Vanhuspalvelujen tilastot vuo- delta 2014, SOTKANET
Hankekuntien vertailu
Koonnut Keski-Suomen SOTE 2020-hanke
Hanketyöntekijä Tuija Koivisto
Sisällys
1. Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus ... 3
2. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen ... 4
3. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen ... 6
4. Vanhainkotihoito ... 8
5. Terveyskeskusten pitkäaikaishoito ... 10
6. Omaishoidon tuki ... 12
7. Perhehoito ... 14
9. Tukipalvelua saaneet... 17
10. Lonkkamurtumat 65 vuotta täyttäneillä ... 18
11. Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon hoitopäivät ... 19
12. Perusterveydenhuollon vuodeosaston 75 v potilaat ... 20
13. Päiväkirurgian hoitojaksot ... 21
14. Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät ... 22
15. Somaattisen erikoissairaanhoidon potilaat ... 23
16. Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät ... 24
17. Psykiatrian laitoshoidon potilaat ... 25
18. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä ... 26
19. Geriatrian käynnit ... 27
20. Päihdesairauksien vuodeosastohoitojaksot ... 28
21. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut ... 29
22. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet ... 30
23. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja ... 31
24. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin alzheimerin taudin vuoksi oikeutettuja ... 32
25. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja ... 33
26. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja ... 34
27. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin sepelvaltimotaudin vuoksi oikeutettuja ... 35
28. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin epilepsian vuoksi oikeutettuja ... 36
29. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin reumaattisen niveltulehduksen vuoksi oikeutettuja ... 37
30. 75 vuotta täyttäneiden asuntokunnat ... 38
31. Yksinasuvat 75 vuotiaat ... 39
32. Asunnon muutostyöt ... 40
33. Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet huom! 2013 ... 41
34. Demograafinen ja taloudellinen huoltosuhde ... 42
35. Toimeentulotukea saaneet 65 vuotta täyttäneet... 44
36. Eläkkeensaajan hoitotuen saajat / 1000 asukasta huom! 2013 ... 45
37. Eläkkeensaajien asumistukea saaneet huom! 2013 ... 46
1. Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus
Indikaattori ilmaisee vuoden lopussa kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattoria laskettaessa kotona asuviksi laskettiin muut kuin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa pitkäai- kaishoidossa, vanhainkodeissa, vanhusten tehostetussa palveluasumisessa, kehitysvammalaitoksissa tai kehitys- vammaisten autetussa asumisessa olleet. Väestötietoina käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa.
Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja.
Tulkinta
Vuonna 1992 sosiaali- ja terveysministeriön palvelurakennetyöryhmän antaman toimenpideohjelman tavoitteiden mu- kaan vuoteen 2000 mennessä kotona joko itsenäisesti tai lähiomaisten tai -ympäristön tukemana ja/tai sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämien koti- ja avohuollon palveluiden turvin selviävien 75 vuotta täyttäneiden osuus nousee 90 prosenttiin. Indikaattori on tarkoitettu ko. tavoitteen seurantaan.
81,4 84,5 84,9 86,9 87,3 87,9 88,2 88,7 88,8 89,4 89,5 89,7 89,7 90,3 90,3 90,4 90,7 90,9 91,1 91,3 92,9
98,4
0 20 40 60 80 100 120
Kannonkoski Multia Toivakka Kinnula Laukaa Uurainen Hankasalmi Saarijärvi Kivijärvi Viitasaari Konnevesi Keski-Suomen shp Jyväskylä Kyyjärvi Äänekoski Keuruu Petäjävesi Karstula Pihtipudas Luhanka Joutsa Muurame
Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, %
vastaavanikäisestä väestöstä
2. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen
Indikaattori ilmaisee, kuinka monta prosenttia 75 vuotta täyttäneistä on vuoden lopussa ikääntyneiden tavallisen pal- veluasumisen piirissä (henkilökunta paikalla vain päivällä). Mukana ovat sekä kuntien, kuntayhtymien että yksityisten palveluntuottajien ylläpitämät yksiköt. Palveluasuminen sisältää aina sekä asumisen että siihen kiinteästi liittyvät pal- velut. Tällaisia palveluja voivat olla esimerkiksi kodinhoitoapu, hygieniapalvelut jne. Palveluasumisen sisältö voi siis käytännössä vaihdella. Myös asumisen muoto vaihtelee. Osa yksiköistä on ryhmäkoteja, osa pienkoteja ja osa taas esimerkiksi palvelutaloja, joissa asiakkailla on omat huoneistot. Mukaan eivät kuulu normaalit huoneenvuokralain mu- kaiset vanhusten vuokra-asunnot eivätkä sellaiset palveluasunnot, joihin ei liity päivittäisiä tai säännöllisiä kotipalvelu- ja. Palveluasuminen eroaa laitoshoidosta siinä, että palveluasuminen perustuu aina vuokra-, omistus- tmv. hallinta- muotoon. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa.
Tulkinta
Indikaattori kuvaa ikääntyneiden tavallisen palveluasumisen peittävyyttä. Lukua tulkittaessa on otettava huomioon, että ikääntyneiden palvelujärjestelmä on aina kokonaisuus ja eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja. Yksittäis- ten palvelujen vertailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla paljon esimerkiksi ikääntynei- den laitoshoitoa tai muita palveluja
.
0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
0,1 0,8
1,5 1,6
2,1 2,6 2,6
2,8
4,2
0 1 2 3 4 5
Hankasalmi Joutsa Kannonkoski Kivijärvi Konnevesi Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Muurame Toivakka Uurainen Viitasaari Jyväskylä Keski-Suomen shp Äänekoski Pihtipudas Saarijärvi Karstula Petäjävesi Kinnula Keuruu
Ikääntyneiden tavallisen palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., % vastaavan
ikäisestä väestöstä
Ikääntyneiden tavallisen palveluasumisen 65+
asiakkaat 2013 ja 2014
2013 2014
Hankasalmi 13 0
Joutsa 6 5
Jyväskylä 9 14
Kannonkoski 0 0
Karstula 18 17
Keuruu 65 65
Kinnula 6 6
Kivijärvi 0 0
Konnevesi 0 0
Kyyjärvi 5 0
Laukaa 0 0
Luhanka 0 0
Multia 0 0
Muurame 33 0
Petäjävesi 15 16
Pihtipudas 9 9
Saarijärvi 48 34
Toivakka 0 0
Uurainen 0 0
Viitasaari 0 0
Äänekoski 49 41
Keski-Suomen shp 276 207
3. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen
Indikaattori ilmaisee, kuinka monta prosenttia 75 vuotta täyttäneistä on vuoden lopussa ikääntyneiden tehostetun pal- veluasumisen piirissä (henkilökunta paikalla ympäri vuorokauden). Mukana ovat sekä kuntien, kuntayhtymien että yksityisten palveluntuottajien ylläpitämät yksiköt.
Palveluasuminen sisältää aina sekä asumisen että siihen kiinteästi liittyvät palvelut. Tällaisia palveluja voivat olla esi- merkiksi kodinhoitoapu, hygieniapalvelut jne. Palveluasumisen sisältö voi siis käytännössä vaihdella. Myös asumisen muoto vaihtelee. Osa yksiköistä on ryhmäkoteja, osa pienkoteja ja osa taas esimerkiksi palvelutaloja, joissa asiakkail- la on omat huoneistot. Mukaan eivät kuulu normaalit huoneenvuokralain mukaiset vanhusten vuokra-asunnot eivätkä sellaiset palveluasunnot, joihin ei liity päivittäisiä tai säännöllisiä kotipalveluja. Palveluasuminen eroaa laitoshoidosta siinä, että palveluasuminen perustuu aina vuokra-, omistus- tmv. hallintamuotoon.
Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa.
Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja.
Tulkinta
Indikaattori kuvaa ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen peittävyyttä. Lukua tulkittaessa on otettava huomioon, että ikääntyneiden palvelujärjestelmä on aina kokonaisuus ja eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja. Yksittäis- ten palvelujen vertailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla paljon esimerkiksi ikääntynei- den laitoshoitoa tai muita palveluja.
