• Ei tuloksia

Vanhuspalvelujen tilastot vuo- delta 2014, SOTKANET

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Vanhuspalvelujen tilastot vuo- delta 2014, SOTKANET"

Copied!
46
0
0

Kokoteksti

(1)

Vanhuspalvelujen tilastot vuo- delta 2014, SOTKANET

Hankekuntien vertailu

Koonnut Keski-Suomen SOTE 2020-hanke

Hanketyöntekijä Tuija Koivisto

(2)

Sisällys

1. Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus ... 3

2. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen ... 4

3. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen ... 6

4. Vanhainkotihoito ... 8

5. Terveyskeskusten pitkäaikaishoito ... 10

6. Omaishoidon tuki ... 12

7. Perhehoito ... 14

9. Tukipalvelua saaneet... 17

10. Lonkkamurtumat 65 vuotta täyttäneillä ... 18

11. Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon hoitopäivät ... 19

12. Perusterveydenhuollon vuodeosaston 75 v potilaat ... 20

13. Päiväkirurgian hoitojaksot ... 21

14. Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät ... 22

15. Somaattisen erikoissairaanhoidon potilaat ... 23

16. Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät ... 24

17. Psykiatrian laitoshoidon potilaat ... 25

18. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä ... 26

19. Geriatrian käynnit ... 27

20. Päihdesairauksien vuodeosastohoitojaksot ... 28

21. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut ... 29

22. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet ... 30

23. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja ... 31

24. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin alzheimerin taudin vuoksi oikeutettuja ... 32

25. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja ... 33

26. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja ... 34

27. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin sepelvaltimotaudin vuoksi oikeutettuja ... 35

28. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin epilepsian vuoksi oikeutettuja ... 36

29. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin reumaattisen niveltulehduksen vuoksi oikeutettuja ... 37

30. 75 vuotta täyttäneiden asuntokunnat ... 38

31. Yksinasuvat 75 vuotiaat ... 39

32. Asunnon muutostyöt ... 40

33. Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet huom! 2013 ... 41

34. Demograafinen ja taloudellinen huoltosuhde ... 42

35. Toimeentulotukea saaneet 65 vuotta täyttäneet... 44

36. Eläkkeensaajan hoitotuen saajat / 1000 asukasta huom! 2013 ... 45

37. Eläkkeensaajien asumistukea saaneet huom! 2013 ... 46

(3)

1. Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus

Indikaattori ilmaisee vuoden lopussa kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattoria laskettaessa kotona asuviksi laskettiin muut kuin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa pitkäai- kaishoidossa, vanhainkodeissa, vanhusten tehostetussa palveluasumisessa, kehitysvammalaitoksissa tai kehitys- vammaisten autetussa asumisessa olleet. Väestötietoina käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa.

Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja.

Tulkinta

Vuonna 1992 sosiaali- ja terveysministeriön palvelurakennetyöryhmän antaman toimenpideohjelman tavoitteiden mu- kaan vuoteen 2000 mennessä kotona joko itsenäisesti tai lähiomaisten tai -ympäristön tukemana ja/tai sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämien koti- ja avohuollon palveluiden turvin selviävien 75 vuotta täyttäneiden osuus nousee 90 prosenttiin. Indikaattori on tarkoitettu ko. tavoitteen seurantaan.

81,4 84,5 84,9 86,9 87,3 87,9 88,2 88,7 88,8 89,4 89,5 89,7 89,7 90,3 90,3 90,4 90,7 90,9 91,1 91,3 92,9

98,4

0 20 40 60 80 100 120

Kannonkoski Multia Toivakka Kinnula Laukaa Uurainen Hankasalmi Saarijärvi Kivijärvi Viitasaari Konnevesi Keski-Suomen shp Jyväskylä Kyyjärvi Äänekoski Keuruu Petäjävesi Karstula Pihtipudas Luhanka Joutsa Muurame

Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, %

vastaavanikäisestä väestöstä

(4)

2. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen

Indikaattori ilmaisee, kuinka monta prosenttia 75 vuotta täyttäneistä on vuoden lopussa ikääntyneiden tavallisen pal- veluasumisen piirissä (henkilökunta paikalla vain päivällä). Mukana ovat sekä kuntien, kuntayhtymien että yksityisten palveluntuottajien ylläpitämät yksiköt. Palveluasuminen sisältää aina sekä asumisen että siihen kiinteästi liittyvät pal- velut. Tällaisia palveluja voivat olla esimerkiksi kodinhoitoapu, hygieniapalvelut jne. Palveluasumisen sisältö voi siis käytännössä vaihdella. Myös asumisen muoto vaihtelee. Osa yksiköistä on ryhmäkoteja, osa pienkoteja ja osa taas esimerkiksi palvelutaloja, joissa asiakkailla on omat huoneistot. Mukaan eivät kuulu normaalit huoneenvuokralain mu- kaiset vanhusten vuokra-asunnot eivätkä sellaiset palveluasunnot, joihin ei liity päivittäisiä tai säännöllisiä kotipalvelu- ja. Palveluasuminen eroaa laitoshoidosta siinä, että palveluasuminen perustuu aina vuokra-, omistus- tmv. hallinta- muotoon. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa.

Tulkinta

Indikaattori kuvaa ikääntyneiden tavallisen palveluasumisen peittävyyttä. Lukua tulkittaessa on otettava huomioon, että ikääntyneiden palvelujärjestelmä on aina kokonaisuus ja eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja. Yksittäis- ten palvelujen vertailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla paljon esimerkiksi ikääntynei- den laitoshoitoa tai muita palveluja

.

0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

0,1 0,8

1,5 1,6

2,1 2,6 2,6

2,8

4,2

0 1 2 3 4 5

Hankasalmi Joutsa Kannonkoski Kivijärvi Konnevesi Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Muurame Toivakka Uurainen Viitasaari Jyväskylä Keski-Suomen shp Äänekoski Pihtipudas Saarijärvi Karstula Petäjävesi Kinnula Keuruu

Ikääntyneiden tavallisen palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., % vastaavan

ikäisestä väestöstä

(5)

Ikääntyneiden tavallisen palveluasumisen 65+

asiakkaat 2013 ja 2014

2013 2014

Hankasalmi 13 0

Joutsa 6 5

Jyväskylä 9 14

Kannonkoski 0 0

Karstula 18 17

Keuruu 65 65

Kinnula 6 6

Kivijärvi 0 0

Konnevesi 0 0

Kyyjärvi 5 0

Laukaa 0 0

Luhanka 0 0

Multia 0 0

Muurame 33 0

Petäjävesi 15 16

Pihtipudas 9 9

Saarijärvi 48 34

Toivakka 0 0

Uurainen 0 0

Viitasaari 0 0

Äänekoski 49 41

Keski-Suomen shp 276 207

(6)

3. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen

Indikaattori ilmaisee, kuinka monta prosenttia 75 vuotta täyttäneistä on vuoden lopussa ikääntyneiden tehostetun pal- veluasumisen piirissä (henkilökunta paikalla ympäri vuorokauden). Mukana ovat sekä kuntien, kuntayhtymien että yksityisten palveluntuottajien ylläpitämät yksiköt.

Palveluasuminen sisältää aina sekä asumisen että siihen kiinteästi liittyvät palvelut. Tällaisia palveluja voivat olla esi- merkiksi kodinhoitoapu, hygieniapalvelut jne. Palveluasumisen sisältö voi siis käytännössä vaihdella. Myös asumisen muoto vaihtelee. Osa yksiköistä on ryhmäkoteja, osa pienkoteja ja osa taas esimerkiksi palvelutaloja, joissa asiakkail- la on omat huoneistot. Mukaan eivät kuulu normaalit huoneenvuokralain mukaiset vanhusten vuokra-asunnot eivätkä sellaiset palveluasunnot, joihin ei liity päivittäisiä tai säännöllisiä kotipalveluja. Palveluasuminen eroaa laitoshoidosta siinä, että palveluasuminen perustuu aina vuokra-, omistus- tmv. hallintamuotoon.

Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa.

Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja.

Tulkinta

Indikaattori kuvaa ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen peittävyyttä. Lukua tulkittaessa on otettava huomioon, että ikääntyneiden palvelujärjestelmä on aina kokonaisuus ja eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja. Yksittäis- ten palvelujen vertailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla paljon esimerkiksi ikääntynei- den laitoshoitoa tai muita palveluja.

