Vanhuspalvelujen tilastot vuo- delta 2014, SOTKANET

(1)

Vanhuspalvelujen tilastot vuo- delta 2014, SOTKANET

Sairaanhoitopiirien vertailu

Koonnut Keski-Suomen SOTE 2020-hanke

Hanketyöntekijä Tuija Koivisto

(2)

Sisällys

1. Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus ... 3

2. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen ... 4

3. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen ... 5

4. Vanhainkotihoito ... 6

5. Terveyskeskusten pitkäaikaishoito ... 7

6. Omaishoidon tuki ... 8

8. Tukipalvelua saaneet... 10

9. Lonkkamurtumat 65 vuotta täyttäneillä ... 11

10. Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon hoitopäivät ... 12

11. Perusterveydenhuollon vuodeosaston 75 v potilaat ... 13

12. Päiväkirurgian hoitojaksot ... 14

13. Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät ... 15

14. Somaattisen erikoissairaanhoidon potilaat ... 16

15. Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät ... 17

16. Psykiatrian laitoshoidon potilaat ... 18

17. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä ... 19

18. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut ... 21

19. Elämänlaatunsa hyväksi tuntevat ... 22

20. Asuinalueensa turvallisuuteen tyytyväiset ... 23

21. Terveytensä keskitasoiseksi tai huonommaksi kokevat ... 24

22. Apua riittämättömästi saaneet ... 25

23. Alkoholia liikaa käyttävät ... 26

24. Liikuntaa harrastamattomat ... 27

25. Vähän kasviksia syövät ... 28

26. Tupakoivat... 29

27. Järjestötoimintaan osallistuminen ... 30

28. Yksinäisyyden kokemus ... 31

29. Yksin asuvat ... 32

30. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja ... 34

31. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin alzheimerin taudin vuoksi oikeutettuja ... 35

32. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja ... 36

33. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja ... 37

34. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin sepelvaltimotaudin vuoksi oikeutettuja ... 38

35. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin epilepsian vuoksi oikeutettuja ... 39

36. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin reumaattisen niveltulehduksen vuoksi oikeutettuja ... 40

37. Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet huom! 2013 ... 41

38. Toimeentulotukea saaneet 65 vuotta täyttäneet... 42

(3)

39. Eläkkeensaajan hoitotuen saajat / 1000 asukasta huom! 2013 ... 43 40. Eläkkeensaajien asumistukea saaneet huom! 2013 ... 43

1. Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus

Indikaattori ilmaisee vuoden lopussa kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattoria laskettaessa kotona asuviksi laskettiin muut kuin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa pitkäai- kaishoidossa, vanhainkodeissa, vanhusten tehostetussa palveluasumisessa, kehitysvammalaitoksissa tai kehitys- vammaisten autetussa asumisessa olleet. Väestötietoina käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa.

Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja.

Tulkinta

Vuonna 1992 sosiaali- ja terveysministeriön palvelurakennetyöryhmän antaman toimenpideohjelman tavoitteiden mu- 88,7

88,8 89,4

89,7 89,9

90 90,1

90,2 90,2 90,2 90,3

90,4 90,5

90,6 90,9 90,9 91

91,1 91,3

92,5

86 87 88 89 90 91 92 93

Pohjois-Karjalan shp Kymenlaakson shp Satakunnan shp Keski-Suomen shp Keski-Pohjanmaan shp Vaasan shp Länsi-Pohjan shp Etelä-Pohjanmaan shp Kainuun shp Kanta-Hämeen shp Varsinais-Suomen shp Lapin shp Pohjois-Pohjanmaan shp Itä-Savon shp Pirkanmaan shp Päijät-Hämeen shp Pohjois-Savon shp Etelä-Savon shp Helsingin ja Uudenmaan shp Etelä-Karjalan shp

Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, %

vastaavanikäisestä väestöstä

(4)

2. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen

Indikaattori ilmaisee, kuinka monta prosenttia 75 vuotta täyttäneistä on vuoden lopussa ikääntyneiden tavallisen palveluasumisen piirissä (henkilökunta paikalla vain päivällä). Mukana ovat sekä kuntien, kuntayhtymien että yksityisten palveluntuottajien ylläpitämät yksiköt. Palveluasuminen sisältää aina sekä asumisen että siihen kiinteästi liittyvät palvelut. Tällaisia palveluja voivat olla esimerkiksi kodinhoitoapu, hygieniapalvelut jne. Palveluasumisen sisältö voi siis käytännössä vaihdella. Myös asumisen muoto vaihtelee. Osa yksiköistä on ryhmäkoteja, osa pienkoteja ja osa taas esimerkiksi palvelutaloja, joissa asiakkailla on omat huoneistot. Mukaan eivät kuulu normaalit huoneenvuokralain mukaiset vanhusten vuokra-asunnot eivätkä sellaiset palveluasunnot, joihin ei liity päivittäisiä tai säännöllisiä kotipalveluja. Palveluasuminen eroaa laitoshoidosta siinä, että palveluasuminen perustuu aina vuokra-, omistus- tmv. hallintamuotoon. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa.

Tulkinta

Indikaattori kuvaa ikääntyneiden tavallisen palveluasumisen peittävyyttä. Lukua tulkittaessa on otettava huomioon, että ikääntyneiden palvelujärjestelmä on aina kokonaisuus ja eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja. Yksittäis- ten palvelujen vertailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla paljon esimerkiksi ikääntynei- den laitoshoitoa tai muita palveluja

.

0,3 0,4

0,5 0,5

0,6 0,6 0,6

0,8 0,8

0,9 1 1

1,2 1,2

1,3 1,3 1,3 1,3

1,6 1,6

0 0,5 1 1,5 2

Vaasan shp Päijät-Hämeen shp Länsi-Pohjan shp Pohjois-Pohjanmaan shp Etelä-Savon shp Keski-Pohjanmaan shp Satakunnan shp Kanta-Hämeen shp Keski-Suomen shp Pirkanmaan shp Kainuun shp Lapin shp Etelä-Pohjanmaan shp Helsingin ja Uudenmaan shp Itä-Savon shp Pohjois-Karjalan shp Pohjois-Savon shp Varsinais-Suomen shp Etelä-Karjalan shp Kymenlaakson shp

Ikääntyneiden tavallisen palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., %

vastaavanikäisestä väestöstä

(5)

3. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen

Indikaattori ilmaisee, kuinka monta prosenttia 75 vuotta täyttäneistä on vuoden lopussa ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen piirissä (henkilökunta paikalla ympäri vuorokauden). Mukana ovat sekä kuntien, kuntayhtymien että yksityisten palveluntuottajien ylläpitämät yksiköt.

