Kristus-perkele ei palannut : Raamatun käyttö Timo K. Mukan teoksissa Maa on syntinen laulu, Tabu ja Täältä jostakin

103  14  Download (4)

Kokoteksti

(1)

Kristus-Perkele ei palannut

Raamatun käyttö Timo K. Mukan teoksissa Maa on syntinen laulu, Tabu ja Täältä jostakin

Itä-Suomen yliopisto Filosofinen tiedekunta

Teologian osasto Läntinen teologia Pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2015 Katja Niskala 241595

(2)

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO – UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND

Tiedekunta – Faculty Filosofinen tiedekunta

Osasto – School Teologian osasto Tekijät – Author

Katja Orvokki Niskala Työn nimi – Title

Kristus-Perkele ei palannut. Raamatun käyttö Timo K. Mukan teoksissa Maa on syntinen laulu, Tabu ja Täältä jostakin.

Pääaine – Main sub- ject

Työn laji – Level Päivämäärä – Date

Sivumäärä – Number of pages

Eksegetiikka Pro gradu -tutkielma x 30.4.2015 100 s.

Sivuainetutkielma Kandidaatin tutkielma Aineopintojen tutkielma Tiivistelmä – Abstract

Analysoin tutkielmassani raamatunkäyttöä Timo K. Mukan kaunokirjallisessa varhaistuotannossa. Tutkimukseni kohteena ovat teokset Maa on syntinen laulu (1964), Tabu (1965) ja Täältä jostakin (1965). Tutkin Mukan teosten raamattukytkentöjä ja sitä, miten ja miksi Mukka niitä käyttää. Lähestyn tutkimuskysymystä reseptio- ja vaikutus- historiallisen metodin avulla. Tässä tutkimuksessa metodia käytetään Niko Huttusen kehittämän jaottelun mukaan, eli jakamalla metodi intertekstuaaliseen, reseptiohistorialliseen sekä vaikutushistorialliseen analyysiin. Vaikka Mu- kan kaunokirjallisia teoksia onkin tutkittu paljon, ei niissä esiintyviin raamattukytkentöihin keskittyvää tutkimusta ole aikaisemmin tehty.

Intertekstuaalisessa analyysissä tunnistetaan tutkimuksen kohteena olevien teosten raamattukytkennät ja jaotellaan ne kategorioihin. Tässä tutkimuksessa raamattukytkennät on jaettu viiteen kategoriaan, jotka ovat 1) täydelliset tai osittaiset lainaukset, joiden mainitaan olevan Raamatusta, 2) täydelliset tai osittaiset lainaukset, joiden ei mainita olevan Raamatusta, 3) raamatullisen teeman tai kertomuksen käyttö, 4) Raamatussa esiintyvät erisnimet ja tehtä- vänimet sekä 5) raamatullinen tyyli.Reseptiohistoriallinen analyysi vastaa kysymyksiin siitä, mitä Raamatun teks- tikohtia tutkittavassa tekstissä käytetään ja millä tavalla. Vaikutushistoriallisessa analyysissä puolestaan tutkitaan sitä, mikä on ollut Raamatun itsensä merkitys Raamatun reseptiossa ja mikä osuus on ollut sen ulkopuolisilla ele- menteillä. Sekä reseptiohistoriallisessa että vaikutushistoriallisessa analyysissä hyödynnetään Kari Syreenin kol- men maailman mallia, eli Raamatun reseptiota ja vaikutusta tutkitaan tekstimaailman, historiallisen maailman ja ideologisen maailman tasoilla.

Tutkimukseni perusteella Mukka käyttää Raamattua varhaisessa kaunokirjallisessa tuotannossaan erittäin monipuo- lisesti, ja hän viittaa teoksissaan lähes kaikkiin Raamatun kirjoihin. Eniten Mukka hyödyntää Genesistä, evanke- liumeja ja Ilmestyskirjaa. Raamattukytkentöjen ensisijainen tarkoitus liittyy teosten tekstimaailmaan. Useimmiten ne rakentavat negatiivisesti latautunutta tunnelmaa, joka on vuoroin painostava, ahdistava, luotaantyöntävä ja uh- kaava. Raamattukytkennöillä on teoksen tekstimaailman kannalta myös kerrontaa eteenpäin vievä tehtävä, mutta toisinaan lähestulkoon pelkistä raamattukytkennöistä koostuvat pitkät saarnat, rukoukset ja kirjeet katkaisevat ker- ronnan etenemisen kokonaan.

Historiallisen maailman kannalta raamattukytkennöillä on merkitystä lähinnä Mukan esikoisteoksessa, jossa pitkäl- ti raamattukytkentöjen varaan rakentuvan saarnaajan henkilöhahmon saarnat luovat mielikuvan herätyskristillisistä seurakäytänteistä ja niihin liittyvästä raamatunkäytöstä Mukan elinaikana. Teoksissa Tabu ja Täältä jostakin ei vastaavaa linkkiä raamattukytkentöjen ja historiallisen maailman välillä ole.

Ideologisen maailman tasolla raamattukytkennät toimivat monenlaisten ideologioiden perusteluina tai edustajina.

Raamattukytkennät yhdistyvät muun muassa luonnon ja ihmisen yhteyttä korostavaan maailmankuvaan, pasifis- miin, armeijan kristillisyyteen ja Mukan edustamaan seksuaalirealismiin. Ainoa ideologia, johon raamattukytken- nät lähes kautta linjan linkittyvät, on Mukan ihmiskeskeinen maailmankuva. Sitä edustavat esimerkiksi Mukan esikoisteoksen Laulujen laulajan runot sekä Tabun Kristus-Perkeleen henkilöhahmo. Mukka on käyttänyt Raamat- tua fiktiivisenä teoksena, jonka tarkoitus on tuoda tekstiin myyttisiä lisätasoja.

Avainsanat – Keywords

Timo K. Mukka, reseptio- ja vaikutushistoria, intertekstuaalisuus, raamattukytkentä

(3)

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO – UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND

Tiedekunta – Faculty Philosophical Faculty

Osasto – School School of Theology Tekijät – Author

Katja Orvokki Niskala Työn nimi – Title

Kristus-Perkele did not return. The Usage of Bible in Timo K. Mukka’s works Maa on syntinen laulu (1964), Tabu (1965) and Täältä jostakin (1965).

Pääaine – Main sub-

ject Työn laji – Level Päivämäärä – Date Sivumäärä – Number of pages Biblical Studies Pro gradu –tutkielma x 30.4.2015 100 p.

Sivuainetutkielma Kandidaatin tutkielma Aineopintojen tutkielma Tiivistelmä – Abstract

In the present study I analyze the usage of Bible in Timo K. Mukka’s early literary production. The research mate- rial of my study consists of the works Maa on syntinen laulu (1964), Tabu (1965) and Täältä jostakin (1965). I study the biblical allusions, the means with which they are being utilized and the purpose behind them in Mukka’s works. I approach the research question by means of the reception-historical method. The method is sectioned into intertextual analysis, reception-historical analysis and effect-historical analysis according to the division developed by Niko Huttunen. Even though there are several studies concerning Mukka’s literary works, a research focusing on their biblical allusions has not been carried out earlier.

The function of intertextual analysis is to recognize biblical allusions in the research material and then divide them into categories. In this study there are five categories, which are the following: 1) complete or partial quotations that are mentioned to originate from the Bible, 2) complete or partial quotations that are not mentioned to originate from the Bible, 3) use of a biblical narrative or theme, 4) proper nouns and job titles which appear in the Bible and 5) biblical style. Reception-historical analysis focuses on questions such as what sections of the Bible are being used and in which manner. Effect-historical analysis studies the effect of the Bible and other elements in the recep- tion of Bible. Both the reception-historical and the effect-historical method make use of the model of three worlds invented by Kari Syreeni. This means that the reception and effect of the Bible is being studied on the levels of the textual world, historical world and ideological world.

Based on my study it can be stated that Mukka uses Bible in his early literary production in a highly versatile man- ner. He refers to almost all of the books in the Bible, of which he utilizes Genesis, the Gospels and the Revelation to the most remarkable extent. The primary purpose of the biblical allusions is associated with the textual world of Mukka’s works. In most cases they build up a negative atmosphere that is either oppressive, distressing, repulsive or intimidating. In addition, the allusions forward the narration – and in some cases interrupt it in the form of long sermons, prayers and letters.

For the part of the historical world, biblical allusions have relevance predominantly in the novel Maa on syntinen laulu, in which sermons of the preacher’s character reveal some history of evangelical revival meetings and the use of Bible related to them during Mukka’s lifetime. There is no comparable link between the biblical allusions and the historical world of Tabu and Täältä jostakin.

On the level of ideological world the biblical allusions act as justifications or proponents for variety of ideologies.

The allusions are combined with ideologies such as world view promoting the unity of human and nature, pacifism, Christianity of the army and Mukka’s sexual realism. The only ideology that can be found from majority of the allusions, is Mukka’s anthropocentric world view. It is represented for instance in the poetical part of Maa on syn- tinen laulu and in the character of Kristus-Perkele in Tabu. Mukka has used the Bible as a fictional work that he utilizes to bring mythical layers into the text.