0 0

4,6 5

5,9 6,2

7 7,2

7,3 7,4 7,6

7,8 8,1

8,3 8,7

8,9 9,2 9,2 9,4

12,2 14,9

17,4

0 5 10 15 20

Luhanka Muurame

Karstula Joutsa Konnevesi Pihtipudas Petäjävesi Äänekoski Keuruu Saarijärvi Keski-Suomen shp Jyväskylä Laukaa Viitasaari Kivijärvi Uurainen Hankasalmi Kyyjärvi Toivakka Kinnula Multia Kannonkoski

Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., %

vastaavanikäisestä väestöstä

(7)

Ikääntyneiden tehostetun palveluasumi- sen 65+ asiakkaat 31.12. yhteensä

2013 2014 Keski-Suomen shp 1871 1970

Hankasalmi 34 72

Joutsa 55 48

Jyväskylä 828 873

Kannonkoski 42 44

Karstula 29 29

Keuruu 114 108

Kinnula 32 32

Kivijärvi 20 22

Konnevesi 13 28

Kyyjärvi 22 22

Laukaa 120 124

Luhanka 0 0

Multia 61 51

Muurame 32 7

Petäjävesi 36 32

Pihtipudas 34 40

Saarijärvi 88 112

Toivakka 29 29

Uurainen 29 27

Viitasaari 92 99

Äänekoski 161 170

© THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016

(8)

4. Vanhainkotihoito

Indikaattori ilmaisee vanhainkotien 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden (31.12.) osuuden prosentteina vastaavanikäi- sestä väestöstä.

Vanhainkotihoito:

Ikääntyneiden laitoshoito sosiaalitoimessa (Kela on määritellyt yksikön laitokseksi).

0 0 0 0 0 0 0 0

2 2

2,1 2,2

2,4 2,4 2,6

2,7 2,7

3,3 4,3 4,3

5,7

8,8

0 2 4 6 8 10

Hankasalmi Kannonkoski Kinnula Konnevesi Kyyjärvi Multia Muurame Petäjävesi Joutsa Viitasaari Keuruu Äänekoski Keski-Suomen shp Jyväskylä Kivijärvi Pihtipudas Uurainen Saarijärvi Karstula Laukaa Toivakka Luhanka

Vanhainkotien 75 vuotta täyttäneet asiakkaat

31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä

(9)

Vanhainkotien 65+ asiakkaat 31.12. yhteensä 2013 2014

Keski-Suomen shp 638 602

Hankasalmi 0

Joutsa 14 16

Jyväskylä 300 262

Kannonkoski 6

Karstula 26 29

Keuruu 31 31

Kinnula 0 0

Kivijärvi 12 6

Konnevesi 0 0

Kyyjärvi 0 0

Laukaa 67 66

Luhanka 19 18

Multia 0 0

Muurame 0 0

Petäjävesi 0 0

Pihtipudas 16 17

Saarijärvi 53 48

Toivakka 21 20

Uurainen 11 7

Viitasaari 23

Äänekoski 55 49

© THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi

2005-2016

(10)

5. Terveyskeskusten pitkäaikaishoito

Indikaattori ilmaisee terveyskeskusten 75 vuotta täyttäneiden pitkäaikaisasiakkaiden (31.12.) osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä.

Terveyskeskusten pitkäaikaishoito:

Terveyskeskusten laitoshoitoon lasketaan terveyskeskusten yleislääkärijohtoisilla osastoilla annettu hoito. Kunnallis- ten terveyskeskusten lisäksi mukaan lasketaan myös joitakin muita kunnallisia tai yksityisiä palveluntuottajia, jotka vastaavat terveyskeskustoiminnasta tietyllä alueella. Pitkäaikaista hoito on silloin, kun asiakkaalle on tehty pitkäai- kaishoitopäätös tai kun asiakas on ollut hoidossa yli 90 vuorokautta.

0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

0,1 0,3 0,3

0,9

1,8

2,5

4,5

0 1 2 3 4 5

Joutsa Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Jyväskylä Keski-Suomen shp Äänekoski Muurame Petäjävesi Hankasalmi Konnevesi

Terveyskeskusten 75 vuotta täyttäneet pitkäaikaisasiakkaat 31.12., %

vastaavanikäisestä väestöstä

(11)

Terveyskeskusten pitkäaikaisasiakkaat 31.12. yhteensä

2013 2014

Keski-Suomen shp 179 83

Hankasalmi 41 22

Joutsa

Jyväskylä 17 9

Kannonkoski 0

Karstula 5 0

Keuruu

Kinnula 0 0

Kivijärvi 0 0

Konnevesi 23 22

Kyyjärvi 0

Laukaa 0

Luhanka 0 0

Multia

Muurame 5 5

Petäjävesi 5 8

Pihtipudas 20 0

Saarijärvi 6

Toivakka 0 0

Uurainen 0 0

Viitasaari 33

Äänekoski 14 5

© THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016

(12)

6. Omaishoidon tuki

Indikaattori ilmaisee vuoden aikana omaishoidon tukea saaneiden 75 vuotta täyttäneiden hoidettavien osuuden pro- sentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietoina käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa.

Omaishoidolla tarkoitetaan ikääntyneen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä koti- oloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuki muodostuu hoidettavalle annetta- vista, hänen tarvitsemistaan palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Kunta ja hoitaja tekevät omaishoidon järjestämisestä toimeksiantosopimuksen.

Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja.

Tulkinta

Indikaattori kuvaa omaishoidon tuen peittävyyttä 75 vuotta täyttäneessä väestössä. Lukua tulkittaessa on otettava huomioon, että ikääntyneiden palvelujärjestelmä on aina kokonaisuus ja eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapo- ja. Yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla paljon muita palve- luja.

2 3,1

3,4 3,4 3,4 3,5

4,2 4,2 4,4

4,6 4,7

5,2 5,5

5,6 5,8

5,9 6,2 6,2 6,5

6,9 7,1

9,9

0 2 4 6 8 10 12

Muurame Uurainen Joutsa Keuruu Saarijärvi Hankasalmi Jyväskylä Toivakka Petäjävesi Keski-Suomen shp Multia Laukaa Kannonkoski Kivijärvi Viitasaari Äänekoski Konnevesi Kyyjärvi Karstula Luhanka Pihtipudas Kinnula

Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana, %

vastaavanikäisestä väestöstä

(13)

Omaishoidon tuella hoidetut

65-74 75-84 85- Yht

2013 2014 2013 2014 2013 2014 2013 2014

Keski-Suomen

shp 325 308 579 595 433 427 1337 1330

Hankasalmi 6 6 19 13 12 12 37 31

Joutsa 9 7 14 12 8 13 31 32

Jyväskylä 143 134 214 231 174 168 531 533

Kannonkoski 6 10 6 7 7 6 19 23

Karstula 7 8 22 23 13 16 42 47

Keuruu 17 20 27 25 23 21 67 66

Kinnula 3 7 5 11 10 10 18 28

Kivijärvi 5 4 9 9 3 2 17 15

Konnevesi 4 1 11 15 2 11 17 27

Kyyjärvi 5 7 8 6 4 6 17 19

Laukaa 15 14 56 43 25 28 96 85

Luhanka 3 2 6 8 5 3 14 13

Multia 2 2 8 4 8 11 18 17

Muurame 11 7 4 4 9 7 24 18

Petäjävesi 7 5 14 12 3 5 24 22

Pihtipudas 12 7 20 21 23 19 55 47

Saarijärvi 13 12 28 29 16 17 57 58

Toivakka 3 5 3 6 14 5 20 16

Uurainen 5 3 0 3 3 5 8 11

Viitasaari 14 13 31 32 25 27 70 72

Äänekoski 35 34 74 81 46 35 155 150

(14)

7. Perhehoito

Perhehoidossa olleet vanhukset 31.12., kunnan kustantamat palvelut

2013 2014

Keski-Suomen shp 17 24

Hankasalmi 6 5

Joutsa 0 0

Jyväskylä 0 0

Kannonkoski 0 0

Karstula 1 0

Keuruu 0 0

Kinnula 0 0

Kivijärvi 0 0

Konnevesi 0 3

Kyyjärvi 0 0

Laukaa 3 7

Luhanka 0 0

Multia 0 0

Muurame 2 0

Petäjävesi 0 0

Pihtipudas 0 0

Saarijärvi 2 1

Toivakka 0 0

Uurainen 0 0

Viitasaari 1 4

Äänekoski 2 4

© THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016

Indikaattori ilmaisee perhehoidossa vuoden lopussa olleiden vanhusten lukumäärän. Perhehoito tarkoittaa hoidon tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä asiakkaan oman kodin ulkopuolella yksityiskodissa (toimeksian- tosuhteinen perhehoito). Vanhuksia ovat 65- tai yli 65-vuotiaat.

Tiedot sisältävät kunnan itse tuottamat ja muilta kunnilta, kuntayhtymiltä, valtiolta tai yksityisiltä palveluntuottajilta ostamat palvelut.

