KEHOPOSITIIVINEN INSTAGRAM JA POSITIIVINEN KEHONKUVA Kehopositiivisen Instagramin käyttäminen, käytön motiivit ja niiden yhteys positiiviseen kehonkuvaan naisilla
Milja Käpynen (275135)
Psykologian Pro gradu -tutkielma Ohjaajat: Matti Kuittinen
Itä-Suomen yliopisto
Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Psykologian oppiaine
Kesäkuu 2021
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO – UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND Tekijät
Milja Käpynen Työn nimi
KEHOPOSITIIVINEN INSTAGRAM JA POSITIIVINEN KEHONKUVA- Kehopositiivisen Instagramin käyttäminen, käytön motiivit ja niiden yhteys positiiviseen kehonkuvaan naisilla Pääaine Työn laji Päivämäärä Sivumäärä
Psykologia Pro gradu tutkielma
Sivuainetutkielma Kandidaatin tutkielma Aineopintojen tutkielma
X 18.6.2021 43
Tiivistelmä
Tässä pro gradu- tutkielmassa tarkastellaan kehopositiivisen Instagramin käyttämistä ja käytön motiiveja sekä niiden yhteyksiä positiiviseen kehonkuvaan. Kehopositiivinen Instagram tarkoittaa kehopositiivista sisältöä Instagramissa ja sen ympärille muodostunutta sosiaalista verkkoyhteisöä ja aktivismia. Kehopositiivisen Instagramin käyttämisen motiiveista ei ole aiempaa tutkimusta eikä kehopositiivisen Instagramin käytön yhteyksiä positiiviseen kehonkuvaa ole tutkittu aiemmin laajan kauneuskäsityksen ja kehonarvostamisen mittareilla. Positiivisen kehonkuvan näkökulma laajentaa häiriökeskeistä näkemystä kehonkuvasta ja sosiaalisen median tutkimuksesta.
Kehopositiivisuus on ajankohtainen liike, joka pyrkii haastamaan vallitsevia kauneusihanteita, lisäämään kaikenlaisten kehotyyppien hyväksyntää ja arvostusta sekä nostamaan esille marginalisoituja kehoja (Cwynar- Horta, 2016; Sastre, 2014, Cohen, Farodouly, Newton-John & Slater, 2019; Cohen, Irwin, Newton-John & Slater, 2019; Tiggeman, Anderberg & Brown, 2020). Suurin osa kehopositiivista julkaisuista pitää sisällään positiivisen kehonkuvan komponentteja (Cohen, Irwin, Newton-John & Slater, 2019). Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, minkälaisia yhteyksiä positiivisella kehonkuvalla on mahdollisesti kehopositiivisen Instagramin käyttämiseen. Lisäksi selvitettiin edelleen millaisia yhteyksiä kehopositiivisen Instagramin käyttämisen motiivit muodostavat positiiviseen kehonkuvaan.
Tutkimusaineisto kerättiin maalis- ja huhtikuun aikana vuonna 2019 englanninkielisellä E-lomakkeella, jota levitettiin sosiaalisen median eri alustoilla kuten Instagramissa ja Facebook- ryhmissä. Lopullinen aineisto käsitti 285 vastaajaa, joista kaikki olivat naisia ja jotka käyttivät kehopositiivista Instagramia. Heistä 70.9% identifioitui kaukasialaisiksi ja keski-ikä oli 23.6 vuotta. Positiivista kehonkuvaa mitattiin Body Appreciation Scale- 2 (BAS- 2) -mittarilla, joka mittaa yksilön kehon hyväksyntää ja arvostamista sekä Broad Conceptualized Beauty Scale (BCBS) -mittarilla, joka mittaa yksilön kykyä käsittää kauneutta laajasti. Kehopositiivisen Instagramin käyttämisen ja käyttämisen motiivien mittaamiseksi tätä tutkimusta varten laadituista väittämistä muodostettiin summamuuttujia. Valmiiden positiivisten kehonkuvan mittaavien muuttujien ja tässä tutkimuksessa laadittujen muuttujien välisiä yhteyksiä tutkittiin lineaarisen regressioanalyysin avulla.
Kehopositiivisen Instagramin käyttäminen selitti laajempaa kauneuskäsitystä (BCBS) sekä suurempaa kehon arvostamista (BAS-2). Kehopositiivisen Instagramin käyttämistä selittäviä motiiveja löytyi kolme (yksilöllinen, sosiaalinen ja yhteiskunnallinen motiivi). Motiivit olivat eritavoin yhteydessä kehon arvostamiseen ja laajaan kauneuskäsitykseen.
Tulokset ovat linjassa aiemman tutkimustiedon perusteella muodostuneen kuvaan kehopositiivisen Instagramin julkaisujen sisällöstä sekä positiivisen kehonkuvan rakenteiden välisistä suhteista ja niiden vahvistumisesta.
Tulokset lisäävät ymmärrystä siitä, miten kehopositiivisuus ja sosiaalisen median käyttö ovat yhteydessä positiiviseen kehonkuvaan.
Avainsanat: Positiivinen kehonkuva, kehopositiivisuus, Instagramin käyttäminen, motiivit
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO – UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND
Faculty of Philosophy School of Educational Sciences and Psychology Authors
Milja Käpynen Title
BODY POSITIVE INSTAGRAM AND POSITIVE BODY IMAGE- Use of body positive Instagram, motives for using body positive Instagram and their connections to positive body image in women
Main subject Level Date Number of pages
Psychology Master’s thesis X 18.6.2021 43
Abstract
The aim of this master´s thesis was to examine relationships between body positive Instagram use, motives for its use and positive body image on women. The body positive Instagram consists of body positive content on Instagram and of the social network and activism around it. Motives for the body positive Instagram use or connections between body positive Instagram use and positive body image assessed via Broad Conceptualization of Beauty Scale and Body Acceptance 2 Scale have not been studied before. The approach of positive body image broadens disorder- and concern-based view of body image and study of social media.
Body positivism is current movement, which aims to challenge dominant beauty ideals, to increase acceptance and appreciation of diverse body types and to increase visibility of mariginalized bodies (Cwynar-Horta, 2016;
Sastre, 2014, Cohen, Farodouly, Newton-John & Slater, 2019; Cohen, Irwin, Newton-John & Slater, 2019;
Tiggeman, Anderberg & Brown, 2020).
The data was collected during March and April of 2019 with online survey on English. The survey form was spread via social media on Instagram and Facebook groups. The final data contained 285 women correspondents.
70.9% of correspondents identified themselves as Caucasians. The average age of correspondents was 23.6 years.
Positive body image was assessed via Body Appreciation Scale-2 (BAS-2) and Broad Conceptualization of Beauty Scale (BCBS). Sum variables were constructed to assess the use of body positive Instagram and motives for its use. Linear regression analysis was used on analysis.
The use of body positive Instagram were positively connected to broader conceptualization of beauty (BCBS) and to body appreciation (BAS-2). Three motives for the use of body positive Instagram were found (individualistic, social and a motive concerning societal issues). The motives were connected to body appreciation and broad conceptualized of beauty in different ways.
The results of this study are in line with prior research of contents of body positive Instagram and on relations between positive body image facets and reinforcement of those. The results increase understanding of how body positivism and social media use are connected to positive body image.
Keywords: Body positivity, positive body image, Instagram use, motives
SISÄLLYS
JOHDANTO ... 1
1.TEOREETTINEN VIITEKEHYS ... 3
1.1.Positiivinen kehonkuva ... 3
1.2 Kehopositiivisuus ... 5
1.3 Sosiaalinen media ja Instagramin käytön motiivit ... 12
2. TUTKIMUSKYSYMYKSET ... 16
3. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN ... 17
3.1 Aineiston keruu ... 17
3.2 Vastaajat ... 17
3.3 Analyysin kulku ... 18
3.4 Mittarit ... 19
4. TULOKSET ... 22
4.1 Kehopositiivisen Instagramin käyttäminen ... 22
4.2 Motiivit käyttää kehopositiivista Instagramia ... 23
4.3 Kehopositiivisen Instagramin käyttämisen yhteys positiiviseen kehonkuvaan ... 26
4.5 Kehopositiivisen Instagramin käyttämisen motiivien yhteydet positiiviseen kehonkuvaan ... 27
5. POHDINTA ... 29
5.1 Tulokset ja päätelmät ... 29
5.2 Tutkimuksen vahvuudet ja rajoitukset ... 32
LÄHTEET ... 34
JOHDANTO
Tässä tutkimuksessa tutkitaan kehopositiivisen Instagramin käyttämistä, käytön motiiveja ja niiden yhteyksiä positiiviseen kehonkuvaan. Tarkoituksena on selvittää, minkälaisia motiiveja kehopositiivista Instagramia käyttävillä naisilla on käyttää kehopositiivista Instagramia, ja tarkastella sitä, miten kehopositiivisen Instagramin käyttäminen ja käyttämisen motiivit ovat yhteydessä positiiviseen kehonkuvaan. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä positiivisesta kehonkuvasta ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä sekä tutkia sosiaalista mediaa hyvinvoinnin näkökulmasta.
Kehopositiivisen Instagramin käyttämisen motiiveista ei ole aiempaa tutkimusta eikä kehopositiivisen Instagramin käyttämisen yhteyksiä laajaan kauneuskäsityksen ja kehon arvostamiseen ole tutkittu aiemmin. Paremman positiiviseen kehonkuvaan liittyvien tekijöiden ja sosiaalisen median käytön ymmärtämisen avulla voidaan lisätä ihmisten hyvinvointia tehokkaasti ja kohentaa kehonkuvaa.