Avainsanat – Keywords

Timo K. Mukka, reception history, intertextuality, biblical allusion

(4)

1

Sisällys

1 JOHDANTO ... 2

1.1 Timo K. Mukka ... 5

2 TUTKIMUSMETODI: RESEPTIO- JA VAIKUTUSHISTORIA ... 13

2.1 Intertekstuaalinen analyysi ... 17

2.2 Reseptiohistoriallinen analyysi ... 19

2.3 Vaikutushistoriallinen analyysi ... 20

3 MAA ON SYNTINEN LAULU ... 22

3.1 Intertekstuaalinen analyysi ... 22

3.2 Reseptio- ja vaikutushistoriallinen analyysi ... 23

4 TABU ... 59

4.1 Intertekstuaalinen analyysi ... 59

4.2 Reseptio- ja vaikutushistoriallinen analyysi ... 60

5 TÄÄLTÄ JOSTAKIN ... 72

5.1 Intertekstuaalinen analyysi ... 72

5.2 Reseptio- ja vaikutushistoriallinen analyysi ... 72

6 TUTKIMUSTULOKSET ... 88

7 LÄHTEET, APUVÄLINEET JA KIRJALLISUUS ... 94

(5)

2

1 JOHDANTO

Ja sanoin sinulle kun sinä veressäsi (katumuksessasi) makasit: ”sinä olet elävä”! Ja minä pesin sinut vedellä ja huuhdoin sinut verestäsi (synneistäsi) ja voitelin sinut öljyllä. (Pyhällä hengellä) Puetin ja koristin (armolahjoja) ja otit vaarin ettei paha päässyt pesiytymään. Mutta sinä luotit ihanuuteesi ja teit huorin. Kuinka korkealta olet pudonnutkaan sinä aamuruskon poika. (Täältä jostakin, 159)

Hän pyysi sinulta armoa, sinulta, joka et ole tarpeeksi arvollinen edes hänen ken- gännauhojaan solmimaan. Sinulta, joka et ole tyhjänkään arvoinen, mutta… an- noitko sinä armoa hänelle? Et – sinä rietas penikka. (Maa on syntinen laulu, 98)

Timo K. Mukka tuli lyhyen elämänsä aikana tunnetuksi ateistina, kommunistina sekä tuotteliaana kirjailijana, jota ympäröivät erilaiset kohut köyhyydestä ja asunnottomuu- desta Lex Hymyyn. Mukka ehti kirjoittaa yhdeksän julkaistua teosta, joiden kieli ja si- sältö herättivät kriitikoissa ja muissa lukijoissa suuria tunteita – ihastusta, paheksuntaa ja toisinaan jopa jumalanpilkkasyytöksiä. Erityisen suuressa roolissa Mukan kaunokir- jallisessa tuotannossa on Raamattu, jonka kertomuksiin, teemoihin, yksittäisiin jakei- siin ja henkilöhahmoihin hän viittaa eri tavoin jokaisessa teoksessaan.

Tässä tutkimuksessa analysoin Raamatun käyttöä Timo K. Mukan kaunokirjallisessa varhaistuotannossa reseptio- ja vaikutushistoriallisen metodin avulla. Tutkimukseni kohteena ovat romaanit Maa on syntinen laulu (1964), Tabu (1965) ja Täältä jostakin (1965). Tutkin Mukan näissä teoksissaan käyttämiä raamattuviitteitä sekä sitä, miten ja miksi Mukka on käyttänyt Raamattua eri teoksissaan – ovatko Raamatun hyödyn- tämisen syyt lähinnä esteettisiä, vai palvelevatko ne kenties jotain ideologiaa? Samalla avaan myös Mukan kaunokirjallisessa tuotannossa nähtävillä olevaa kehityskaarta Raamatun käytön määrään liittyen.

Timo K. Mukan kaunokirjallisista teoksista on kirjoitettu lukuisia pro graduja, yksi li- sensiaatintutkimus ja kaksi väitöskirjaa. Osassa niistä sivutaan Mukan tapaa käyttää Raamattua. Syvällisimmin aiheeseen on perehtynyt Hannu Rahikainen, joka esittelee Mukan esikoisteoksen tulkinnan kannalta olennaisia raamattuviitteitä lisensiaatintut- kimuksessaan Timo K. Mukan Maa on syntinen laulu. Teoksen syntyprosessi, tulkinta ja suhde kirjailijan maailmankatsomukseen (1985). Jonkin verran Mukan tuotannon raamatullisia aineksia analysoi myös Leena Mäkelä-Marttinen väitöskirjassaan Olen maa johon tahdot. Timo K. Mukan maailmankuvan poetiikkaa (2008). Mukan Raama- tun käyttöön keskittyvää tutkimusta ei kuitenkaan ole aikaisemmin tehty.

(6)

3

Erityisen kiinnostavaksi juuri Timo K. Mukan tavan käyttää Raamattua tekee sen epä- sovinnaisuus. Jo hänen ensimmäinen romaaninsa, Maa on syntinen laulu (1964), när- kästytti kriitikot. Eräs arvostelija kirjailijan itsensä mukaan oli kauhuissaan teoksessa kuvaillun synnin harjoittamisen määrästä.1 Toinen arvostelija taas oli sitä mieltä, että romaanin seurakuvaukset menivät uskonhäpäisyn puolelle.2 Esikoisromaanissaan Mukka kuvailee seuroja, joissa uskonnollinen hurmos johtaa säännönmukaisesti sek- suaaliseen hysteriaan. Uskonnollisuuden, seksuaalisuuden ja kuoleman teemojen hät- kähdyttävä yhdisteleminen onkin olennaisessa osassa lähes kaikissa Mukan kaunokir- jallisissa teoksissa.3

Toinen syy sille, että valitsin nimenomaan Timo K. Mukan kaunokirjallisen tuotannon tutkimukseni kohteeksi, on kirjailijan käyttämien raamattuviitteiden monipuolisuus.

Raamattu ei ole Mukan teoksissa ensisijaisesti sitaattien lähde, vaan se heijastuu ker- rontaan laajemmin. Sillä on jonkinasteinen rooli läpi Mukan kaunokirjallisen tuotan- non, mutta sen käyttö vaihtelee suuressa määrin. Esimerkiksi pienoisromaanissa Tabu (1965) merkittävä osa tekstistä on päähenkilön suoraan Jumalalle suuntaamaa kerron- taa, ja moni kirjan luvuista päättyy Raamatun teksteihin pohjautuviin rukouksiin. Toi- saalta Mukan myöhemmissä teoksissa Raamattu astuu keskeisenä tekijänä esiin vain yksittäisten henkilöhahmojen puheissa ja muissa erityisissä asiayhteyksissä, eikä kir- jan läpi toistuvia alluusioita ole löydettävissä. Tutkimukseen tuo yhden haasteen se, että uskonnollisuutta on Mukan romaaneissa ja novelleissa monenlaista. Lukematto- miin raamattuviitteisiin yhdistyy välillä jopa egyptiläisen mytologian aineksia.4 Mukan tapa käyttää Raamattua teostensa pohjatekstinä5 ja ylipäätään hänen tapansa kirjoittaa on johtanut siihen, että nimi Mukka viittaa paitsi häneen itseensä kirjailijana,

1 Lahtinen 2010, 497. Mukka ei mainitse arvostelijan nimeä, mutta kyseessä on luultavasti ollut Helsingin Sanomiin kirja-arvostelun 14.10.1964 kirjoittanut Pekka Piirto, jonka mukaan Maa on syntinen laulu oli brutaali ja hyvän maun vastainen. Ks. myös Paasilinna 1974, 76.

2 Paasilinna 1974, 78. Kyseinen arvostelija, Tauno Väinölä arvosteli Mukan esikoisteoksen Kotimaassa (6.11.1964) otsikoiden kirjoituksensa sanalla ”Roskakirja”.

3 Mäkelä-Marttinen 2008, 12.

4 YLE Uutiset. http://yle.fi/uutiset/timo_k_mukka_imi_tietoa_raamatusta_ja_kuluttaja-lehdesta/6574549, viitattu 21.9.2014.

5 Pohjateksti eli subteksti on uudessa tekstissä esiin tuleva aiempi teksti. Subtekstin ja sen pohjalta syntyneen tekstin suhdetta voi lähestyä monesta eri näkökulmasta. Subteksti voidaan nähdä impulssina uuden tekstin kirjoittamiselle tai se voi lainata rytmisen kuvionsa uudelle tekstille. Subteksti voi myös olla tukena myöhemmän tekstin sisällölle.

Uudempi teksti saattaa myös suhtautua subtekstiinsä poleemisesti. Vuorikuru 2010, 30. Ks. myös Rahikainen 2013, 16.

(7)

4

myös kokonaiseen maailmankuvaan, joka ilmenee jossain muodossa kaikissa hänen teoksissaan.6 Leena Mäkelä-Marttisen mukaan kyseinen maailmankuva on luonteel- taan ”luonto- ja seksuaalimystiikan värittämä, uskonnollis-mystinen ja naturalisti- nen”.7 Mukan henkilökohtainen maailmankatsomus, jota myöhemmin esittelen tar- kemmin, poikkeaa joiltain osin hänen teoksiinsa rakentamastaan maailmankuvasta eri- tyisesti uskonnollisuuden osalta, mikä tekee raamattuviitteiden tutkimisesta entistä mielenkiintoisempaa. On kuitenkin huomattava, että Raamatun käyttö jossain tekstissä ei sellaisenaan vielä paljasta mitään kirjoittajansa uskonnollisesta tai poliittisesta ajat- telusta.8

Raamatun käytön tutkimiselle kaunokirjallisuuden osalta on olemassa selvä tilaus.

Raamatulla on historian aikana ollut keskeinen asema länsimaisissa kulttuureissa, ja siksi se vaikuttaa niissä yhä monin eri tavoin.9 Raamatun symbolikuvasto on historian kuluessa asettunut osaksi niitä. Esimerkiksi suurta osaa länsimaisesta kirjallisuudesta ei voida ymmärtää ilman Raamatun rakennekuviota.10 Silti Raamattua on tutkittu pit- kälti pyrkimällä vastaamaan kysymykseen sen merkityksestä omana kirjoitusaikanaan.