0 0
4,6 5
5,9 6,2
7 7,2
7,3 7,4 7,6
7,8 8,1
8,3 8,7
8,9 9,2 9,2 9,4
12,2 14,9
17,4
0 5 10 15 20
Luhanka Muurame
Karstula Joutsa Konnevesi Pihtipudas Petäjävesi Äänekoski Keuruu Saarijärvi Keski-Suomen shp Jyväskylä Laukaa Viitasaari Kivijärvi Uurainen Hankasalmi Kyyjärvi Toivakka Kinnula Multia Kannonkoski
Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., %
vastaavanikäisestä väestöstä
Ikääntyneiden tehostetun palveluasumi- sen 65+ asiakkaat 31.12. yhteensä
2013 2014 Keski-Suomen shp 1871 1970
Hankasalmi 34 72
Joutsa 55 48
Jyväskylä 828 873
Kannonkoski 42 44
Karstula 29 29
Keuruu 114 108
Kinnula 32 32
Kivijärvi 20 22
Konnevesi 13 28
Kyyjärvi 22 22
Laukaa 120 124
Luhanka 0 0
Multia 61 51
Muurame 32 7
Petäjävesi 36 32
Pihtipudas 34 40
Saarijärvi 88 112
Toivakka 29 29
Uurainen 29 27
Viitasaari 92 99
Äänekoski 161 170
© THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016
4. Vanhainkotihoito
Indikaattori ilmaisee vanhainkotien 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden (31.12.) osuuden prosentteina vastaavanikäi- sestä väestöstä.
Vanhainkotihoito:
Ikääntyneiden laitoshoito sosiaalitoimessa (Kela on määritellyt yksikön laitokseksi).
0 0 0 0 0 0 0 0
2 2
2,1 2,2
2,4 2,4 2,6
2,7 2,7
3,3 4,3 4,3
5,7
8,8
0 2 4 6 8 10
Hankasalmi Kannonkoski Kinnula Konnevesi Kyyjärvi Multia Muurame Petäjävesi Joutsa Viitasaari Keuruu Äänekoski Keski-Suomen shp Jyväskylä Kivijärvi Pihtipudas Uurainen Saarijärvi Karstula Laukaa Toivakka Luhanka
Vanhainkotien 75 vuotta täyttäneet asiakkaat
31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä
Vanhainkotien 65+ asiakkaat 31.12. yhteensä 2013 2014
Keski-Suomen shp 638 602
Hankasalmi 0
Joutsa 14 16
Jyväskylä 300 262
Kannonkoski 6
Karstula 26 29
Keuruu 31 31
Kinnula 0 0
Kivijärvi 12 6
Konnevesi 0 0
Kyyjärvi 0 0
Laukaa 67 66
Luhanka 19 18
Multia 0 0
Muurame 0 0
Petäjävesi 0 0
Pihtipudas 16 17
Saarijärvi 53 48
Toivakka 21 20
Uurainen 11 7
Viitasaari 23
Äänekoski 55 49
© THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi
2005-2016
5. Terveyskeskusten pitkäaikaishoito
Indikaattori ilmaisee terveyskeskusten 75 vuotta täyttäneiden pitkäaikaisasiakkaiden (31.12.) osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä.
Terveyskeskusten pitkäaikaishoito:
Terveyskeskusten laitoshoitoon lasketaan terveyskeskusten yleislääkärijohtoisilla osastoilla annettu hoito. Kunnallis- ten terveyskeskusten lisäksi mukaan lasketaan myös joitakin muita kunnallisia tai yksityisiä palveluntuottajia, jotka vastaavat terveyskeskustoiminnasta tietyllä alueella. Pitkäaikaista hoito on silloin, kun asiakkaalle on tehty pitkäai- kaishoitopäätös tai kun asiakas on ollut hoidossa yli 90 vuorokautta.
0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
0,1 0,3 0,3
0,9
1,8
2,5
4,5
0 1 2 3 4 5
Joutsa Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Jyväskylä Keski-Suomen shp Äänekoski Muurame Petäjävesi Hankasalmi Konnevesi
Terveyskeskusten 75 vuotta täyttäneet pitkäaikaisasiakkaat 31.12., %
vastaavanikäisestä väestöstä
Terveyskeskusten pitkäaikaisasiakkaat 31.12. yhteensä
2013 2014
Keski-Suomen shp 179 83
Hankasalmi 41 22
Joutsa
Jyväskylä 17 9
Kannonkoski 0
Karstula 5 0
Keuruu
Kinnula 0 0
Kivijärvi 0 0
Konnevesi 23 22
Kyyjärvi 0
Laukaa 0
Luhanka 0 0
Multia
Muurame 5 5
Petäjävesi 5 8
Pihtipudas 20 0
Saarijärvi 6
Toivakka 0 0
Uurainen 0 0
Viitasaari 33
Äänekoski 14 5
© THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016
6. Omaishoidon tuki
Indikaattori ilmaisee vuoden aikana omaishoidon tukea saaneiden 75 vuotta täyttäneiden hoidettavien osuuden pro- sentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietoina käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa.
Omaishoidolla tarkoitetaan ikääntyneen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä koti- oloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuki muodostuu hoidettavalle annetta- vista, hänen tarvitsemistaan palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Kunta ja hoitaja tekevät omaishoidon järjestämisestä toimeksiantosopimuksen.
Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja.
Tulkinta
Indikaattori kuvaa omaishoidon tuen peittävyyttä 75 vuotta täyttäneessä väestössä. Lukua tulkittaessa on otettava huomioon, että ikääntyneiden palvelujärjestelmä on aina kokonaisuus ja eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapo- ja. Yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla paljon muita palve- luja.
2 3,1
3,4 3,4 3,4 3,5
4,2 4,2 4,4
4,6 4,7
5,2 5,5
5,6 5,8
5,9 6,2 6,2 6,5
6,9 7,1
9,9
0 2 4 6 8 10 12
Muurame Uurainen Joutsa Keuruu Saarijärvi Hankasalmi Jyväskylä Toivakka Petäjävesi Keski-Suomen shp Multia Laukaa Kannonkoski Kivijärvi Viitasaari Äänekoski Konnevesi Kyyjärvi Karstula Luhanka Pihtipudas Kinnula
Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana, %
vastaavanikäisestä väestöstä
Omaishoidon tuella hoidetut
65-74 75-84 85- Yht
2013 2014 2013 2014 2013 2014 2013 2014
Keski-Suomen
shp 325 308 579 595 433 427 1337 1330
Hankasalmi 6 6 19 13 12 12 37 31
Joutsa 9 7 14 12 8 13 31 32
Jyväskylä 143 134 214 231 174 168 531 533
Kannonkoski 6 10 6 7 7 6 19 23
Karstula 7 8 22 23 13 16 42 47
Keuruu 17 20 27 25 23 21 67 66
Kinnula 3 7 5 11 10 10 18 28
Kivijärvi 5 4 9 9 3 2 17 15
Konnevesi 4 1 11 15 2 11 17 27
Kyyjärvi 5 7 8 6 4 6 17 19
Laukaa 15 14 56 43 25 28 96 85
Luhanka 3 2 6 8 5 3 14 13
Multia 2 2 8 4 8 11 18 17
Muurame 11 7 4 4 9 7 24 18
Petäjävesi 7 5 14 12 3 5 24 22
Pihtipudas 12 7 20 21 23 19 55 47
Saarijärvi 13 12 28 29 16 17 57 58
Toivakka 3 5 3 6 14 5 20 16
Uurainen 5 3 0 3 3 5 8 11
Viitasaari 14 13 31 32 25 27 70 72
Äänekoski 35 34 74 81 46 35 155 150
7. Perhehoito
Perhehoidossa olleet vanhukset 31.12., kunnan kustantamat palvelut
2013 2014
Keski-Suomen shp 17 24
Hankasalmi 6 5
Joutsa 0 0
Jyväskylä 0 0
Kannonkoski 0 0
Karstula 1 0
Keuruu 0 0
Kinnula 0 0
Kivijärvi 0 0
Konnevesi 0 3
Kyyjärvi 0 0
Laukaa 3 7
Luhanka 0 0
Multia 0 0
Muurame 2 0
Petäjävesi 0 0
Pihtipudas 0 0
Saarijärvi 2 1
Toivakka 0 0
Uurainen 0 0
Viitasaari 1 4
Äänekoski 2 4
© THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016
Indikaattori ilmaisee perhehoidossa vuoden lopussa olleiden vanhusten lukumäärän. Perhehoito tarkoittaa hoidon tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä asiakkaan oman kodin ulkopuolella yksityiskodissa (toimeksian- tosuhteinen perhehoito). Vanhuksia ovat 65- tai yli 65-vuotiaat.
Tiedot sisältävät kunnan itse tuottamat ja muilta kunnilta, kuntayhtymiltä, valtiolta tai yksityisiltä palveluntuottajilta ostamat palvelut.