Palveluasuminen sisältää aina sekä asumisen että siihen kiinteästi liittyvät palvelut. Tällaisia palveluja voivat olla esimerkiksi kodinhoitoapu, hygieniapalvelut jne. Palveluasumisen sisältö voi siis käytännössä vaihdella. Myös asumisen muoto vaihtelee. Osa yksiköistä on ryhmäkoteja, osa pienkoteja ja osa taas esimerkiksi palvelutaloja, joissa asiakkailla on omat huoneistot. Mukaan eivät kuulu normaalit huoneenvuokralain mukaiset vanhusten vuokra-asunnot eivätkä sellaiset palveluasunnot, joihin ei liity päivittäisiä tai säännöllisiä kotipalveluja. Palveluasuminen eroaa laitoshoidosta siinä, että palveluasuminen perustuu aina vuokra-, omistus- tmv. hallintamuotoon.

Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa.

Tulkinta

Indikaattori kuvaa ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen peittävyyttä. Lukua tulkittaessa on otettava huomioon, että ikääntyneiden palvelujärjestelmä on aina kokonaisuus ja eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja. Yksittäis- ten palvelujen vertailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla paljon esimerkiksi ikääntynei-

5,1 5,8

5,9 5,9 6

6,7 6,7 6,8

6,9 7,1 7,1 7,1 7,2

7,5 7,6 7,6

8,3 8,6

8,9 9,3

0 2 4 6 8 10

Etelä-Karjalan shp Itä-Savon shp Helsingin ja Uudenmaan shp Varsinais-Suomen shp Pirkanmaan shp Pohjois-Pohjanmaan shp Pohjois-Savon shp Kanta-Hämeen shp Päijät-Hämeen shp Etelä-Pohjanmaan shp Etelä-Savon shp Vaasan shp Lapin shp Länsi-Pohjan shp Keski-Suomen shp Satakunnan shp Kainuun shp Keski-Pohjanmaan shp Pohjois-Karjalan shp Kymenlaakson shp

Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., %

vastaavanikäisestä väestöstä

(6)

4. Vanhainkotihoito

Indikaattori ilmaisee vanhainkotien 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden (31.12.) osuuden prosentteina vastaavanikäi- sestä väestöstä.

Vanhainkotihoito:

Ikääntyneiden laitoshoito sosiaalitoimessa (Kela on määritellyt yksikön laitokseksi).

1,4 1,5

1,6 1,9

2,2 2,2 2,2 2,3 2,3 2,4

2,6 2,7 2,7 2,7 2,7 2,8

3 3,1

3,4 3,6

0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4

Kainuun shp Keski-Pohjanmaan shp Etelä-Savon shp Kymenlaakson shp Pohjois-Karjalan shp Pohjois-Savon shp Päijät-Hämeen shp Etelä-Karjalan shp Länsi-Pohjan shp Lapin shp Etelä-Pohjanmaan shp Helsingin ja Uudenmaan shp Keski-Suomen shp Pohjois-Pohjanmaan shp Vaasan shp Satakunnan shp Kanta-Hämeen shp Pirkanmaan shp Itä-Savon shp Varsinais-Suomen shp

Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12., % vastaavanikäisestä

väestöstä

(7)

5. Terveyskeskusten pitkäaikaishoito

Indikaattori ilmaisee terveyskeskusten 75 vuotta täyttäneiden pitkäaikaisasiakkaiden (31.12.) osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä.

Terveyskeskusten pitkäaikaishoito:

Terveyskeskusten laitoshoitoon lasketaan terveyskeskusten yleislääkärijohtoisilla osastoilla annettu hoito. Kunnallis- ten terveyskeskusten lisäksi mukaan lasketaan myös joitakin muita kunnallisia tai yksityisiä palveluntuottajia, jotka vastaavat terveyskeskustoiminnasta tietyllä alueella. Pitkäaikaista hoito on silloin, kun asiakkaalle on tehty pitkäai- kaishoitopäätös tai kun asiakas on ollut hoidossa yli 90 vuorokautta.

0,1 0,1

0,2 0,3 0,3 0,3 0,3

0,6 0,6 0,6

0,7 0,8

0,9 0,9 1 1

1,1 1,2

1,7 1,9

0 0,5 1 1,5 2

Kymenlaakson shp Satakunnan shp Kanta-Hämeen shp Helsingin ja Uudenmaan shp Keski-Pohjanmaan shp Keski-Suomen shp Pohjois-Pohjanmaan shp Etelä-Karjalan shp Pirkanmaan shp Pohjois-Savon shp Etelä-Pohjanmaan shp Etelä-Savon shp Kainuun shp Vaasan shp Lapin shp Varsinais-Suomen shp Länsi-Pohjan shp Päijät-Hämeen shp Itä-Savon shp Pohjois-Karjalan shp

Terveyskeskusten 75 vuotta täyttäneet pitkäaikaisasiakkaat 31.12., %

vastaavanikäisestä väestöstä

(8)

6. Omaishoidon tuki

Indikaattori ilmaisee vuoden aikana omaishoidon tukea saaneiden 75 vuotta täyttäneiden hoidettavien osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietoina käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa.

Omaishoidolla tarkoitetaan ikääntyneen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä koti- oloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuki muodostuu hoidettavalle annetta- vista, hänen tarvitsemistaan palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Kunta ja hoitaja tekevät omaishoidon järjestämisestä toimeksiantosopimuksen.

Tulkinta

Indikaattori kuvaa omaishoidon tuen peittävyyttä 75 vuotta täyttäneessä väestössä. Lukua tulkittaessa on otettava huomioon, että ikääntyneiden palvelujärjestelmä on aina kokonaisuus ja eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapo- ja. Yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla paljon muita palveluja.