Raamatun käyttö ja tulkinta nykyaikana ovat vasta viime vuosikymmeninä alkaneet kiinnittää entistä enemmän tutkijoiden huomiota. Esimerkiksi erinäisissä kommentaa- reissa on otettu aiempaa laajemmin huomioon myös tekstin myöhemmät tulkinnat.11 Kyseinen lähestymistapa on paikallaan, sillä viittauksia Raamattuun on lähestulkoon kaikkialla: poliitikkojen puheissa, populäärimusiikissa, sosiaalisessa mediassa ja kau- nokirjallisuudessa.

1900-luvulle oli ominaista sekularisoituminen ja Raamatun auktoriteettiaseman heik- keneminen. Silti Raamatun käyttö suomalaisessa kaunokirjallisuudessa oli koko vuo- sisadan ajan näkyvää – joidenkin teosten kohdalla jopa hallitsevaa. Kulttuurin maallis- tuminen mahdollisti Raamatun käytön myyttivarastona, sekä sen kertomusten mukai-

6 Lahtinen 2010, 11.

7 Mäkelä-Marttinen 2008, 14.

8 Huttunen 2010, 44.

9 Räisänen 1989, 14.

10 Sihvo 2001, 9-10.

11 Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan sivut, eksegetiikan menetelmien oppimisympäristö EMO:

http://www.helsinki.fi/teol/pro/emo/tarkastelutapoja/kulttuurivaikutus.html, viitattu 21.9.2014.

(8)

5

lun ja jopa parodioinnin. Raamatun erilaiset tulkinnat ja käyttötavat alkoivat siten yleistyä.12 Raamatulla on siis vaikutuksensa myös maallistuneessa yhteiskunnassa.13 Juuri tällaisen vaikutuksen tutkiminen on mielenkiintoista, sillä Raamatun käyttö us- konnollisen ja teologisen kirjallisuuden ulkopuolella voi avata ennenkuulumattomia näkökulmia perinteiseen raamatuntutkimukseen.

Seuraavassa alaluvussa esittelen tutkimuksen kannalta olennaisia Mukan henkilöhisto- riaan liittyviä seikkoja sekä tutkimuksen kohteena olevat kaunokirjalliset teokset. Sen jälkeen kerron tutkimuksessa käytetystä metodista ja sen kolmesta osa-alueesta, joita myöhemmin seuraavissa analyysiluvuissa hyödynnän. Analyysiluvuissa käyn läpi Mukan kaunokirjallisissa teoksissa esiintyvät raamattuviitteet ja analysoin niiden taus- talla vaikuttavia tekijöitä sekä sitä, miksi Mukka on kyseissä teoksissa käyttänyt Raa- mattua. Tutkimuksen lopuksi seuraa tutkimustulosten osuus, jossa esitän näkemykseni siitä, miten ja miksi Mukka käyttää Raamattua varhaisessa kaunokirjallisessa tuotan- nossaan.

1.1 Timo K. Mukka

Uskonnollisuus, joka ei ole kehittynyt aktin asteelle, on ihmisen sisällä uinuva rakkaudenkaipuu, hellyyden antamisen ja saamisen tarve, hyvyyden ja huolen- pidon antamisen tarve, nautinnon antamisen ja saamisen tarve, joka konkreetti- sesti teoiksi kehittyessään muuttuu nk. uskonnoksi tai vaikkapa ateismiksi. - - Sen sijaan että ihmiset kykenisivät synnyttämään luonnollista kaikenkäsittävää rakkautta, he etsivät rakkaudelleen keinotekoisen objektin: Jumalan, seksuaali- sen perverssiyden (joka on hyvin pitkälle erikoistunutta ja vaillinaistunutta rak- kautta) tai himokkaan moraalijärjestelmien ja –kokonaisuuksien rakentamisen ja niillä leikkimisen. (Timo K. Mukka, 1966)14

Tässä luvussa esittelen Timo K. Mukan henkilöhistoriaan ja kirjalliseen tuotantoon liittyviä tekijöitä, jotka ovat tutkimuksen kannalta olennaisia. Henkilöhistorian selvit- täminen on tarpeellista, sillä inhimillisen kokemuksen osuus Raamatun tekstien tul- kinnassa on merkittävä. Raamattu kertoo kokemuksista sekä niiden tulkinnasta ja vai-

12 Vuorikuru 2010, 20.

13 Räisänen 1997, 160.

14 Lahtinen 2013, 9.

(9)

6

kutuksista ihmisiin.15 Kirjailija puolestaan on yhdysside todellisuuden ja teostensa vä- lillä.16 Niinpä Mukan maailmankatsomuksen hahmottaminen hänen henkilöhistoriansa kautta auttaa ymmärtämään myös sitä tapaa, jolla hän on ensin tulkinnut ja sen jälkeen käyttänyt Raamattua teoksissaan. Vaikka Mukan teoksissa esiintyvä maailmankuva ja Raamatun käyttö ei suoraan heijastakaan hänen omaa maailmankuvaansa, on tietämys tekstin kirjoittajan maailmankuvasta yksi työkalu pyrittäessä ymmärtämään tekstissä esiintyviä raamattuviitteitä. Mukan kaunokirjallisen tuotannon esittely taas on tarpeen siitä syystä, että hänen teoksissaan esiintyvät raamattukytkennät ovat sidoksissa kirjo- jen juoneen ja rakenteeseen. Tekstikonteksti on olennainen tekijä tutkittaessa raamat- tukytkentöjen esiintymistä ja merkitystä.

Henkilöhistoriaa

Timo K. Mukka syntyi vuonna 1944 Ruotsin Bollnäsissa, jossa hänen perheensä oli evakossa Lapin sodan aikana. Perheen kotikylä oli Turtolan (nykyinen Pello) Orajär- vellä, jonka asukkaista valtaosa oli kommunisteja.17 Myös Mukan vanhemmat, Eemeli ja Lyyli Mukka, kannattivat työväenaatetta. Mukka aloitti kansakoulun perheen palat- tua evakosta Orajärvelle, ja hänen havaittiin pian olevan poikkeuksellisen lahjakas lapsi. Hänet siirrettiin lähes välittömästi toiselle luokalle, ja hän voitti kouluaikoinaan useita kirjoituskilpailuja.18

Mukka lähetti kustantajille kirjoituksiaan ensimmäisen kerran ollessaan vasta 13- vuotias.19 Hän sai 15-vuotiaana isältään lahjaksi kirjoituskoneen, ja kolme kuukautta myöhemmin hän jo lähetti Gummerukselle ensimmäisen romaanikäsikirjoituksensa.20

15 Räisänen 1989, 14.

16 Rahikainen 1985, 5.

17 Paasilinna 1974, 9.

18 Lahtinen 2012, 9–10.

19 Lahtinen 2010, 12.

20 Lahtinen 2012, 12–13.

(10)

7

Saatuaan hylkäyskirjeen Mukka pettyi karvaasti ja alkoi kallistua kuvataiteen puolelle.

Hän aloitti taideopintonsa Ateneumissa yhtä aikaa tulevan vaimonsa Tuula Pekkolan kanssa vuonna 1961.21 Opinnot päättyivät kuitenkin nopeasti, ja Mukka muutti takai- sin pohjoiseen.

Timo K. Mukan setä Yrjö oli helluntailainen maallikkosaarnaaja, ja Mukka kävikin kuuntelemassa hänen puheitaan seuroissa.22 Mukka luki Raamatun kokonaan läpi en- simmäisen uskonkriisinsä myötä vuonna 1958 ollessaan 14-vuotias. Syksyllä 1959 hän sitten kirjoitti paljon runoja, joista muutamissa Jumala on keskeisessä osassa.

Näissä runoissa Mukka kuvaa ihmisen elämää tuskaisena matkana kohti kuolemaa, ei- kä sanomaa pelastuksesta ole havaittavissa. Merkittävämmässä roolissa ovat luomis- ja syntiinlankeemuskertomus.23

Toisen kerran Mukka tarttui Raamattuun vastaavalla innolla isänsä kuoltua vuonna 1962, ja vielä saman vuoden syksynä hän kääntyi Jehovan todistajaksi. Hän kuitenkin erosi liikkeestä jo ennen joulua, mutta ehti syksyn aikana toimia sanan levittäjänä ja perehtyä Raamattuun entistä tarkemmin.24 Mukka tutustui myös asuinalueellaan ennen lestadiolaisuutta vaikuttaneeseen uskonnolliseen liikkeeseen, korpelalaisuuteen, jonka seurakäytännöistä kuulemaansa hän käytti materiaalina sittemmin esikoisromaaninsa seurakuvauksissa yhdistäen ne lestadiolaisiin aineksiin.25 Mukan teoksissa esiintyvien raamattuviitteiden ja uskonnollisen puheen keskeinen viitekehys onkin joissain ta- pauksissa vanhoillislestadiolaisuus, jonka vaikutus Mukan kotiseudulla oli läpitunke- va.26

Jehovan todistajien liikkeestä eroamisensa jälkeen Mukka koki ilmestyksen, jonka myötä uskonnollinen etsintä loppui ja kirjailijan maailmankatsomus muuttui ihmis-

21 Lahtinen 2010, 17.

22 Paasilinna 1974, 30.

23 Rahikainen 1985, 15–17.

24 Rahikainen 2013, 16; Paasilinna 1974, 60–61.

25 Mäkelä-Marttinen 2008, 121; Arvola 1982, 308.

26 Paasilinna 1974, 9. Vanhoillislestadiolaisen liikkeen käyttämä raamatunkäännös on vuodelta 1776, ja se on liikkeen jäsenille ehdoton auktoriteetti. Jumalan Sana ei kuitenkaan rajoitu vain Raamattuun, vaan myös liikkeen sisällä pide- tyt saarnat nähdään osana Jumalan ilmoitusta. Itse asiassa nimenomaan vanhoillislestadiolainen perinne ja saarnat ovat vaikuttaneet Raamattuakin voimakkaammin niihin ohjeisiin ja normeihin, joita liikkeen sisällä valtaväestöstä poiketen noudatetaan. Ihonen 2001, 202–203.