Kuntien toimintatilaston määritelmät löytyvät julkaisusta Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston luokituk- set 2006. Suomen Kuntaliitto. Julkaisun voi tulostaa Suomen Kuntaliiton internet-sivuilta (www.kunnat.net).
8. Säännöllisen kotihoidon asiakkaat 30.11.2014
Indikaattori ilmaisee, kuinka monta prosenttia 75 vuotta täyttäneistä saa säännöllisesti kotipalvelua ja/tai kotisairaan- hoitoa.
Tietolähteenä on THL:n kotihoidon asiakaslaskenta, johon kerätään tiedot kaikista niistä asiakkaista, joilla on palvelu- tai hoitosuunnitelma tai jotka saavat kotipalvelua, kotisairaanhoitoa tai päiväsairaalahoitoa vähintään kerran viikossa.
Tätä indikaattoria varten poimittiin vain ne asiakkaat, jotka ovat saaneet kotipalvelua tai kotisairaanhoitoa (mukaan ei siis otettu kaikkia kotihoidon laskennassa ilmoitettuja asiakkaita). Asiakkaisiin ei sisälly niitä henkilöitä, jotka ovat lai- toshoidossa tai asumispalvelujen piirissä laskentapäivänä, vaikka heillä olisi palvelu- ja hoitosuunnitelma voimassa.
Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa.
Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja.
Tulkinta
Indikaattori ei kerro avopalveluihin panostamisesta tai resurssoinnista, sillä kunta voi tarjota paljon apua harvoille asi- akkaille tai vähän palvelua monille asiakkaille. Lisäksi ikääntyneiden palvelujärjestelmä on kokonaisuus ja eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja. Yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla panostettu esimerkiksi palveluasumiseen asiakkaiden kunnosta ja toiveista johtuen.
7,6 7,7
9,2 9,7
10,3 10,4 10,8
11 11,1
11,7 12,1
12,3 12,5
13,1 13,2 13,2
14,5 15,3
15,4 16,1
17,2 19,9
0 5 10 15 20 25
Saarijärvi Kyyjärvi Kivijärvi Kannonkoski Jyväskylä Muurame Kinnula Hankasalmi Keuruu Keski-Suomen shp Karstula Äänekoski Uurainen Luhanka Joutsa Toivakka Petäjävesi Pihtipudas Konnevesi Viitasaari Laukaa Multia
Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. 2014 olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat %
vastaavanikäisestä väestöstä
Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11.2014 olleet 75 vuotta täyttäneet
2013 2014
Keski-Suomen shp 2549 2612
Hankasalmi 77 78
Joutsa 111 98
Jyväskylä 890 973
Kannonkoski 23 23
Karstula 76 73
Keuruu 138 150
Kinnula 20 23
Kivijärvi 18 18
Konnevesi 47 65
Kyyjärvi 21 15
Laukaa 247 235
Luhanka 26 21
Multia 64 64
Muurame 52 57
Petäjävesi 54 56
Pihtipudas 96 86
Saarijärvi 113 102
Toivakka 27 35
Uurainen 33 32
Viitasaari 150 165
Äänekoski 266 243
© THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016
9. Tukipalvelua saaneet
Indikaattori ilmaisee tukipalvelua vuoden aikana saaneiden 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuuden vastaa- vanikäisestä väestöstä. Tukipalveluja ovat esimerkiksi ateria-, kuljetus-, vaatehuolto-, kylvetys-, saattaja- ja turvapal- velut sekä muut vastaavat palvelut, joiden tarkoituksena on tukea itsenäistä elämää ja arjen sujumista. Tukipalveluja voidaan antaa asiakkaan kotona, palvelu- tai päiväkeskuksissa, laitoksissa tai muissa yksiköissä.
Asiakkaita vuoden aikana yhteensä: Kukin henkilö on laskettu asiakkaaksi vain kerran riippumatta siitä kuinka monta kertaa hän on palveluja saanut. Asiakkaaksi lasketaan myös palveluja käyttäneet perheenjäsenet.
Tiedot sisältävät kunnan itse tuottamat ja muilta kunnilta, kuntayhtymiltä, valtiolta tai yksityisiltä palveluntuottajilta os- tamat palvelut.
Kuntien toimintatilaston määritelmät löytyvät julkaisusta Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston luokitukset 2006. Suomen Kuntaliitto. Julkaisun voi tulostaa Suomen Kuntaliiton internet-sivuilta (www.kunnat.net).
Tulkinta
Indikaattori kuvaa vuoden aikana vähintään kerran jotain tukipalvelua saaneiden määrää. Luku voi vaihdella kunnittain riippuen siitä, tarjotaanko kunnassa paljon apua harvoille asiakkaille vai vähän palvelua monille asiakkaille. Lisäksi palvelujärjestelmä on aina kokonaisuus ja eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja. Yksittäisten palvelujen ver- tailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla panostettu muihin palveluihin asiakkaiden tar- peista ja toiveista johtuen.
12,2 13,6
15,3 15,8
16,9 19,3
20 21,1
23,8 25,2
25,8 26,1 26,7
28,1 28,1 28,6 30
30,9 33,2
38,5 40,9
58,3
0 10 20 30 40 50 60 70
Kinnula Toivakka Muurame Kivijärvi Kyyjärvi Laukaa Konnevesi Multia Karstula Hankasalmi Kannonkoski Petäjävesi Jyväskylä Keski-Suomen shp Luhanka Saarijärvi Uurainen Äänekoski Joutsa Viitasaari Keuruu Pihtipudas
Tukipalvelua vuoden aikana saaneet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat % vastaavanikäisestä
väestöstä, kunnan kustantamat palvelut
10. Lonkkamurtumat 65 vuotta täyttäneillä
Indikaattori ilmaisee kaikkien vuoden aikana 65 vuotta täyttäneille sattuneiden ja sairaalassa hoidettujen lonkkamur- tumien (sivu- tai päädiagnoosi S72) lukumäärän prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaaloihin kuuluvat sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin sairaalat.
Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja.
Tulkinta
Lonkkamurtumat vuoden aikana yli 65 vuotta täyttäneillä prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä kuvaavat lähinnä ko. ikäluokan vakavampien kaatumistapaturmien määrää. Murtumien syntymiseen kaatuessa voi liittyä myös luuston normaalista poikkeavaa haurastumista, jota voidaan ennaltaehkäistä. Koska murtumat useimmiten hoidetaan leik- kaamalla, liittyy niihin sairaalahoidon ja lisäksi kuntoutuksen tarvetta.
0 0 0
0,3 0,4
0,6 0,6
0,7 0,7 0,7 0,7
0,8 0,8 0,8
0,9 1
1,1 1,1
1,3
1,7
0 0,5 1 1,5 2
Kinnula Kyyjärvi Toivakka Laukaa Karstula Joutsa Muurame Keski-Suomen shp Jyväskylä Keuruu Äänekoski Pihtipudas Saarijärvi Uurainen Viitasaari Konnevesi Hankasalmi Petäjävesi Multia Luhanka
Lonkkamurtumat 65 vuotta täyttäneillä, %
vastaavanikäisestä väestöstä
11. Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon hoitopäivät
Tietosisältö
Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kaikkien perusterveydenhuollossa hoitoa saaneiden 75 vuotta täyttäneiden hoito- päivien lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Mukana ovat terveyskeskusten yleislääkärijohtoiset vuodeosastot sekä kuntien/ kuntayhtymien muulta taholta hankkima yleis- lääkäritasoinen vuodeosastohoito. Hoitopäivät vuoden aikana sisältävät kalenterivuodelle osuvat hoitopäivät. Hoito- päivät saadaan lähtöpäivän (tai 31.12) ja tulopäivän (tai 1.1) erotuksena, joten lähtöpäivä ei tule mukaan. Jos lähtö- ja tulopäivä ovat samat, hoitopäivien lukumääräksi tulee yksi.
Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja.
Tulkinta
Perusterveydenhuollossa vuoden aikana potilaana olleiden 75 vuotta täyttäneiden hoitopäivien lukumäärä kuvaa ko.
ikäluokan perussairaanhoidon, terminaalihoidon tai pitkäaikaishoidon tarvetta. Hoitopäivien määrä riippuu myös jatku- vasti muuttuvista hoitokäytännöistä. Hoitoajat ovat sairaaloissa lyhentyneet, mikä vähentää hoitopäivien määrää, vaikkei sairastavuus olisikaan muuttunut.