3,5 3,6

3,9 3,9 4,1

4,3 4,5 4,5 4,6 4,6 4,6 4,6 4,9

5 5,3

5,8 6,2 6,2 6,3

7

0 1 2 3 4 5 6 7 8

Pirkanmaan shp Helsingin ja Uudenmaan shp Kanta-Hämeen shp Päijät-Hämeen shp Pohjois-Karjalan shp Itä-Savon shp Satakunnan shp Varsinais-Suomen shp Etelä-Karjalan shp Etelä-Savon shp Keski-Suomen shp Vaasan shp Kymenlaakson shp Pohjois-Savon shp Länsi-Pohjan shp Keski-Pohjanmaan shp Etelä-Pohjanmaan shp Kainuun shp Pohjois-Pohjanmaan shp Lapin shp

Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana, %

vastaavanikäisestä väestöstä

(9)

7. Säännöllisen kotihoidon asiakkaat 30.11.2014

Indikaattori ilmaisee, kuinka monta prosenttia 75 vuotta täyttäneistä saa säännöllisesti kotipalvelua ja/tai kotisairaanhoitoa.

Tietolähteenä on THL:n kotihoidon asiakaslaskenta, johon kerätään tiedot kaikista niistä asiakkaista, joilla on palvelu- tai hoitosuunnitelma tai jotka saavat kotipalvelua, kotisairaanhoitoa tai päiväsairaalahoitoa vähintään kerran viikossa.

Tätä indikaattoria varten poimittiin vain ne asiakkaat, jotka ovat saaneet kotipalvelua tai kotisairaanhoitoa (mukaan ei siis otettu kaikkia kotihoidon laskennassa ilmoitettuja asiakkaita). Asiakkaisiin ei sisälly niitä henkilöitä, jotka ovat laitoshoidossa tai asumispalvelujen piirissä laskentapäivänä, vaikka heillä olisi palveluja hoitosuunnitelma voimassa.

Tulkinta

Indikaattori ei kerro avopalveluihin panostamisesta tai resurssoinnista, sillä kunta voi tarjota paljon apua harvoille asiakkaille tai vähän palvelua monille asiakkaille. Lisäksi ikääntyneiden palvelujärjestelmä on kokonaisuus ja eri kunnat

9,5 9,7

10 10,3

11,1 11,4

11,6 11,7 11,7 11,7 11,9

12,1 12,6 12,6 13,1

13,2 13,4

14,9 15,6

16,4

0 5 10 15 20

Kymenlaakson shp Päijät-Hämeen shp Satakunnan shp Helsingin ja Uudenmaan shp Kanta-Hämeen shp Keski-Pohjanmaan shp Vaasan shp Keski-Suomen shp Pirkanmaan shp Pohjois-Savon shp Kainuun shp Länsi-Pohjan shp Pohjois-Karjalan shp Varsinais-Suomen shp Etelä-Savon shp Etelä-Karjalan shp Lapin shp Pohjois-Pohjanmaan shp Etelä-Pohjanmaan shp Itä-Savon shp

Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, %

vastaavanikäisestä väestöstä

(10)

8. Tukipalvelua saaneet

Indikaattori ilmaisee tukipalvelua vuoden aikana saaneiden 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuuden vastaa- vanikäisestä väestöstä. Tukipalveluja ovat esimerkiksi ateria-, kuljetus-, vaatehuolto-, kylvetys-, saattaja- ja turvapal- velut sekä muut vastaavat palvelut, joiden tarkoituksena on tukea itsenäistä elämää ja arjen sujumista. Tukipalveluja voidaan antaa asiakkaan kotona, palvelu- tai päiväkeskuksissa, laitoksissa tai muissa yksiköissä.

Asiakkaita vuoden aikana yhteensä: Kukin henkilö on laskettu asiakkaaksi vain kerran riippumatta siitä kuinka monta kertaa hän on palveluja saanut. Asiakkaaksi lasketaan myös palveluja käyttäneet perheenjäsenet.

Tiedot sisältävät kunnan itse tuottamat ja muilta kunnilta, kuntayhtymiltä, valtiolta tai yksityisiltä palveluntuottajilta os- tamat palvelut.

Kuntien toimintatilaston määritelmät löytyvät julkaisusta Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston luokitukset 2006. Suomen Kuntaliitto. Julkaisun voi tulostaa Suomen Kuntaliiton internet-sivuilta (www.kunnat.net).

Tulkinta

Indikaattori kuvaa vuoden aikana vähintään kerran jotain tukipalvelua saaneiden määrää. Luku voi vaihdella kunnittain riippuen siitä, tarjotaanko kunnassa paljon apua harvoille asiakkaille vai vähän palvelua monille asiakkaille. Lisäksi palvelujärjestelmä on aina kokonaisuus ja eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja. Yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla panostettu muihin palveluihin asiakkaiden tar- peista ja toiveista johtuen.

12,9 13,6

16,8 18,3

19,3 20,3

20,8 21 21,1

21,7 22,8

23,5 23,8

24,3 24,6

24,8 25,1

25,5 28,1

32,1

0 5 10 15 20 25 30 35

Kymenlaakson shp Kainuun shp Helsingin ja Uudenmaan shp Päijät-Hämeen shp Varsinais-Suomen shp Itä-Savon shp Lapin shp Satakunnan shp Etelä-Karjalan shp Keski-Pohjanmaan shp Etelä-Pohjanmaan shp Pirkanmaan shp Vaasan shp Pohjois-Savon shp Länsi-Pohjan shp Pohjois-Karjalan shp Kanta-Hämeen shp Pohjois-Pohjanmaan shp Keski-Suomen shp Etelä-Savon shp

Tukipalvelua vuoden aikana saaneet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä

väestöstä, kunnan kustantamat palvelut

(11)

9. Lonkkamurtumat 65 vuotta täyttäneillä

Indikaattori ilmaisee kaikkien vuoden aikana 65 vuotta täyttäneille sattuneiden ja sairaalassa hoidettujen lonkkamur- tumien (sivu- tai päädiagnoosi S72) lukumäärän prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaaloihin kuuluvat sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin sairaalat.

Tulkinta

Lonkkamurtumat vuoden aikana yli 65 vuotta täyttäneillä prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä kuvaavat lähinnä ko. ikäluokan vakavampien kaatumistapaturmien määrää. Murtumien syntymiseen kaatuessa voi liittyä myös luuston normaalista poikkeavaa haurastumista, jota voidaan ennaltaehkäistä. Koska murtumat useimmiten hoidetaan leik- kaamalla, liittyy niihin sairaalahoidon ja lisäksi kuntoutuksen tarvetta.