(11)

8

keskeiseksi. Hän alkoi ajatella, että perimmäinen tieto ja totuus ovat ihmisessä itses- sään.27 Mukan maailmankatsomuksen olennaiseksi osaksi muodostui Jumalan olemas- saolon kieltäminen.28 Hän alkoi esittää kärkeviä näkemyksiä Raamatusta ja sen ker- tomusten totuusarvosta. Mukka esimerkiksi kirjoitti Kansan Uutisissa, että yhteiskun- nassa vallitsee kaaos, joka johtuu maailmankatsomuksen puutteesta. Hänen mukaansa ainoa koulujen nuorille tarjoama seksuaalikasvatus liittyi Raamatun kuvaukseen neit- seellisestä sikiämisestä samalla kun kaupallinen yhdyskunta seksualisoitui entisestään.

Yhtenä kirjailijan tehtävänään Mukka näki paljastaa tämän ”seksuaalihysterian”, ja samalla hän kielsi olevansa mukana luomassa sitä.29

Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria -teoksessa Mukkaa kuvaillaan ensimmäisenä La- pin kirjailijana, joka onnistui pääsemään aikansa parhaimpien kirjailijoiden jouk- koon.30 Mukkaa ei osattu lokeroida minkään tietyn kirjallisuuden lajin edustajaksi.

Hän saikin nopeasti erinäisiä, omasta mielestään huonosti itseään kuvaavia lempi- nimiä, kuten ”Villin pohjolan seksus”.31 Mukka ei kuitenkaan kokenut olevansa sek- suaalimystikko, vaan todellisuuden kuvaaja.32

Osaltaan Mukan myyttiseen maineeseen myötävaikutti hänen kuolemaansa edeltänyt taistelu Hymy-lehden kanssa. Hymy julkaisi Timo K. Mukasta haastattelun Juon itseni hengiltä (Hymy 11/1970), jota Mukka väitti tekaistuksi ja valitti Julkisen sanan neu- vostoon. Vastalauseena Hymy julkaisi vielä karkeamman jutun, Riiput ristillä jo, Timo K. Mukka (Hymy 1/1973).33 Sensaatiojuttu vei jo valmiiksi sairaan Mukan heikkoon kuntoon. Hän kuoli Lapin keskussairaalassa 27. maaliskuuta 1973.34 Oikeuden pää- töksen mukaan Hymyn kohujuttu myötävaikutti Timo K. Mukan ennenaikaiseen kuo-

27 Rahikainen 1985, 40–41.

28 Rahikainen 1985, 42; Paasikivi 1974, 108–109.

29 Lahtinen 2010, 32.

30 Jama 2010, 154.

31 Lahtinen 2010, 10. Nimityksen keksi ilmeisesti Pentti Saaritsa, joka kirjoitti Ylioppilaslehdessä (9.4.1965) yhteisar- vostelun Mukan kahdesta ensimmäisestä teoksesta, ja nimitti samalla kirjailijaa termillä ”Villin Pohjolan sexus”.

Paasilinna 1974, 103–104.

32 Paasilinna 1974, 108.

33 Paasilinna 1974, 166.

34 Paasilinna 1974, 252.

(12)

9

lemaan, ja tapauksen johdosta säädettiin Lex Hymy, säännös yksityiselämää loukkaa- valla tavalla levitetystä tiedosta.35

Mukan poikkeuksellista tapaa kirjoittaa kauhisteltiin hänen elinaikanaan paljon. Pel- lon pappilan viesti esikoisteoksen julkaisemisen jälkeen oli se, että Mukka ansaitsisi kaulaansa myllynkiven. Pellon kunnankirjastoon ei otettu hänen teoksiaan aluksi ol- lenkaan, ja paikallinen kirjakauppakin myi romaaneja vain tiskin alta.36 Pellon kirjas- ton ulkoseinään kiinnitettiin sittemmin, vuonna 1985 Mukan muistoksi reliefi, vaikka- kin vielä tuolloin kunnan kulttuuriasiamies ja kulttuurilautakunnan sihteeri muistutti- vat Mukan omaisia siitä, ettei kyseessä ollut anteeksipyyntö vaan kunnianosoitus.

Vasta vuonna 2007 Pellon kunnanhallituksen puheenjohtaja pyysi julkisesti anteeksi Mukan perheen Pellossa saamaa kohtelua, joka Mukan vaimon sanoin muistutti ”yh- teisöllistä murhaa”.37 Timo K. Mukan oma kirjailijanimikkoseura perustettiin Rova- niemellä vuonna 2010.38

Kaunokirjallinen tuotanto

Timo K. Mukka nimitti esikoisteostaan Maa on syntinen laulu (1964) balladiksi. Te- oksen juoni onkin balladille tyypillinen39 – romaani kuvaa pohjoisessa, voimakkaasti lestadiolaisuuden värittämässä Siskonrannan kylässä asuvan nuoren Martan ja saame- laisen Oula Nahkamaan kiellettyä rakkaustarinaa. Martta rakastuu naistenmiehenä tunnettuun Oulaan jo romaanin alkupuolella. Samalla hän kokee seksuaalisen herää- misen ja ajautuu kosijansa Kurki-Pertin viettelemäksi. Martta torjuu Kurki-Pertin myöhemmin ja romanssi Oulan kanssa alkaa. Martta huomaa pian olevansa raskaana ja asia paljastuu myös hänen isälleen Juhanille, joka tyttärensä kunnian viemisestä rai-

35 Lahtinen 2013, 15.

36 Lahtinen 2012, 35–36; Paasilinna 1974, 125.

37 Lahtinen 2012, 39–40.

38 Suomen kirjailijanimikkoseurat: http://www.nimikot.fi/nimikkoseurat/timo-k-mukka/, viitattu 15.10.2014.

39 Tyypillisen balladijuonen olennaisia aineksia ovat kolmiodraama ja sen purkautuminen. Balladissa rakkaus joko todistetaan kuoleman kautta tai se johtaa kuolemaan. Mäkelä-Marttinen 2008, 93.

(13)

10

vostuneena surmaa kosintareissulle saapuneen Oulan. Lopulta paljastuu, että lapsen isä onkin Kurki-Pertti, ja yhteisön tuomiota pelkäävä isä-Juhani hirttää itsensä Niliko- dalla – paikassa, jossa Martan lapsi oli saanut alkunsa. Kertovan aineksen lisäksi ro- maanissa olennaisessa osassa ovat balladirunot, jotka toimivat eräänlaisena tulkintaoh- jeena romaanin proosaosuudelle.40

Toisen teoksensa, Tabun (1965), Mukka tarkoitti alun perin romaaniksi, mutta kirjoi- tusprosessin myötä se supistui 116-sivuiseksi pienoisromaaniksi.41 Tabu kertoo Mu- kan esikoisteoksen tavoin nuoren tytön ja vanhemman miehen kielletyn rakkaustari- nan. Tällä kertaa päähenkilö on teoksen alussa vasta 13-vuotias Milka Sierkkiniemi, jonka suhde keski-ikäiseen kulkurimies Kristus-Perkeleeseen kehittyy ajan myötä su- kupuolisuhteeksi. Kristus-Perkeleellä on suhde myös Milkan leskeksi jääneen äidin kanssa, ja tämä kieltäytyykin romanssinsa vuoksi vanhan lukkarin kosinnasta. Milka tulee raskaaksi Kristus-Perkeleelle, minkä vuoksi tämä lähtee hyvästejä jättämättä ky- lästä. Raskauden paljastuessa Milkan äidin mielenterveys järkkyy, vaikka Milka yrit- tääkin vakuuttaa, ettei ole koskaan maannut kenenkään kanssa. Lopulta Milka menee naimisiin äitiään kosineen lukkarin kanssa. Tabu kuvailee Milkan elämäntapahtumien ohella hänen pikkuhiljaa murenevaa jumalasuhdettaan, joka teoksen lopussa tuhoutuu lopullisesti.42 Kertovassa aineksessa Milka rukoilee Jumalaa kiihkeästi, kun taas eril- listen rukousosioiden taustalla oleva kaksikymmentä vuotta vanhempi Milka kieltää Jumalan.43 Tabu muistuttaa rakenteeltaan ja teemoiltaan pitkälti Maa on syntinen lau- lu -romaania, ja niitä onkin kuvailtu toistensa kaksoissisariksi.44

Mukan kolmas teos, Täältä jostakin (1965), kertoo nuoren miehen armeija-ajasta.