1415,1 2154,9
2852,1 3166,5
3781 4518,8
5476,9 5624,4 6211,9 6275,7 6280,6 6857,9 6882 7035,1
7828,2 7847,3 8597,7
9729,8 10294,6
13538,2
22936,5
27154,4
0 5000 10000 15000 20000 25000 30000
Toivakka Kinnula Uurainen Laukaa Keuruu Luhanka Kyyjärvi Jyväskylä Kannonkoski Äänekoski Kivijärvi Saarijärvi Multia Keski-Suomen shp Joutsa Muurame Karstula Viitasaari Petäjävesi Pihtipudas Hankasalmi Konnevesi
Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon hoitopäivät 75 vuotta täyttäneillä / 1000
vastaavan ikäistä
12. Perusterveydenhuollon vuodeosaston 75 v potilaat
Tietosisältö
Indikaattori ilmaisee 75 vuotta täyttäneiden vuoden aikana perusterveydenhuollossa sairaalahoitoa saaneiden potilai- den lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Mukana ovat terveyskeskusten yleislääkärijohtoiset vuodeosastot sekä kuntien/ kuntayhtymien muulta taholta hankkima yleislääkä- ritasoinen vuodeosastohoito.
Tulkinta
Indikaattori kuvaa jossain määrin iäkkäämmän väestönosan sairastavuutta, mutta etenkin perusterveydenhuollon sai- raalapalveluiden käyttöä alueellisesti tai koko maan tasolla. Siihen vaikuttavia tekijöitä ovat sairastavuuden lisäksi väestön ikärakenne, palveluiden tarjonta, hoitokäytännöt (etenkin hoidon porrastus) sekä hoitoon hakeutumisen kyn- nys.
154,7 183,1
225,6 225,7
250,9 259,3
264,1 273,9
276,5 279,7 280,8 284,9 285,7 287,5 292,5 294,7 301,2
324,8 348,1
357,1 358,3
401,4
0 100 200 300 400 500
Toivakka Kinnula Kyyjärvi Uurainen Muurame Jyväskylä Laukaa Petäjävesi Keski-Suomen shp Kannonkoski Äänekoski Viitasaari Saarijärvi Luhanka Keuruu Karstula Multia Joutsa Pihtipudas Kivijärvi Hankasalmi Konnevesi
Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon 75 vuotta täyttäneet potilaat / 1000
vastaavanikäistä
13. Päiväkirurgian hoitojaksot
Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kaikkien 75 vuotta täyttäneiden potilaiden päiväkirurgian hoitojaksojen lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Päiväkirurgiaksi luokitellaan hoitojaksot, joiden palvelualaksi (pala=2) on merkitty päiväkirurgia eli potilaalle on tehty jokin ennalta päiväkirurgiaksi suunniteltu toimen- pide. Päiväkirurgiassa ei ole mukana päivystystoimenpiteitä.
Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja.
25,1 31,5
32,7 38,7
51,3 54,9 55 55
56,3 56,3 56,5 56,6 57,6
57,9 58
58,4 58,7 59,8
62,3 62,8
71,4 72,6
0 10 20 30 40 50 60 70 80
Luhanka Kivijärvi Hankasalmi Toivakka Petäjävesi Jyväskylä Karstula Multia Keski-Suomen shp Viitasaari Kinnula Kyyjärvi Laukaa Konnevesi Saarijärvi Muurame Uurainen Äänekoski Pihtipudas Joutsa Kannonkoski Keuruu
Päiväkirurgian hoitojaksot 75 vuotta täyttäneillä
/ 1000 vastaavanikäistä
14. Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät
Indikaattori ilmaisee vuoden aikana somaattista erikoissairaanhoitoa saaneiden 75 vuotta täyttäneiden hoitopäivien lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julki- sen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Somaattinen tarkoit- taa, etteivät mukana ole psykiatriset sairaalat. Erikoissairaanhoito tarkoittaa, etteivät mukana ole terveyskeskusten vuodeosastot.
Hoitopäivät vuoden aikana sisältävät kalenterivuodelle osuvat hoitopäivät. Hoitopäivät saadaan lähtöpäivän (tai 31.12) ja tulopäivän (tai 1.1) erotuksena, joten lähtöpäivä ei tule mukaan. Jos lähtö- ja tulopäivä ovat samat, hoitopäi- vien lukumääräksi tulee yksi.
Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja.
Tulkinta
Somaattisessa erikoissairaanhoidossa vuoden aikana potilaana olleiden 75 vuotta täyttäneiden hoitopäivien lukumää- rä kuvaa osaltaan ko. ikäluokan akuuttia sairastavuutta, koska tämän ikäluokan pitkäaikaissairaanhoito toteutetaan perusterveydenhuollossa ja sosiaalipuolen hoitolaitoksissa ym. vastaavissa paikoissa. Hoitopäivien määrä riippuu myös jatkuvasti muuttuvista hoitokäytännöistä. Hoitoajat ovat erikoissairaanhoidossa jatkuvasti lyhentyneet, mikä vä- hentää hoitopäivien määrää, vaikkei sairastavuus olisikaan muuttunut.
649,1
958,7 961,1
1021,3 1068,9
1081,7 1097,6
1112,8 1126,8 1127,2 1131,7 1145,5
1166 1193,3
1280,6 1286,4 1291,9
1365,3 1372,9 1389
1461,7 1662,5
0 500 1000 1500 2000
Toivakka Petäjävesi Uurainen Laukaa Konnevesi Keuruu Viitasaari Kyyjärvi Kinnula Jyväskylä Saarijärvi Muurame Keski-Suomen shp Joutsa Kivijärvi Karstula Multia Hankasalmi Kannonkoski Pihtipudas Äänekoski Luhanka
Somattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät 75
vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä
15. Somaattisen erikoissairaanhoidon potilaat
Indikaattori ilmaisee 75 vuotta täyttäneiden vuoden aikana somaattisessa erikoissairaanhoidossa hoidettujen potilai- den lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Somaattinen tarkoittaa, etteivät mukana ole psykiatriset sairaalat. Erikoissairaanhoito tarkoittaa, etteivät mukana ole terveyskeskus- ten vuodeosastot. Mukana ovat kuitenkin terveyskeskusten erikoislääkärijohtoiset vuodeosastot. Sairaalahoitoon sisäl- tyvät myös synnytykset.
Tulkinta
Indikaattori kuvaa jossain määrin akuuttia sairastavuutta, mutta etenkin somaattisen erikoissairaanhoidon palveluiden käyttöä alueellisesti tai koko maan tasolla. Siihen vaikuttavia tekijöitä ovat sairastavuuden lisäksi väestön ikärakenne, palveluiden tarjonta, hoitokäytännöt (etenkin hoidon porrastus) sekä hoitoon hakeutumisen kynnys.
158,5
209,3 214,3
223,8 229,1 229,6 230,4 234,4 234,7 237,5
239,8 243,3 243,9 247,1
251,4 251,7 251,7 256,4
258,5 259,5 260,4 261,1
0 50 100 150 200 250 300
Toivakka Petäjävesi Multia Laukaa Muurame Uurainen Konnevesi Saarijärvi Kinnula Luhanka Kivijärvi Keski-Suomen shp Viitasaari Jyväskylä Äänekoski Karstula Keuruu Kyyjärvi Kannonkoski Hankasalmi Joutsa Pihtipudas
Somaattisen erikoissairaanhoidon 75 vuotta
täyttäneet potilaat / 1000 vastaavanikäistä
16. Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät
Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kaikkien psykiatrisessa laitoksessa hoitoa saaneiden 75 vuotta täyttäneiden hoito- päivien lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Mukana ovat kaikki psyki- atrian erikoisalan vuodeosastot julkisella sektorilla (kunta/ kuntayhtymä ja valtio). Yksityissektorilla ei järjestetä psyki- atrista laitoshoitoa. Hoitopäivät vuoden aikana sisältävät kalenterivuodelle osuvat hoitopäivät. Hoitopäivät saadaan lähtöpäivän (tai 31.12) ja tulopäivän (tai 1.1) erotuksena, joten lähtöpäivä ei tule mukaan. Jos lähtö- ja tulopäivä ovat samat, hoitopäivien lukumääräksi tulee yksi.
Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja.
