekijöiden liikkuvuus. jos hyö-
* Tämä kirjoitus esittelee Aalto yliopiston kauppakorkeakou- lussa 11.3.2011 tarkastetun väitöskirjani ”Essays on the Internationalisation of Firms”. Väitöskirjan esitarkastajat olivat Pedro S. Martins (Queen Mary, University of London) ja Jakob R. Munch (University of Copenhagen). Vastaväit- täjänä toimi Pedro S. Martins ja kustoksena Pekka Ilmakun- nas.
360
KAK 3 / 2011
dyllistä tietoa leviää työntekijöiden mukana, sen vaikutusten pitäisi näkyä niiden kotimais- ten yritysten tuottavuudessa, jotka palkkaavat työntekijöitä monikansallisista yrityksistä. toi- saalta kotimaiset yritykset voivat maksaa moni- kansallisissa yrityksissä osaamista kartuttaneil- le työntekijöille korkeampia palkkoja, jos ne haluavat päästä käsiksi hyödylliseen tietoon.
Väitöskirjan ensimmäisessä ja kolmannessa esseessä tarkastellaan työntekijöiden liikku- vuutta suomessa toimivien monikansallisten yritysten ja puhtaasti kotimaisten yritysten vä- lillä. ensimmäisen esseen tavoitteena on tutkia, hyötyvätkö työntekijät monikansallisissa yrityk- sissä kertyneestä kokemuksesta korkeampien palkkojen muodossa. kolmannessa esseessä tarkastellaan monikansallisissa yrityksissä työs- kennelleiden työntekijöiden rekrytoimisen yh- teyttä kotimaisten yritysten tuottavuuden kas- vuun.
ensimmäisessä esseessä käytetään yksilöta- son aineistoa usean vuoden ajalta. tämän ansi- osta voidaan seurata työntekijöiden palkkake- hitystä heidän vaihtaessaan työpaikkaa. tutki- muksessa myös tarkastellaan erikseen korkea- koulututkinnon suorittaneita ja muita työnte- kijöitä, koska hyödyllisen tiedon siirtyminen monikansallisista yrityksistä kotimaisiin yrityk- siin voi liittyä työtehtävien vaativuustasoon.
tulosten perusteella aikaisemmalla koke- muksella ulkomaalaisomisteisessa yrityksessä on yhteys korkeakoulututkinnon suorittanei- den työntekijöiden korkeampaan palkkata- soon. työntekijät eivät kuitenkaan joudu tyyty- mään alhaisempaan palkkatasoon kerryttäes- sään kokemusta ulkomaalaisomisteisissa yrityk- sissä kompensoidakseen tätä myöhemmin saatavaa korkeampaa ansiotasoa. Vaikuttaa siltä, etteivät ulkomaalaisomisteiset yritykset saa täyttä hyötyä tuottavuusetunsa pohjana ole-
vasta tiedosta. näin ollen ulkomaisten suorien sijoitusten edistäminen voi olla kohdemaan kannalta kannattavaa.
tutkimuksen tuloksia tulkittaessa täytyy kuitenkin muistaa, että palkankorotus on itses- sään usein työpaikan vaihdon motiivi. koska eksogeenista vaihtelua työkokemuksessa ei ha- vaita, täytyy tuloksia tulkita varoen. tämän ongelman selvittämiseksi tutkimuksessa teh- dään useita ”robustisuustarkistuksia”, joiden tulokset tukevat edellä esitettyjä tulkintoja.
Väitöskirjan kolmas essee on kirjoitettu yh- dessä Pekka ilmakunnaksen ja mika maliran- nan kanssa. essee tarkastelee monikansallisten ja kotimaisten yritysten välisten työntekijävir- tojen yhteyttä yritysten tuottavuuden, palkko- jen ja kannattavuuden kasvuun. tutkimuksessa käytetään yritystason aineistoa, johon on yhdis- tetty tietoja yritysten työntekijöistä. muutokset yritysten kannattavuudessa, tuottavuudessa ja palkoissa eritellään yritykseen rekrytoitujen, yrityksestä lähteneiden ja yrityksessä pysyvien työntekijöiden vaikutuksiin. menetelmä mah- dollistaa useiden ongelmallisten tekijöiden kontrolloimisen estimoinneissa, vaikka ekso- geenista vaihtelua työntekijävirtoihin ei saada.
tulokset osoittavat, että työntekijöiden palkkaamisella ulkomaalaisomisteisista, moni- kansallisista yrityksistä on yhteys tuottavuuden kasvuun kotimaisissa yrityksissä. rekrytointien myötä näissä yrityksissä myös palkat nousevat eikä nettovaikutusta kannattavuuteen havaita.
kun työntekijävirtoja eritellään tarkemmin, havaitaan, että tuottavuuden kasvu liittyy eri- tyisesti suhteellisen nuorten työntekijöiden palkkaamiseen. sitä vastoin ulkomaisten moni- kansallisten yritysten kannattavuus kärsii näi- den nuorten työntekijäryhmien poistuessa niis- tä, koska näillä on suhteessa suurempi positii- vinen vaikutus tuottavuuteen mutta alhaisem-
361 mat palkat. Vaikuttaa siis siltä, että työntekijät
saavat osan osaamiselleen kertyvästä tuotosta vaihtamalla kotimaisen työnantajan palveluk- seen.