Visuaaliseen sisältöön perustuvassa Instagramissa ulkonäköpaineet koetaan vahvemmiksi kuin esimerkiksi Facebookissa. (Åberg & Kukkonen, 2020). Tiggeman ja Miller (2010) havaitsivat, että suosituille nuorten nettisivuille altistuminen oli yhteydessä vahvempaan kauneusihanteiden sisäistämiseen. Mediassa idealisoiduille ihanteille, kuten fitness-ihanteelle, laihuusihanteelle ja kurvikkuuden ihanteelle altistuminen mediassa on yhteydessä kehotyytymättömyyteen, itsen esineellistämisen kanssa, negatiiviseen mielialaan ja painoon liittyvään ahdistukseen (Betz and Ramsey, 2017; Brown and Tiggemann, 2016; Cohen and Blaszczynski, 2015; Harper & Tiggemann, 2008; Robinson ym., 2017; Tiggemann & Zaccardo, 2015). Sosiaalisessa mediassa ja Instagramissa olisi erityisesti tarvetta negatiiviselta kehonkuvalta suojaaville tekijöille. Positiivisella kehonkuvalla on paitsi hyvinvointia lisäävä vaikutus mutta myös negatiiviselta kehonkuvalta mahdollisesti suojaava vaikutus (Tylka & Wood-Barcalow, 2015b). Positiivinen kehonkuva tarkoittaa oman kehon arvostamista ja hyväksymistä, oman kehon myönteistä arviointia ja havaitsemista ja omasta kehosta huolen pitämistä. (Tylka & Wood-Barcalow, 2015b).
Instagram tarjoaa alustan monimutoisten kehojen ja realistisempien kuvien esilläoloon, minkä tiedetään olevan yhteydessä parempaan kehonkuvaan (Anderberg & Brown, 2020; Parsakeva, Lewis- Smith & Diedrichs, 2018; Tiggeman & Anderberg 2019). Instagramissa on esiinnoussut kehopositiivisuus (Stevens & Griffiths, 2020), joka pyrkii haastamaan vallitsevia kauneusihanteita ja lisäämään monenlaisten kehotyyppien arvostusta ja hyväksyntää ja antaman tilaa marginalisoiduille
kehoille. (Sastre, 2014; Cwynar-Horta, 2016; Cohen, Farodouly, Newton-John & Slater, 2019;Cohen, Irwin, Newton-John & Slater, 2019; Tiggeman, Anderberg & Brown, 2020). Stevensin ja Griffithsin (2020) tutkimuksessa naiset raportoivat liki puolen kehopositiivisesta altistuksesta olevan peräisin Instagramista. Kehopositiiviset julkaisut pitävät sisällään positiivisen kehonkuvan teemoja (Cohen, Fardouly, Newton-John & Slater 2019; Cohen, Irwin, Newton-John & Slater: 2019), joten on mielekästä tutkia, onko kehopositiivisen Instagramin käyttäminen yhteydessä positiiviseen kehonkuvaan ja minkälaisia motiiveja naisilla on käyttää kehopositiivista Instagramia.
Positiivisen kehonkuvan ja sosiaalisen median käytön välisten yhteyksien parempi ymmärtäminen on merkityksellistä, sillä sosiaalisen median alustoilla voidaan tavoittaa tehokkaasti ihmisiä ja auttaa heitä rakentamaan ja vaalimaan positiivista kehonkuvaa (Tylka & Wood-Barcalow, 2015b; Stevens
& Griffiths, 2020). Mobiilisovellukset ja sosiaalisen median alustat voivat olla tehokas väylä kehonkuvan parantamiseen. Instagramissa käytetään paljon aikaa ja on tärkeä tutkia sen mahdollisia positiivisia puolia ja käytön sisällönvalintaan liittyviä motiiveja. Motiiveista, joiden vuoksi naiset hakeutuvat käyttämään kehopositiivista Instagramia, ei ole aiempaa tutkimusta. Kehopositiivisuus pyrkii kauneusihanteiden laajentamiseen sekä saamaan näkyvyyttä monimuotoisille kehoille, joten se voi olla isossa osassa parantamassa ihmisten kehonkuvaa, varsinkin sosiaalisen median kautta (Cohen, Farodouly, Newton-John & Slater, 2019). Positiivisen kehonkuvan näkökulma sosiaalisen median tutkimukseen on tuore, sillä perinteinen median tutkimus, siinä missä kehonkuvan tutkimus yleisestikin, on keskittynyt kehonkuvan häiriöihin ja patologiaan (Tylka & Wood-Barcalow, 2015b;
Gillen, Markey & Elizabeth, 2018).
Tutkimusaineisto on kerätty englanninkielisellä kyselylomakkeella, jota on levitetty Facebookissa ja Instagramissa. Kysely oli suunnattu globaalisti naisille, jotka seuraavat tilejä, jotka jollain tavalla kultivoivat positiivista kehonkuvaa, kutsuvat tai inspiroivat kaikki hyväksymän itsensä ja muut sellaisina kuin ovat, ja jotka seisovat uskomuksen takana, jonka mukaan kaikki kehot ovat yhtä arvokkaita. Lopullinen aineisto piti sisällään vastaukset 282 naiselta, joista 70% oli kaukasialaisia.
Tutkimusaineistosta luotiin tutkimuskysymyksiä selvittäviä summamuuttujia sisällöllisin kriteerein sekä faktorianalyysia apua käyttäen. Lopulliset analyysit suoritettiin lineaarisilla regressioanalyyseilla.
1.TEOREETTINEN VIITEKEHYS
1.1 Positiivinen kehonkuva
Viime vuosikymmeninä kehonkuvan tutkimuksessa näkökulma on laajentunut häiriöiden selittämiseen ja ymmärtämiseen pyrkivästä tutkimusperinteestä (Gillen, Markey & Elizabeth, 2018;
Tylka & Wood-Barcalow, 2015b) myös kehonkuvan toimivien ja hyvinvointia lisäävien puolien tutkimiseen eli positiivisen kehonkuvan tutkimiseen. Vahvuusperustaisten psykologian suuntausten ansiosta kehonkuvaa on alettu ymmärtää ja tutkia adaptiivisena, terveyttä lisäävänä voimavarana (Tylka & Wood-Barcalow, 2015b) eli positiivisena kehonkuvana. Positiivinen kehonkuva tarkoittaa oman kehon arvostamista ja hyväksymistä, oman kehon myönteistä arviointia ja havaitsemista ja omasta kehosta huolen pitämistä. (Tylka & Wood-Barcalow, 2015b). Positiivisen kehonkuvan tutkimusalueella positiivista kehonkuvaa pidetään negatiivisesta kehonkuvasta erillisenä (Tylka &
Wood-Barcalow, 2015b). Yleisesti kehonkuvan tutkimuksen piirissä on vallinnut kuitenkin myös erimielisyyksiä siitä, ovatko negatiivinen ja positiivinen kehonkuva täysin erillisiä konstruktioita vai jatkumo samasta rakenteesta.
Positiivisen ja negatiivisen kehonkuvan erillisyyden puolesta on tutkimusnäyttöä. Positiivinen kehonkuva selittää hyvinvointimuuttujien vaihtelua ja syömiskäyttäytymistä enemmän kuin negatiivinen kehonkuva. (Avalos, Tylka & Wood-Barcalow, 2005; Tylka & Wood-Barcalow, 2015a).
Ihmisillä voi olla sekä positiivista kehonkuvaa että negatiivista. Baileyn, Clinen ja Gammagen (2016) tutkimuksessa selvisi, että ihmiset saattoivat pitää ulkonäköään epätyydyttävänä mutta samalla he arvostivat kehonsa funktionaalisuutta.
Positiivinen kehonkuva on moniulotteinen ilmiö, johon kuuluu kehon arvostaminen, kehon hyväksyminen ja rakastaminen, laaja kauneuskäsitys, adaptiivinen kehoon investoiminen, sisäinen positiivisuuden näkyminen käyttäytymisessä ja informaation suodattaminen kehonkuvaa suojaavalla tavalla (Tylka & Wood-Barcalow, 2015b). Positiiviseen kehonkuvaan ovat yhteydessä myös kehon funktionaalisuuden arvostaminen, itsemyötätunto, intuitiivinen syöminen sekä kehosta huolehtiminen, ikä (Tiggeman & McCourt, 2013) ja muilta koettu kehoon liittyvä hyväksyntä (Wood- Barcalow & Augustus-Horvath, 2018).
Positiivista kehonkuvaa voidaan lisätä. Vaikka positiivisessa kehonkuvassa voidaan nähdä piirteenomaista jatkuvuutta, se on myös muovautuva ja muuttuva. (Tylka & Wood-Barcalow, 2015b).
Itsemyötätuntoon perustuvilla interventioilla on havaittu kehonkuvaa parantavia vaikutuksia (Albertson, Neff & Dill-Shackleford, 2014; Rodgers, ym., 2018).
Tässä tutkimuksessa positiivista kehonkuvaa mitattiin kehon arvostamisen ja laajan kauneuskäsityksen kautta. Kehon arvostaminen on yksi käytetyimmistä positiivisen kehonkuvan operationalisoinneista (Tylka & Wood-Barcalow 2015a, 2015b).
1.1.1 Kehon arvostaminen
Kehon arvostaminen muodostuu oman kehon hyväksymisestä ja arvostamisesta, myönteisistä mielipiteistä omaa kehoa kohtaan sekä median ylläpitämien yksipuolisten kauneusihanteiden vastustamisesta ainoana inhimillisen kauneuden muotona (Avalos ym., 2005; Tylka & Wood- Barcalow, 2015). Kehon arvostamiseen liittyy myös kehon tarpeiden kuunteleminen sekä kehon toiminnallisuuden ja terveyden arvostaminen (Homan & Tylka, 2011).