Tulkinta
Psykiatrisessa laitoshoidossa vuoden aikana potilaana olleiden 75 vuotta täyttäneiden hoitopäivien lukumäärä kuvaa osaltaan ko. ikäluokan psyykkisten ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta. Hoitopäivien määrä riippuu myös jat- kuvasti muuttuvista hoitokäytännöistä. Hoitoajat ovat sairaaloissa lyhentyneet, mikä vähentää hoitopäivien määrää, vaikkei sairastavuus olisikaan muuttunut. On kuitenkin huomattava, että sairaalahoidon määrä riippuu myös käytettä- vissä olevista resursseista (esim. miten paljon psykiatrista sairaalahoitoa ja/tai avohoitoa alueella tarjolla) sekä vallit- sevista hoitokäytännöistä.
0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
2,9 11,6
13,2 37,2
59,1 74,5
79,9 80,7 88
101,7
209,2
0 50 100 150 200 250
Hankasalmi Joutsa Kannonkoski Keuruu Kinnula Konnevesi Kyyjärvi Luhanka Petäjävesi Toivakka Uurainen Viitasaari Karstula Äänekoski Saarijärvi Keski-Suomen shp Muurame Pihtipudas Multia Laukaa Jyväskylä Kivijärvi
Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 75 vuotta
täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä
17. Psykiatrian laitoshoidon potilaat
Indikaattori ilmaisee vuoden aikana psykiatrisessa sairaalassa hoidettujen 75 vuotta täyttäneiden potilaiden osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Mukana ovat kaikki psykiatrian erikoisalan vuodeosastot julkisella sektorilla (kunnat, kuntayhtymät ja valtio). Yksityisellä sektorilla ei järjestetä psykiatrista laitos- hoitoa.
Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja.
Tulkinta
Indikaattori kuvaa jossain määrin psyykkistä sairastavuutta ko. ikäryhmässä, mutta etenkin psykiatristen sairaaloiden palveluiden käyttöä alueellisesti tai koko maan tasolla. Siihen vaikuttavia tekijöitä ovat sairastavuuden lisäksi väestön ikärakenne, palveluiden tarjonta, hoitokäytännöt (etenkin hoidon porrastus) sekä hoitoon hakeutumisen kynnys.
0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1,3
1,6
0 0,5 1 1,5 2
Hankasalmi Joutsa Kannonkoski Keuruu Kinnula Konnevesi Kyyjärvi Luhanka Petäjävesi Toivakka Uurainen Karstula Kivijärvi Laukaa Multia Muurame Pihtipudas Saarijärvi Viitasaari Äänekoski Keski-Suomen shp Jyväskylä
Psykiatrian laitoshoidon 75 vuotta täyttäneet potilaat
18. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä
Indikaattori ilmaisee perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäyntien osuuden 65 vuotta täyttäneillä tuhatta vastaa- vanikäistä kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa.
Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit sisältävät lääkärikäynnit terveyskeskusten äitiysneuvolassa, lasten- neuvolassa, perhesuunnitteluneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä kotisairaanhoito- ja mielenterveyskäynnit ja muut avohoitokäynnit (erilaiset vastaanottokäynnit, terveystarkastus- ja seulontakäynnit sekä käynnit, jotka liittyvät terveydentilan selvittämiseen, esim. lääkärintodistukset).
Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynteinä tilastoidaan asiakkaiden/potilaiden terveyden- ja sairaanhoito- käynnit vastaanotoilla ja lääkärin suorittamat käynnit asiakkaan/potilaan luo.
Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja.
1789 1817
1865 1958
2034 2114 2116
2237 2338
2349 2365 2372 2388 2394 2427
2480 2553
2600 2632
2666 2744
2873
0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500
Jyväskylä Konnevesi Kannonkoski Petäjävesi Hankasalmi Keski-Suomen shp Multia Äänekoski Saarijärvi Joutsa Viitasaari Toivakka Kivijärvi Muurame Uurainen Pihtipudas Karstula Kyyjärvi Laukaa Keuruu Kinnula Luhanka
Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / 1000
vastaavanikäistä
19. Geriatrian käynnit
Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, geriatria
2013 2014
Keski-Suomen shp 1095 857
Hankasalmi 6 2
Joutsa 19 5
Jyväskylä 498 401
Kannonkoski 24 13
Karstula 24 22
Keuruu 90 57
Kinnula 5 5
Kivijärvi 6 1
Konnevesi 23 14
Kyyjärvi 8 15
Laukaa 18 12
Luhanka 8 6
Multia 1 4
Muurame 24 16
Petäjävesi 14 3
Pihtipudas 38 48
Saarijärvi 73 45
Toivakka 1 1
Uurainen 9 17
Viitasaari 74 55
Äänekoski 132 115
© THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016
Indikaattori ilmaisee geriatrian erikoisalan avohoitokäynnit vuoden aikana. Geriatria sisältää kaikki geriatrian erikois- alaan kuuluvat erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit kaikissa kunnallisissa sairaaloissa, sisältäen erikoislääkärijohtoi- set terveyskeskussairaalat.
Erikoissairaanhoidon avohoitokäynteinä tilastoidaan asiakkaiden/potilaiden sairaanhoitokäynnit vastaanotoilla.
Tulkinta
Tiedonkeruutavan ja -vastuun muutoksesta johtuen vuoden 2002 tiedot tulee nähdä suuntaa antavina, sillä niihin si- sältyy joitakin epätäydellisyyksiä.
20. Päihdesairauksien vuodeosastohoitojaksot
Indikaattori ilmaisee vuoden aikana alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet - päädiagnooseilla sairaaloiden vuodeosastoilla hoidossa olleiden 65 vuotta täyttäneiden hoitojaksojen lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohden.
Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa.
Päihdesairaudet: ICD-10 diagnoosit: F10, T51, K70, K85.2, K86.0, I42.6, K29.2, E52, E24.4, G31.2, G40.51, G62.1, G72.1, P04.3, Q86.0, O35.4, Z50.2, Z71.4, Z72.1, R78.0, F11-F16, F18-F19, F55, T40, T42.3-T42.4, T42.6-T42.7, T50.7, R78.0-R78.5, Z50.3, Z71.5, Z72.2, O35.5, P04.4, P96.1, X41, X42 ja T36 + ATC-koodit N06B, N07XA, N07XX, N01AH, N02A, M01AB, M03BC, M03BX, N07BC, N03AA,N01AF, N03AE, N05BA, N05BB, N05C. Myrkytysdiag- noosikirjausten muuttumisesta johtuen ennen vuotta 1998 koskevissa poiminnoissa käytetään tuolloin käytössä olleita koodeja.
Sellaisia itsemurhayrityksiä, joissa välineenä on käytetty alkoholia, huumeita tai tiettyjä päihdelääkkeitä, ei ole poistet- tu poiminnasta. Tästä syystä indikaattorin luvut joitakin prosentteja suuremmat kuin Päihdetilastollisessa vuosikirjassa.
Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja.
Tulkinta
Päihteiden käytön vuoksi sairaalahoitoa tarvinneiden 65 vuotta täyttäneiden hoitojaksojen määrä suhteutettuna ko.
ikäluokkaan kuvaa osaltaan päihteiden käytön aiheuttamien sairauksien määrää ja niiden vaikeusastetta. On kuitenkin huomattava, että sairaalahoidon laajuus riippuu myös käytettävissä olevista resursseista (esim. miten päihteisiin liitty- vää sairaalahoitoa ja/tai avohoitoa alueella tarjolla) sekä vallitsevista hoitokäytännöistä.
1 1,1
2,6 3,3
3,7 3,9
4 4,1
4,8 5
6,1 6,3
6,5 7,3
7,4 7,5
10,7 12,3
20
0 5 10 15 20 25
Viitasaari Petäjävesi Äänekoski Toivakka Multia Jyväskylä Saarijärvi Keuruu Keski-Suomen shp Joutsa Pihtipudas Hankasalmi Kannonkoski Karstula Kyyjärvi Muurame Kinnula Laukaa Konnevesi
Päihdesairauksien vuodeosastojaksot 65 vuotta
täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä
21. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut
Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päädiagnoosilla vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset ( ICD 10: S00-T78) sairaalahoidossa olleiden 75 vuotta täyttäneiden osuuden kymmentä tuhatta vastaavanikäistä kohti.
Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon.
Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja.
Tulkinta
Sairaalahoitoa tarvitsevat iäkkäiden henkilöiden tapaturmat merkitsevät yleensä lievää vaikeamman vamman synty- mistä, joka vaikuttaa ikääntyvän henkilön terveyteen ja hyvinvointiin.