Kuntien toimintatilaston määritelmät löytyvät julkaisusta Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston luokituk- set 2006. Suomen Kuntaliitto. Julkaisun voi tulostaa Suomen Kuntaliiton internet-sivuilta (www.kunnat.net).

(15)

8. Säännöllisen kotihoidon asiakkaat 30.11.2014

Indikaattori ilmaisee, kuinka monta prosenttia 75 vuotta täyttäneistä saa säännöllisesti kotipalvelua ja/tai kotisairaan- hoitoa.

Tietolähteenä on THL:n kotihoidon asiakaslaskenta, johon kerätään tiedot kaikista niistä asiakkaista, joilla on palvelu- tai hoitosuunnitelma tai jotka saavat kotipalvelua, kotisairaanhoitoa tai päiväsairaalahoitoa vähintään kerran viikossa.

Tätä indikaattoria varten poimittiin vain ne asiakkaat, jotka ovat saaneet kotipalvelua tai kotisairaanhoitoa (mukaan ei siis otettu kaikkia kotihoidon laskennassa ilmoitettuja asiakkaita). Asiakkaisiin ei sisälly niitä henkilöitä, jotka ovat lai- toshoidossa tai asumispalvelujen piirissä laskentapäivänä, vaikka heillä olisi palvelu- ja hoitosuunnitelma voimassa.

Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa.

Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja.

Tulkinta

Indikaattori ei kerro avopalveluihin panostamisesta tai resurssoinnista, sillä kunta voi tarjota paljon apua harvoille asi- akkaille tai vähän palvelua monille asiakkaille. Lisäksi ikääntyneiden palvelujärjestelmä on kokonaisuus ja eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja. Yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla panostettu esimerkiksi palveluasumiseen asiakkaiden kunnosta ja toiveista johtuen.

7,6 7,7

9,2 9,7

10,3 10,4 10,8

11 11,1

11,7 12,1

12,3 12,5

13,1 13,2 13,2

14,5 15,3

15,4 16,1

17,2 19,9

0 5 10 15 20 25

Saarijärvi Kyyjärvi Kivijärvi Kannonkoski Jyväskylä Muurame Kinnula Hankasalmi Keuruu Keski-Suomen shp Karstula Äänekoski Uurainen Luhanka Joutsa Toivakka Petäjävesi Pihtipudas Konnevesi Viitasaari Laukaa Multia

Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. 2014 olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat %

vastaavanikäisestä väestöstä

(16)

Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11.2014 olleet 75 vuotta täyttäneet

2013 2014

Keski-Suomen shp 2549 2612

Hankasalmi 77 78

Joutsa 111 98

Jyväskylä 890 973

Kannonkoski 23 23

Karstula 76 73

Keuruu 138 150

Kinnula 20 23

Kivijärvi 18 18

Konnevesi 47 65

Kyyjärvi 21 15

Laukaa 247 235

Luhanka 26 21

Multia 64 64

Muurame 52 57

Petäjävesi 54 56

Pihtipudas 96 86

Saarijärvi 113 102

Toivakka 27 35

Uurainen 33 32

Viitasaari 150 165

Äänekoski 266 243

© THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016

(17)

9. Tukipalvelua saaneet

Indikaattori ilmaisee tukipalvelua vuoden aikana saaneiden 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuuden vastaa- vanikäisestä väestöstä. Tukipalveluja ovat esimerkiksi ateria-, kuljetus-, vaatehuolto-, kylvetys-, saattaja- ja turvapal- velut sekä muut vastaavat palvelut, joiden tarkoituksena on tukea itsenäistä elämää ja arjen sujumista. Tukipalveluja voidaan antaa asiakkaan kotona, palvelu- tai päiväkeskuksissa, laitoksissa tai muissa yksiköissä.

Asiakkaita vuoden aikana yhteensä: Kukin henkilö on laskettu asiakkaaksi vain kerran riippumatta siitä kuinka monta kertaa hän on palveluja saanut. Asiakkaaksi lasketaan myös palveluja käyttäneet perheenjäsenet.

Tiedot sisältävät kunnan itse tuottamat ja muilta kunnilta, kuntayhtymiltä, valtiolta tai yksityisiltä palveluntuottajilta os- tamat palvelut.

Kuntien toimintatilaston määritelmät löytyvät julkaisusta Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston luokitukset 2006. Suomen Kuntaliitto. Julkaisun voi tulostaa Suomen Kuntaliiton internet-sivuilta (www.kunnat.net).

Tulkinta

Indikaattori kuvaa vuoden aikana vähintään kerran jotain tukipalvelua saaneiden määrää. Luku voi vaihdella kunnittain riippuen siitä, tarjotaanko kunnassa paljon apua harvoille asiakkaille vai vähän palvelua monille asiakkaille. Lisäksi palvelujärjestelmä on aina kokonaisuus ja eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja. Yksittäisten palvelujen ver- tailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla panostettu muihin palveluihin asiakkaiden tar- peista ja toiveista johtuen.

12,2 13,6

15,3 15,8

16,9 19,3

20 21,1

23,8 25,2

25,8 26,1 26,7

28,1 28,1 28,6 30

30,9 33,2

38,5 40,9

58,3

0 10 20 30 40 50 60 70

Kinnula Toivakka Muurame Kivijärvi Kyyjärvi Laukaa Konnevesi Multia Karstula Hankasalmi Kannonkoski Petäjävesi Jyväskylä Keski-Suomen shp Luhanka Saarijärvi Uurainen Äänekoski Joutsa Viitasaari Keuruu Pihtipudas

Tukipalvelua vuoden aikana saaneet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat % vastaavanikäisestä

väestöstä, kunnan kustantamat palvelut

(18)

10. Lonkkamurtumat 65 vuotta täyttäneillä

Indikaattori ilmaisee kaikkien vuoden aikana 65 vuotta täyttäneille sattuneiden ja sairaalassa hoidettujen lonkkamur- tumien (sivu- tai päädiagnoosi S72) lukumäärän prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaaloihin kuuluvat sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin sairaalat.

Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja.

Tulkinta

Lonkkamurtumat vuoden aikana yli 65 vuotta täyttäneillä prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä kuvaavat lähinnä ko. ikäluokan vakavampien kaatumistapaturmien määrää. Murtumien syntymiseen kaatuessa voi liittyä myös luuston normaalista poikkeavaa haurastumista, jota voidaan ennaltaehkäistä. Koska murtumat useimmiten hoidetaan leik- kaamalla, liittyy niihin sairaalahoidon ja lisäksi kuntoutuksen tarvetta.

0 0 0

0,3 0,4

0,6 0,6

0,7 0,7 0,7 0,7

0,8 0,8 0,8

0,9 1

1,1 1,1

1,3

1,7

0 0,5 1 1,5 2

Kinnula Kyyjärvi Toivakka Laukaa Karstula Joutsa Muurame Keski-Suomen shp Jyväskylä Keuruu Äänekoski Pihtipudas Saarijärvi Uurainen Viitasaari Konnevesi Hankasalmi Petäjävesi Multia Luhanka

Lonkkamurtumat 65 vuotta täyttäneillä, %

vastaavanikäisestä väestöstä

(19)

11. Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon hoitopäivät

Tietosisältö

Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kaikkien perusterveydenhuollossa hoitoa saaneiden 75 vuotta täyttäneiden hoito- päivien lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Mukana ovat terveyskeskusten yleislääkärijohtoiset vuodeosastot sekä kuntien/ kuntayhtymien muulta taholta hankkima yleis- lääkäritasoinen vuodeosastohoito. Hoitopäivät vuoden aikana sisältävät kalenterivuodelle osuvat hoitopäivät. Hoito- päivät saadaan lähtöpäivän (tai 31.12) ja tulopäivän (tai 1.1) erotuksena, joten lähtöpäivä ei tule mukaan. Jos lähtö- ja tulopäivä ovat samat, hoitopäivien lukumääräksi tulee yksi.

Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja.

Tulkinta

Perusterveydenhuollossa vuoden aikana potilaana olleiden 75 vuotta täyttäneiden hoitopäivien lukumäärä kuvaa ko.

ikäluokan perussairaanhoidon, terminaalihoidon tai pitkäaikaishoidon tarvetta. Hoitopäivien määrä riippuu myös jatku- vasti muuttuvista hoitokäytännöistä. Hoitoajat ovat sairaaloissa lyhentyneet, mikä vähentää hoitopäivien määrää, vaikkei sairastavuus olisikaan muuttunut.