Kehonkuvaa suojaavan informaation suodattamisen ajatellaan olevan yksi kehon arvostamisen elementeistä. Wood-Barcalow, Tylka ja Augustus-Hovarth (2010) mukaan pääasiallisesti positiivisen informaation prosessointi ja negatiivisen informaation torjuminen johtavat positiivisempaan arvioon omasta kehosta. Muiden mentorointi ja kannustus kehohyväksyntään ja itsen ympäröiminen samoin ajattelevilla ihmisillä lisää positiivista palautetta, jolloin positiivinen kierre vahvistuu. Kehon arvostaminen on yhteydessä itsen havaittuun viehättävyyteen (Tylka & Wood-Barcalow, 2015).
Vahva kehon arvostaminen suojaa mahdollisesti median negatiivisilta kehonkuvan vaikutuksilta (Haliwell, 2013).
Kehon arvostaminen on käänteisesti yhteydessä moniin negatiivisen kehonkuvan tekijöihin kuten kehotyytymättömyyteen, sosiaaliseen fyysiseen ahdistuneisuuteen, kehon tarkkailuun ja kehohäpeään ja yhteiskunnan kauneusihanteiden sisäistämiseen sekä syömishäiriö oireiluun. (Avalos, ym., 2005;
Swami, Hwang & Jung, 2012; Tylka & Kroon Van Diest, 2013).
Kehon arvostaminen on yhteydessä myönteisesti psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin (Tylka &
Wood-Barcalow, 2015a). Kehon arvostamisen on tutkittu olevan yhteydessä optimismiin (Dalley &
Vidal, 2013), adaptiivisiin selviytymiskeinoihin (Lobera & Rios, 2011) ja itsetuntoon (Avalos, ym., 2005; Tylka & Wood-Barcalow, 2015a). Kehon arvostaminen on yhteydessä myös adaptiivisempaan terveyskäyttäytymiseen ja intuitiiviseen syömiseen (Tylka & Wood-Barcalow, 2015). Kehon arvostaminen selitti suojautumista auringolta ja vähensi epäadaptiivista laihduttamiskäyttäytymistä (Andrew, Tiggemann, & Clark, 2016a). Kehonarvostaminen on yhteydessä myös havaittuun kehonarvostamiseen kumppanilta sekä seksuaaliseen toimintaan (Walters, Lykins & Graham, 2019).
1.1.2 Laaja kauneuskäsitys
Laaja kauneuskäsitys tarkoittaa erilaisten fyysisten ulkomuotojen ja ominaisuuksien havaitsemista kauniina, olivat ne sitten muuttuvia tai pysyviä. Laajaan kauneuskäsitykseen kuuluu kauneuden johtaminen sisäisistä piirteistä ja kauneuden näkeminen itsen ja muiden piirteissä, jotka eivät vastaa sosiokulttuurisia ihanteita (Tylka & Iannantuono, 2016). Laaja kauneuskäsitys on yhteydessä vähäisempiin lihavuuden vastaisiin asententeiisiin, vähäisempään laihuus ihanteeseen sisäistämiseen, kehon tarkkailuun, sosiaaliseen vertailuun (Tylka & Iannantuono, 2016) sekä intuitiiviseen syömiseen (Yi-Jun, Geng-Feng, Fan-Chang & Hong, 2019).
1.2 Kehopositiivisuus
Kehopositiivisuus juontaa juurensa Fat-acceptance liikkeeseen, jolla oli vahva yhteys feminismiin (Cwynar-Horta, 2016). Liike syntyi 1960-luvulla vastaiskuksi lihavuuden vastaiseen diskurssiin Pohjois-Amerikassa (Afful & Ricciardelli, 2015). Viime vuosina kehopositiivisuus on kasvanut mittavaksi ilmiöksi erityisesti sosiaalisen median palveluissa kuten Instagramissa. Eräässä tutkimuksessa naiset raportoivat liki puolen kehopositiivisesta altistuksesta olevan peräisin Instagramista (Stevens & Griffiths, 2020).
Instagram on vuonna 2010 perustettu sosiaalisen median verkosto, jota käytetään pääosin mobiilisovelluksena. Instagram perustuu erityisesti visuaalisen sisällön julkaisemiseen ja
kommentointiin. Instagramilla on yli 500 miljoona päivittäin aktiivista käyttäjää ja suurin osa käyttää sitä päivittäin. ( https://instagram-press.com/). Kehopositiivinen Instagram viittaa tässä tutkimuksessa kehopositiivista sisältöä julkaiseviin tileihin, kehopositiivisiin julkaisuihin, kehopositiivisten aihetunnisteisiin (esim. #bodypositive, #bodypositivity) ja näiden ympärille muodostuvaan interaktiiviseen sosiaaliseen yhteisöön. Pelkästään #bodypositive aihetunnisteella on julkaistu Instagramissa miljoonaa julkaisua (Instagram 24.9.2020). Tämän tutkimuksen puitteissa kehopositiiviset tilit (body positive Instagram accounts) määriteltiin tileiksi, jotka vaalivat positiivista kehonkuvaa, inspiroivat ihmisiä hyväksymään itsensä ja muut sellaisina kuin ovat, ja jotka tuovat esille uskonsa siihen, että kaikenlaiset kehot ovat arvokkaita.
Kehopositiivinen sisältö mediassa pyrkii haastamaan yleistyneitä kauneuskäsityksiä ja lisäämään kaikkien kehotyyppien näkyvyyttä, hyväksyntää ja arvostusta yhteiskunnassa (Sastre, 2014, Cwynar- Horta, 2016; Cohen, Farodouly, Newton-John & Slater, 2019; Cohen, Irwin, Newton-John & Slater, 2019; Tiggeman, Anderberg & Brown, 2020). Kehopositiiviaset julkaisut pitävät sisällään moninaisia kehokokoja ja ulkonäköjä. (Lazuka ym., 2020; Cohen, Irwin, Newton-John & Slater, 2019).
Kehopositiivisuuden ympärille muodostuneet verkkoyhteisöt ovat omistautuneita jakamaan ulkonäköihanteita vastustavia strategioita (Cohen, Fardouly, Newton-John & Slater 2019).
Sastre (2016) kuvaa, että kehopositiivisuutta feministisenä diskurssina on alettu käyttää henkilökohtaisiin tarpeisiin. Kehopositiivisuuden piirissä onkin käyty paljon keskustelua siitä, miten kehopositiivisuus ihmisoikeusliikkeenä tulisi erottaa yksilön kehon hyväksymisestä ja rakastamisesta. Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä, etteikö yksilö voisi ammentaa kehopositiivisesta sisällöstä positiivisia vaikutteita omaan kehonkuvaansa myös yksilöllisellä tasolla.
Kehopositiiviset julkaisut sisältävät useita positiivisen kehonkuvan teemoja kuten kehon arvostamista, kehon hyväksyntää ja rakkautta, laajaa kauneuskäsitystä, adaptiivista kehoon investointia, informaation suodattamista kehonkuvaa suojelevalla tavalla ja sisäistä positiivisuutta (Cohen, Irwin, Newton-John & Slater, 2019; Lazuka ym., 2020). Kehopositiivisten sisällön katsomisen on tutkittu parantavan kehonkuvaa ja mielialaa (Cohen, Fardouly, Newton-John & Slater, 2019; Tiggemann, Anderberg & Brown, 2020). Kehopositiivisuudella on havaittu yhteyksiä parempaan kehoitsetuntoon (Coyne, Davis, Warburton, Stockdale, Abba & Dean, 2020; Davies,
Turner & Udell, 2020), suurempaan kehotyytyväisyyteen (Stevens & Griffiths, 2020,) ja emotionaaliseen hyvinvointiin (Stevens & Griffiths, 2020; Cohen, Irwin, Newton-John & Slater, 2019) ja kehon arvostamiseen (Cohen, Fardouly, Newton-John & Slater, 2019; Tiggemann, Anderberg & Brown, 2020).
Cohen, Irwin, Newton-John & Slater (2019) suorittivat sisällönanalyysin kehopositiivisille Instagram tileille. He havaitsivat, että kehopositiiviset julkaisut toivat esille laajaa kirjoa erilaisia ulkonäköjä ja kehonkokoja. Suurin osa (80%) julkaisuista piti sisällään sanoman tai teeman, joka liittyy positiivisen kehonkuvan teoreettiseen määritelmään. Yleisin positiivisen kehonkuvan teema oli laaja kauneuskäsitys, jota esiintyi yli 65 % kuvista ja harvinaisin oli kehon arvostaminen (11%).
Positiivisen kehonkuvan teemojen lisäksi julkaisuja koodattiin ulkonäköönkeskittyviin teemoihin ja muihin oleellisiin teemoihin. Muita oleellisia teemoja, joita kehopositiivissa julkaisuissa esiintyi, olivat kaupallisuus, mielenterveys, syömishäiriöt sekä aktivismi. Aktivismista (16% julkaisuista) yleisintä oli feminismi, jota esiintyi 45% aktivistisista julkaisuista. Myös ulkonäkökeskeisiä teemoja esiintyi 41% kehopositiivissa julkaisuissa ja niissä yleisintä oli vaatetukseen tai kauneuteen liittyvät teemat. Ulkonäkökeskeisissä julkaisuissa ei ollut yhtään teemoja, jotka olisivat pitäneet sisällään laihuuden ylistystä, painon tai laihuuden stigmatisointia tai painon tai ruuan syyllistämistä (Cohen, Irwin, Newton-John & Slater, 2019).
Lazuka ym., (2020) havaitsivat sisällönanalyysissaan kehopositiivisten julkaisujen yleisimmäksi teemaksi sisäisen positiivisuuden, joita sisälsi 2/3 julkaisuista. Toiseksi yleisintä teemaa laajaa kauneuskäsitystä sisälsi 1/3 kuvista. Keho arvostusta ja rakkautta sisälsi ¼ julkaisuista.
Tutkimuksessa havaittiin, että vaikka kehopositiivisisakin julkaisuissa esiintyi myös kulttuurisia kauneusihanteita, esillä oli usein jokin ominaisuus, joka yleensä sosiaalisessa mediassa piilotetaan.