252,1 282,4
348,2 352,3
434,3 462,6 462,7 473 474,8
490,1 493,8 516,2
518,8 519,5 519,9 547
560,1 576,6
667,5 689,7
725,5 734,9
0 100 200 300 400 500 600 700 800
Kannonkoski Kinnula Toivakka Uurainen Konnevesi Pihtipudas Kyyjärvi Laukaa Saarijärvi Muurame Viitasaari Karstula Keski-Suomen shp Jyväskylä Multia Äänekoski Joutsa Keuruu Petäjävesi Luhanka Hankasalmi Kivijärvi
Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 75 vuotta täyttäneet potilaat / 10000
vastaavan ikäistä
22. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet
Indikaattori ilmaisee vuoden aikana depressiolääkkeistä korvausta saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuuden pro- sentteina vastaavanikäisestä väestöstä.
Tulkinta
Depressiolääkkeistä saa vuosittain korvausta pitkälti yli 300 000 henkilöä, ja käyttö on yleisintä 75 vuotta täyttäneiden keskuudessa, ja naisilla lähes kaksi kertaa niin yleistä kuin miehillä. Lääkitys on suhteellisen kallista, joten lähes kaikki lääkitystä avohoidon puolella saavat tulevat Kelan rekisteriin. Masennuksen lääkehoidon aloituskriteerit saattavat vaihdella lääkäristä ja alueesta toiseen, mutta muuttuja soveltuu silti kohtalaisen hyvin depression esiintyvyyden epä- suoraksi osoittimeksi.
6 6,6
6,7 7,7
8,5 8,9
9 9,3 9,3 9,7
9,8 10,3
10,4 10,6
10,8 11 11
11,2 11,7
11,9 12,2
14,2
0 2 4 6 8 10 12 14 16
Luhanka Uurainen Kyyjärvi Multia Joutsa Keuruu Laukaa Kannonkoski Konnevesi Petäjävesi Saarijärvi Karstula Kinnula Keski-Suomen shp Toivakka Jyväskylä Kivijärvi Hankasalmi Viitasaari Muurame Äänekoski Pihtipudas
Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta
täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä
23. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutet- tuja
Indikaattori ilmaisee erityiskorvattavaan (75 %) diabeteslääkitykseen oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuuden ko.
ikäryhmästä prosentteina kalenterivuoden lopussa. Eräissä vaikeissa ja pitkäaikaisissa sairauksissa lääkehoito korva- taan joko ylemmän (100 %) tai alemman erityiskorvausluokan mukaisesti.
Tulkinta
Erityiskorvauksen voi saada, jos taustalla oleva sairaus on pitkäaikainen ja vaikea ja vaatii pitkäaikaista lääkehoitoa.
Diagnoosin ja taudin vaikeusasteen varmentaa erikoislääkärin kirjoittama todistus, joka käsitellään Kelassa. Diabetek- sen osalta erityiskorvauksen (100 %) piiriin tulevat ne potilaat, jotka täyttävät taudin vaikeutta koskevat Kelan asetta- mat kriteerit. Erityiskorvausrekisterissä olevat diabeetikot voivat sairastaa kumpaa diabetestyyppiä tahansa, lapset ja nuoret ovat pääosin tyyppiä 1 mutta valtaosa sairastaa tyypin 2 eli ns. aikuisiän tautimuotoa.
13 14,6
14,7 14,9
15,1 15,6 15,7 15,8 15,9 16 16,1
16,3 16,3 16,6
16,8 17,1
17,3 17,7
19,5 19,6 20
20,4
0 5 10 15 20 25
Kinnula Saarijärvi Multia Joutsa Luhanka Karstula Konnevesi Jyväskylä Toivakka Hankasalmi Keuruu Keski-Suomen shp Uurainen Petäjävesi Kannonkoski Muurame Äänekoski Laukaa Pihtipudas Kyyjärvi Kivijärvi Viitasaari
Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, %
vastaavanikäisestä väestöstä
24. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin alzheimerin taudin vuoksi oi- keutettuja
Indikaattori ilmaisee erityiskorvattaviin lääkkeisiin alzheimerin taudin vuoksi oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden luku- määrän. Rajoitetusti peruskorvattavien lääkkeiden korvausnumerolla 307 korvattavat lääkkeet (takriini, donepetsiili, rivastigmiini, galantamiini tai memantiini). Mukana ovat vuoden lopussa voimassa olleet erityiskorvausoikeudet.
2,3 3,1
3,5 4,8
5,1 5,1 5,2
5,3 5,7 5,7 5,8
5,9 6 6
6,1 6,2
6,4 6,5
7,4 8,1
9,5 9,8
0 2 4 6 8 10 12
Kinnula Karstula Konnevesi Petäjävesi Joutsa Kivijärvi Saarijärvi Toivakka Luhanka Muurame Keuruu Pihtipudas Kannonkoski Kyyjärvi Laukaa Uurainen Keski-Suomen shp Jyväskylä Multia Äänekoski Viitasaari Hankasalmi
Erityiskorvattaviin lääkkeisiin alzheimerin taudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, %
vastaavan ikäisestä väestöstä
25. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja
Indikaattori ilmaisee erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuuden pro- sentteina vastaavanikäisestä väestöstä vuoden lopussa. Mukana ovat erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut, jotka saavat korvausta Kelan lääkekorvausnumerolla 112 (vaikeat psykoosit ja muut vaikeat mielenterveyden häiriöt) ja/tai korvausnumerolla 188 (vaikeahoitoinen psykoosi).
Tulkinta
Psykoosi on vaikea-asteinen mielenterveyden häiriö ja sen hoitoon määrättävät lääkkeet kuuluvat 100% erityiskor- vausryhmään. Indikaattoria voi käyttää vaikean mielenterveysongelmaisuuden epäsuorana osoittimena. Osa psy- koosipotilaista on kuitenkin pitkäaikaisessa laitoshoidossa eikä sen vuoksi välttämättä sairausvakuutuksen tuen piiris- sä.
1,5 1,7
2 2,1
2,2 2,2 2,3
2,4 2,6
2,8 2,8 2,9
3,1 3,1 3,2
3,5 3,5
3,8 4,1
4,3 4,4
4,5
0 1 2 3 4 5
Kyyjärvi Toivakka Luhanka Viitasaari Multia Muurame Keuruu Laukaa Jyväskylä Keski-Suomen shp Karstula Konnevesi Joutsa Saarijärvi Kivijärvi Uurainen Äänekoski Pihtipudas Petäjävesi Kinnula Hankasalmi Kannonkoski
Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, %
vastaavanikäisestä väestöstä
26. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oi- keutettuja
Indikaattori ilmaisee erityiskorvattavaan (75 %) verenpainelääkitykseen oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuuden ko. ikäryhmästä prosentteina kalenterivuoden lopussa. Eräissä vaikeissa ja pitkäaikaisissa sairauksissa lääkehoito korvataan joko ylemmän (100 %) tai alemman erityiskorvausluokan mukaisesti.
Tulkinta
Erityiskorvauksen voi saada, jos taustalla oleva sairaus on pitkäaikainen ja vaikea ja vaatii pitkäaikaista lääkehoitoa.
Diagnoosin ja taudin vaikeusasteen varmentaa erikoislääkärin kirjoittama todistus, joka käsitellään Kelassa. Kohon- neen verenpaineen osalta erityiskorvauksen (75 %) piiriin tulevat ne potilaat, jotka täyttävät taudin vaikeutta koskevat Kelan asettamat kriteerit. Kyseiset kriteerit ovat tiukemmat kuin lääkehoidon aloittamisen ehdot. Verenpainetauti on erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttavista sairauksista potilasmäärältään selvästi suurin.
Indikaattori kuvaa kohonneen verenpaineen esiintyvyyttä, joskin lievät tapaukset jäävät Kelan rekisterin ulkopuolelle.
23,6 25,4
28 29 29,1
30,5 31,1 31,2
32,8 32,9 32,9 33,7
34,3 34,5 35,3
35,6 35,7 36,4 36,5 36,8 37,8
42,2
0 10 20 30 40 50
Toivakka Konnevesi Laukaa Hankasalmi Jyväskylä Muurame Joutsa Keski-Suomen shp Petäjävesi Keuruu Kivijärvi Karstula Viitasaari Kinnula Äänekoski Saarijärvi Pihtipudas Kannonkoski Luhanka Multia Uurainen Kyyjärvi
Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, %
vastaavanikäisestä väestöstä
27. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin sepelvaltimotaudin vuoksi oi- keutettuja
Indikaattori ilmaisee erityiskorvattavaan (75 %) sepelvaltimotautilääkitykseen oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuuden ko. ikäryhmästä prosentteina kalenterivuoden lopussa. Eräissä vaikeissa ja pitkäaikaisissa sairauksissa lää- kehoito korvataan joko ylemmän (100 %) tai alemman erityiskorvausluokan mukaisesti.