Päähenkilö Matti Kalevi Tulli on älykäs ja herkkä pasifisti, joka rinnastaa asevelvolli- suuden kuolemaan ja kaipaa kipeästi kotona odottavaa vaimoaan. Päähenkilö palaa raskaana olevan vaimonsa luo kirjassa useita kertoja kirjeiden, takaumien ja unien kautta. Ikävänsä keskellä Tulli ahdistuu ja päätyy sotilassairaalaan tutkimuksiin poik- keavan käyttäytymisensä vuoksi. Palattuaan kasarmille Tulli kokee mystisen meta-

40 Mäkelä-Marttinen 2008, 94.

41 Mäkelä-Marttinen 2008, 185.

42 Mäkelä-Marttinen 2008, 186.

43 Mäkelä-Marttinen 2008, 189.

44 Lahtinen 2010, 22.

(14)

11

morfoosin ja muuttuu sudeksi. Täältä jostakin on Mukan ensimmäinen rakenteeltaan selvästi kokeellinen ja hajanainen romaani. Hänen aiemmissa kaunokirjallisissa teok- sissa tarina ja henkilöhahmot ovat vielä ehjänä säilyviä kokonaisuuksia, kun taas myöhemmässä tuotannossa rakenteet muuttuvat sirpaleisimmiksi ja häilyvimmiksi.45 Täältä jostakin on myös pitkälti omaelämäkerrallinen, ja siihen – kuten Mukan myö- hempiinkin teoksiin – sekoittuu kirjailijan henkilökohtaisia ongelmia.46 Teos oli Mu- kan elämässä sikäli käänteentekevä, että sen ilmestymisen jälkeen median luoma myytti alkoi peittää kirjailijan alleen.47

Edellä esiteltyjen romaanien lisäksi Mukka kirjoitti kuusi teosta, jotka eivät kuulu tä- män tutkimuksen lähdeaineistoon. Ne ovat Laulu Sipirjan lapsista (1966), Punaista (1966), Koiran kuolema (1967), Ja kesän heinä kuolee (1968), Lumen pelko (1970) sekä Kyyhky ja unikko (1970). Kyseiset teokset jäivät tutkimuksen ulkopuolelle ensisi- jaisesti aineiston laajuuden vuoksi. Toinen syy lähdemateriaalin rajaukselle on se, että nimenomaan Mukan varhaisessa kaunokirjallisessa tuotannossa Raamatun asema ro- maanien pohjatekstinä on erityisen merkittävä. Myöhemmässä tuotannossaan Mukka keskittyi maailmankatsomuksellisten kysymyksenasettelujen sijaan yhteiskunnallisiin teemoihin ja taiteellisiin kokeiluihin hyödyntäen ensisijaisesti muita pohjatekstejä kuin Raamattua. Kuitenkin myös näissä romaaneissaan sekä novelli- ja runokokoel- missaan Mukka käytti Raamattua jonkin verran – esimerkiksi Kyyhky ja unikko - romaanissa useimpien merkittävien henkilöhahmojen etunimet sisältävät kytkennän Raamatussa esiintyviin erisnimiin.48 Lumen pelko -novellissa nimettömäksi jäävälle naiselle ojennetaan punaviiniä juotavaksi sienestä viittauksena Kristuksen kärsimys- historiaan.49

Timo K. Mukan kaunokirjalliseen tuotantoon50 kuuluu moniin eri genreihin lukeutuvia teoksia, joista useissa yhdistyvät erilaisten genrejen piirteet. Tärkeimmät Mukan hyö-

45 Mäkelä-Marttinen 2008, 50.

46 Paasilinna 1974, 89, 130.

47 Paasilinna 1974, 101.

48 Lahtinen 2013, 215. Kolströmin veljesten nimet ovat Pieti, Jaakko ja Johannes – nimet siis kytkeytyvät Pietariin, Jaakobiin ja Johannekseen.

49 Mäkelä-Marttinen 2008, 364.

50 Timo K. Mukan muitakin tekstejä ehdittiin julkaista hänen elinaikanaan. Nämä tekstit olivat Katkelma laajemmasta laulelmasta (1965, novellikokoelmassa Rakastaa. 12 novellia rakkaudesta), Pello (1971, kotiseutuhistorias-

(15)

12

dyntämistä genreistä ovat balladi, naturalismi ja groteskin realismin mukainen kerron- ta.51 Groteskin realismin sijaan voidaan Mukan tapauksessa käyttää myös käsitettä

’syöverinaturalismi’. Naturalismin tarkastellessa todellisuutta luonnonmukaisena ja osin rumanakin, syöverinaturalismi menee pidemmälle ja liioittelee todellisuuden turmeltunutta ja alhaista luonnetta.52 Mukan tapa kirjoittaa ilmeneekin hänen teoksis- saan ajoittain luotaantyöntävänä rumuutena. Raamattukytkentöjen asettaminen osaksi syöverinaturalistista kerrontaa voi tapahtua niin esteettisistä kuin ideologisistakin syis- tä. Joka tapauksessa Raamatun käyttö osana groteskien tapahtumien ja henkilöhahmo- jen kuvausta oli Mukan varhaisimpien kaunokirjallisten teosten ilmestyessä vielä suh- teellisen uusi ja mielipiteitä jakava ilmiö – Mukka ei tehnyt raamattukytkentöjä sattu- malta.

sa Kotiseutuni. Peräpohjola, Lappi), Syksyllä etelään lähtevillä (1971, esseekokoelmassa Puhetta pohjoisen köyhyy- destä) sekä Kymmenen kohtaa (1972, esseekokoelmassa Kustannustoiminnan vaihtoehtoja). Nämä tekstit eivät kui- tenkaan kuulu tämän tutkimuksen lähdeaineistoon, sillä ne ovat varsin irrallisia tekstinäytteitä suhteessa Mukan muuhun tuotantoon.

51 Mäkelä-Marttinen 2008, 13.

52 Mäkelä-Marttinen 2008, 40.

(16)

13

2 TUTKIMUSMETODI: RESEPTIO- JA VAIKUTUSHISTORIA

Tässä luvussa esittelen Timo K. Mukan kaunokirjallisen tuotannon raamattuviitteiden tutkimuksessa käyttämäni tutkimusmetodin, reseptio- ja vaikutushistorian. Erittelen myös metodin kolme osa-aluetta omissa alaluvuissaan. Lisäksi käyn läpi eri tutkijoi- den näkemyksiä metodista, sillä etenkin vaikutushistorian tutkiminen ja tarkoitus on jakanut tutkijoiden mielipiteitä.

Metodin valinta tarkoittaa käytännössä Raamatun tutkimista kirjallisuutena, sillä re- seption teoriat ovat kehittyneet ja vaikuttaneet ensisijaisesti kirjallisuustieteen piirissä 1960- ja 1970-luvuilta alkaen.53 Kirjallinen lähestymistapa on paikallaan, sillä Raa- mattu on pohjimmiltaan kaunokirjallisuutta.54 Raamatun kaunokirjallinen olemus merkitsee sitä, että sen lukijan on aina käytettävä tulkintaa.55 Tulkintaan liittyy olen- naisesti termi ’reseptio’, joka tarkoittaa vastaanottoa. Yleensä se ymmärretään lukijan osuudeksi suhteessa tekstiin.56 Käytännössä reseptio siis merkitsee sitä, miten lukija on tekstin luettuaan sitä tulkinnut ja soveltanut. Lukija ei ole vain tekstin vastaanotta- ja, vaan myös sen välittäjä.57

Reseptiohistoria siirtää siten tutkimuksen painopistettä hypoteettisista lukijoista kohti todellisia lukijoita.Tutkimuksen ensisijainen kohde ei enää ole yksin Raamatun teksti, vaan ensisijaisesti sen reseptiota edustava teos.58 Raamatun ja sen reseptiota edustavan teoksen välillä voidaan kuitenkin tutkimuksessa käydä vuoropuhelua, joka tarjoaa uu- sia näkökulmia Raamatun tekstien tulkinnalle. Raamatun tekstin käyttö myöhemmässä kirjallisuudessa voi laajentaa tekstin tulkintamahdollisuuksia merkittävästi.59 Wolf- gang Iserin mukaan tekstin merkitys syntyykin tekstin ja lukijan yhteisestä panoksesta

53 Klint 2002, 95.

54 Ryken 1984, 37.

55 Ryken 1984, 27.

56 Vainikkala 1989, 73.

57 Jauss 1989, 27.

58 Klint 2002, 113.

59 Gregory & Tuckett 2005, 2–3; Klint 2002, 114.

(17)

14

– ennen reseptiota tekstillä ei vielä ole merkitystä.60 Siten myös Mukan kaunokirjalli- sessa tuotannossa esille tuleva Raamatun reseptio voi osaltaan tuoda uusia näkökulmia Raamatun tekstien merkityksen ymmärtämiseen ja tulkintaan. Vasta Raamatun luke- minen ja tulkinta antavat sille aseman, joka sillä länsimaisissa kulttuureissa on ollut.

Aiemmin, tutkimuksen ollessa enemmän teksti- kuin lukijakeskeistä, lukijan osuutta hahmoteltiin lähinnä fiktiivisen yleisön tai tekstin sisäislukijan61 kautta. Raamatun tutkimuksessa tekstikeskeisyyteen rajoittuva lähestymistapa selittyi pitkälti sillä, että Raamatun kirjoitusten alkuperäisten lukijoiden henkilöllisyys ei ollut useinkaan pää- teltävissä. Reseptiohistoria kuitenkin pyrkii selvittämään, miten oikeasti olemassa ole- va lukeva yleisö on ottanut tekstin vastaan tai miten kyseistä tekstiä on myöhemmin arvioitu.62 Raamatun ollessa kyseessä tämä tarkoittaa metodin puitteissa nimenomaan myöhempien lukijoiden reseptiota.63 Niko Huttusen mukaan Raamatun reseptioksi voidaan tulkita kaikki ne tavat, joilla Raamattua on historian kuluessa myötä käytet- ty.64 Raamatun lukijoiden reseptiota voidaan siis tutkia perehtymällä esimerkiksi hei- dän kirjoittamiinsa teksteihin ja Raamatun tekstien asemaan niissä, kuten tässä tutki- muksessa tehdään.