(Lazuka ym., 2020.) Taulukossa 1. positiivisen kehonkuvan komponenttejen esimerkkijulkaisuja Instagramista Lazukan ja ym. (2020) mukaan.
TAULUKKO 1. Positiivisen kehonkuvan teemojen esimerkkejä kehopositiivisista julkaisuista (Lazuka ym., 2020).
Muuttuja Määritelmä Esimerkki
Positiivisen kehonkuvan teema
Kehon arvostaminen Julkaisu rohkaisee kehon piirteiden,
funktionaalisuuden ja terveyden arvostamiseen
Kuva henkilöstä, joka kuvailee kroonista kipua kuvatekstissä ”Olen keskittynyt melko paljon negatiivisiin ajatuksiin kehostani ja toivonut, että olisin joku toinen, terveemmässä kehossa. Mutta se vain tuhlaa aikaani ja energiaani.
Puhumattakaan siitä miten epäreilua se on kehoani kohtaan, joka todellisuudessa tekee kaiken mitä se voi pitääkseen minut hengissä. Tämä on minun kehoni ja olen siitä kiitollinen.”
Kehon
hyväksyminen/rakastaminen
Julkaisu rohkaisee hyväksymään oman kehon (tai kehonosat), jotka eivät mukaudu ihanteisiin
Kuva henkilöstä peilin edessä ilman hänen aknensa peittävää meikkiä kuvatekstillä: ”Lopeta kehosi vertailu siihen miltä muut näyttävät ja ala keskittyä siihen, miten ihmeellisiä asioita kehosi voi tehdä. Me kaikki olemme kauniita omalla tavallamme.”
Laaja kauneuskäsitys Julkaisu pitää sisällään
laajaa skaalaa
ulkonäköjä, kehon kokoja/muotoja ja luonnehtii sisäisiä piirteitä viehättävinä
Kuva monen kokoisista ja eri etnistaustaisista naisista alusvaatteissa kuvatekstillä
”Kaikki ovat täydellisiä.”
Adaptiivinen kehoinvestointi Julkaisu vaalii kehon arvostamista ja kehosta huolehtimista
positiivisella, terveyttä edistävällä toiminnalla
Piirretty kuva suuremmasta naisesta kahdella kämmenellä kuvatekstillä: ”Ole hellä, ole ystävällinen, ole kärsivällinen kehityksellesi.”
Kehonkuvaa suojaava informaation suodattaminen
Julkaisu haastaa mediakuvien
epärealistisen luonteen ja kauneusihanteet, mutta tulkitsee ja sisäistää viestit, jotka ovat myötätuntoisia kehoa kohtaan.
”Instagram vs. reality” julkaisut, joissa kuvissa on henkilö laihistaa vatsaa ja sitten antaa luonnollisten vatsamakkaroiden näkyä, kuvatekstillä ”Instagramissa on harvinaista nähdä vatsamakkaroita. Pieni makkara ei ole koskaan vahingoittanut ketään. Minä haluan muistuttaa kaikkia siitä, että meillä KAIKILLA on mahamakkaroita ja epätäydellisyyksiä.”
Kehopositiivisuudella ja positiivisella kehonkuvan tutkimuksella on yhteyksiä feminismiin ja aktivismiin (Tylka & Wood-Barcalow 2015b; Cohen, Irwin, Newton-John & Slater, 2019). Peterson, Tantleff-Dunn & Bedwell (2006) havaitsivat, että psykoedukaatio lisäsi tyytyväisyyttä ulkonäköön ja että muutokset feministisessä identiteetissä liittyivät positiivisiin muutoksiin kehonkuvassa.
Feltman ja Szyrmanski (2017) mukaan feminismi on kulttuurisia kauneuskäsityksiä ja esineellistämistä vastaan, joten feminismiä kannattavat naiset voivat vastustaa helpommin kulttuurisia ihanteita. Instagramin käyttämisen ja kehon tarkkailun välinen yhteys oli oleellinen vain naisilla, joilla oli alhaiset tai kohtuulliset määrät feministisiä uskomuksia. Suuret määrät feministisiä uskomuksia suojelevat ja vähemmät määrät taas lisäävät kehon tarkkailua. (Feltman & Szyrmanski, 2017). Feministinen ajattelutapa saattaa toimia puskurina ja jonka avulla kulttuuriset viestit kauneudesta haastetaan hyväksymisen asemasta (Peterson, Tantleff-Dunn & Bedwell, 2006).
Peterson, Grippo & Tantleff-Dunn (2008) tutkivat itsen objektivoinnilta suojaavia tekijöitä.
Havaitsivat, että naisten voimaantuminen selitti enemmän kehonkuvaa kuin feminismi.
Kehopositiivisuuteen liittyy myös voimaantuminen esimerkiksi kuvien avulla, jotka eivät edusta normatiivisia kauneusihanteita. (Sastre, 2016.) Dunne, Lawlor ja Rowley (2010) esittivät, että sosiaalinen media voi voimaannuttaa käyttäjiään tarjoamalla informaatiota ja mahdollistamalla informaation jakamisen ja luomisen.
Fyysiseen viehättävyyteen liittyvät feministiset asenteet ovat vahvasti yhteydessä kehotyytyväisyyteen. Feministisen ajatteluun perustuen naiset eivät arvioi itseään niin paljoa pelkästään ulkonäön perusteella (Dionne ym., 1995), mikä tukee positiivisen kehonkuvan muodostumista moniulotteiseksi ja kehon funktionaalisuuden arvostamista.
Kulttuurin kauneuskäsitysten sisäistämäinen meditoi yhteyttä Instagramin käytön, itsen objektivoinnin ja itsen tarkkailun välillä. Vähäiset feministiset uskomukset lisäsivät itsen tarkkailua ja vahvat feministiset uskomukset suojasivat negatiiviselta kehonkuvalta. (Feltman & Szymanski, 2018). Feltaman ja Szymanski (2018) uskovat, että feminististen uskomusten antavat naisille välineitä, joilla he voivat kyseenalaistaa vallitsevaa ja sisäistettyä kauneuskäsitystä. Tämä johti heidän tutkimuksessaan itsen tarkkailun vähenemiseen, mutta sillä ei ollut vaikutusta Instagramin ja itsen objektivoinnin väliseen suhteeseen. (Feltman ja Szymanski, 2018).
Tiggeman ja Anderberg (2019) tutkivat ”Instagram vs. todellisuus” kuvien vaikutuksia naisten sosiaaliseen vertailuun ja kehonkuvaan. He havaitsivat, että kuvat, joissa vierekkäin oli ideaalinen kuva ja sensuroimaton kuva, jossa on myös epäideaalisia piirteitä, vähensivät kehotyytymättömyyttä
verrattuna ihanteen mukaisiin huoliteltuihin kuviin. Kuvat, joita ei oltu huoliteltu vähensivät tietyissä olosuhteissa ulkonäköhuolia (Tiggeman ja Zinoviev, 2019). Instagram vs. todellisuus kuvat pitävät sisällään informaation suodattamista kehokuvaa suojaavalla tavalla ja tällaisia julkaisuja on kehopositiivisilla tileillä (Cohen ym., 2019; Lazuka ym., 2020).
Davies, Turner ja Udell (2020) havaitsivat kehopositiivisten kuvatekstien Instagramissa olevan yhteydessä parempaan painoitsetuntoon. Tiggeman, Aderberg ja Brown (2020) eivät puolestaan havainneet pelkän kehopositiivisten kuvatekstin ja kohentuneen kehonkuvan välillä yhteyttä, mutta kuvatyypillä oli suuri vaikutus. Keskikokoisten naisten kuvat olivat vahvemmassa yhteydessä vähempään kehotyytymättömyyteen ja suurempaan kehon arvostukseen verrattuna kuviin, joissa oli hoikka nainen. Hetkellinen kehonarvostaminen lisääntyi koehenkilöiden katseltua malleja, jotka eivät mahtuneet yhteiskunnallisiin kauneusihanteisiin laihuudesta (Williamson & Karazsia, 2018).
Coyne ym., (2020) havaitsivat kehopositiivisia musiikkivideoita katselleilla naisilla korkeampaa kehoitsetuntoa verrattuna naisiin, jotka katselivat suosittuja kehoja esineellistäviä musiikkivideoita.
Stevens ja Griffiths (2020) tutkivat kehopositiivisuutta arjessa ja sen mahdollisia positiivisia vaikutuksia kehonkuvaan ja emotionaaliseen hyvinvointiin. Kehopositiivisuus oli yhteydessä suurempaan kehotyytyväisyyteen ja positiivisiin tunteisiin sekä vähäisempään määrään negatiivisia tunteita.
Cohen, Fardouly, Newton-John ja Slater (2019) havaitsivat, että lyhyt altistus kehopositiivisille julkaisuille Instagramissa paransi nuorten naisten mielialaa, kehotyytyväisyyttä ja kehon arvostusta verrattuna julkaisuihin, joissa sisältö oli neutraalia tai laihuusihanteen mukaista. Laihuusihanteen mukainen sisältö ja kehopositiivinen sisältö lisäsivät itsen esineellistämistä verrattaessa ulkonäköneutraaliin julkaisuun.
Kehopositiivisuutta on kritisoitu ulkonäkökeskeisyydestä (Webb, 2017;2019) ja kehopositiivisilla julkaisuillakin on havaittu yhteyttä itsen esineellistämiseen verrattuna ulkonäköneutraaliin sisältöön (Cohen, Farodouly, Newton-John & Slater, 2019). Cohen, Irwin, Newton-John & Slater, (2019) nostavat kuitenkin esille, ettei ulkonäkökeskeisyyttä voida täysin erottaa liikkeestä, joka pyrkii antamaan tilaa ja näkyvyyttä kehoille ja ulkonäöille, joilla ei ole sitä ennen ollut.