0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7

0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8

0,9 0,9

0 0,2 0,4 0,6 0,8 1

Etelä-Karjalan shp Helsingin ja Uudenmaan shp Kanta-Hämeen shp Keski-Pohjanmaan shp Keski-Suomen shp Kymenlaakson shp Pirkanmaan shp Pohjois-Savon shp Päijät-Hämeen shp Varsinais-Suomen shp Etelä-Pohjanmaan shp Itä-Savon shp Lapin shp Länsi-Pohjan shp Pohjois-Karjalan shp Pohjois-Pohjanmaan shp Satakunnan shp Vaasan shp Etelä-Savon shp Kainuun shp

Lonkkamurtumat 65 vuotta täyttäneillä, %

vastaavanikäisestä väestöstä

(12)

10. Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon hoitopäivät

Tietosisältö

Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kaikkien perusterveydenhuollossa hoitoa saaneiden 75 vuotta täyttäneiden hoito- päivien lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Mukana ovat terveyskeskusten yleislääkärijohtoiset vuodeosastot sekä kuntien/ kuntayhtymien muulta taholta hankkima yleis- lääkäritasoinen vuodeosastohoito. Hoitopäivät vuoden aikana sisältävät kalenterivuodelle osuvat hoitopäivät. Hoito- päivät saadaan lähtöpäivän (tai 31.12) ja tulopäivän (tai 1.1) erotuksena, joten lähtöpäivä ei tule mukaan. Jos lähtö- ja tulopäivä ovat samat, hoitopäivien lukumääräksi tulee yksi.

Tulkinta

Perusterveydenhuollossa vuoden aikana potilaana olleiden 75 vuotta täyttäneiden hoitopäivien lukumäärä kuvaa ko.

ikäluokan perussairaanhoidon, terminaalihoidon tai pitkäaikaishoidon tarvetta. Hoitopäivien määrä riippuu myös jatkuvasti muuttuvista hoitokäytännöistä. Hoitoajat ovat sairaaloissa lyhentyneet, mikä vähentää hoitopäivien määrää, vaikkei sairastavuus olisikaan muuttunut.

3280,8 3787,2

4186,5 5428,2

6378,9 6499,8

6980,3 7022,1 7035,1 7278

8022,2 8227

8383,6 8813,3 8827,9

9462,2 9886,9

10239,4 11416,3

12864,3

0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 Kymenlaakson shp

Satakunnan shp Kanta-Hämeen shp Helsingin ja Uudenmaan shp Keski-Pohjanmaan shp Pohjois-Pohjanmaan shp Etelä-Karjalan shp Pohjois-Savon shp Keski-Suomen shp Pirkanmaan shp Varsinais-Suomen shp Etelä-Savon shp Vaasan shp Etelä-Pohjanmaan shp Kainuun shp Lapin shp Itä-Savon shp Länsi-Pohjan shp Päijät-Hämeen shp Pohjois-Karjalan shp

Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon hoitopäivät 75 vuotta täyttäneillä / 1000

vastaavanikäistä

(13)

11. Perusterveydenhuollon vuodeosaston 75 v potilaat

Tietosisältö

Indikaattori ilmaisee 75 vuotta täyttäneiden vuoden aikana perusterveydenhuollossa sairaalahoitoa saaneiden potilaiden lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Mukana ovat terveyskeskusten yleislääkärijohtoiset vuodeosastot sekä kuntien/ kuntayhtymien muulta taholta hankkima yleislääkä- ritasoinen vuodeosastohoito.

Tulkinta

Indikaattori kuvaa jossain määrin iäkkäämmän väestönosan sairastavuutta, mutta etenkin perusterveydenhuollon sai- raalapalveluiden käyttöä alueellisesti tai koko maan tasolla. Siihen vaikuttavia tekijöitä ovat sairastavuuden lisäksi väestön ikärakenne, palveluiden tarjonta, hoitokäytännöt (etenkin hoidon porrastus) sekä hoitoon hakeutumisen kynnys.

112 123,4

134,2 148,3 148,3

165,5 180,9

189,1 205,2

208 211,3

219,3 228,8

240,7 250,9

276,5 280,5

284,3 287

289,8

0 50 100 150 200 250 300 350

Kymenlaakson shp Itä-Savon shp Helsingin ja Uudenmaan shp Etelä-Karjalan shp Kanta-Hämeen shp Satakunnan shp Varsinais-Suomen shp Vaasan shp Pirkanmaan shp Päijät-Hämeen shp Kainuun shp Etelä-Savon shp Pohjois-Savon shp Keski-Pohjanmaan shp Pohjois-Pohjanmaan shp Keski-Suomen shp Pohjois-Karjalan shp Länsi-Pohjan shp Etelä-Pohjanmaan shp Lapin shp

Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon 75 vuotta täyttäneet potilaat / 1000

vastaavanikäistä

(14)

12. Päiväkirurgian hoitojaksot

Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kaikkien 75 vuotta täyttäneiden potilaiden päiväkirurgian hoitojaksojen lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Päiväkirurgiaksi luokitellaan hoitojaksot, joiden palvelualaksi (pala=2) on merkitty päiväkirurgia eli potilaalle on tehty jokin ennalta päiväkirurgiaksi suunniteltu toimen- pide. Päiväkirurgiassa ei ole mukana päivystystoimenpiteitä.

40 51,3 51,3 51,8

55,9 56,3 56,7 58,2

62 63 63,4

64,3 65,7

68,2 71 71,1 71,4 71,8 74

79,9

0 20 40 60 80 100

Kainuun shp Pirkanmaan shp Pohjois-Savon shp Pohjois-Karjalan shp Etelä-Pohjanmaan shp Keski-Suomen shp Keski-Pohjanmaan shp Lapin shp Varsinais-Suomen shp Helsingin ja Uudenmaan shp Vaasan shp Kanta-Hämeen shp Etelä-Karjalan shp Länsi-Pohjan shp Satakunnan shp Itä-Savon shp Pohjois-Pohjanmaan shp Kymenlaakson shp Etelä-Savon shp Päijät-Hämeen shp

Päiväkirurgian hoitojaksot 75 vuotta täyttäneillä

/ 1 000 vastaavanikäistä

(15)

13. Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät

Indikaattori ilmaisee vuoden aikana somaattista erikoissairaanhoitoa saaneiden 75 vuotta täyttäneiden hoitopäivien lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Somaattinen tarkoittaa, etteivät mukana ole psykiatriset sairaalat. Erikoissairaanhoito tarkoittaa, etteivät mukana ole terveyskeskusten vuodeosastot.