Yksi reseptio- ja vaikutushistoriallisen metodin uranuurtajista on Ulrich Luz. Hän kri- tisoi historiallis-kriittisen tutkimuksen rajoituksia – keskittyminen pelkästään Raama- tun tekstin alkuperäiseen merkitykseen tekee sen nykyhetken merkityksen selvittämi- sestä vaikeaa, jopa mahdotonta.65 Luz tarjoaa ratkaisuksi Raamatun vaikutushistoriaa

60 Huttunen 2010, 17. Klintin (2002, 95) mukaan Iser kuuluu Hans Robert Jaussin ohella reseptioestetiikan uranuurta- jiin. Raamatuntutkimuksen piirissä erityisesti Iserin käyttämät lähestymistavat ovat olleet suosittuja. Vainikkalan (1989, 73) mukaan Iser erottelee tekstin ja lukijan ja laskee reseptiohistorian piiriin vain lukijoiden reaktiot. Hans Robert Jaussin mukaan teksti on ehtona vaikutukselle, kun taas lukija on ehtona reseptiolle – hän siis asettaa lukijan keskeisempään rooliin kuin Iser. Lukija esittää kaikki kysymykset, joten koko tekstin ja lukijan välistä prosessia voidaan kutsua reseptiohistoriaksi.

61 Sisäislukija on pelkästään tekstin varaan rakentuva, hypoteettinen lukijahahmo. Siinä, missä todelliseen lukijaan ja hänen tulkintaansa tekstistä vaikuttavat lukemattomat ulkoiset tekijät, on sisäislukija kaikilta erityisominaisuuksil- taan tekstin lukijaksi sopiva. Tieteen termipankki: http://tieteentermipankki.fi /wiki/Kirjallisuudentutkimus:sis%C3%A4islukija, viitattu 13.10.2014.

62 Klint 2002, 95.

63 Raamatun kirjoitusajankohdan ja myöhempien lukijoiden välinen ajallinen etäisyys oli yksi ensimmäisiä reseption ongelmaan liittyviä kysymyksiä, jotka myöhemmin myötävaikuttivat reseptioteorian syntyyn. Aika tekstin ja lukijan välillä oli kasvanut niin suureksi, että tekstit eivät enää olleet lukijan helposti ymmärrettävissä, ja uudet tulkinnat saattoivat poiketa merkittävästi aiemmista tulkinnoista. Jauss 1989, 28.

64 Huttunen 2010, 17.

65 Luz 2005, 266.

(18)

15

(Wirkungsgeschichte), jota hän teoksissaan soveltaa.66 Hän määrittelee reseptioteorian tekstin suunnitelluksi vaikutukseksi, ja reseptiohistorian tapahtuneeksi vaikutukseksi.

Raamatun tekstit ovat vaikuttaneet myöhempien aikojen elämään, ja tällainen vaikutus ulottuu aina nykylukijaan asti.67 Luzin mukaan tekstin ymmärtämisen kannalta olen- naisia tekijöitä ovat sen aiemmat tulkinnat, asema, käyttö ja traditio, ja hän olettaa siis Raamatun tulkinnan muuttuvan ajan kuluessa. Raamatun tekstit saavat uusia merki- tyksiä niiden jokaisesta tulkinnasta.68 Raamatun vaikutushistoria ei ole stabiili ilmiö, vaan Raamattu on vaikuttanut eri tavoin ei aikoina. Raamatun vaikutus ei ilmene tyh- jiössä, vaan siihen on aina sekoittanut tulkitsijoiden mukanaan tuomia, ulkopuolisia aineksia.69

Heikki Räisänen suhtautuu vaikutushistorian käsitteeseen huomattavasti Luzia kriitti- semmin – tekstien varsinaisen vaikutuksen erottaminen kaikista muista tekijöistä tut- kittaessa historiallisia tapahtumia on hänen mukaansa mahdotonta.70 Räisänen myös erottaa tekstin vaikutuksen tekstin käytöstä sen tulkitsijan omien tarkoitusperien mu- kaan. Hän siis tekee eron hyväksyttävien ja keinotekoisten raamatuntulkintojen välillä sen mukaan, miten hyvin tulkinta ja raamatuntekstin tulkitsijasta riippumaton merkitys käyvät yksiin.71 Stefan Klint taas on sitä mieltä, että Raamatun reseptiota tulisi tutkia sen mukaan, miten Raamattua on tosiasiallisesti tulkittu eikä sen mukaan, miten sitä olisi pitänyt tulkita.72

Räisänen erottelu tekstin vaikutuksen ja sen keinotekoisista tulkintojen välillä vaikut- taa mielivaltaiselta. Huttunen esittääkin siihen liittyen kysymyksen siitä, miten tutki-

66 Teoksessaan Das Evangelium nach Matthäus (1985–1987) Ulrich Luz ensimmäisten joukossa yhdisti reseptiokritii- kin ja raamatuntutkimuksen. Luz jakaa metodin tulkinta- ja vaikutushistoriaan. Hänen mukaansa tulkintahistorian piiriin kuuluu tekstien selitys kommentaareissa ja muissa teologisissa teoksissa, kun taas vaikutushistoria kattaa tekstien reseption ja käytön esimerkiksi kirkon toiminnassa. Räisänen täydentää Luzin näkemystä ja huomauttaa, ettei Raamatun vaikutus rajoitu vain uskonnollisen elämän ja teologisten tekstien piiriin. Räisänen 1997, 158. Ks.

myös Huttunen 2010, 15–16.

67 Luz 2005, 278. Ks. myös Klint 2002, 96.

68 Luz 2005, 277. Tämän perusteella Luz argumentoi, että Raamatun tekstien lukijoita on kohdeltava yhtä merkittävinä tekijöinä kuin tekstien kirjoittajiakin.

69 Huttunen 2010, 16–17.

70 Klint 2002, 97.

71 Huttunen 2010, 26.

72 Klint 2002, 97–98. Huttunen (2010, 265) on samaa mieltä – reseptio- ja vaikutushistoriallinen tutkimus ei hänen mukaansa ota kantaa siihen, onko Raamatun käyttö oikeanlaista. Se kuitenkin herättää uusia kysymyksiä tulkintojen oikeellisuuteen liittyen.

(19)

16

jan tulkinta voidaan erottaa Raamatun reseptiosta ja siten määritellä vaikutukseksi.73 Tällä tavoin hän nostaa esille metodin perimmäisen ongelman – Raamatun reseption ja vaikutuksen erottaminen toisistaan on haastavaa, toisinaan jopa mahdotonta. Luz on ehdottanut Raamatun perimmäisen sanoman käyttöä ohjenuorana reseption ja vaiku- tuksen jaottelussa,74 mutta pohjimmiltaan Raamatun sanomakin on pitkälti tulkintaan ja siten reseptioon liittyvä asia. Tulkitsijasta riippumattoman merkityksen ja perim- mäisen sanoman asettaminen reseption ja vaikutuksen välisen jaottelun perusteeksi ei siten ole objektiivisessa mielessä mahdollista. Raamatun tekstin merkitys ei ole abso- luuttinen, vaan se on aina sidoksissa reseption aikana vallitsevaan aikakauteen ja kult- tuuriin.75

Huttunen perustaa erottelun tekstin kirjoittajan viestin ja lukijoiden tulkintojen ver- taamiseen.76 Raamatun kirjoittajien viestit eivät siirry reseptioon sellaisinaan, vaikka reseptio yleensä kantaakin Raamatun kirjoittajilta peräisin olevia ajatuksia. Joskus Raamatulla tosin ei näytä olevan lainkaan vaikutusta, vaan liittymäkohta raamattukyt- kennän ja Raamatun välillä on lähinnä muodollinen, ja raamatullisella ilmaisulla on uudenlainen sisältö. Raamatun vaikutus voi olla myös legitimoiva tai niin vahva, ettei yksittäistä asiaa olisi lainkaan tapahtunut ilman Raamattua.77

Edellä esitellyistä vaikutushistoriaan liittyvistä näkemyksistä vakuuttavin on Niko Huttusen kanta. Raamatun vaikutusta jossain tietyssä sen reseptiota edustavassa teok- sessa on mahdollista tutkia, vaikka Raamatun tekstin kirjoittajan alkuperäinen intentio ei olisikaan tarkasti selvillä. Sen sijaan Raamatun vaikutus maailmaan yleensä ei voi olla tieteellisen tutkimuksen kohde. Heikki Räisäsen tulkinta vaikutushistoriasta onkin selvästi realistisempi kuin Ulrich Luzin – Raamattu ei suinkaan ole ollut ainoa ihmi- siin vaikuttava tekijä historian kuluessa, eikä sen vaikutusta voida luotettavasti erotel- la kaikkien muiden tekijöiden vaikutuksesta.

73 Huttunen 2010, 26.

74 Luz 2005, 284–285.

75 Huttunen 2010, 30.

76 Huttunen 2010, 27. Pitkäsen mukaan Huttusen esille tuoma ajatus tekstin kirjoittajan viestistä on ongelmallinen, sillä se näyttää tarkoittavan kirjoittajan intentiota, ks. Pitkänen 2012, 10. Huttunen kuitenkin kirjoittaa tekstin kirjoittajan viestistä ”sellaisena kuin tutkija sen rekonstruoi”. Huttusen jaottelu tekstin kirjoittajan viestiin ja lukijoiden tulkin- toihin on tämän tutkimuksen tarpeisiin käyttökelpoinen, sillä Mukan teoksissaan käyttämät raamattukytkennät pe- rustuvat selvästi Raamatun kirjoittajien intentioista poikkeaviin tulkintoihin.