Kehopositiivisuutta on kritisoitu myös lihavuuteen ja epäterveellisyyteen kannustamisesta (Muttarak, 2018), markkinallistumisesta (Cywnar-Horta, 2016) sekä normatiivisten kauneuskäsitysten uusintamisesta, monimuotoisuuden puutteesta ja ulkonäköön keskittymisestä (Cywnar-Horta, 2016;
Cohen, Irwin, Newton-John & Slater, 2019; Cohen ym., 2020; Johansson, 2020).
Muttarak (2018) väitti, että pluskoon normalisointi ja kehopositiivisuus olisi johtanut vaarallisen ylipainon lisääntymiseen. Alleva & Tylka (2018) nostivat vastineessaan esille, etteivät väittämät olleet tieteellisten periaatteiden mukaisia, sillä tutkimuksessa ei oltu mitattu kehopositiivisuutta lainkaan. Lisäksi kausaalisia väittämiä tästä tutkimuksesta ei voida johtaa, sillä tutkimusmenetelmät olivat korrelatiivisia.
Cohen, Irwin, Newton-John & Slater, (2019) havaitsivat, että kehopositiivisissa julkaisuissa esiintyi eri kokoisia ja näköisiä ihmisiä. Lazuka ym., (2020) havaitsivat sisällönanalyysissään, että suurin osa kehopositiivisen Instagramin julkaisuista piti sisällään parikymmenvuotiaan kaukasialaisen naisen, ja että usein kuvissa oli kauneusihanteiden mukaisuutta. Kaupallinen yhteistyö ja mainostaminen näkyvät kehopositiivisessa Instagramissa, mutta 80% postauksista, joissa mainostettiin jotakin, pysyi uskollisena kehopositiivisuuden sanomalle (Cohen, Irwin, Newton-John & Slater, 2019).
Rodgers, Mayer ja McCaig (2020) havaitsivat tutkimuksessaan, että kehopositiivisuus ja kehohyväksyntä keskusteluihin Reddit-sivustolla osallistuvat käyttäjät olivat keskeisimmin aktiivisia myös keskusteluissa, jotka ovat linjassa kehopositiivisuuden feministisen taustan kanssa, eli feminismiin liittyvillä alasivuilla (subreddits). Kehonhyväksymisen keskusteluihin kommentoineet olivat aktiivisia myös keskusteluissa, joissa keskityttiin verkossa esillä olevien kehojen monimuotoisuuteen ja verkossa esillä olevien kuvien realistisuuteen sekä ulkonäköihanteiden vastustamiseen.
Suuri osa kehopositiivisuus ja kehonhyväksyntä keskusteluihin osallistuvista olivat kiinnostuneita myös laihuusihanteeseen yhdistetyistä teemoista kuten kehon muokkaamisesta ja kosmetiikasta.
Rodgersin ym., (2020) mukaan tämä saattaa viitata siihen, että kehopositiivisuus on asteittain asettumassa valtavirtaan.
Monimuotoisten kehojen esilläolo mediassa ja sosiaalisten normien ja ihanteiden muokkaaminen realistisempien kuvien avulla näyttäisivät tehokkailta strategioilta parantaa kehonkuvaa (Paraskeva ym., 2018; Tiggeman & Anderberg 2019; Anderberg & Brown, 2020). Kehopositiivisuus pyrkii kauneusihanteiden laajentamiseen sekä saamaan näkyvyyttä monimuotoisille kehoille, joten se voi olla isossa osassa parantamassa ihmisten kehonkuvaa, varsinkin sosiaalisen median kautta (ks. Cohen, Farodouly, Newton-John & Slater, 2019). Mobiilisovellukset ja sosiaalisen median alustat voivat olla tehokas väylä kehonkuvan parantamiseen. Rodgers ym., (2018) havaitsivat itsemyötätunnon avulla positiivisen kehonkuvaan parantamiseen pyrkivän kännykkäsovelluksen tehokkaaksi interventioksi kehonkuvan parantamiseksi.
1.3 Sosiaalinen media ja Instagramin käytön motiivit
Sosiaalisen median palveluissa käyttäjät itse aktiivisesti luovat visuaalista sisältöä ja voivat olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa, mikä mahdollistaa muualla marginaaliin jääville alustan ja tilan, jossa tulla nähdyksi ja kuulluksi (Cohen, Irwin, Newton-John & Slater, 2019; Afful ja Ricciardelli, 2015). Keskeinen lähtöoletus tässä tutkimuksessa on ottaa huomioon tämä sosiaalisen median käyttäjien aktiivinen toimijuus median kulutuksen sisällön valinnassa.
Instagram on yksi suosituimmista sosiaalisen median sivustoista ja suurin osa sen käyttäjistä on päivittäin aktiivisia. Instagramisa on paljon idealisoituja kauneusihanteita sisältävää materiaalia ja se on saanut paljon kritiikkiä ulkonäkökeskeisyydestä. Instagramin käyttämisen negatiivisista vaikutuksista kehonkuvaan on kertynyt paljon tutkimustietoa (Davies, Turner & Udell, 2020;
Hendrickse, Arpan, Clayton, & Ridgway 2017; Sheldon & Bryant, 2016). Instagramin vaikutuksista hyvinvointiin ja positiiviseen kehonkuvaan tiedetään vielä vähän
Kapeat kauneusihanteet ja idealisoiduille ihanteille, kuten fitness-, laihuus- ja kurvikkuuden ihanteelle altistuminen mediassa ovat yhteydessä kehotyytymättömyyteen, itsen esineellistämiseen, negatiiviseen mielialaan ja painoon liittyvään ahdistukseen (Betz & Ramsey, 2017; Harper &
Tiggemann, 2016; Tiggemann & Zaccardo, 2015). Suosituille nuorten nettisivuille altistuminen on yhteydessä vahvempaan kauneusihanteiden sisäistämiseen (Tiggeman & Miller, 2016). Vandenboch ja Eggermont (2012) havaitsivat, että kulttuurin kauneuskäsitysten sisäistäminen meditoi sosiaalisen median käytön ja itsen objektivoinnin välistä yhteyttä. Positiivisen kehonkuvan mahdollinen kehonkuvan huolia suojaava rooli voi olla erityisen tärkeässä roolissa sosiaalisessa mediassa.
Sosiaalisen median käyttäjät eivät vain passiivisesti altistu sosiaalisen median sisällölle ja kauneusihanteille, vaan voivat myös itse hakeutua haluamansa sisällön pariin sekä itse olla luomassa sitä ja ilmaista itseään (Wilson, Gosling & Graham, 2012). Sosiaalinen media voi olla yhteydessä lisääntyneeseen hyvinvointiin (Valkenburg & Peter, 2007). Naiset raportoivat lihavuutta hyväksyvän sosiaalisen median yhteisön suovan heille voimaantumista omasta kehosta, sosiaalista yhteyttä sekä parempaa mielenterveyttä, hyvinvointia ja fyysistä terveyttä. Naiset pystyivät kehittämään sosiaalisia strategioita lihavuutta koskevan diskurssin muuttamiseksi. (Afful ja Ricciardelli, 2015).
Kehopositiivisuuden näkökulmasta sosiaalinen media on mahdollistanut sen, että muualla marginaaliin jäävät voivat ottaa tilaa, jossa tulla nähdyksi ja kuulluksi (Cohen, Irwin, Newton-John
& Slater, 2019; Afful ja Ricciardelli, 2015). Instagram erityisesti tarjoaa globaalin alustan, jossa voidaan uudelleen rakentaa diskurssia kauneudesta, terveydestä ja kehonkuvasta kattavammaksi (Cohen, Irwin, Newton-John & Slater, 2019). Sosiaalisessa mediassa tapahtuvan suoran kommunikaation on havaittu olevan yhteydessä parempaan elämän tyytyväisyyteen (Keipi, Koiranen, Koivula & Rasanen, 2018) ja suurempaan sosiaaliseen kapasiteettiin ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen (Burke, Marlow & Lento, 2010).
Sosiaalisen median käytön motiivit voidaan jakaa sisäisiin ja ulkoisiin motiiveihin (Wilson, Gosling
& Graham, 2012). Ulkoisia motiiveja kuvaa ulkoinen paine ja esimerkiksi sovelluksen lähettämät muistutukset käyttää mediaa. Sisäinen motiivi on esimerkiksi tarve sosiaaliseen kanssakäymiseen.
Tässä tutkimuksessa keskityin tarkastelemaan sisäisiä motiiveja.
Suuri osa sosiaalisen median käyttämisen motiivien tutkimuksesta on selvittänyt yleisellä tasolla eri alustojen käytön motiiveja. Instagramin käyttämiselle on löytynyt hyvin samankaltaisia syitä kuin muiden sosiaalisen median alustojen kuten Facebookin käyttämiselle. Tässä tutkimuksessa tutkitaan kuitenkin erityisen Instagramin yhteisön ja normista poikkeavan median sisältötyypin käytön motiiveja, eivätkä yleiset Instagramin käytön motiivit ole kaikilta osin relevantteja.
Tämän tutkimuksen motiivit on johdettu pääosin kehopositiivisen Instagramin piirteistä, mutta ne pitävät sisällään joitakin elementtejä, jotka ovat tulleet esille myös yleisemmän tason sosiaalisen median käyttämisen motiivien tutkimuksessa, joten lyhyt katsaus sosiaalisen median käytön motiivien aiempaan tutkimukseen.
Nadkarni ja Hofmannin mukaan (2012) Facebookia käytetään kuulumisen tarpeeseen ja itseilmaisun tarpeeseen. Facebookin käytön motiiveiksi on raportoitu sosiaalisia tarpeita, viihdytyksen tarpeita, tiedon saannin tarpeita ja statuksen ylläpitämiseen liittyviä tarpeita (Park, Kee & Valenzuela, 2009).