Hoitopäivät vuoden aikana sisältävät kalenterivuodelle osuvat hoitopäivät. Hoitopäivät saadaan lähtöpäivän (tai 31.12) ja tulopäivän (tai 1.1) erotuksena, joten lähtöpäivä ei tule mukaan. Jos lähtö- ja tulopäivä ovat samat, hoitopäi- vien lukumääräksi tulee yksi.

Tulkinta

Somaattisessa erikoissairaanhoidossa vuoden aikana potilaana olleiden 75 vuotta täyttäneiden hoitopäivien lukumää- rä kuvaa osaltaan ko. ikäluokan akuuttia sairastavuutta, koska tämän ikäluokan pitkäaikaissairaanhoito toteutetaan perusterveydenhuollossa ja sosiaalipuolen hoitolaitoksissa ym. vastaavissa paikoissa. Hoitopäivien määrä riippuu myös jatkuvasti muuttuvista hoitokäytännöistä. Hoitoajat ovat erikoissairaanhoidossa jatkuvasti lyhentyneet, mikä vä- hentää hoitopäivien määrää, vaikkei sairastavuus olisikaan muuttunut.

1064,9 1166

1563,8 1593,7

1698,2 1699,2 1710,5 1788,8

1804,6 1838,2

1867,7 1987,2

2032 2067,8

2097,6 2171

2307,1 2390,6

2900,2 3047,8

0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 Etelä-Pohjanmaan shp

Keski-Suomen shp Pohjois-Karjalan shp Keski-Pohjanmaan shp Pohjois-Pohjanmaan shp Päijät-Hämeen shp Lapin shp Etelä-Savon shp Etelä-Karjalan shp Länsi-Pohjan shp Helsingin ja Uudenmaan shp Pirkanmaan shp Vaasan shp Pohjois-Savon shp Kanta-Hämeen shp Kainuun shp Varsinais-Suomen shp Kymenlaakson shp Satakunnan shp Itä-Savon shp

Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät

75 vuotta täyttäneillä / 1 000 vastaavanikäistä

(16)

14. Somaattisen erikoissairaanhoidon potilaat

Indikaattori ilmaisee 75 vuotta täyttäneiden vuoden aikana somaattisessa erikoissairaanhoidossa hoidettujen potilaiden lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Somaattinen tarkoittaa, etteivät mukana ole psykiatriset sairaalat. Erikoissairaanhoito tarkoittaa, etteivät mukana ole terveyskeskusten vuodeosastot. Mukana ovat kuitenkin terveyskeskusten erikoislääkärijohtoiset vuodeosastot. Sairaalahoitoon sisäl- tyvät myös synnytykset.

Tulkinta

Indikaattori kuvaa jossain määrin akuuttia sairastavuutta, mutta etenkin somaattisen erikoissairaanhoidon palveluiden käyttöä alueellisesti tai koko maan tasolla. Siihen vaikuttavia tekijöitä ovat sairastavuuden lisäksi väestön ikärakenne, palveluiden tarjonta, hoitokäytännöt (etenkin hoidon porrastus) sekä hoitoon hakeutumisen kynnys.

217 243,3

256,1 262,8 264

266,4 271,1

275,2 285,4 286

288,5 291,4

294,7 295,4 296,3 298,8 303,4

309,5 314

367,9

0 50 100 150 200 250 300 350 400

Etelä-Pohjanmaan shp Keski-Suomen shp Keski-Pohjanmaan shp Lapin shp Pirkanmaan shp Helsingin ja Uudenmaan shp Etelä-Karjalan shp Pohjois-Pohjanmaan shp Varsinais-Suomen shp Pohjois-Karjalan shp Kanta-Hämeen shp Länsi-Pohjan shp Kymenlaakson shp Kainuun shp Etelä-Savon shp Vaasan shp Päijät-Hämeen shp Pohjois-Savon shp Satakunnan shp Itä-Savon shp

Somaattisen erikoissairaanhoidon 75 vuotta

täyttäneet potilaat / 1 000 vastaavanikäistä

(17)

15. Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät

Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kaikkien psykiatrisessa laitoksessa hoitoa saaneiden 75 vuotta täyttäneiden hoito- päivien lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Mukana ovat kaikki psykiatrian erikoisalan vuodeosastot julkisella sektorilla (kunta/ kuntayhtymä ja valtio). Yksityissektorilla ei järjestetä psykiatrista laitoshoitoa. Hoitopäivät vuoden aikana sisältävät kalenterivuodelle osuvat hoitopäivät. Hoitopäivät saadaan lähtöpäivän (tai 31.12) ja tulopäivän (tai 1.1) erotuksena, joten lähtöpäivä ei tule mukaan. Jos lähtö- ja tulopäivä ovat samat, hoitopäivien lukumääräksi tulee yksi.

Tulkinta

Psykiatrisessa laitoshoidossa vuoden aikana potilaana olleiden 75 vuotta täyttäneiden hoitopäivien lukumäärä kuvaa osaltaan ko. ikäluokan psyykkisten ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta. Hoitopäivien määrä riippuu myös jatkuvasti muuttuvista hoitokäytännöistä. Hoitoajat ovat sairaaloissa lyhentyneet, mikä vähentää hoitopäivien määrää, vaikkei sairastavuus olisikaan muuttunut. On kuitenkin huomattava, että sairaalahoidon määrä riippuu myös käytettä- vissä olevista resursseista (esim. miten paljon psykiatrista sairaalahoitoa ja/tai avohoitoa alueella tarjolla) sekä vallitsevista hoitokäytännöistä.