1415,1 2154,9

2852,1 3166,5

3781 4518,8

5476,9 5624,4 6211,9 6275,7 6280,6 6857,9 6882 7035,1

7828,2 7847,3 8597,7

9729,8 10294,6

13538,2

22936,5

27154,4

0 5000 10000 15000 20000 25000 30000

Toivakka Kinnula Uurainen Laukaa Keuruu Luhanka Kyyjärvi Jyväskylä Kannonkoski Äänekoski Kivijärvi Saarijärvi Multia Keski-Suomen shp Joutsa Muurame Karstula Viitasaari Petäjävesi Pihtipudas Hankasalmi Konnevesi

Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon hoitopäivät 75 vuotta täyttäneillä / 1000

vastaavan ikäistä

(20)

12. Perusterveydenhuollon vuodeosaston 75 v potilaat

Tietosisältö

Indikaattori ilmaisee 75 vuotta täyttäneiden vuoden aikana perusterveydenhuollossa sairaalahoitoa saaneiden potilai- den lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Mukana ovat terveyskeskusten yleislääkärijohtoiset vuodeosastot sekä kuntien/ kuntayhtymien muulta taholta hankkima yleislääkä- ritasoinen vuodeosastohoito.

Tulkinta

Indikaattori kuvaa jossain määrin iäkkäämmän väestönosan sairastavuutta, mutta etenkin perusterveydenhuollon sai- raalapalveluiden käyttöä alueellisesti tai koko maan tasolla. Siihen vaikuttavia tekijöitä ovat sairastavuuden lisäksi väestön ikärakenne, palveluiden tarjonta, hoitokäytännöt (etenkin hoidon porrastus) sekä hoitoon hakeutumisen kyn- nys.

154,7 183,1

225,6 225,7

250,9 259,3

264,1 273,9

276,5 279,7 280,8 284,9 285,7 287,5 292,5 294,7 301,2

324,8 348,1

357,1 358,3

401,4

0 100 200 300 400 500

Toivakka Kinnula Kyyjärvi Uurainen Muurame Jyväskylä Laukaa Petäjävesi Keski-Suomen shp Kannonkoski Äänekoski Viitasaari Saarijärvi Luhanka Keuruu Karstula Multia Joutsa Pihtipudas Kivijärvi Hankasalmi Konnevesi

Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon 75 vuotta täyttäneet potilaat / 1000

vastaavanikäistä

(21)

13. Päiväkirurgian hoitojaksot

Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kaikkien 75 vuotta täyttäneiden potilaiden päiväkirurgian hoitojaksojen lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Päiväkirurgiaksi luokitellaan hoitojaksot, joiden palvelualaksi (pala=2) on merkitty päiväkirurgia eli potilaalle on tehty jokin ennalta päiväkirurgiaksi suunniteltu toimen- pide. Päiväkirurgiassa ei ole mukana päivystystoimenpiteitä.

Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja.

25,1 31,5

32,7 38,7

51,3 54,9 55 55

56,3 56,3 56,5 56,6 57,6

57,9 58

58,4 58,7 59,8

62,3 62,8

71,4 72,6

0 10 20 30 40 50 60 70 80

Luhanka Kivijärvi Hankasalmi Toivakka Petäjävesi Jyväskylä Karstula Multia Keski-Suomen shp Viitasaari Kinnula Kyyjärvi Laukaa Konnevesi Saarijärvi Muurame Uurainen Äänekoski Pihtipudas Joutsa Kannonkoski Keuruu

Päiväkirurgian hoitojaksot 75 vuotta täyttäneillä

/ 1000 vastaavanikäistä

(22)

14. Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät

Indikaattori ilmaisee vuoden aikana somaattista erikoissairaanhoitoa saaneiden 75 vuotta täyttäneiden hoitopäivien lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julki- sen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Somaattinen tarkoit- taa, etteivät mukana ole psykiatriset sairaalat. Erikoissairaanhoito tarkoittaa, etteivät mukana ole terveyskeskusten vuodeosastot.

Hoitopäivät vuoden aikana sisältävät kalenterivuodelle osuvat hoitopäivät. Hoitopäivät saadaan lähtöpäivän (tai 31.12) ja tulopäivän (tai 1.1) erotuksena, joten lähtöpäivä ei tule mukaan. Jos lähtö- ja tulopäivä ovat samat, hoitopäi- vien lukumääräksi tulee yksi.

Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja.

Tulkinta

Somaattisessa erikoissairaanhoidossa vuoden aikana potilaana olleiden 75 vuotta täyttäneiden hoitopäivien lukumää- rä kuvaa osaltaan ko. ikäluokan akuuttia sairastavuutta, koska tämän ikäluokan pitkäaikaissairaanhoito toteutetaan perusterveydenhuollossa ja sosiaalipuolen hoitolaitoksissa ym. vastaavissa paikoissa. Hoitopäivien määrä riippuu myös jatkuvasti muuttuvista hoitokäytännöistä. Hoitoajat ovat erikoissairaanhoidossa jatkuvasti lyhentyneet, mikä vä- hentää hoitopäivien määrää, vaikkei sairastavuus olisikaan muuttunut.

649,1

958,7 961,1

1021,3 1068,9

1081,7 1097,6

1112,8 1126,8 1127,2 1131,7 1145,5

1166 1193,3

1280,6 1286,4 1291,9

1365,3 1372,9 1389

1461,7 1662,5

0 500 1000 1500 2000

Toivakka Petäjävesi Uurainen Laukaa Konnevesi Keuruu Viitasaari Kyyjärvi Kinnula Jyväskylä Saarijärvi Muurame Keski-Suomen shp Joutsa Kivijärvi Karstula Multia Hankasalmi Kannonkoski Pihtipudas Äänekoski Luhanka

Somattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät 75

vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä

(23)

15. Somaattisen erikoissairaanhoidon potilaat

Indikaattori ilmaisee 75 vuotta täyttäneiden vuoden aikana somaattisessa erikoissairaanhoidossa hoidettujen potilai- den lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Somaattinen tarkoittaa, etteivät mukana ole psykiatriset sairaalat. Erikoissairaanhoito tarkoittaa, etteivät mukana ole terveyskeskus- ten vuodeosastot. Mukana ovat kuitenkin terveyskeskusten erikoislääkärijohtoiset vuodeosastot. Sairaalahoitoon sisäl- tyvät myös synnytykset.

Tulkinta

Indikaattori kuvaa jossain määrin akuuttia sairastavuutta, mutta etenkin somaattisen erikoissairaanhoidon palveluiden käyttöä alueellisesti tai koko maan tasolla. Siihen vaikuttavia tekijöitä ovat sairastavuuden lisäksi väestön ikärakenne, palveluiden tarjonta, hoitokäytännöt (etenkin hoidon porrastus) sekä hoitoon hakeutumisen kynnys.

158,5

209,3 214,3

223,8 229,1 229,6 230,4 234,4 234,7 237,5

239,8 243,3 243,9 247,1

251,4 251,7 251,7 256,4

258,5 259,5 260,4 261,1

0 50 100 150 200 250 300

Toivakka Petäjävesi Multia Laukaa Muurame Uurainen Konnevesi Saarijärvi Kinnula Luhanka Kivijärvi Keski-Suomen shp Viitasaari Jyväskylä Äänekoski Karstula Keuruu Kyyjärvi Kannonkoski Hankasalmi Joutsa Pihtipudas

Somaattisen erikoissairaanhoidon 75 vuotta

täyttäneet potilaat / 1000 vastaavanikäistä

(24)

16. Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät

Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kaikkien psykiatrisessa laitoksessa hoitoa saaneiden 75 vuotta täyttäneiden hoito- päivien lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Mukana ovat kaikki psyki- atrian erikoisalan vuodeosastot julkisella sektorilla (kunta/ kuntayhtymä ja valtio). Yksityissektorilla ei järjestetä psyki- atrista laitoshoitoa. Hoitopäivät vuoden aikana sisältävät kalenterivuodelle osuvat hoitopäivät. Hoitopäivät saadaan lähtöpäivän (tai 31.12) ja tulopäivän (tai 1.1) erotuksena, joten lähtöpäivä ei tule mukaan. Jos lähtö- ja tulopäivä ovat samat, hoitopäivien lukumääräksi tulee yksi.

Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja.

Tulkinta

Psykiatrisessa laitoshoidossa vuoden aikana potilaana olleiden 75 vuotta täyttäneiden hoitopäivien lukumäärä kuvaa osaltaan ko. ikäluokan psyykkisten ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta. Hoitopäivien määrä riippuu myös jat- kuvasti muuttuvista hoitokäytännöistä. Hoitoajat ovat sairaaloissa lyhentyneet, mikä vähentää hoitopäivien määrää, vaikkei sairastavuus olisikaan muuttunut. On kuitenkin huomattava, että sairaalahoidon määrä riippuu myös käytettä- vissä olevista resursseista (esim. miten paljon psykiatrista sairaalahoitoa ja/tai avohoitoa alueella tarjolla) sekä vallit- sevista hoitokäytännöistä.