Tulkinta
Erityiskorvauksen voi saada, jos taustalla oleva sairaus on pitkäaikainen ja vaikea ja vaatii pitkäaikaista lääkehoitoa.
Diagnoosin ja taudin vaikeusasteen varmentaa erikoislääkärin kirjoittama todistus, joka käsitellään Kelassa. Sepelval- timotaudin osalta erityiskorvauksen (75 %) piiriin tulevat ne potilaat, jotka täyttävät taudin vaikeutta koskevat Kelan asettamat kriteerit.
Indikaattori kuvaa kohtalaisen hyvin sepelvaltimotaudin todellista esiintyvyyttä, joskin lievät, pelkästään nitrolääkitystä tarvitsevat tapaukset saattavat jäädä Kelan rekisterin ulkopuolelle lääkehoidon halvan hinnan vuoksi.
11 13,4
13,7 14
14,4 14,5 14,9 15
15,5 15,6 16 16,1
16,2 16,2 16,3 16,6 16,6 16,9
17,5 18,2
21,7 24,1
0 5 10 15 20 25 30
Luhanka Muurame Keuruu Jyväskylä Uurainen Joutsa Laukaa Keski-Suomen shp Konnevesi Toivakka Kinnula Viitasaari Multia Petäjävesi Äänekoski Kannonkoski Saarijärvi Pihtipudas Hankasalmi Karstula Kivijärvi Kyyjärvi
Erityiskorvattaviin lääkkeisiin
sepelvaltimotaudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavan ikäisestä
väestöstä
28. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin epilepsian vuoksi oikeutettuja
Indikaattori ilmaisee erityiskorvattavaan (75 %) epilepsialääkitykseen oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden ko. ikäryh- mästä prosentteina kalenterivuoden lopussa. Eräissä vaikeissa ja pitkäaikaisissa sairauksissa lääkehoito korvataan joko ylemmän (100 %) tai alemman (75 %) erityiskorvausluokan mukaisesti.
Tulkinta
Erityiskorvauksen voi saada, jos taustalla oleva sairaus on pitkäaikainen ja vaikea ja vaatii pitkäaikaista lääkehoitoa.
Diagnoosin ja taudin vaikeusasteen varmentaa erikoislääkärin kirjoittama todistus, joka käsitellään Kelassa. Epilepsi- an osalta erityiskorvauksen (100 %) piiriin tulevat ne potilaat, jotka täyttävät taudin vaikeutta koskevat Kelan asettamat kriteerit.
0,7 0,7
1 1
1,1 1,1
1,3 1,3
1,5 1,5 1,5 1,6 1,6 1,7 1,7 1,8
1,9 1,9 2
2,6
3,7
0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4
Multia Toivakka Kivijärvi Uurainen Kannonkoski Petäjävesi Laukaa Muurame Joutsa Karstula Saarijärvi Keuruu Konnevesi Keski-Suomen shp Pihtipudas Jyväskylä Hankasalmi Viitasaari Äänekoski Kinnula Kyyjärvi
Erityiskorvattaviin lääkkeisiin epilepsian vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, %
vastaavanikäisestä väestöstä
29. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin reumaattisen niveltulehduk- sen vuoksi oikeutettuja
Indikaattori ilmaisee erityiskorvattavaan (75 %) reumaattisen niveltulehduksen lääkitykseen oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuuden ko. ikäryhmästä prosentteina kalenterivuoden lopussa. Eräissä vaikeissa ja pitkäaikaisissa sai- rauksissa lääkehoito korvataan joko ylemmän (100 %) tai alemman (75 %) erityiskorvausluokan mukaisesti.
Tulkinta
Erityiskorvauksen voi saada, jos taustalla oleva sairaus on pitkäaikainen ja vaikea ja vaatii pitkäaikaista lääkehoitoa.
Diagnoosin ja taudin vaikeusasteen varmentaa erikoislääkärin kirjoittama todistus, joka käsitellään Kelassa. Nivelreu- man osalta erityiskorvauksen (75 %) piiriin tulevat ne potilaat, jotka täyttävät taudin vaikeutta koskevat Kelan asetta- mat kriteerit.
2,7 3,2
3,4 3,4
4 4 4
4,2 4,2 4,3 4,3 4,5
4,6 5
5,1 5,3
5,5 5,9
6 6,1
6,3 6,9
0 1 2 3 4 5 6 7 8
Pihtipudas Konnevesi Petäjävesi Uurainen Jyväskylä Laukaa Muurame Keski-Suomen shp Joutsa Keuruu Äänekoski Saarijärvi Viitasaari Hankasalmi Kinnula Multia Kyyjärvi Kivijärvi Luhanka Karstula Toivakka Kannonkoski
Erityiskorvattaviin lääkkeisiin reumaattisen niveltulehduksen vuoksi oikeutettuja 65 vuotta
täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä
30. 75 vuotta täyttäneiden asuntokunnat
Indikaattori ilmaisee 75 vuotta täyttäneiden asuntokuntien osuuden prosentteina kaikista asuntokunnista. Asuntokun- nan muodostavat kaikki samassa asunnossa vakinaisesti asuvat henkilöt.
Asuntokunnat ja asuinolot -tilaston perusjoukon muodostavat vakinaisesti varsinaisissa asunnoissa asuvat henkilöt eli ns. asuntoväestö. Henkilöitä, jotka ovat Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan kirjoilla laitoksissa, asunnottomia, ulkomailla ja tietymättömissä olevia, ei lueta asuntoväestöön. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa ra- kennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät myöskään muodosta asunto- kuntaa.
Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja.
10,6 10,7
13,2 13,9
14,1 16,2
17 18,7
19,3 20,9
21,6 21,7 22
22,9 23
23,3 23,6
23,8 24,8
27 27,2
32,4
0 5 10 15 20 25 30 35
Muurame Jyväskylä Laukaa Uurainen Keski-Suomen shp Äänekoski Petäjävesi Toivakka Keuruu Saarijärvi Kinnula Pihtipudas Hankasalmi Joutsa Karstula Konnevesi Viitasaari Kyyjärvi Kannonkoski Kivijärvi Multia Luhanka
75 vuotta täyttäneiden asuntokunnat, % kaikista
asuntokunnista
31. Yksinasuvat 75 vuotiaat
Indikaattori ilmaisee yksinasuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä asuntoväestöstä.
Yhden hengen asuntokunnan muodostaa asuinhuoneistossa yksin vakinaisesti asuva henkilö.
Asuntokunnat ja asuinolot -tilaston perusjoukon muodostavat vakinaisesti varsinaisissa asunnoissa asuvat henkilöt eli ns. asuntoväestö. Henkilöitä, jotka ovat Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan kirjoilla laitoksissa, asunnottomia, ulkomailla ja tietymättömissä olevia, ei lueta asuntoväestöön. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa ra- kennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät myöskään muodosta asunto- kuntaa.
Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja.
38,5 38,9 39,1 39,7
40 41,3
42,2 42,8
43,3 43,7 43,8 45,6
45,8 46,1 46,9
47,7 48,2 48,3 48,4 48,7 48,7
50,7
0 10 20 30 40 50 60
Uurainen Luhanka Muurame Kivijärvi Karstula Kinnula Konnevesi Laukaa Kyyjärvi Multia Toivakka Saarijärvi Kannonkoski Viitasaari Keski-Suomen shp Pihtipudas Keuruu Joutsa Hankasalmi Jyväskylä Äänekoski Petäjävesi
Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, %
vastaavanikäisestä asuntoväestöstä
32. Asunnon muutostyöt
Asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat laitteet ja välineet, 65 vuotta täyttäneitä asiakkaita vuoden aikana, kunnan kustantamat palvelut (2006 alkaen) (id:3439)
2013 2014
Keski-Suomen shp 112 119
Hankasalmi 8 10
Joutsa 1 1
Jyväskylä 51 35
Kannonkoski 2 2
Karstula 0 3
Keuruu 8 7
Kinnula 3 4
Kivijärvi 1 1
Konnevesi 3 4
Kyyjärvi 0 0
Laukaa 2 10
Luhanka 0 0
Multia 0 0
Muurame 3 6
Petäjävesi 5 4
Pihtipudas 3 7
Saarijärvi 5 3
Toivakka 0 1
Uurainen 0 0
Viitasaari 6 2
Äänekoski 11 19
© THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005- 2016
Indikaattori ilmaisee, kuinka monta 65 vuottta täyttänyttä asiakasta on vuoden aikana saanut vammaispalvelulain pe- rusteella korvausta asunnon muutostöistä tai asuntoon kuuluvista laitteista ja välineistä.