Al-kadari, Melkote ja Sharif (2016) havaitsivat, että motiivit käyttää Instagramia, ovat samankaltaisia kuin muidenkin sosiaalisten medioiden käyttämisen motiivit, kuten itseilmaisu, kommunikaatio, viihde, mielipiteiden vaihtaminen ja valokuvauksen kokeileminen. Dunne ym., (2010) havaitsivat, että nuoret hakivat tyydytystä kommunikaation, ystävyyden ylläpitämiseen, identiteetin luomiseen sekä ylläpitoon, viihdytyksen tarpeeseen, eskapismiin, tylsyyden välttelyyn ja informaation tarpeisiin sosiaalisesta mediasta. Sheldon & Bryant (2016) mukaan Instagramin käytön pääsyitä olivat tarkkailu, dokumentointi, siisteys ja luovuus. Huan & Su (2018) löysivät päämotiiveiksi Instagramin käytölle sosiaalisen kanssakäymisen ja harhautumisen julkaisuja katsomalla.
Erz, Marder ja Osadchaya (2018) tutkivat Instagramin käyttäjien motiiveja käyttää aihetunnisteita.
He havaitsivat, että aihetunnisteiden käyttämisen motiivit heijastivat Instagramin käytön motiiveita.
Aihetunnisteiden käyttämistä motivoi oman kuvan luominen, asioiden aikajanaistaminen, kekseliäisyys, informaation haku, tuulettuminen ja käyttäytymissäännöt. Aihetunnisteet lisäävät postauksien näkyvyyttä ja löydettävyyttä ja lajittelevat niitä. Mahdolliset vaikuttajat käyttävät aihetunnisteita muita useammin. Aihetunnisteet ovat tärkeä osa Instagramia ja suuri osa sosiaalista sitoutumista ja verkkoyhteisöjen luomista (Sheldon & Bryant, 2016).
Tässä tutkimuksessa kehopositiivisen Instagramin käytön motiiveja lähdettiin muodostamaan aiemman erityisesti kehopositiivisuuteen liittyvän tutkimuksen ja positiivisen kehonkuvan teorian taustalta. Alentola (2017) haastatteli pro-gradu tutkielmaansa kehopositiivisuuden parissa sosiaalisessa mediassa aktiivisesti vaikuttavia naisia. Kaikki naiset nostivat esille sosiaalisen median yhteisön tärkeyden. Osalle naisista kehopositiivisuus oli vahva poliittinen päätös ja toisille se oli tapa hyväksyä oma keho ja kehittää positiivisempi kehonkuvaa (Alentola, 2017).
2. TUTKIMUSKYSYMYKSET
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, löytyykö kehopositiivisen Instagramin käyttämisellä ja käyttämisen motiiveilla yhteyksiä positiiviseen kehonkuvaan. Näihin kysymyksiin vastaamalla tavoitteena on lisätä ymmärrystä positiiviseen kehonkuvaan liittyvistä tekijöistä, sosiaalisen median mahdollisista positiivisista vaikutuksista sekä kehopositiivisuudesta.
1. Minkälaisia motiiveja naisilla on kehopositiivisen Instagramin käyttämiselle?
2. Onko naisten kehopositiivisen Instagramin käyttäminen yhteydessä positiiviseen kehonkuvaan?
3. Miten kehopositiivisen Instagramin käyttämisen motiivit ovat yhteydessä positiiviseen kehonkuvaan?
3. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN
3.1 Aineiston keruu
Tutkimuksen aineisto kerättiin maalis- ja huhtikuussa 2019 englanninkielisellä E-lomakkeella, jota levitettiin sosiaalisen median eri alustoilla, pääosin Instagramissa ja Facebookissa. Tutkimuskutsussa kerrottiin vastaamiseen kuluvan noin 15 minuuttia ja korostettiin, että vastaajiksi etsitään naisia, jotka seuraavat kehopositiivisia tilejä Instagramissa. Kutsussa määriteltiin myös se, mitä tämän tutkimuksen puitteissa kehopositiivisuudella tarkoitetaan. Vastaajille kerrottiin tutkimuskutsussa ja kyselylomakkeen alussa kyselyn vapaaehtoisuudesta, anonyymiydestä, luottamuksellisuudesta ja siitä, että vastauksia käytetään vain tieteellisiin tarkoituksiin. Kutsun lopussa kiitettiin vastaajia.
3.2 Vastaajat
Tutkimuksen vastaajat rajattiin sukupuolen perusteella naisiin. Rajaamiseen vaikutti naisille suunnatun kehopositiivisen sisällön ja kehopositiivista Instagramia käyttävien naisten saatavuus. Rajaamisen perusteena oli myös se, että naisten ja miesten kehonkuvan komponentit ja sisällöt eroavat toisistaan (Tylka & Wood-Barcalow, 2015b). Laajan kauneuskäsityksen mittari mittaa naisten kykyä käsitteellistää kauneutta laajasti.
Taustatietoina vastaajilta kysyttiin ikä, koulutustausta, etnisyys sekä asuin manner. Vastaajat olivat iältään 12-43-vuotiaita. Vastaajista 27 ei kertonut ikäänsä. Asuinmanner muuttuja täytyi jättää tarkasteluista pois, sillä kysymyksen vastausvaihtoehdoista puuttui yksi asutettu manner (Afrikka).
Suurin osa vastaajista identifioitui kaukaasialaisiksi (71.1%). Taulukossa 2 vastaajien taustamuuttujat.
TAULUKKO 2. Vastaajien taustatiedot.
Muuttuja Naiset
(n=285) Ikä vuosina KA (KH)
Etnisyys
Kaukasialainen Muu
Monietninen
Latinalainen/espanjankielinen Afrikkalainen
Lähi-Itä/Pohjois-Afrikka Aasialainen
Korkein koulutusaste Peruskoulu Yläkoulu/lukio Ammattitutkinto Ammattikorkeakoulu Kandidaatin tutkinto Maisterin tutkinto Tohtorin tutkinto
23.62 (5.72)
202 (70.9%) 52 (18.2%) 15 (5.3%) 7 (2.5%) 2 (0.7%) 3 (1.1%) 3 (1.1%)
17 (6%) 95 (33.3%) 5 (1.8%) 42 (14.7%) 101 (35.4%) 20 (7%) 4 (1.4%) KA= keskiarvo KH= keskihajonta
3.3 Analyysin kulku
Vastaukset siirrettiin SPSS 25.0– ohjelmaan, jolla tilastolliset analyysit suoritettiin. Aineistoon perehtyminen alkoi vastaajajoukon demografisten tekijöiden jakaumien tarkastelulla ja aineiston siivoamisella. Aina samaa vastanneet ja yli puolet tyhjäksi jättäneet vastaajat poistettiin. Tilastolliset testit alkoivat faktorianalyyseillä tutkittavien muuttujien hahmottamiseksi. Summamuuttujia muodostettiin osittain faktorianalyysien ohjaamana ja osittain pelkän sisällön ja teoriataustan perusteella reliabiliteetit tarkastaen.
Muuttujien muodostamisen jälkeen aineistoa analysoitiin lineaarisilla regressioanalyyseilla. Alun regressioanalyyseissa olivat mukana demografiset tekijät, eli iän, koulutuksen ja etnisyyden vaikutuksia tutkimuskysymyksien muuttujiin tarkasteltiin. Ne kuitenkin jätettiin pois tarkennetuista analyyseistä, sillä ne eivät selittäneet tilastollisesti merkitsevästi tutkimuskysymyksien kohteena olevia muuttujia. Kunkin regressioanalyysin kohdalla tarkistettiin taustaoletusten täyttyminen.
3.4 Mittarit
Tutkimuksessa positiivista kehonkuvaa mittaamaan käytettiin kahta valmista mittaristoa BAS-2:ta (Tylka & Wood-Barcalow, 2015) sekä BCBS:a (Tylka & Iannantuono, 2016), joiden rakenne oli tämän tutkimuksen aineistoilla yhteneväisiä aiemman tutkimuksen kanssa ja reliabiliteetti oli hyvä.
Kyselylomakkeen kysymyksistä, muodostettiin summamuuttujia tämän aineiston pohjalta mittaamaan kehopositiivisen Instagramin käyttämistä ja kehopositiivisen Instagramin käyttämisen motiiveja. Kehopositiivisen Instagramin käyttämistä ja seuraamista varten muodostettiin kyselylomakkeen niitä mittaavien kysymysten pohjalta summamuuttujat. Jatko analyyseissa käytettiin vain kehopositiivisen Instagramin käyttämistä mittaavaa muuttujaa, sillä se osoittautui vahvemmaksi muuttujaksi kuin seuraamisen muuttuja. Kehopositiivisen Instagramin käyttämisen motiiveille tehtiin faktorianalyysi, jonka jälkeen tätä tutkimusta varten muodostettiin sisällöllisesti yhteneväisistä motiiveista summamuuttujat.
3.4.1 Positiivinen kehonkuva- Kehon arvostaminen (BAS-2)
Positiivisen kehonkuvan mittarina käytettävää Body Appreciation Scale-2:sta (Tylka & Wood- Barcalow, 2015a) käytettiin tutkimuksessa mittaamaan kehon arvostamista. BAS-2 koostuu väittämistä, jotka mittaavat vastaajan oman kehon hyväksyntää ja arvostamisesta sekä myönteisistä mielipiteistä omaa kehoa kohtaan. Osallistujat vastaavat kymmeneen väittämään viisi kohtaisella asteikolla, joka vaihtelee välillä ”ei koskaan” ja ”aina”. Mittarin väittämät taulukossa 3.
BAS-2 muodostaa yksifaktorisen rakenteen ja korkeampi pistemäärä tarkoittaa suurempaa kehon arvostamista. Tylka ja Wood-Barcalow (2015a) raportoivat BAS-2 mittarille validiteetin ja reliabiliteetin. Tässä tutkimuksessa mittarin reliabiliteetti oli todella hyvä (a=0.952). Mittarin kehittäjä antoi luvan käyttää mittaria tässä tutkimuksessa.