0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

2,9 11,6

13,2 37,2

59,1 74,5

79,9 80,7 88

101,7

209,2

0 50 100 150 200 250

Hankasalmi Joutsa Kannonkoski Keuruu Kinnula Konnevesi Kyyjärvi Luhanka Petäjävesi Toivakka Uurainen Viitasaari Karstula Äänekoski Saarijärvi Keski-Suomen shp Muurame Pihtipudas Multia Laukaa Jyväskylä Kivijärvi

Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 75 vuotta

täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä

(25)

17. Psykiatrian laitoshoidon potilaat

Indikaattori ilmaisee vuoden aikana psykiatrisessa sairaalassa hoidettujen 75 vuotta täyttäneiden potilaiden osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Mukana ovat kaikki psykiatrian erikoisalan vuodeosastot julkisella sektorilla (kunnat, kuntayhtymät ja valtio). Yksityisellä sektorilla ei järjestetä psykiatrista laitos- hoitoa.

Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja.

Tulkinta

Indikaattori kuvaa jossain määrin psyykkistä sairastavuutta ko. ikäryhmässä, mutta etenkin psykiatristen sairaaloiden palveluiden käyttöä alueellisesti tai koko maan tasolla. Siihen vaikuttavia tekijöitä ovat sairastavuuden lisäksi väestön ikärakenne, palveluiden tarjonta, hoitokäytännöt (etenkin hoidon porrastus) sekä hoitoon hakeutumisen kynnys.

0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

1,3

1,6

0 0,5 1 1,5 2

Hankasalmi Joutsa Kannonkoski Keuruu Kinnula Konnevesi Kyyjärvi Luhanka Petäjävesi Toivakka Uurainen Karstula Kivijärvi Laukaa Multia Muurame Pihtipudas Saarijärvi Viitasaari Äänekoski Keski-Suomen shp Jyväskylä

Psykiatrian laitoshoidon 75 vuotta täyttäneet potilaat

(26)

18. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä

Indikaattori ilmaisee perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäyntien osuuden 65 vuotta täyttäneillä tuhatta vastaa- vanikäistä kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa.

Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit sisältävät lääkärikäynnit terveyskeskusten äitiysneuvolassa, lasten- neuvolassa, perhesuunnitteluneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä kotisairaanhoito- ja mielenterveyskäynnit ja muut avohoitokäynnit (erilaiset vastaanottokäynnit, terveystarkastus- ja seulontakäynnit sekä käynnit, jotka liittyvät terveydentilan selvittämiseen, esim. lääkärintodistukset).

Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynteinä tilastoidaan asiakkaiden/potilaiden terveyden- ja sairaanhoito- käynnit vastaanotoilla ja lääkärin suorittamat käynnit asiakkaan/potilaan luo.

Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja.

1789 1817

1865 1958

2034 2114 2116

2237 2338

2349 2365 2372 2388 2394 2427

2480 2553

2600 2632

2666 2744

2873

0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500

Jyväskylä Konnevesi Kannonkoski Petäjävesi Hankasalmi Keski-Suomen shp Multia Äänekoski Saarijärvi Joutsa Viitasaari Toivakka Kivijärvi Muurame Uurainen Pihtipudas Karstula Kyyjärvi Laukaa Keuruu Kinnula Luhanka

Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / 1000

vastaavanikäistä

(27)

19. Geriatrian käynnit

Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, geriatria

2013 2014

Keski-Suomen shp 1095 857

Hankasalmi 6 2

Joutsa 19 5

Jyväskylä 498 401

Kannonkoski 24 13

Karstula 24 22

Keuruu 90 57

Kinnula 5 5

Kivijärvi 6 1

Konnevesi 23 14

Kyyjärvi 8 15

Laukaa 18 12

Luhanka 8 6

Multia 1 4

Muurame 24 16

Petäjävesi 14 3

Pihtipudas 38 48

Saarijärvi 73 45

Toivakka 1 1

Uurainen 9 17

Viitasaari 74 55

Äänekoski 132 115

© THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016

Indikaattori ilmaisee geriatrian erikoisalan avohoitokäynnit vuoden aikana. Geriatria sisältää kaikki geriatrian erikois- alaan kuuluvat erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit kaikissa kunnallisissa sairaaloissa, sisältäen erikoislääkärijohtoi- set terveyskeskussairaalat.

Erikoissairaanhoidon avohoitokäynteinä tilastoidaan asiakkaiden/potilaiden sairaanhoitokäynnit vastaanotoilla.

Tulkinta

Tiedonkeruutavan ja -vastuun muutoksesta johtuen vuoden 2002 tiedot tulee nähdä suuntaa antavina, sillä niihin si- sältyy joitakin epätäydellisyyksiä.

(28)

20. Päihdesairauksien vuodeosastohoitojaksot

Indikaattori ilmaisee vuoden aikana alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet - päädiagnooseilla sairaaloiden vuodeosastoilla hoidossa olleiden 65 vuotta täyttäneiden hoitojaksojen lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohden.

Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa.

Päihdesairaudet: ICD-10 diagnoosit: F10, T51, K70, K85.2, K86.0, I42.6, K29.2, E52, E24.4, G31.2, G40.51, G62.1, G72.1, P04.3, Q86.0, O35.4, Z50.2, Z71.4, Z72.1, R78.0, F11-F16, F18-F19, F55, T40, T42.3-T42.4, T42.6-T42.7, T50.7, R78.0-R78.5, Z50.3, Z71.5, Z72.2, O35.5, P04.4, P96.1, X41, X42 ja T36 + ATC-koodit N06B, N07XA, N07XX, N01AH, N02A, M01AB, M03BC, M03BX, N07BC, N03AA,N01AF, N03AE, N05BA, N05BB, N05C. Myrkytysdiag- noosikirjausten muuttumisesta johtuen ennen vuotta 1998 koskevissa poiminnoissa käytetään tuolloin käytössä olleita koodeja.

Sellaisia itsemurhayrityksiä, joissa välineenä on käytetty alkoholia, huumeita tai tiettyjä päihdelääkkeitä, ei ole poistet- tu poiminnasta. Tästä syystä indikaattorin luvut joitakin prosentteja suuremmat kuin Päihdetilastollisessa vuosikirjassa.

Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja.

Tulkinta

Päihteiden käytön vuoksi sairaalahoitoa tarvinneiden 65 vuotta täyttäneiden hoitojaksojen määrä suhteutettuna ko.

ikäluokkaan kuvaa osaltaan päihteiden käytön aiheuttamien sairauksien määrää ja niiden vaikeusastetta. On kuitenkin huomattava, että sairaalahoidon laajuus riippuu myös käytettävissä olevista resursseista (esim. miten päihteisiin liitty- vää sairaalahoitoa ja/tai avohoitoa alueella tarjolla) sekä vallitsevista hoitokäytännöistä.

1 1,1

2,6 3,3

3,7 3,9

4 4,1

4,8 5

6,1 6,3

6,5 7,3

7,4 7,5

10,7 12,3

20

0 5 10 15 20 25

Viitasaari Petäjävesi Äänekoski Toivakka Multia Jyväskylä Saarijärvi Keuruu Keski-Suomen shp Joutsa Pihtipudas Hankasalmi Kannonkoski Karstula Kyyjärvi Muurame Kinnula Laukaa Konnevesi

Päihdesairauksien vuodeosastojaksot 65 vuotta

täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä

(29)

21. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut

Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päädiagnoosilla vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset ( ICD 10: S00-T78) sairaalahoidossa olleiden 75 vuotta täyttäneiden osuuden kymmentä tuhatta vastaavanikäistä kohti.

Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon.

Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja.

Tulkinta

Sairaalahoitoa tarvitsevat iäkkäiden henkilöiden tapaturmat merkitsevät yleensä lievää vaikeamman vamman synty- mistä, joka vaikuttaa ikääntyvän henkilön terveyteen ja hyvinvointiin.

252,1 282,4

348,2 352,3

434,3 462,6 462,7 473 474,8

490,1 493,8 516,2

518,8 519,5 519,9 547

560,1 576,6

667,5 689,7

725,5 734,9

0 100 200 300 400 500 600 700 800

Kannonkoski Kinnula Toivakka Uurainen Konnevesi Pihtipudas Kyyjärvi Laukaa Saarijärvi Muurame Viitasaari Karstula Keski-Suomen shp Jyväskylä Multia Äänekoski Joutsa Keuruu Petäjävesi Luhanka Hankasalmi Kivijärvi

Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 75 vuotta täyttäneet potilaat / 10000

vastaavan ikäistä

(30)

22. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet

Indikaattori ilmaisee vuoden aikana depressiolääkkeistä korvausta saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuuden pro- sentteina vastaavanikäisestä väestöstä.