77 Huttunen 2010, 28.

(20)

17

Raamatun reseptiota esiintyy kaikilla elämänalueilla, ja tapa tutkia sitä riippuukin pit- kälti siitä, onko kyseessä saarna, kommentaari, kaunokirjallinen teksti vai jokin muu reseptiota edustava teos. Niko Huttunen on tutkinut Raamatun reseptio- ja vaikutus- historiaa erilaisissa teksteissä nimenomaan ei-uskonnollisissa yhteyksissä. Siksi tässä tutkimuksessa reseptio- ja vaikutushistoriallista metodia käytetään pieniä muutoksia lukuun ottamatta hänen esittämänsä jaottelun mukaan. Huttunen jakaa metodin inter- tekstuaaliseen, reseptiohistorialliseen sekä vaikutushistorialliseen analyysiin.78 Etsin raamattuviitteitä Mukan kaunokirjallisesta tuotannosta intertekstuaalisen analyysin avulla ja avaan löytyneiden viitteiden käyttöä ja Raamatun itsensä osuutta niissä re- septio- ja vaikutushistoriallista analyysiä hyödyntäen. Metodin osa-alueita esitellään tarkemmin seuraavissa alaluvuissa.

2.1 Intertekstuaalinen analyysi

Mikään teksti ei synny tyhjiössä ilman ulkopuolisia vaikutteita, vaan uudet tekstit ovat aina kirjoittajiensa kokemusten myötä sidoksissa aiempiin teksteihin. Ilmiöstä käyte- tään nimeä intertekstuaalisuus eli tekstienvälisyys. Termi on syntynyt hermeneuttisen kirjallisuudentutkimuksen piirissä, ja siinä se yleensä ymmärretään teoriaksi tekstien välisistä suhteista. Aiemmin kirjoitettujen tekstien sisältämät tyylilliset ja kielelliset elementit sekä rakenteet vaikuttavat uusiin teksteihin monin eri tavoin.79 Siksi inter- tekstuaalisuus on oletusarvo kaikkia tekstejä tutkittaessa.

Intertekstuaalisuudesta on olemassa niin suppea kuin väljäkin määritelmä. Ensiksi mainitulla viitataan tekstiin, jonka kirjoittaja luo kytkennän johonkin toiseen tekstiin.

Väljällä käsityksellä intertekstuaalisuudesta puolestaan tarkoitetaan sitä, että lukija kytkee tekstin toiseen tekstiin riippumatta tekstin kirjoittajan intresseistä.80 Tässä tut- kimuksessa tukeudutaan nimenomaan intertekstuaalisuuden väljään määritelmään, sil-

78 Huttunen 2010, 18.

79 Vuorikuru 2010, 27. Tämä ei tosin ole intertekstuaalisuuden ainoa määritelmä, vaan kyseessä on monia eri tulkintoja kattava ”sateenvarjotermi”. Ks. Vuorikuru 2010, 25–30.

80 Huttunen 2010, 20.

(21)

18

lä Raamatun reseptiota tutkittaessa raamattukytkennät etsii lukija, ei tekstin kirjoittaja.

On sitä paitsi todennäköistä, että monet Mukan tuotannossa tässä tutkimuksessa raa- mattukytkentöinä esitellyt tekstikohdat eivät olleet Mukan itsensä tietoisesti lisäämiä viitteitä Raamattuun. Kirjailija toimi hetken intensiivisesti Jehovan todistajien yhtei- sössä ja asui lestadiolaisuuden valta-alueella, joten jotkin raamattukytkennöiksi tässä tutkimuksessa tulkitut kohdat saattoivat olla Mukalle itselleen arkipäiväinen tapa käyt- tää kieltä. Kytkentöjä voikin syntyä tahattomasti, sillä Raamatun vaikutus suomen kie- leen ja erityisesti sananlaskuihin on ollut merkittävä.81

Tässä tutkimuksessa keskityn tutkimaan tekstienvälisyyttä Timo K. Mukan ja Raama- tun välillä. Raamattu on yksi merkittävimmistä Mukan kaunokirjallisen varhaistuo- tannon pohjateksteistä, ja intertekstuaalisen analyysin tarkoituksena on Raamatun re- seption paikantaminen. Niko Huttunen käyttää termiä ’raamattukytkentä’ niistä teksti- kohdista, joissa on Raamatun reseptiota, ja sama käsite on jatkossa käytössä myös täs- sä tutkielmassa. Huttusen mukaan raamattukytkentöjä on monenlaisia, ja tämän tutki- muksen tapa jaotella erilaiset raamattukytkennät perustuukin pitkälti hänen jaotteluun- sa. Huttusen mukaan ne voidaan jakaa 1) avoimiin raamattukytkentöihin, 2) muun- nelmiin, 3) nimiin, 4) raamatulliseen tyyliin ja 5) Raamattuun tai evankeliumiin koko- naisuutena. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat niin täydelliset tai osittaiset lainaukset, jaeviitteet, viittaukset raamatulliseen teemaan tai kertomukseen kuin valelainaukset- kin. Toiseen ryhmään kuuluvat ilmausten muunnelmat ja teeman tai kertomuksen muunnelmat. Kolmanteen ryhmään lukeutuvat henkilönimet, tehtävänimet ja paikan- nimet.82

Mukan kaunokirjallista tuotantoa tutkittaessa on kuitenkin tarpeen mukailla ja supistaa Huttusen jaottelua jonkin verran, sillä Raamatun käyttö kaunokirjallisuudessa lähtö- kohtaisesti poikkeaa Raamatun käytöstä ideologisissa teksteissä, joita Huttunen tutkii.

Mukan teoksissa ei esimerkiksi juurikaan esiinny valelainauksia, joita ideologisissa teksteissä voi vaikuttamisen ja propagandan välineenä esiintyä. Avoimia raamattukyt- kentöjä Mukan kaunokirjallisessa tuotannossa puolestaan on ideologiseen materiaaliin verrattuna huomattavasti enemmän. Mukan tuotannossa esiintyvät raamattukytkennät jakautuvat tässä tutkimuksessa viiteen erilaiseen tyyppiin: 1) täydelliset tai osittaiset

81 Huttunen 2010, 21.

82 Huttunen 2010, 19; Huttunen 2008, 232.

(22)

19

lainaukset, joiden mainitaan olevan Raamatusta, 2) täydelliset tai osittaiset lainaukset, joiden ei mainita olevan Raamatusta, 3) raamatullisen teeman tai kertomuksen käyttö, 4) Raamatussa esiintyvät erisnimet ja tehtävänimet sekä 5) raamatullinen tyyli. Ryh- mään 1) on luettu mukaan ne muutamat yksittäiset jaeviitteet, joita Mukan teoksissa esiintyy. Ryhmät 2) ja 3) kattavat myös sellaiset lainaukset, joiden sisältöä Mukka on merkittävästikin muunnellut teostensa raamattukytkennöissä. Ryhmään 3) taas kuulu- vat sekä viittaukset raamatullisiin kertomuksiin ja teemoihin että niiden muunnelmat.

Intertekstuaalisen analyysin tarkoitus tässä tutkimuksessa on siis Mukan teoksissa esiintyvien raamattukytkentöjen tunnistaminen sekä löydettyjen kytkentöjen lajittele- minen kategorioihin metodin seuraavien vaiheiden mahdollistamiseksi ja tutkimuksen selkeyttämiseksi.

2.2 Reseptiohistoriallinen analyysi

Intertekstuaalinen analyysi paljastaa, onko tutkittavassa teoksessa raamattukytkentöjä vai ei. Kuitenkin vasta reseptiohistoriallinen analyysi vastaa ratkaiseviin kysymyksiin siitä, mitä Raamatun tekstikohtia tutkittavassa tekstissä käytetään ja millä tavalla.

Ideologiat raamattukytkentöjen taustalla ovat siten tässä tutkimuksen vaiheessa kes- keisessä roolissa. Intertekstuaalisessa analyysissäkin ideologioihin perehtyminen voi olla tarpeen raamattukytkentöjen tunnistamiseksi, mutta vain reseptiohistoriallisessa analyysissä raamattukytkentöjen taustalla vaikuttavat ideologiat ovat tutkimuksen pääkohde.83

Huttusen mukaan Kari Syreenin kolmen maailman malli on reseptiohistoriallisessa analyysissä hyödyllinen apuväline. Syreeni on alun perin kehittänyt mallinsa Raama- tun tekstien tulkitsemista varten, mutta sitä voidaan soveltaa myös Raamatun resepti- on analysoimiseen. Syreeni tekee jaon tekstimaailman, historiallisen maailman ja ideologisen maailman välillä. Ensiksi mainitulla tarkoitetaan tekstiä, jossa raamattu-

83 Huttunen 2010, 24. Kaikilla raamattukytkennöillä ei ole taustallaan ideologiaa, kuten intertekstuaalisen analyysin esittelyn yhteydessä jo asiaa sivuttiinkin. Joistain raamatullisista ilmauksista on tullut niin kiinteä osa yleiskieltä, et- tä niihin viitattaessa ei viitata mihinkään ideologiaan.

(23)

20

kytkentä esiintyy. Tekstimaailmaa tutkittaessa on tarpeen ottaa huomioon kytkennän yksiselitteisyys ja toistuvuus sekä se, onko kytkentä kirjailijan tietoisesti lisäämä ele- mentti.84 Historiallisella maailmalla taas viitataan tutkittavan teoksen tai teosten kirjoi- tusajankohdan maailmaan. Olennaista on ottaa huomioon tapa tulkita Raamattua tuona ajankohtana. Tekstimaailma ja historiallinen maailma auttavat yhdessä ymmärtämään ideologista maailmaa, jolla tarkoitetaan raamattukytkentöjen taustalla olevia ideologi- oita.85

Kaunokirjallisen teoksen ideologista maailmaa tutkittaessa on tarpeen verrata sitä Raamatun ideologiseen maailmaan. Tällainen vertailu tapahtuu tutkimalla sitä, missä valossa erinäisiä Raamatun jakeita ja kertomuksia esitetään, ja miten niitä on muun- neltu.86 On kuitenkin huomioitava, että tutkittaessa Timo K. Mukan kaunokirjallista tuotantoa tutkimuksen kohde on fiktiivinen, eikä raamattukytkentöjen taustalta aina ole löydettävissä ideologiaa. Jos ideologia löytyy, se ei välttämättä ole kirjailijan, vaan jonkin teoksessa esiintyvän henkilöhahmon.87 Siksi tämä tutkimus keskittyy ensisijai- sesti tekstimaailman tutkimiseen. Historiallista maailmaa kartoitetaan Timo K. Mukan henkilöhistoriaa käsittelevässä luvussa ja jonkin verran myös analyysin ohessa.