TAULUKKO 3. Kehon arvostamisen mittarin väittämät.
Kehon arvostaminen- Body Appreciation Scale-2 1. Kunnioitan kehoani.
2. Olen tyytyväinen kehooni.
3. Tunnen, että kehossani on ainakin joitain hyviä ominaisuuksia.
4. Asennoidun kehooni positiivisesti.
5. Huomioin kehoni tarpeita.
6. Tunnen rakkautta kehoani kohtaan.
7. Arvostan kehoni monenlaisia ja ainutlaatuisia piirteitä.
8. Positiivinen asenteeni kehoani kohtaan näkyy käytöksessäni; esimerkiksi kävelen pää pystyssä hymyillen.
9. Tunnen oloni mukavaksi kehossani.
10. Tunnen olevani kaunis, vaikka olisinkin erilainen kuin mediassa kuvissa näkyvät viehättävät ihmiset (kuten mallit tai näyttelijät).
3.4.2 Positiivinen kehonkuva- Laaja kauneuskäsitys (BCBS)
Tässä tutkimuksessa mitattiin vastaajien kykyä käsitteellistää kauneutta laajasti esimerkiksi havainnoida monenlaisia kehoja ja sisäisiä piirteitä kauniina Broadly Conceptualization of Beauty Scale:lla eli BCBS-mittarilla. Mittari on luotu arvioimaan naisten kykyä havaita ja käsitteellistää kauneutta laajasti. BCBS on yksifaktorinen mittari, joka koostuu yhdeksästä väittämästä. (Tylka &
Iannantuono, 2016.) Väittämiin vastataan 7 asteisella asteikolla välillä ”vahvasti eri mieltä” ja
”vahvasti samaa mieltä”. Suurempi pistemäärä viittaa laajempaan kauneuden käsitteellistämiseen.
Mittarilla on hyvä sisäinen konsistenssi, rakenne, hyvä jatkuva realiabiliteetti (test-retest reliability) sekä validiteetti. BCBS sopii niin tutkimus kuin kliiniseenkin käyttöön, kun halutaan tarkastella naisen kykyä käsitteellistää omaa ja muiden kauneutta laajasti. (Tylka & Iannantuono, 2016.) Mittarin reliabiliteetti tässä tutkimuksessa oli hyvä (α =0,838). Mittarin kehittäjä antoi luvan käyttää sitä tässä tutkimuksessa.
TAULUKKO 4. Laajan kauneuskäsityksen mittarin väittämät.
Laaja kauneuskäsitys Broadly Conceptualisation of Beauty Scale
1. Vaikka jokin fyysinen ominaisuus ei olisi yhteiskunnan tai muiden mielestä viehättävä, minusta se voi olla kaunis.
2. Naisen itseluottamuksen määrä voi muuttaa sitä, kuinka kauniina näen hänet.
3. Minusta hyvin monenlaiset kehotyypit naisilla ovat kauniita.
4. Minusta hoikat naiset ovat kauniimpia kuin naiset, joilla on muunlaisia kehotyyppejä. * 5. Naisen sielu tai sisäinen henki voivat muuttaa sitä, kuinka kauniina näen hänet fyysisesti.
6. Minä määrittelen naisen kauneuden eri tavalla kuin miten se esitetään mediassa.
7. Se, miten nainen hyväksyy itsensä, voi muuttaa minun käsitystäni hänen fyysisestä kauneudestaan.
8. Minusta monenlaiset tyylit ovat kauniita.
9. Minusta kaiken kokoiset naiset voivat olla kauniita.
*Käänteinen pisteytys
4. TULOKSET
4.1 Kehopositiivisen Instagramin käyttäminen
Kehopositiivisen Instagramin käyttämisen mittaamiseksi muodostettiin tätä tutkimusta varten summamuuttuja seitsemästä sitä mittaavasta väittämästä. Muuttujaan sisältyy kehopositiivisen Instagramin käyttämisen ja tiheyttä, sitoutuneisuutta ja luonnetta mittaavia väittämiä. Muuttuja mittaa niin kehopositiivisen Instagramin seuraamista kuin myös sitä, miten itse osallistuu kehopositiivisen sisällön tuottamiseen. Viisiasteikkoisella Likert-asteikolla vastaukset vaihtelivat välillä ”en koskaan”
ja ”aina”. Summamuuttuja muutettiin normaalisti jakautuneeksi Templetonin (2011) kaksivaiheisella metodilla, jossa järjestysasteikolliseksi muutetut alkuperäisen muuttujan arvot luodaan uudeksi muuttujaksi normaalijakauman todennäköisyystoiminnon avulla.
Eri etnisyydet erosivat hieman siinä, missä määrin he käyttivät kehopositiivista Instagramia tässä tutkimuksessa (F6,277=3.95, p<.001, n2=.079). Monietniset ja kaukasialaiset käyttivät kehopositiivista Instagramia enemmän kuin ne, jotka identifioituivat itsensä joksikin toiseksi etnisyydeksi, kuin mitä kyselyn vaihtoehdoissa oli (p<.05). Ikä tai koulutustausta eivät vaikuttaneet kehopositiivisen Instagramin käyttämiseen.
Arkikielessä sanaa ”seurata”, jota käytettiin kyselylomakkeessa kehopositiivisen Instagramin käyttämisen motiiveja koskevassa kysymyksessä, käytetään usein kuvamaan suurinta osaa Instagramissa tapahtuvasta toiminnasta. Se voi kuitenkin viitata vähemmän osallistuvaan toimintaan kuin sana ”käyttäminen”, jota mittaamaan esimerkiksi muuttuja kehopositiivisen Instagramin käyttäminen on monipuolisemmin muodostettu. Myös aiemmassa sosiaalisenmediantutkimuksessa on eroteltu ns. aktiivista ja passiivista käyttöä ja osallistumista. (Burke ym., 2010).
Koska muut tutkimuksessa käytetyt Instagramin käyttämiseen liittyvät muuttujat mittasivat sanamuodoiltaan laajemmassa merkityksessä Instagramin käyttöä eivätkä vain seuraamista, piti varmistaa, ettei seuraamisen motiiveja selittäisi paremmin kehopositiivisen Instagramin käyttämisen summamuuttujasta vain seuraamista ja syötteeessä näkyvien julkaisujen katselemista sisällään pitävät
väittämät. Vain seuraamista koskevat Instagramin käyttöön liittyvät väittämät eroteltiin Instagramin käyttämisen muuttujasta ja tehtiin omaksi muuttujakseen kehopositiivisen Instagramin seuraaminen motiivien jatkoanalyysia varten. Taulukossa 5 summamuuttujien sisällöt ja reliabiliteetti arvot.
TAULUKKO 5. Käyttämisen ja seuraamisen reliabiliteetit ja sisältöosiot.
Summamuuttujat Alpha Osiot Kehopositiivisen
Instagramin käyttäminen
.82 -Kehopositiivisten (body positive) tilien seuraaminen
-Kehopositiivisten aihetunnisteiden seuraaminen (esim. #bodypositive) -Kaiken näköisiä kehoja ja ihmisiä esille tuovien tilien seuraaminen
-Länsimaisesta kauneusihanteesta poikkeavaa kehotyyppiä esilletuovien tilien seuraaminen -Kehopositiivisten aihetunnisteiden käyttäminen
-Kehopositiivisten julkaisujen ja kuvien näkeminen Instagramissa vierailtaessa -Länsimaisten kauneusihanteita rikkovien kuvien julkaiseminen
Kehopositiivisen Instagramin seuraaminen
.79 -Kehopositiivisten tilien seuraaminen
-Kehopositiivisten aihetunnisteiden seuraaminen (esim. #bodypositive) -Kaiken näköisiä kehoja ja ihmisiä esille tuovien tilien seuraaminen
-Länsimaisesta kauneusihanteesta poikkeavaa kehotyyppiä esille nostavien tilien seuraaminen
4.2 Motiivit käyttää kehopositiivista Instagramia
Motiiveja käyttää kehopositiivista Instagramia mitattiin tässä tutkimuksessa kysymällä ”Merkitse kuinka vahvasti seuraavat väittämät ovat syynä siihen miksi seuraat kehopositiivisia Instagram tilejä”.
Vastausvaihtoehdot vaihtelivat viisiasteikkoisella mittarilla välillä ”ei ollenkaan” ja ” hyvin paljon”.
Aikaisemman kehopositiivisuuden tutkimuksen ja ideologisen ja käytännöllisen ilmentymän pohjalta luotu kysymyspatteristo oli suunniteltu mahdollisesti neljän motiivin mittaamiseksi. Negatiivisen ja positiivisen kehonkuvan teoreettisen erottelun mukaisesti väittämiä muodostettiin mittamaan erikseen negatiivisen kehonkuvan vähentämisen motiivia sekä positiivisen kehonkuvan parantamisen motiivia. Lisäksi kysymyspatteristo sisälsi yhteiskunnalliseen vastuuseen liittyvää motiivia sekä sosiaalista motiivia käyttää kehopositiivista Instagramia.
Motiiveja mittaaville väittämille tehtiin pääkomponentti faktorianalyysi, jotta voitaisiin selvittää, löytyykö motiiviväittämille ennakko-oletusten mukaista rakennetta. Oblimin rotatoitu ratkaisu tuotti kolme faktoria, jotka yhdessä selittivät 71% vaihtelusta. KMO arvo on .96 (χ2 =5854, df=253, p<.001).