Tulkinta

Depressiolääkkeistä saa vuosittain korvausta pitkälti yli 300 000 henkilöä, ja käyttö on yleisintä 75 vuotta täyttäneiden keskuudessa, ja naisilla lähes kaksi kertaa niin yleistä kuin miehillä. Lääkitys on suhteellisen kallista, joten lähes kaikki lääkitystä avohoidon puolella saavat tulevat Kelan rekisteriin. Masennuksen lääkehoidon aloituskriteerit saattavat vaihdella lääkäristä ja alueesta toiseen, mutta muuttuja soveltuu silti kohtalaisen hyvin depression esiintyvyyden epä- suoraksi osoittimeksi.

6 6,6

6,7 7,7

8,5 8,9

9 9,3 9,3 9,7

9,8 10,3

10,4 10,6

10,8 11 11

11,2 11,7

11,9 12,2

14,2

0 2 4 6 8 10 12 14 16

Luhanka Uurainen Kyyjärvi Multia Joutsa Keuruu Laukaa Kannonkoski Konnevesi Petäjävesi Saarijärvi Karstula Kinnula Keski-Suomen shp Toivakka Jyväskylä Kivijärvi Hankasalmi Viitasaari Muurame Äänekoski Pihtipudas

Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta

täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä

(31)

23. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutet- tuja

Indikaattori ilmaisee erityiskorvattavaan (75 %) diabeteslääkitykseen oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuuden ko.

ikäryhmästä prosentteina kalenterivuoden lopussa. Eräissä vaikeissa ja pitkäaikaisissa sairauksissa lääkehoito korva- taan joko ylemmän (100 %) tai alemman erityiskorvausluokan mukaisesti.

Tulkinta

Erityiskorvauksen voi saada, jos taustalla oleva sairaus on pitkäaikainen ja vaikea ja vaatii pitkäaikaista lääkehoitoa.

Diagnoosin ja taudin vaikeusasteen varmentaa erikoislääkärin kirjoittama todistus, joka käsitellään Kelassa. Diabetek- sen osalta erityiskorvauksen (100 %) piiriin tulevat ne potilaat, jotka täyttävät taudin vaikeutta koskevat Kelan asetta- mat kriteerit. Erityiskorvausrekisterissä olevat diabeetikot voivat sairastaa kumpaa diabetestyyppiä tahansa, lapset ja nuoret ovat pääosin tyyppiä 1 mutta valtaosa sairastaa tyypin 2 eli ns. aikuisiän tautimuotoa.

13 14,6

14,7 14,9

15,1 15,6 15,7 15,8 15,9 16 16,1

16,3 16,3 16,6

16,8 17,1

17,3 17,7

19,5 19,6 20

20,4

0 5 10 15 20 25

Kinnula Saarijärvi Multia Joutsa Luhanka Karstula Konnevesi Jyväskylä Toivakka Hankasalmi Keuruu Keski-Suomen shp Uurainen Petäjävesi Kannonkoski Muurame Äänekoski Laukaa Pihtipudas Kyyjärvi Kivijärvi Viitasaari

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, %

vastaavanikäisestä väestöstä

(32)

24. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin alzheimerin taudin vuoksi oi- keutettuja

Indikaattori ilmaisee erityiskorvattaviin lääkkeisiin alzheimerin taudin vuoksi oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden luku- määrän. Rajoitetusti peruskorvattavien lääkkeiden korvausnumerolla 307 korvattavat lääkkeet (takriini, donepetsiili, rivastigmiini, galantamiini tai memantiini). Mukana ovat vuoden lopussa voimassa olleet erityiskorvausoikeudet.

2,3 3,1

3,5 4,8

5,1 5,1 5,2

5,3 5,7 5,7 5,8

5,9 6 6

6,1 6,2

6,4 6,5

7,4 8,1

9,5 9,8

0 2 4 6 8 10 12

Kinnula Karstula Konnevesi Petäjävesi Joutsa Kivijärvi Saarijärvi Toivakka Luhanka Muurame Keuruu Pihtipudas Kannonkoski Kyyjärvi Laukaa Uurainen Keski-Suomen shp Jyväskylä Multia Äänekoski Viitasaari Hankasalmi

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin alzheimerin taudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, %

vastaavan ikäisestä väestöstä

(33)

25. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja

Indikaattori ilmaisee erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuuden pro- sentteina vastaavanikäisestä väestöstä vuoden lopussa. Mukana ovat erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut, jotka saavat korvausta Kelan lääkekorvausnumerolla 112 (vaikeat psykoosit ja muut vaikeat mielenterveyden häiriöt) ja/tai korvausnumerolla 188 (vaikeahoitoinen psykoosi).

Tulkinta

Psykoosi on vaikea-asteinen mielenterveyden häiriö ja sen hoitoon määrättävät lääkkeet kuuluvat 100% erityiskor- vausryhmään. Indikaattoria voi käyttää vaikean mielenterveysongelmaisuuden epäsuorana osoittimena. Osa psy- koosipotilaista on kuitenkin pitkäaikaisessa laitoshoidossa eikä sen vuoksi välttämättä sairausvakuutuksen tuen piiris- sä.

1,5 1,7

2 2,1

2,2 2,2 2,3

2,4 2,6

2,8 2,8 2,9

3,1 3,1 3,2

3,5 3,5

3,8 4,1

4,3 4,4

4,5

0 1 2 3 4 5

Kyyjärvi Toivakka Luhanka Viitasaari Multia Muurame Keuruu Laukaa Jyväskylä Keski-Suomen shp Karstula Konnevesi Joutsa Saarijärvi Kivijärvi Uurainen Äänekoski Pihtipudas Petäjävesi Kinnula Hankasalmi Kannonkoski

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, %

vastaavanikäisestä väestöstä

(34)

26. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oi- keutettuja

Indikaattori ilmaisee erityiskorvattavaan (75 %) verenpainelääkitykseen oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuuden ko. ikäryhmästä prosentteina kalenterivuoden lopussa. Eräissä vaikeissa ja pitkäaikaisissa sairauksissa lääkehoito korvataan joko ylemmän (100 %) tai alemman erityiskorvausluokan mukaisesti.

Tulkinta

Erityiskorvauksen voi saada, jos taustalla oleva sairaus on pitkäaikainen ja vaikea ja vaatii pitkäaikaista lääkehoitoa.

Diagnoosin ja taudin vaikeusasteen varmentaa erikoislääkärin kirjoittama todistus, joka käsitellään Kelassa. Kohon- neen verenpaineen osalta erityiskorvauksen (75 %) piiriin tulevat ne potilaat, jotka täyttävät taudin vaikeutta koskevat Kelan asettamat kriteerit. Kyseiset kriteerit ovat tiukemmat kuin lääkehoidon aloittamisen ehdot. Verenpainetauti on erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttavista sairauksista potilasmäärältään selvästi suurin.

Indikaattori kuvaa kohonneen verenpaineen esiintyvyyttä, joskin lievät tapaukset jäävät Kelan rekisterin ulkopuolelle.

23,6 25,4

28 29 29,1

30,5 31,1 31,2

32,8 32,9 32,9 33,7

34,3 34,5 35,3

35,6 35,7 36,4 36,5 36,8 37,8

42,2

0 10 20 30 40 50

Toivakka Konnevesi Laukaa Hankasalmi Jyväskylä Muurame Joutsa Keski-Suomen shp Petäjävesi Keuruu Kivijärvi Karstula Viitasaari Kinnula Äänekoski Saarijärvi Pihtipudas Kannonkoski Luhanka Multia Uurainen Kyyjärvi

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, %

vastaavanikäisestä väestöstä

(35)

27. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin sepelvaltimotaudin vuoksi oi- keutettuja

Indikaattori ilmaisee erityiskorvattavaan (75 %) sepelvaltimotautilääkitykseen oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuuden ko. ikäryhmästä prosentteina kalenterivuoden lopussa. Eräissä vaikeissa ja pitkäaikaisissa sairauksissa lää- kehoito korvataan joko ylemmän (100 %) tai alemman erityiskorvausluokan mukaisesti.

Tulkinta

Erityiskorvauksen voi saada, jos taustalla oleva sairaus on pitkäaikainen ja vaikea ja vaatii pitkäaikaista lääkehoitoa.

Diagnoosin ja taudin vaikeusasteen varmentaa erikoislääkärin kirjoittama todistus, joka käsitellään Kelassa. Sepelval- timotaudin osalta erityiskorvauksen (75 %) piiriin tulevat ne potilaat, jotka täyttävät taudin vaikeutta koskevat Kelan asettamat kriteerit.

Indikaattori kuvaa kohtalaisen hyvin sepelvaltimotaudin todellista esiintyvyyttä, joskin lievät, pelkästään nitrolääkitystä tarvitsevat tapaukset saattavat jäädä Kelan rekisterin ulkopuolelle lääkehoidon halvan hinnan vuoksi.