19,4 29,1

39,2 59 59,1 60,6

72,8 82,7

107,8 118,5 118,7

131,1 136

148,6 156,3 156,4

166,6 170,1

180,5 210,7

0 50 100 150 200 250

Kainuun shp Etelä-Karjalan shp Keski-Pohjanmaan shp Länsi-Pohjan shp Keski-Suomen shp Kanta-Hämeen shp Päijät-Hämeen shp Pohjois-Savon shp Etelä-Pohjanmaan shp Lapin shp Satakunnan shp Itä-Savon shp Pohjois-Pohjanmaan shp Kymenlaakson shp Vaasan shp Pohjois-Karjalan shp Pirkanmaan shp Varsinais-Suomen shp Helsingin ja Uudenmaan shp Etelä-Savon shp

Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 75 vuotta

täyttäneillä / 1 000 vastaavanikäistä

(18)

16. Psykiatrian laitoshoidon potilaat

Indikaattori ilmaisee vuoden aikana psykiatrisessa sairaalassa hoidettujen 75 vuotta täyttäneiden potilaiden osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Mukana ovat kaikki psykiatrian erikoisalan vuodeosastot julkisella sektorilla (kunnat, kuntayhtymät ja valtio). Yksityisellä sektorilla ei järjestetä psykiatrista laitoshoitoa.

Tulkinta

Indikaattori kuvaa jossain määrin psyykkistä sairastavuutta ko. ikäryhmässä, mutta etenkin psykiatristen sairaaloiden palveluiden käyttöä alueellisesti tai koko maan tasolla. Siihen vaikuttavia tekijöitä ovat sairastavuuden lisäksi väestön ikärakenne, palveluiden tarjonta, hoitokäytännöt (etenkin hoidon porrastus) sekä hoitoon hakeutumisen kynnys.

0,9 1,3

1,4 1,5 1,5 1,7

1,9 2,1

2,8 3

3,2 3,4

3,7 3,7 3,8 3,8 3,9

4,2 4,9

7

0 1 2 3 4 5 6 7 8

Kainuun shp Keski-Suomen shp Länsi-Pohjan shp Keski-Pohjanmaan shp Päijät-Hämeen shp Lapin shp Itä-Savon shp Etelä-Karjalan shp Pohjois-Savon shp Kanta-Hämeen shp Kymenlaakson shp Pohjois-Pohjanmaan shp Pohjois-Karjalan shp Satakunnan shp Helsingin ja Uudenmaan shp Vaasan shp Pirkanmaan shp Etelä-Pohjanmaan shp Varsinais-Suomen shp Etelä-Savon shp

Psykiatrian laitoshoidon 75 vuotta täyttäneet

potilaat / 1 000 vastaavanikäistä

(19)

17. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä

Indikaattori ilmaisee perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäyntien osuuden 65 vuotta täyttäneillä tuhatta vastaa- vanikäistä kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa.

Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit sisältävät lääkärikäynnit terveyskeskusten äitiysneuvolassa, lasten- neuvolassa, perhesuunnitteluneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä kotisairaanhoito- ja mielenterveyskäynnit ja muut avohoitokäynnit (erilaiset vastaanottokäynnit, terveystarkastus- ja seulontakäynnit sekä käynnit, jotka liittyvät terveydentilan selvittämiseen, esim. lääkärintodistukset).

Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynteinä tilastoidaan asiakkaiden/potilaiden terveyden- ja sairaanhoito- käynnit vastaanotoilla ja lääkärin suorittamat käynnit asiakkaan/potilaan luo.

1590 1604

1802 1811 1850 1850 1875 1884 1912 1916 1933 1960

2017 2034 2102 2104 2114

2340 2545

2617

0 500 1000 1500 2000 2500 3000

Kainuun shp Päijät-Hämeen shp Kymenlaakson shp Itä-Savon shp Etelä-Savon shp Pohjois-Karjalan shp Vaasan shp Keski-Pohjanmaan shp Helsingin ja Uudenmaan shp Pohjois-Pohjanmaan shp Varsinais-Suomen shp Pohjois-Savon shp Etelä-Karjalan shp Satakunnan shp Länsi-Pohjan shp Pirkanmaan shp Keski-Suomen shp Kanta-Hämeen shp Lapin shp Etelä-Pohjanmaan shp

Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / 1000

vastaavanikäistä

(20)

18. Päihdesairauksien vuodeosastohoitojaksot

Indikaattori ilmaisee vuoden aikana alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet - päädiagnooseilla sairaaloiden vuodeosastoilla hoidossa olleiden 65 vuotta täyttäneiden hoitojaksojen lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohden.

Päihdesairaudet: ICD-10 diagnoosit: F10, T51, K70, K85.2, K86.0, I42.6, K29.2, E52, E24.4, G31.2, G40.51, G62.1, G72.1, P04.3, Q86.0, O35.4, Z50.2, Z71.4, Z72.1, R78.0, F11-F16, F18-F19, F55, T40, T42.3-T42.4, T42.6-T42.7, T50.7, R78.0-R78.5, Z50.3, Z71.5, Z72.2, O35.5, P04.4, P96.1, X41, X42 ja T36 + ATC-koodit N06B, N07XA, N07XX, N01AH, N02A, M01AB, M03BC, M03BX, N07BC, N03AA,N01AF, N03AE, N05BA, N05BB, N05C. Myrkytysdiag- noosikirjausten muuttumisesta johtuen ennen vuotta 1998 koskevissa poiminnoissa käytetään tuolloin käytössä olleita koodeja.

Sellaisia itsemurhayrityksiä, joissa välineenä on käytetty alkoholia, huumeita tai tiettyjä päihdelääkkeitä, ei ole poistet- tu poiminnasta. Tästä syystä indikaattorin luvut joitakin prosentteja suuremmat kuin Päihdetilastollisessa vuosikirjassa.

Tulkinta

Päihteiden käytön vuoksi sairaalahoitoa tarvinneiden 65 vuotta täyttäneiden hoitojaksojen määrä suhteutettuna ko.

ikäluokkaan kuvaa osaltaan päihteiden käytön aiheuttamien sairauksien määrää ja niiden vaikeusastetta. On kuitenkin huomattava, että sairaalahoidon laajuus riippuu myös käytettävissä olevista resursseista (esim. miten päihteisiin liitty- vää sairaalahoitoa ja/tai avohoitoa alueella tarjolla) sekä vallitsevista hoitokäytännöistä.