Muuttujien korrelaatiomatriisi sopi analyysiin. Ensimmäinen faktori sisälsi 13 väittämää ja sen ominaisarvo oli 13.4 ja selitysosuus 58 % kokonaisvaihtelusta. Ensimmäiselle faktorille latautuivat niin negatiivisen kehonkuvan vähentämisen tarvetta mittaavat kuin positiivisen kehonkuvan lisäämistäkin mittaavat väittämät. Toisen faktorin ominaisarvo oli 1.62 ja selitysosuus 7 % ja se sisälsi 8 väittämää, jotka liittyivät kehopositiivisuuteen yksilöä laajempana aatteena. Kolmannen faktorin ominaisarvo oli 1.32 ja sen selitysosuus 6 %. Kolmas faktori koostui sosiaalisen motiivin väittämistä.
Faktorianalyysia mukaillen muodostettiin faktoreista summamuuttujia. Ensimmäisen faktorin väittämät eroteltiin negatiivisen ja positiivisen kehonkuvan teoreettisen erottelun pohjalta niin, että vain positiivisen kehonkuvan parantamiseen liittyviä vaikuttimia tarkastellaan tässä tutkimuksessa.
Negatiivisen kehonkuvan vähentämiseen liittyvät väittämät jätettiin muuttujasta pois, sillä niitä ei voida liian suuren korrelaation vuoksi käyttää samassa regressioanalyysissä, mutta teoreettisesti ne ovat eri käsitteitä (Tylka & Wood-Barcalow 2015b).
Positiivisen kehonkuvan parantamisen motiivin summamuuttujaa kutsutaan tässä tutkimuksessa yksilölliseksi motiiviksi, sillä kaikki sen sisältämät väittämät liittyvät oman kehonkuvan parantamiseen. Kolmannen faktorin muuttujat muodostavat sosiaalisen motiivin, joka koostuu sosiaalisten tarpeiden tyydyttämisestä kehopositiivisessa Instagramissa. Toisen faktorin muuttujia nimitetään Yhteiskunnalliseksi motiiviksi. Se muodostettiin lopulta kolmesta väittämästä, vaikka faktorianalyysissa siihen latautui kahdeksan väittämää. Yksi faktorianalyysin tähän faktoriin niputtamista muuttujista jätettiin pois summamuuttujan reliabiliteetin parantamiseksi. Neljä väittämää karsittiin edelleen, jotta yhteiskorrelaatio yksilöllisen motiivin kanssa ei olisi liian suuri regressioanalyysia varten. Taulukossa 6 ovat motiivien lopulliset sisällöt ja reliabiliteettiarvot.
TAULUKKO 6. Motiivien reliabiliteetti ja sisältöosiot.
Summamuuttujat Alpha Osiot Yksilöllinen
motiivi
.94 -Oman kehon hyväksymisen fasilitointi
-Inspiraatio rakastaa ja pitää huolta omasta kehosta - Rohkaisu itsemyötätuntoon
-Itsevarmuus
-Tietoisuus itsemyötätunnon ja itsen rakastamisen hyödyistä -Oman yksilöllisen kauneuden vaaliminen
Sosiaalinen motiivi .74 -Vertaistuki kehopositiivisesta yhteisöstä -Sosiaalisen yhteisön tärkeys
-Uusien ystävien saaminen ja yhteydenpito heihin Yhteiskunnallinen
motiivi
.84 -On sosiaalisesti tärkeää nähdä ja näyttää enemmän marginalisoituja kehoja ja laajentaa kauneusihanteita
-Erilaisten kehojen yhdenvertaisuuden tukeminen -Lihavuuden stigman poistaminen
Regressioanalyysin mukaan motiivit selittävät kehopositiivisen Instagramin seuraamisen vaihtelusta 41% (F3,281=68.52, p<.001; Ra2=.42) kun taas Instagramin käyttämisestä motiivit selittävät 47%
(F3,281=86.43, p<.001; Ra2=.47). Motiivit selittävät paremmin kehopositiivisen Instagramin käyttämistä kuin pelkkää seuraamista.
Multikolineaarisuus ei tuottanut ongelmia motiivimuuttujien kesken VIF- ja toleranssi arvojensa perusteella. Korrelaatio yksilöllisen ja yhteiskunnallisen motiivin välillä on kuitenkin lähellä multikolineaarisuuden raja-arvoa (r=.78, p.<.01). Jäännöskuvio osoitti homoskedaattisuutta ja hajontakuvio, että residuaalit ovat riittävän normaalisti jakautuneita. Durbin-Watson osotti, että residuaalit ovat myös riippumattomia.
Motiivien selitysosuuksia kehopositiivisen Instagramin käyttämiseen tutkittiin regressioanalyysin avulla.
Kaikki motiivit selittivät kehopositiivisen Instagramin käyttöä (F3,281=86.4, p<.001; Ra2=.47).
Yksilöllinen motiivi, sosiaalinen motiivi ja yhteiskunnallinen motiivi yhdessä selittävät 47 % kehopositiivisen Instagramin käyttämisen vaihtelusta. Eniten kehopositiivisen Instagramin käyttämistä selitti yhteiskunnallinen motiivi (β =.285, t=3.97, p<.001), toiseksi eniten yksilöllinen motiivi (β=.256, p=.001, t=3.36) ja kolmanneksi sosiaalinen motiivi (β =.253, t=4.99, p<.001).
Regressioanalyysi osoitti, ettei iällä ollut tilastollisesti merkittäviä yhteyksiä kehopositiivisen Instagramin käyttämiseen tai sen motiiveihin. Yksisuuntaisella varianssianalyysilla tutkittiin etnisyyden ja koulutustaustan yhteyksiä motiiveihin.
Eri etnisyydet erosivat siinä, missä määrin heillä oli yhteiskunnallista motiivia (F6,277=4.67, p<.001, n2=.09) ja yksilöllistä motiivia (F6,277=3.07, p<.01, n2=.06). Yhteiskunnallista motiivia oli enemmän latinalaisilla/espanjankielisillä ja monietnisillä kuin muilla kuin vastausvaihtoehdoissa oleilla etnisyyksillä (p<.05). Yksilöllistä motiivia oli enemmän monietnisillä kuin muilla kuin vastausvaihtoehdoissa oleilla etnisyyksillä (p<.05).
Koulutustausta erotteli sitä, missä määrin vastaajilla oli yhteiskunnallista motiivia (F6,277=5.39, p<.01, n2=.10) ja yksilöllistä motiivia (F6,277=3.97, p<.05, n2=.08). Yläkoulun käyneillä oli yhteiskunnallista motiivia enemmän kuin ammattitutkinnon suorittaneilla (p<.05). Kaikilla koulutustaustoilla lukuun ottamatta vain alakoulun käyneitä oli tohtorikoulutettuja enemmän yhteiskunnallista motiivia (p<.05).
Yksilöllistä motiivia oli yläkoulun käyneillä, kandeilla ja ammattikoulutetuilla enemmän kuin tohtorikoulutetuilla (p<.05). Koulutustausta näytti vaikuttavan myös sosiaaliseen motiiviin (F6.277=2.35, p<.05, n2=.05), mutta tilastollisesti merkittäviä eroja eri ryhmien välillä ei löytynyt eri koulutusryhmien parivertailuissa.
4.3 Kehopositiivisen Instagramin käyttämisen yhteys positiiviseen kehonkuvaan
Kehopositiivisen Instagramin käyttämisen yhteyksiä positiiviseen kehonkuvaan eli laajaan kauneuskäsitykseen ja kehon arvostamiseen tutkittiin kahdella yksinkertaisella regressioanalyysilla.
Kehopositiivisen Instagramin käyttö (β=.44, t= 8.19, p<0.001) selittää 19 % laajan kauneuskäsityksen vaihtelusta (F1,283=67.14, p<.001; Ra2=.19). Kehopositiivisen Instagramin käyttö (β=.21, t=4.01, p<.001) selittää kehon arvostamisesta 5 % (F1,283=16.15, p<.001; Ra2=,05).
Etnisyys tai koulutus eivät vaikuttaneet yksisuuntaisten varianssianalyysien perusteella kehon arvostamiseen. Koulutus ei vaikuttanut laajaan kauneuskäsitykseen. Eri etnisyyksillä oli sen sijaan eroja laajassa kauneuskäsityksessä yksisuuntaisen varianssianalyysin mukaan (F6,277=4.57. p<.01, n2=.09).
Monietnisillä oli tilastollisesti merkitsevällä tasolla laajempi kauneuskäsitys kuin kaukasialaisilla ja niillä etnisyyksillä, joita ei ollut vastausvaihtoehdoissa (p<.05).
4.5 Kehopositiivisen Instagramin käyttämisen motiivien yhteydet positiiviseen kehonkuvaan
Motiivien yhteyksiä positiiviseen kehonkuvaan eli tässä tutkimuksessa laajaan kauneuskäsitykseen ja kehonarvostamiseen mitattiin useilla regressioanalyyseilla. Laaja kauneuskäsitys muutettiin normaalijakautuneeksi (Templeton, 2011), jotta residuaalien arvot jakautuisivat normaalisti ja jotta residuaalien jakauma olisi homoskedanttinen.
Regressiomallit motiivien yhteydestä laajaan kauneuskäsitykseen sekä kehon arvostamiseen olivat tilastollisesti merkitseviä. Yhteiskunnallinen ja yksilöllinen motiivi selittivät 32% laajan kauneuskäsityksen vaihtelusta (F3,281=46.45, p<.001; Ra2=,32). Motiiveista eniten vaihtelua selitti yhteiskunnallinen motiivi (β=.41, t=5.09, p<.001) Yksilöllinen motiivi selitti toiseksi eniten laajaa kauneuskäsitystä (β=.25, t=2.86, p<.05). Sosiaalisella motiivilla ei ollut tilastollisesti merkittävää yhteyttä laajaan kauneuskäsitykseen.
Regressioanalyysin mukaan motiivit selittivät kehon arvostamisen vaihtelusta vain alle kymmenen prosenttia. (F3,281=10.74, p<.001, Ra2=.09). Motiiveista vain yksilöllinen (β=.28, t=3.02, p<.05) selitti kehon arvostamista tilastollisesti merkitsevällä tasolla.