11 13,4

13,7 14

14,4 14,5 14,9 15

15,5 15,6 16 16,1

16,2 16,2 16,3 16,6 16,6 16,9

17,5 18,2

21,7 24,1

0 5 10 15 20 25 30

Luhanka Muurame Keuruu Jyväskylä Uurainen Joutsa Laukaa Keski-Suomen shp Konnevesi Toivakka Kinnula Viitasaari Multia Petäjävesi Äänekoski Kannonkoski Saarijärvi Pihtipudas Hankasalmi Karstula Kivijärvi Kyyjärvi

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin

sepelvaltimotaudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavan ikäisestä

väestöstä

(36)

28. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin epilepsian vuoksi oikeutettuja

Indikaattori ilmaisee erityiskorvattavaan (75 %) epilepsialääkitykseen oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden ko. ikäryh- mästä prosentteina kalenterivuoden lopussa. Eräissä vaikeissa ja pitkäaikaisissa sairauksissa lääkehoito korvataan joko ylemmän (100 %) tai alemman (75 %) erityiskorvausluokan mukaisesti.

Tulkinta

Erityiskorvauksen voi saada, jos taustalla oleva sairaus on pitkäaikainen ja vaikea ja vaatii pitkäaikaista lääkehoitoa.

Diagnoosin ja taudin vaikeusasteen varmentaa erikoislääkärin kirjoittama todistus, joka käsitellään Kelassa. Epilepsi- an osalta erityiskorvauksen (100 %) piiriin tulevat ne potilaat, jotka täyttävät taudin vaikeutta koskevat Kelan asettamat kriteerit.

0,7 0,7

1 1

1,1 1,1

1,3 1,3

1,5 1,5 1,5 1,6 1,6 1,7 1,7 1,8

1,9 1,9 2

2,6

3,7

0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4

Multia Toivakka Kivijärvi Uurainen Kannonkoski Petäjävesi Laukaa Muurame Joutsa Karstula Saarijärvi Keuruu Konnevesi Keski-Suomen shp Pihtipudas Jyväskylä Hankasalmi Viitasaari Äänekoski Kinnula Kyyjärvi

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin epilepsian vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, %

vastaavanikäisestä väestöstä

(37)

29. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin reumaattisen niveltulehduk- sen vuoksi oikeutettuja

Indikaattori ilmaisee erityiskorvattavaan (75 %) reumaattisen niveltulehduksen lääkitykseen oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuuden ko. ikäryhmästä prosentteina kalenterivuoden lopussa. Eräissä vaikeissa ja pitkäaikaisissa sai- rauksissa lääkehoito korvataan joko ylemmän (100 %) tai alemman (75 %) erityiskorvausluokan mukaisesti.

Tulkinta

Erityiskorvauksen voi saada, jos taustalla oleva sairaus on pitkäaikainen ja vaikea ja vaatii pitkäaikaista lääkehoitoa.

Diagnoosin ja taudin vaikeusasteen varmentaa erikoislääkärin kirjoittama todistus, joka käsitellään Kelassa. Nivelreu- man osalta erityiskorvauksen (75 %) piiriin tulevat ne potilaat, jotka täyttävät taudin vaikeutta koskevat Kelan asetta- mat kriteerit.

2,7 3,2

3,4 3,4

4 4 4

4,2 4,2 4,3 4,3 4,5

4,6 5

5,1 5,3

5,5 5,9

6 6,1

6,3 6,9

0 1 2 3 4 5 6 7 8

Pihtipudas Konnevesi Petäjävesi Uurainen Jyväskylä Laukaa Muurame Keski-Suomen shp Joutsa Keuruu Äänekoski Saarijärvi Viitasaari Hankasalmi Kinnula Multia Kyyjärvi Kivijärvi Luhanka Karstula Toivakka Kannonkoski

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin reumaattisen niveltulehduksen vuoksi oikeutettuja 65 vuotta

täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä

(38)

30. 75 vuotta täyttäneiden asuntokunnat

Indikaattori ilmaisee 75 vuotta täyttäneiden asuntokuntien osuuden prosentteina kaikista asuntokunnista. Asuntokun- nan muodostavat kaikki samassa asunnossa vakinaisesti asuvat henkilöt.

Asuntokunnat ja asuinolot -tilaston perusjoukon muodostavat vakinaisesti varsinaisissa asunnoissa asuvat henkilöt eli ns. asuntoväestö. Henkilöitä, jotka ovat Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan kirjoilla laitoksissa, asunnottomia, ulkomailla ja tietymättömissä olevia, ei lueta asuntoväestöön. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa ra- kennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät myöskään muodosta asunto- kuntaa.

Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja.

10,6 10,7

13,2 13,9

14,1 16,2

17 18,7

19,3 20,9

21,6 21,7 22

22,9 23

23,3 23,6

23,8 24,8

27 27,2

32,4

0 5 10 15 20 25 30 35

Muurame Jyväskylä Laukaa Uurainen Keski-Suomen shp Äänekoski Petäjävesi Toivakka Keuruu Saarijärvi Kinnula Pihtipudas Hankasalmi Joutsa Karstula Konnevesi Viitasaari Kyyjärvi Kannonkoski Kivijärvi Multia Luhanka

75 vuotta täyttäneiden asuntokunnat, % kaikista

asuntokunnista

(39)

31. Yksinasuvat 75 vuotiaat

Indikaattori ilmaisee yksinasuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä asuntoväestöstä.

Yhden hengen asuntokunnan muodostaa asuinhuoneistossa yksin vakinaisesti asuva henkilö.

Asuntokunnat ja asuinolot -tilaston perusjoukon muodostavat vakinaisesti varsinaisissa asunnoissa asuvat henkilöt eli ns. asuntoväestö. Henkilöitä, jotka ovat Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan kirjoilla laitoksissa, asunnottomia, ulkomailla ja tietymättömissä olevia, ei lueta asuntoväestöön. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa ra- kennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät myöskään muodosta asunto- kuntaa.

Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja.

38,5 38,9 39,1 39,7

40 41,3

42,2 42,8

43,3 43,7 43,8 45,6

45,8 46,1 46,9

47,7 48,2 48,3 48,4 48,7 48,7

50,7

0 10 20 30 40 50 60

Uurainen Luhanka Muurame Kivijärvi Karstula Kinnula Konnevesi Laukaa Kyyjärvi Multia Toivakka Saarijärvi Kannonkoski Viitasaari Keski-Suomen shp Pihtipudas Keuruu Joutsa Hankasalmi Jyväskylä Äänekoski Petäjävesi

Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, %

vastaavanikäisestä asuntoväestöstä

(40)

32. Asunnon muutostyöt

Asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat laitteet ja välineet, 65 vuotta täyttäneitä asiakkaita vuoden aikana, kunnan kustantamat palvelut (2006 alkaen) (id:3439)

2013 2014

Keski-Suomen shp 112 119

Hankasalmi 8 10

Joutsa 1 1

Jyväskylä 51 35

Kannonkoski 2 2

Karstula 0 3

Keuruu 8 7

Kinnula 3 4

Kivijärvi 1 1

Konnevesi 3 4

Kyyjärvi 0 0

Laukaa 2 10

Luhanka 0 0

Multia 0 0

Muurame 3 6

Petäjävesi 5 4

Pihtipudas 3 7

Saarijärvi 5 3

Toivakka 0 1

Uurainen 0 0

Viitasaari 6 2

Äänekoski 11 19

© THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005- 2016

Indikaattori ilmaisee, kuinka monta 65 vuottta täyttänyttä asiakasta on vuoden aikana saanut vammaispalvelulain pe- rusteella korvausta asunnon muutostöistä tai asuntoon kuuluvista laitteista ja välineistä.

Tulkinta

Luku kuvaa vammaispalvelulain perusteella korvattuja asunnon muutostöitä.

(41)

33. Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet huom!

2013

Indikaattori ilmaisee täyttä kansaneläkettä vuoden lopussa saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Täyden kansaneläkkeen saajia ovat henkilöt, joilla on vain vähän tai ei lainkaan ansioeläkkeitä.

Tulkinta

Täyttä kansaneläkettä saavien osuus osoittaa pienituloisuutta eläkeikäisessä väestössä.