2,6 2,9 2,9 3,3 3,3 3,4

3,5 3,8

4 4,2

4,3 4,4

4,5 4,8

4,9 5,1

5,3 6,7

7,1 7,8

0 2 4 6 8 10

Etelä-Karjalan shp Keski-Pohjanmaan shp Vaasan shp Itä-Savon shp Kymenlaakson shp Varsinais-Suomen shp Kainuun shp Helsingin ja Uudenmaan shp Pohjois-Pohjanmaan shp Pirkanmaan shp Kanta-Hämeen shp Satakunnan shp Lapin shp Keski-Suomen shp Etelä-Pohjanmaan shp Pohjois-Savon shp Päijät-Hämeen shp Pohjois-Karjalan shp Länsi-Pohjan shp Etelä-Savon shp

Päihdesairauksien vuodeosastohoitojaksot 65

vuotta täyttäneillä / 1 000 vastaavanikäistä

(21)

19. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut

Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päädiagnoosilla vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset ( ICD 10: S00-T78) sairaalahoidossa olleiden 75 vuotta täyttäneiden osuuden kymmentä tuhatta vastaavanikäistä kohti.

Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon.

Tulkinta

Sairaalahoitoa tarvitsevat iäkkäiden henkilöiden tapaturmat merkitsevät yleensä lievää vaikeamman vamman synty- mistä, joka vaikuttaa ikääntyvän henkilön terveyteen ja hyvinvointiin.

356,7 363,5

393 396,5

419,9 421,1 423,9 442

445,9 447,1 454,6

463,4 485,8 488

495,2 504,2

518,8 523,5

571,2 573,4

0 100 200 300 400 500 600 700

Kymenlaakson shp Etelä-Karjalan shp Vaasan shp Helsingin ja Uudenmaan shp Varsinais-Suomen shp Päijät-Hämeen shp Kanta-Hämeen shp Pirkanmaan shp Satakunnan shp Etelä-Savon shp Kainuun shp Keski-Pohjanmaan shp Etelä-Pohjanmaan shp Lapin shp Pohjois-Savon shp Pohjois-Pohjanmaan shp Keski-Suomen shp Pohjois-Karjalan shp Länsi-Pohjan shp Itä-Savon shp

Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 75 vuotta täyttäneet potilaat / 10 000

vastaavanikäistä

(22)

20. Elämänlaatunsa hyväksi tuntevat

Indikaattori ilmaisee elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuuden (%) 75 vuotta täyttäneistä.

Elämänlaatuindikaattori muodostettiin WHO8-EUROHIS- mittarin sisältämien kahdeksan kysymyksen pohjalta. En- simmäisenä oli yleiskysymys "Millaiseksi arvioitte elämänlaatunne?". Vastausvaihtoehdoiksi esitettiin 1) erittäin huono, 2) huono, 3) ei hyvä eikä huono 4) hyvä 5) erittäin hyvä. "Miten tyytyväinen olette" -kysymyssarja jakaantui viiteen alakysymykseen: 'terveyteenne', 'kykyynne selviytyä päivittäisistä toimistanne', 'itseenne', 'ihmissuhteisiinne' ja 'asuinalueen olosuhteisiin'. Vastausvaihtoehtoina esitettiin 1) erittäin tyytymätön, 2) tyytymätön, 3) en tyytyväinen enkä tyy- tymätön, 4) tyytyväinen, 5) erittäin tyytyväinen. "Onko teillä:" -kysymyssarja sisältää kaksi alakysymystä: 'riittävästi tarmoa arkipäivän elämäänne varten' ja 'tarpeeksi rahaa tarpeisiinne nähden'. Vastausvaihtoehtoina esitettiin 1) ei lainkaan 2) vähän 3) kohtuullisesti 4) lähes riittävästi 5) täysin riittävästi. Kysymykset mittaavat elämänlaatua psyykki- sellä, fyysisellä, sosiaalisella ja ympäristöulottuvuudella. Elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi tunteviksi määriteltiin ne henkilöt, joiden WHO8-EUROHIS -mittarin kahdeksan kysymyksen keskiarvo on vähintään neljä. Esitetyt osuudet on laskettu käyttäen katoa korvaavia painokertoimia.

Tulkinta

Elämänlaadussa on kyse yksilön arviosta elämästään siinä kulttuuri- ja arvoympäristössä, jossa hän elää, ja suhteessa hänen omiin päämääriinsä, odotuksiinsa, arvoihinsa ja muihin hänelle merkityksellisiin asioihin. WHO8-EUROHIS perustuu 26 osiota sisältävään WHOQOL-BREF -mittariin, ja sitä suositellaan käytettäväksi tilanteissa, joissa laajem- man mittarin käyttö ei ole mahdollista. Se on tiivis, mutta silti moniulotteinen elämänlaatumittari, joka kattaa elämän- laadun neljä ulottuvuutta eli fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja ympäristöulottuvuuden.

Kokonaisvaltainen kuva väestön hyvinvoinnista edellyttää eri ulottuvuuksien ja näkökulmien huomioon ottamista. Ob- jektiiviset elinolojen mittarit (esim. työttömyys) kuvaavat tärkeitä hyvinvoinnin osatekijöitä. Ne eivät kuitenkaan yksin riitä, vaan tarvitaan myös tietoa siitä, millaiseksi kansalaiset elämänsä ja sosiaalisen tilanteensa kokevat. Jos tämä kokoava elämänlaatumittari saa jollakin alueella matalan arvon suhteessa esimerkiksi koko maahan, olisi hyvä pyrkiä tunnistamaan ilmiön taustalla vaikuttavia tekijöitä

.

34,5 37

37,9 39,2

40,3 40,6 40,7 40,8 40,9 41,1 41,3 41,7

43,2 43,3 43,6 44

44,7 44,9 45,4

46,5

0 10 20 30 40 50

Pohjois-Karjalan shp Keski-Suomen shp Kainuun shp Satakunnan shp Etelä-Karjalan shp Pohjois-Savon shp Päijät-Hämeen shp Varsinais-Suomen shp Pirkanmaan shp Kanta-Hämeen shp Pohjois-Pohjanmaan shp Itä-Savon shp Helsingin ja Uudenmaan shp Länsi-Pohjan shp Keski-Pohjanmaan shp Kymenlaakson shp Lapin shp Etelä-Savon shp Etelä-Pohjanmaan shp Vaasan shp

Elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuus (%) 75

vuotta täyttäneet

(23)

21. Asuinalueensa turvallisuuteen tyytyväiset

Indikaattori ilmaisee asuinalueensa turvalliseksi kokevien osuuden (%) 75 vuotta täyttäneistä.