2.3 Vaikutushistoriallinen analyysi

Vaikutushistoriallisessa analyysissä tutkitaan sitä, mikä on ollut Raamatun itsensä merkitys Raamatun reseptiossa ja mikä osuus taas on ollut sen ulkopuolisilla elemen- teillä.88 Analyysi voi kohdistua mihin tahansa Syreenin nimeämistä maailmoista.

Tekstimaailman suhteen vaikutushistoriallisessa analyysissä perehdytään Raamatun

84 Huttunen 2008, 235.

85 Syreeni 1995, 44–47; Huttunen 2010, 25.

86 Klint 2002, 108–109.

87 Vrt. Pitkänen 2012, 8. Pitkäsen mukaan ideologista maailmaa ei fiktiivisten teosten ollessa kyseessä voida tutkia reseptiohistoriallisen analyysin avulla lainkaan. On kuitenkin huomattava, että kaunokirjallisuudessa esiintyy usein henkilöhahmoja, jotka edustavat voimakkaasti jotain ideologiaa. Ideologista maailmaa ei siten ole mielekästä jättää täysin huomiotta.

88 Huttunen 2010, 14.

(24)

21

esteettisiin vaikutuksiin, kun taas historiallisen maailman osalta tutkitaan Raamatun reseption välityksellä tapahtuvaa vaikutusta ympäröivään todellisuuteen. Ideologisen maailman suhteen tutkitaan, missä määrin raamattukytkennän taustalla oleva ideologia on peräisin Raamatusta eikä niinkään Raamattua tulkitsevalta kirjoittajalta.89

Tässä tutkimuksessa keskitytään vaikutushistoriallisen analyysin osalta Mukan kau- nokirjallisen tuotannon tekstimaailmaan ja ideologiseen maailmaan. Kuten jo aiemmin tuli esille, Raamatun reseption välityksellä tapahtuvaa vaikutusta ympäröivään todelli- suuteen eli historialliseen maailmaan on sen sijaan mahdotonta tutkia tämän tutkimuk- sen puitteissa – tai ylipäätään. Mukan kaunokirjallisen tuotannon vaikutusta yksittäi- siin tekijöihin, kuten vaikkapa Pellon kunnanhallituksen päätöksiin, voisi olla mahdol- lista tutkia, mutta hänen teoksissaan esiintyvien raamattukytkentöjen vaikutusta maa- ilmaan yleensä ei. Kysymys on sinänsä mielenkiintoinen, mutta se ei sellaisenaan kuu- lu tieteellisen tutkimuksen ja kysymyksenasettelun piiriin.

Seuraavissa tutkimusluvuissa käsittelen Timo K. Mukan varhaisissa kaunokirjallisissa teoksissa esiintyviä raamattukytkentöjä teos kerrallaan reseptio- ja vaikutushistorial- lista metodia käyttäen. Etenen siinä järjestyksessä, jossa teokset on julkaistu, jotta Mukan kirjallisen kehittymisen vaikutus raamattukytkentöjen määrään ja käyttötapaan tulisi selvemmin ilmi. Kronologinen esitystapa on myös tutkimuksen selkeän etenemi- sen kannalta paras vaihtoehto. Mukan käyttämä ja siten myös tässä tutkimuksessa en- sisijaisesti hyödynnetty raamatunkäännös on Kirkkoraamattu 1933/38. Kaikki Raama- tun jakeet ja henkilöt esitetään sen sanamuotojen mukaisesti, jos ei toisin mainita.

Mukka on joissain raamattukytkennöissään hyödyntänyt myös vuoden 1776 Bibliaa, ja siitä on kyseisten kytkentöjen kohdalla kerrottu erikseen. Analyysilukujen alaviit- teissä Mukan teoksiin viitataan selvyyden vuoksi niiden nimillä, eikä tekijän ja julkai- suvuoden mukaan.

89 Huttunen 2010, 26.

(25)

22

3 MAA ON SYNTINEN LAULU

3.1 Intertekstuaalinen analyysi

Maa on syntinen laulu -romaanissa on niin paljon raamattukytkentöjä, että ne toisi- naan katkaisevat juonen etenemisen kokonaan. Niitä on huomattavasti enemmän kuin Mukan kaunokirjallisessa tuotannossa yleensä. Raamattu onkin ehkä keskeisin yksit- täinen teos Mukan esikoisromaanin taiteellisen idean taustalla.90 Juuri Mukan esikois- teoksessa hänen luomansa ”lestadiolaisen eksistentialismin” mukainen ihmiskuva il- menee kaikista selvimmin.91 Lahtisen mukaan teos on ”kokonainen maailmanseli- tys”.92

Raamatun käyttö ilmenee erityisesti kiertelevän saarnamiehen pisimmillään lähes nel- jän sivun verran yhtäjaksoisesti jatkuvissa saarnoissa, joita romaanissa esiintyy, kun Siskonrannan kylässä on seurat. Saarnamiehen saarnat ja muu puhe ovat enimmäkseen erilaisia epäsuoria raamatunlainauksia, joiden joko mainitaan tai ei mainita olevan pe- räisin Raamatusta. Useimmiten maininta raamattukytkennän alkuperästä on tehty kuin ohimennen, eikä Raamatun olemassaoloa puheiden innoituksen lähteenä ole korostettu tai edes mainittu. Saarnaajan saarnat sisältävät lainausten lisäksi myös muita kytkentä- tyyppejä, mutta ne on selkeyden vuoksi käyty läpi kokonaisuuksina niin, ettei saarnan yksittäisiä lauseita käsitellä erikseen eri kytkentätyyppien edustajina. Saarnaajan pu- heen ohella erilaisia raamatunlainauksia esiintyy henkilöhahmojen käymissä keskuste- luissa.

Mukka hyödyntää romaanissaan myös raamatullista tyyliä. Sitä esiintyy lähes yhtä paljon kuin raamatunlainauksia, sillä se on teoksen runollisen osuuden perusta. Ro- maanista on löydettävissä myös useita Raamatussa esiintyviä erisnimiä ja tehtä- vänimiä, sekä muutama proosaosuuteen upotettu viittaus Raamatun kertomuksiin.

90 Rahikainen 1985, 45.

91 Jama 2010, 153.

92 Lahtinen 2013, 39.

(26)

23

Seuraavassa alaluvussa raamattukytkentöjen käyttöön ja tarkoitukseen perehdytään tarkemmin.

3.2 Reseptio- ja vaikutushistoriallinen analyysi

Lainaukset, joiden mainitaan olevan Raamatusta

Elinan hiuskoru

Ensimmäinen lainauksen muodossa esiintyvä raamattukytkentä, jonka kerrotaan ole- van peräisin Raamatusta, esiintyy pian saarnaajan saavuttua seuroja varten Siskonran- nan kylään, Poudan taloon. Saarnaaja kyselee Martan ystävältä, Poudan Elinalta, onko tämä kenties ”langennut viettelyksiin”. Hän on vakuuttunut Elinan kunniallisuudesta, kunnes tytön nutturaa kiinnipitävä hiusneula osuu hänen käteensä. Tapahtumaa seuraa ensimmäinen romaanissa esiintyvä saarnaajan pitkä, yhtämittainen puhe:

– Entä mistä lähtien sinä Eevan jälkeläinen olet pitänyt tällaista hiuksissasi? – – Mistä lähtien olet tätä kantanut hiuksissasi? Vastaa. Mistä lähtien olet kulkenut hekumallisia ajatuksia päässäsi hautoen kuin huora… Eikö meidän herramme Jeesus Kristus vyöttänyt itsensä pelkkään vaatteeseen ja köyteen. Eikö Johan- nes Kastaja, josta kirjoitetaan pyhässä kirjassa, että hän oli vaimosta syntyneis- tä suurin… eikö hän ollut vaatetettu pelkillä kamelinkarvoilla? Miksi siis sinä ihmislapsi vaarannat kalliin elämäsi, jonka Jeesus Kristus on sinulle valmista- nut, panemalla tukkaasi maallisen korun? Etkö sinä tyttöni tiedä, että olet Kris- tuksen morsian, eikä hän tahdo, että sinä maallisilla koreuksilla turmelisit oman itsesi ja puhtaan sielusi. Sellaisena kuin sinä olet tähän kylmään maailmaan syntynyt syntisestä ihmisestä, sellaisena olet käypä Kristuksen syliin tuomion päivänä kun pasuunat soivat ja veri valuu tuhannen kuudensadan vakomitan päähän aina hevosten kuolaimiin asti, sanoo Herra. Alastomana, alastomana si- nä olet menevä herrasi huoneeseen, puhuu saarnaaja kättään heiluttaen. – – sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen poikansa maail- man syntien hinnaksi, puhuu saarnamies tyttöä silmiin katsoen. – Mutta sinä syntinen ihminen et ymmärrä omaa parastasi, vaan kuljet maailman pahuuden ääntä kuunnellen riettauden tietä iankaikkiseen kadotukseen…93

93 Maa on syntinen laulu, 87–88.

Kuvio

Updating...

Viittaukset

Liittyvät aiheet :