2. Työntekijöiden liikkuvuus yrityskauppojen jälkeen
julkisessa keskustelussa ollaan usein huolis- saan, kun ulkomainen yritys ostaa suomalaisen yrityksen. Pelätään, että ulkomaiset omistajat siirtävät toimintoja ulkomaille ja irtisanovat työntekijöitä suomessa. Väitöskirjan toisessa esseessä tarkastellaan ulkomaisten yritysten os- tamien suomalaisyritysten työntekijöiden liik- kuvuutta yrityskaupan jälkeen. tutkimuksessa käytetään yksilötason aineistoa usealta vuodel- ta, joten siinä voidaan vertailla mm. työnteki- jöiden erilaisten ominaisuuksien yhteyttä hei- dän työllisyyskehitykseensä yrityskauppojen jälkeen. kun seurataan, työllistyvätkö yritys- kaupan jälkeen yrityksestä poistuneet työnteki- jät vai päätyvätkö he työttömiksi tai työvoiman ulkopuolelle, saadaan samalla kuvaa siitä, mil- laisia yrityskauppojen seuraukset ovat yksilöta- solla.
tutkimuksessa havaitaan, että teollisuudes- sa työsuhteen päättymisen riski kasvaa sekä ulkomaisten että kotimaisten yritysostojen jäl- keen. Poikkeuksen muodostavat tietyt teolli- suuden toimialat, joilla teknologisen osaamisen voi olettaa olevan merkittävässä asemassa.
näillä aloilla ulkomaisiin yritysostoihin ei liity kasvanutta työsuhteen päättymisen todennä- köisyyttä.
Palvelualoilla ei havaita muutosta työsuh- teen päättymisen todennäköisyydessä ensim- mäisenä vuonna yritysoston jälkeen, mutta toisena ja kolmantena vuonna työsuhteen päät- tymisen suhteellinen todennäköisyys kasvaa, ja
tämä muutos on suurempi ulkomaisten kuin kotimaisten yritysostojen jälkeen. teollisuudes- sa työsuhteen päättymisen todennäköisyys las- kee toisena ja kolmantena vuonna yrityskaupan jälkeen, mikä viittaisi kertaluontoiseen raken- nemuutokseen.
työsuhteen päättyminen ulkomaisen yritys- oston jälkeen ei näytä liittyvän työntekijän omi- naisuuksiin. sen sijaan kotimaisten yrityskaup- pojen jälkeen korkeasti koulutettujen ja van- hempien työntekijöiden työsuhteen päättymi- sen todennäköisyys kasvaa. tutkimuksen pe- rusteella ei vaikuta siltä, että ulkomaiset yritys- ostot olisivat työntekijän työllisyyskehityksen kannalta haitallisempia kuin kotimaiset.
3. Kansainvälisen kaupan ja palkkajakaumien yhteys
Väitöskirjan viimeinen essee on kirjoitettu yh- dessä Pertti haaparannan kanssa. siinä esitel- lään teoreettinen malli, jolla voidaan tarkastel- la kansainvälisen kaupan vaikutuksia palkkaja- kaumiin ja työttömyyteen. Viime vuosina suu- rin mielenkiinto kansainvälisen kaupan teori- assa on kohdistunut kaupan rakenteen ja yri- tysten heterogeenisuuden yhteyksien mallinta- miseen. joissakin tutkimuksissa on myös pyrit- ty mallintamaan taustalla olevaa yritysten hete- rogeenisuutta. tämän suuntauksen innoittajina ovat olleet empiiriset tutkimukset, jotka ovat tuoneet esiin kansainvälistä kauppaa harjoitta- vien ja puhtaasti kotimarkkinoilla toimivien yritysten eroja.1
tutkimuksemme käsittelee yritysten hetero- geenisuuden ja kansainvälisen kaupan yhteyttä työmarkkinoihin. Lähtökohtana on Burdettin H a n n a P e s o l a
1 Bernard, Jensen, Redding ja Schott (2007) käyvät läpi ai- heeseen liittyvää kirjallisuutta.
362
KAK 3 / 2011
ja mortensenin (1998) työmarkkinoita kuvaa- vaa etsintäteoreettinen malli. siinä yritysten heterogeenisuus on seurausta työmarkkinakit- koista. Laajennamme mallia siten, että se käsit- tää useamman toimialan ja kansainvälistä kaup- paa. näin pystymme mallintamaan sekä toimi- alojen sisäisiä että niiden välisiä palkkaja- kaumia.
mallin erityispiirteet näkyvät tuloksissa. en- sinnäkin tuotannontekijähintojen yhtäläistymi- nen ei toteudu mallin heckscher-ohlin-versi- ossa, vaikka sektorit maksavat ainakin osittain samoja palkkoja. Lisäksi aggregaattitason vaih- telut, kuten muutokset yritysten tai työpaikko- jen häviämisasteessa, voivat vaikuttaa tuotan- nontekijöiden jakautumiseen eri toimialoille.
Yritysten heterogeenisuus on endogeenista.
esseessä tarkastellaan myös empiirisesti palkkajakaumien eroja vientiyritysten ja pelkäs-
tään kotimarkkinoilla toimivien yritysten välil- lä. tulokset osoittavat, että vientiyrityksissä on korkeammat palkat erityisesti palkkajakauman alaosassa, mutta jakauman yläpäässä ero kape- nee huomattavasti. □
Kirjallisuus
Barba navaretti, G. ja Venables, a.j. (2004), Multi- national Firms in the World Economy, Princeton university Press, Princeton.
Bernard, a.B., jensen, j.B., redding, s.j. ja schott, P.k. (2007), ”Firms in international trade”, Journal of Economic Perspectives 21, 105–130.
Burdett, k. ja mortensen, d.t. (1998), “Wage dif- ferentials, employer size and unemployment”, International Economic Review 39, 257–73.