1,8 1,9 1,9 2

2,4 2,4 2,4 2,5 2,5 2,6

2,8 2,9

3 3,1

3,2 3,2 3,2

3,5 3,6

4,1

4,9 5,2

0 1 2 3 4 5 6

Muurame Jyväskylä Keuruu Uurainen Kannonkoski Äänekoski Keski-Suomen shp Kivijärvi Kyyjärvi Laukaa Saarijärvi Toivakka Karstula Joutsa Multia Pihtipudas Viitasaari Konnevesi Hankasalmi Kinnula Petäjävesi Luhanka

Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta

täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä

(42)

34. Demograafinen ja taloudellinen huoltosuhde

Huoltosuhde, demografinen

Elatussuhde (2013)

Hankasalmi 73,5 184

Joutsa 83,6 190,5

Jyväskylä 48,7 142

Kannonkoski 84,8 220

Karstula 76,6 198,9

Keuruu 75,5 184,2

Kinnula 76,2 216,5

Kivijärvi 87,1 227

Konnevesi 77,6 179,8

Kyyjärvi 79,6 190,9

Laukaa 66,5 151,9

Luhanka 100,8 233,2

Multia 84,8 201,2

Muurame 60,2 128,1

Petäjävesi 72,6 173,9

Pihtipudas 77 191,2

Saarijärvi 71,6 193,3

Toivakka 78,7 169,8

Uurainen 74,2 163,7

Viitasaari 74,1 190,4

Äänekoski 67,6 193,5

Keski-Suomen

shp

56,7

157

Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-vuotta täyttä- nyttä on sataa 15-64 -vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on.

Tietolähteenä käytetyn Työssäkäyntitilaston henkilöperusjoukon muodostaa alueella (esim. koko maa, maa- kunta, seutukunta) vakinaisesti asuva väestö. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli koti- paikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta, samoin ne Suomen kansalaiset, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla.

Ulkomaalaisella on kotipaikka Suomessa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikan hakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty.

Suomessa asuvat vieraan valtion lähetystöön, kaupalliseen edustustoon tai lähetetyn konsulin virastoon kuu-

luvat henkilöt sekä näiden perheenjäsenet ja henkilökohtainen palveluskunta eivät kuulu maassa asuvaan

väestöön, elleivät ole Suomen kansalaisia. Sen sijaan Suomen ulkomailla olevien lähetystöjen ja kaupallisten

edustustojen suomalainen henkilökunta sekä YK:n rauhanturvajoukoissa palvelevat luetaan maassa asuvaan

väestöön.

(43)

Nykyään huoltosuhde on 0,5 eli kahta työikäistä kohti on yksi huollettavan ikäinen. Väestöennusteiden mu- kaan vuonna 2030 suhde on jo yli 0,7 eli sataa työikäistä kohden huollettavan ikäisiä on (yli) 70. Suomen väestörakenne siis vanhenee.

Taloudellinen huoltosuhde eli elatussuhde ilmaisee kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työ- töntä on sataa työllistä kohti. Työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin lukeutuu koko ei-työllinen väestö, eli työttömät, eläkeläiset, lapset ja omaa kotitaloutta hoitavat. Väestö jaetaan pääasiallisen toiminnan perusteel- la työvoimaan kuuluviin ja työvoiman ulkopuolella oleviin (työlliset ja työttömät yhdessä muodostavat työ- voiman). Luokitus perustuu tietoihin henkilön toiminnasta vuoden viimeisellä viikolla. Rekisteripohjaisessa tietojenkeruussa henkilön subjektiivinen käsitys omasta toiminnastaan ei saa samaa painoarvoa kuin loma- kekyselyyn pohjautuvassa. Henkilö, joka tekee töitä opiskelun ohessa saattaa lomakekyselyssä tulla luokitel- luksi opiskelijaksi, mutta rekisteripohjaisessa tietojenkeruussa hän on työllinen, mikäli työnteko on ilmoitet- tu rekistereihin. "Pimeä" työnteko jää rekisterikeruun ulkopuolelle. Voidaan toisaalta olettaa, että verottajal- ta salaa tehty työ jäi usein myös lomakekyselyssä ilmoittamatta.

Elatussuhde kuvaa kansantalouden kantokykyä paremmin kuin väestöllinen huoltosuhde, sillä elatussuhtees-

sa ovat mukana työssäkäynti ja työttömät. Siten elatussuhdetta ja työllisyyttä (työllisyysastetta) voi tarkastel-

la rinnakkain.

(44)

35. Toimeentulotukea saaneet 65 vuotta täyttäneet

Indikaattori ilmaisee toimeentulotukea saavien vanhusten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väes- tötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Vuodesta 1991 lähtien tiedonkeruussa on kysytty viitehenkilön lisäksi myös puolison henkilötunnusta eli sukupuolittaiset tiedot saadaan vuodesta 1991 alkaen. Viitehenkilöllä tarkoi- tetaan henkilöä, joka pääasiallisesti vastaa kotitalouden toimeentulosta.

Tulkinta

Aikasarja ilmaisee toimeentulotukea saavien vanhusten määrän kehityksen.

0,6 0,9

1 1 1

1,1 1,2 1,2 1,3 1,3 1,4 1,4

1,7 1,8

2 2,1

2,2 2,4

3,6

0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4

Karstula Muurame Joutsa Laukaa Äänekoski Saarijärvi Jyväskylä Konnevesi Keski-Suomen shp Viitasaari Hankasalmi Keuruu Toivakka Petäjävesi Kivijärvi Uurainen Pihtipudas Multia Kinnula

Toimeentulotukea saaneet 65 vuotta täyttäneet,

% vastaavanikäisestä väestöstä

(45)

36. Eläkkeensaajan hoitotuen saajat / 1000 asukasta huom!

2013

Indikaattori ilmaisee eläkkeensaajan hoitotukien osuuden tuhatta asukasta kohti.

Kelan maksamia vammaisetuuksia ovat lapsen vammaistuki, aikuisen vammaistuki ja eläkkeensaajan hoitotuki.

27,5 37,8

42,6 43,4 46,4

48 53,5

58,3 58,8 58,9 62,3

66,2 67,4

68 68,9

71,4 71,5 73,9

79,2 80,9

86,6 98,9

0 20 40 60 80 100 120

Muurame Jyväskylä Laukaa Uurainen Keski-Suomen shp Toivakka Äänekoski Konnevesi Saarijärvi Petäjävesi Joutsa Pihtipudas Viitasaari Hankasalmi Keuruu Karstula Kinnula Kyyjärvi Luhanka Kannonkoski Kivijärvi Multia

Eläkkeensaajan hoitotuen saajat /

1000 asukasta

(46)

37. Eläkkeensaajien asumistukea saaneet huom! 2013

Indikaattori ilmaisee eläkkeensaajien asumistukea saaneiden osuuden prosentteina asuntokunnista. Eläkkeensaajien asumistuki myönnetään eläkkeensaajalle. Tästä syystä eläkkeensaajien asumistukea saanut pariskunta on laskettu yhdeksi saajaksi, niin että tieto vastaa yleistä asumistukea saaneiden asuntokuntien määrää.

4,1 5

6,7 7,1

7,7 7,8

8,1 8,8

9,2 9,3 9,3 9,8 9,8 9,8 10

10,1 10,1 10,6

10,8 12,2

13 13,6

0 2 4 6 8 10 12 14 16

Toivakka Muurame Jyväskylä Laukaa Keski-Suomen shp Uurainen Luhanka Karstula Petäjävesi Keuruu Äänekoski Hankasalmi Joutsa Saarijärvi Pihtipudas Kannonkoski Konnevesi Multia Viitasaari Kyyjärvi Kivijärvi Kinnula

Eläkkeensaajien asumistukea saaneet, %

asuntokunnista

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Sama ilmiö tuli esille myös 30 vuotta täyttäneiden yliopisto- opiskelijoiden elämänkulkua käsitelleessä tilastoaineistoon perustuneessa tutkimuksessa, jossa todettiin,

Vuonna 1990 neljäntoista suurimman kaupunkiseudun (Liite B) osuus Suomen väestöstä oli 61 prosenttia ja vuoden 2015 lopussa 68 prosenttia.. 14 suurimman seutukunnan osuus

Koetuloksena ilmoitetaan koekappaleen valu- ja muottipinnan tummuus mustuuden pro- sentteina ± 5 %:n tarkkuudella sekä pintojen väriarvio ja koekappaleista otettu

1) Seinäjoen keskussairaalassa kerätyn 65 vuotta täyttäneiden lonkkamurtumapo- tilaiden seuranta-aineiston perusteella lonkkamurtumapotilaiden kuolleisuus on suurta ja

Kuviossa 8 on tarkasteltu vastaavasti viiden vuoden aikana eri pituisia köyhyysjaksoja. Ha- vaitaan, että periodilla 2010–2014 lähes 25 pro- senttia väestöstä koki ainakin

Suun terveydenhuollon palveluja terveyskeskuksissa käyttäneet 18 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Info

Sairastavuus 2/17: Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä (id:. 408

Tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat % vastaa- van ikäisestä väestöstä on yksi vanhuspalvelulain seuranta indikaattori (laatusuosi- tuksen tavoite on,