• Ei tuloksia

Erratum näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Erratum näkymä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Puhe ja kieli, 37:1, 49 (2017) 49

Erratum

Mirkka Salo

Puhe ja kieli-lehden numerossa 4/2016 ar- tikkelistani Romanikielisten lainasanojen ja koodinvaihdon tehtävät Suomen romanien suomenkielisessä verkkokeskustelussa puut- tuu osa lähdeluetteloa. Artikkeliini on myös jäänyt kaksi lähdeviittausta anonyymisoidus- sa muodossa (N.N.) sivuille 5 ja 6, niiden pai- kalle kuuluu viittaus Salo.

Puuttuva osa lähdeluetteloa ovat seuraavat teokset ja muut lähteet:

Romanitar (2010c). Haettu 20.06.2016 osoit- teesta .http://romanitar.blogspot.fi/2010/10/

romanikulttuuri-vanhempien-ihmisten.html.

Romanitar (2010d). Haettu 20.06.2016 osoit- teesta http://romanitar.blogspot.fi/2010/11/

romanikulttuuri-raskaus-ja-synnytys.html.

Rytkönen, A.-L. (1981) Sukevan keskusvankilan vankilasanastosta. Pro gradu-tutkielma. Jyväs- kylän korkeakoulu. Suomen kieli.

Schmidt, M. – de Bot, Kees 2004: Language attri- tion. Teoksessa: A. Davies & C. Elder (toim.) The handbook of applied linguistics, (s. 210 – 234). Oxford: Blackwell.

Suomen romanikieli ja muut Itämeren alueen romanikielten murteet (2016). Haettu 20.06.2016 osoitteesta https://tuhat.halvi.

helsinki.fi/portal/fi/projects/finnish-romani- and-%283311e5b8-d3fd-4989-84be- 475889246ca0%29.html.

Suomi24-fi-Romano (2015). Haettu 18.9.2015 osoitteesta http://keskustelu.suomi24.fi/

ryhmat/romano.

Tanskanen, A.-K. (2014). “Eipäs nyt puhuta omia”. Metapragmaattiset kommentit opiske- lijoiden keskustelupalstoilla. Teoksessa M.-L.

Helasvuo, M. Johansson, & S.-K. Tanskanen (toim.), Kieli verkossa: näkökulmia digitaaliseen vuorovaikutukseen, (s. 51–74). Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1402. Hel- sinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Urbaanisanakirja (2010). Urbaanisanakirja. Suo- men suurin slangisanakirja. Haettu 20.4.2016 osoitteesta https://www.urbaanisanakirja.com/

word/.

Valtonen, P. (1972). Suomen mustalaiskielen ety- mologinen sanakirja. Tietolipas 69. Helsinki:

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Vehmas, R. (1961). Suomen romaaniväestön ryh- mäluonne ja akkulturoituminen. Turun yliopis- ton julkaisuja, sarja B, osa 81. Turun yliopisto.

Viljanen-Saira, A. M. (1979). Mustalaiskulttuuri ja kulttuurin muutos. Lisensiaatintyö. Helsin- gin yliopisto, Kansatieteen laitos, Yleinen etno- logia. Julkaisematon.

Viljanen. A. M. (2013). ”Sillonhan se on auto- maattisesti lakki silmille pantava”: romanit – vielä hiljaisemmat suomalaiset. Teoksessa K.

Granqvist & M. Salo (toim), Romanikieli ja sen tutkimusalat, (s. 195–216). Suomalaisen Kir- jallisuuden Seuran toimituksia 1268. Vantaa:

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Wikipedia (2016). Haettu 20.4.2016 osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/.

Åkerlund, A. (2004). Romaninuorten kieli Suo- messa. M. Nenonen (toim), Papers from the 30th Finnish conference of linguistics: Joensuu, May 15–16, 2003, (s. 237– 239). Kielitieteellisiä tut- kimuksia 39. Joensuu: Joensuun yliopistopaino.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Kay Elemetricsin kehittämä menetelmä ei ole tarkoitettu vain äänen ominaisuuksien kuvantamiseen, vaan se on myös numeerisia tunnuslukuja tuottava menetelmä.. Antti Iivosen,

Konkreettisesti Puhe ja kieli sai alkunsa Tukholmassa(!) 1996, jossa Jyrki Tuomainen ja Jussi Niemi päättivät aloittaa toimet lehden julkaisumahdollisuuksien

Ihmisten, tavaroiden ja informaation liikkumisen edellytykset ovat maaseudulla tyypillisesti heikom- mat kuin kaupungeissa, koska maaseudulta puut- tuu osa liikenteen ja

Toinen esimerkki agentiivisten ja yleensä ihmisviitteisten johdinten lainautumisesta on venäläisperäinen -nik, joka tunnetaan muun muassa kaikissa itämerensuomalaisissa

Tässä luvussa esitellyt tulokset näin ollen osoittavat, että Suomen romanien suomen- kielisessä keskustelussa esiintyy romanikieleen pohjautuvan sanaston lisäksi useita romani

Taulukossa 4 on lueteltu aineiston suomenkielisissä lauseissa esiintyvät romani kieliset lekseemit, niiden suomennokset ja kielellinen alkuperä.. ilmaistaan, että sisarkieli

Kiertueen avauslause ”suomen kieli on myös tiedon, tietämisen ja tieteen kieli” muistutti, ettei suomen kieli ole vain arkisen vuorovaikutuksen väline vaan keskeinen osa

Bat (,yksi`) -lehden viime vuoden kesäkuussa ilmesty- neessä numerossa on kolme suomen kieltä käsittelevää artikkelia: lehden päätoimit- tajan JosE LUIs ALvAREz