Tulkinta
Luku kuvaa vammaispalvelulain perusteella korvattuja asunnon muutostöitä.
33. Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet huom!
2013
Indikaattori ilmaisee täyttä kansaneläkettä vuoden lopussa saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Täyden kansaneläkkeen saajia ovat henkilöt, joilla on vain vähän tai ei lainkaan ansioeläkkeitä.
Tulkinta
Täyttä kansaneläkettä saavien osuus osoittaa pienituloisuutta eläkeikäisessä väestössä.
1,8 1,9 1,9 2
2,4 2,4 2,4 2,5 2,5 2,6
2,8 2,9
3 3,1
3,2 3,2 3,2
3,5 3,6
4,1
4,9 5,2
0 1 2 3 4 5 6
Muurame Jyväskylä Keuruu Uurainen Kannonkoski Äänekoski Keski-Suomen shp Kivijärvi Kyyjärvi Laukaa Saarijärvi Toivakka Karstula Joutsa Multia Pihtipudas Viitasaari Konnevesi Hankasalmi Kinnula Petäjävesi Luhanka
Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta
täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä
34. Demograafinen ja taloudellinen huoltosuhde
Huoltosuhde, demografinen
Elatussuhde (2013)
Hankasalmi 73,5 184
Joutsa 83,6 190,5
Jyväskylä 48,7 142
Kannonkoski 84,8 220
Karstula 76,6 198,9
Keuruu 75,5 184,2
Kinnula 76,2 216,5
Kivijärvi 87,1 227
Konnevesi 77,6 179,8
Kyyjärvi 79,6 190,9
Laukaa 66,5 151,9
Luhanka 100,8 233,2
Multia 84,8 201,2
Muurame 60,2 128,1
Petäjävesi 72,6 173,9
Pihtipudas 77 191,2
Saarijärvi 71,6 193,3
Toivakka 78,7 169,8
Uurainen 74,2 163,7
Viitasaari 74,1 190,4
Äänekoski 67,6 193,5
Keski-Suomen
shp
56,7157
Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-vuotta täyttä- nyttä on sataa 15-64 -vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on.
Tietolähteenä käytetyn Työssäkäyntitilaston henkilöperusjoukon muodostaa alueella (esim. koko maa, maa- kunta, seutukunta) vakinaisesti asuva väestö. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli koti- paikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta, samoin ne Suomen kansalaiset, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla.
Ulkomaalaisella on kotipaikka Suomessa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikan hakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty.
Suomessa asuvat vieraan valtion lähetystöön, kaupalliseen edustustoon tai lähetetyn konsulin virastoon kuu-
luvat henkilöt sekä näiden perheenjäsenet ja henkilökohtainen palveluskunta eivät kuulu maassa asuvaan
väestöön, elleivät ole Suomen kansalaisia. Sen sijaan Suomen ulkomailla olevien lähetystöjen ja kaupallisten
edustustojen suomalainen henkilökunta sekä YK:n rauhanturvajoukoissa palvelevat luetaan maassa asuvaan
väestöön.
Nykyään huoltosuhde on 0,5 eli kahta työikäistä kohti on yksi huollettavan ikäinen. Väestöennusteiden mu- kaan vuonna 2030 suhde on jo yli 0,7 eli sataa työikäistä kohden huollettavan ikäisiä on (yli) 70. Suomen väestörakenne siis vanhenee.
Taloudellinen huoltosuhde eli elatussuhde ilmaisee kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työ- töntä on sataa työllistä kohti. Työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin lukeutuu koko ei-työllinen väestö, eli työttömät, eläkeläiset, lapset ja omaa kotitaloutta hoitavat. Väestö jaetaan pääasiallisen toiminnan perusteel- la työvoimaan kuuluviin ja työvoiman ulkopuolella oleviin (työlliset ja työttömät yhdessä muodostavat työ- voiman). Luokitus perustuu tietoihin henkilön toiminnasta vuoden viimeisellä viikolla. Rekisteripohjaisessa tietojenkeruussa henkilön subjektiivinen käsitys omasta toiminnastaan ei saa samaa painoarvoa kuin loma- kekyselyyn pohjautuvassa. Henkilö, joka tekee töitä opiskelun ohessa saattaa lomakekyselyssä tulla luokitel- luksi opiskelijaksi, mutta rekisteripohjaisessa tietojenkeruussa hän on työllinen, mikäli työnteko on ilmoitet- tu rekistereihin. "Pimeä" työnteko jää rekisterikeruun ulkopuolelle. Voidaan toisaalta olettaa, että verottajal- ta salaa tehty työ jäi usein myös lomakekyselyssä ilmoittamatta.
Elatussuhde kuvaa kansantalouden kantokykyä paremmin kuin väestöllinen huoltosuhde, sillä elatussuhtees-
sa ovat mukana työssäkäynti ja työttömät. Siten elatussuhdetta ja työllisyyttä (työllisyysastetta) voi tarkastel-
la rinnakkain.
35. Toimeentulotukea saaneet 65 vuotta täyttäneet
Indikaattori ilmaisee toimeentulotukea saavien vanhusten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väes- tötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Vuodesta 1991 lähtien tiedonkeruussa on kysytty viitehenkilön lisäksi myös puolison henkilötunnusta eli sukupuolittaiset tiedot saadaan vuodesta 1991 alkaen. Viitehenkilöllä tarkoi- tetaan henkilöä, joka pääasiallisesti vastaa kotitalouden toimeentulosta.
Tulkinta
Aikasarja ilmaisee toimeentulotukea saavien vanhusten määrän kehityksen.
0,6 0,9
1 1 1
1,1 1,2 1,2 1,3 1,3 1,4 1,4
1,7 1,8
2 2,1
2,2 2,4
3,6
0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4
Karstula Muurame Joutsa Laukaa Äänekoski Saarijärvi Jyväskylä Konnevesi Keski-Suomen shp Viitasaari Hankasalmi Keuruu Toivakka Petäjävesi Kivijärvi Uurainen Pihtipudas Multia Kinnula
Toimeentulotukea saaneet 65 vuotta täyttäneet,
% vastaavanikäisestä väestöstä
36. Eläkkeensaajan hoitotuen saajat / 1000 asukasta huom!
2013
Indikaattori ilmaisee eläkkeensaajan hoitotukien osuuden tuhatta asukasta kohti.
Kelan maksamia vammaisetuuksia ovat lapsen vammaistuki, aikuisen vammaistuki ja eläkkeensaajan hoitotuki.
27,5 37,8
42,6 43,4 46,4
48 53,5
58,3 58,8 58,9 62,3
66,2 67,4
68 68,9
71,4 71,5 73,9
79,2 80,9
86,6 98,9
0 20 40 60 80 100 120
Muurame Jyväskylä Laukaa Uurainen Keski-Suomen shp Toivakka Äänekoski Konnevesi Saarijärvi Petäjävesi Joutsa Pihtipudas Viitasaari Hankasalmi Keuruu Karstula Kinnula Kyyjärvi Luhanka Kannonkoski Kivijärvi Multia
Eläkkeensaajan hoitotuen saajat /
1000 asukasta
37. Eläkkeensaajien asumistukea saaneet huom! 2013
Indikaattori ilmaisee eläkkeensaajien asumistukea saaneiden osuuden prosentteina asuntokunnista. Eläkkeensaajien asumistuki myönnetään eläkkeensaajalle. Tästä syystä eläkkeensaajien asumistukea saanut pariskunta on laskettu yhdeksi saajaksi, niin että tieto vastaa yleistä asumistukea saaneiden asuntokuntien määrää.
4,1 5
6,7 7,1
7,7 7,8
8,1 8,8
9,2 9,3 9,3 9,8 9,8 9,8 10
10,1 10,1 10,6
10,8 12,2
13 13,6
0 2 4 6 8 10 12 14 16
Toivakka Muurame Jyväskylä Laukaa Keski-Suomen shp Uurainen Luhanka Karstula Petäjävesi Keuruu Äänekoski Hankasalmi Joutsa Saarijärvi Pihtipudas Kannonkoski Konnevesi Multia Viitasaari Kyyjärvi Kivijärvi Kinnula