Tyytyväisyyttä asuinalueen turvallisuuteen kartoitettiin kysymällä vastaajilta "Miten tyytyväinen olette asumiseenne nykyisessä asunnossanne?", jonka yhtenä osiona oli kysymys asuinalueen turvallisuudesta. Vastausvaihtoehdoiksi esitettiin 1) erittäin tyytyväinen, 2) melko tyytyväinen, 3) en tyytyväinen enkä tyytymätön, 4) melko tyytymätön, 5) erit- täin tyytymätön. Asuinalueensa turvalliseksi kokeviksi määriteltiin ne, jotka ilmoittivat olevansa melko tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä asuinalueen turvallisuuteen. Esitetyt osuudet on laskettu käyttäen katoa korvaavia painokertoimia.

Tulkinta

Indikaattori mittaa väestön kokemusta asuinalueensa turvallisuudesta. Turvallisuuden kokemus on subjektiivinen ilmiö eikä välttämättä kuvasta esimerkiksi häiriöiden tai rikosten määrää alueella.

Turvallisuuden tunne on monella tavalla merkityksellinen kokemus hyvinvoinnin kannalta. Turvattomuuden kokemus on yhteydessä huonoon psyykkiseen terveyteen aiheuttamalla stressiä tai ahdistuneisuutta. Se voi myös rajoittaa osallisuutta yhteisöön, sillä turvattomaksi koetulla alueella liikkumista vältellään. Liikkumisen rajoittaminen säteilee myös ihmisten tapoihin hallita ja hyödyntää asuinympäristöään. Asuinalueen turvallisuus on osa laajempaa fyysis- sosiaalisen asuinympäristön kokemusta, johon liittyvät myös luonnonympäristön, kuten puistojen ja virkistysalueiden kokemus, ja arkkitehtuuri.

88,2 89,4

89,9 90,1

90,6 90,8

90,9 91

91,2 91,3

91,6 92

92,3 92,3 92,5

93 93,9

94,4 95

95,1

84 86 88 90 92 94 96

Länsi-Pohjan shp Päijät-Hämeen shp Kymenlaakson shp Helsingin ja Uudenmaan shp Vaasan shp Keski-Pohjanmaan shp Kainuun shp Etelä-Pohjanmaan shp Varsinais-Suomen shp Pirkanmaan shp Satakunnan shp Keski-Suomen shp Etelä-Savon shp Kanta-Hämeen shp Pohjois-Pohjanmaan shp Pohjois-Karjalan shp Pohjois-Savon shp Etelä-Karjalan shp Itä-Savon shp Lapin shp

Asuinalueensa turvallisuuteen tyytyväisten

osuus (%), 75 vuotta täyttäneet

(24)

22. Terveytensä keskitasoiseksi tai huonommaksi kokevat

Indikaattori ilmaisee terveytensä enintään keskitasoiseksi kokevien prosenttiosuuden 75 vuotta täyttäneistä.

Laskeminen: Perustuu kysymykseen "Onko terveydentilanne mielestänne nykyisin:" Vastausvaihtoehtoina esitettiin: 1) hyvä, 2) melko hyvä, 3) keskitasoinen, 4) melko huono ja 5) huono. Tarkastelussa on vastausvaihtoehtoihin 3) keskitasoinen, 4) melko huono ja 5) huono vastanneiden osuus.

Tulkinta

Koetulla terveydellä tarkoitetaan henkilön ilmaisemaa kokemusta omasta yleisestä terveydentilastaan. Se on yksi yleisimmin väestötutkimuksissa käytetyistä kansainvälisistä terveydentilan indikaattoreista. Itseilmoitettuna mittarina se täydentää objektiivisempien mittareiden valikoimaa terveystutkimuksissa. Koettuun terveyteen vaikuttavat mm.

henkilön tiedossa olevat todetut sairaudet, erilaiset oireet, toimintakyky ja elintavat.

Koettu terveys tiivistää terveydentilan eri puolia, ja se ennustaa yksilötasolla hyvin kuolleisuutta, toimintakykyä, laitoshoitoon päätymistä ja terveyspalvelujen käyttöä yksilötasolla. Suomalaisesta työikäisestä väestöstä reilu kolmannes kokee terveytensä olevan keskinkertainen tai sitä huonompi. Suomalaiset arvioivat terveytensä huonommaksi kuin muiden Pohjoismaiden asukkaat. Vanhemmat ihmiset kokevat terveytensä huonoksi huomattavasti yleisemmin kuin nuoremmat. Keski-ikäisen ja iäkkään väestön koettu terveys on kuitenkin viime vuosikymmeninä parantunut. Ylempiin sosioekonomisiin ryhmiin kuuluvat kokevat terveytensä keskimäärin paremmaksi kuin muut. Sosioekonomisen ase- man mukaiset erot ovat samansuuntaiset, tarkasteltiinpa sitten koulutus-, ammatti- tai tuloryhmiä. Vähemmän koulu- tusta saaneet, työntekijäammateissa toimivat ja pienituloiset kokevat terveytensä huonommaksi kuin pitkän koulutuk- sen saaneet, toimihenkilöt tai suurituloiset. Myös työllisyystilanteella on yhteys koettuun terveyteen: työssä olevat kokevat terveydentilansa paremmaksi kuin työttömät. Koulutusryhmien väliset erot koetussa terveydessä ovat kaven- tuneet 1980-luvun alkuun verrattuna. Etenkin 1990-luvulla ja laman aikana kaventuminen oli voimakasta. 2000-luvulla erojen kaventuminen on kuitenkin tasaantunut ja koulutusryhmien väliset erot ovat pysyneet ennallaan.

Taloudellinen merkitys

Väestön heikko koettu terveys heijastaa erilaisten terveys- ja sosiaalipalvelujen käyttöä lisäävien sekä työ- ja elin- vuosia vähentävien sairauksien, oireiden ja toimintakyvyn rajoitteiden yleisyyttä.

62,1 64,3

65,1 66,6

67,3 67,5 67,8 68,4

69,1 69,2 69,5 70

71 71,4 71,7 72

73,8 74

75,8 75,9

0 10 20 30 40 50 60 70 80

Vaasan shp Keski-Pohjanmaan shp Helsingin ja Uudenmaan shp Kymenlaakson shp Etelä-Pohjanmaan shp Varsinais-Suomen shp Lapin shp Satakunnan shp Etelä-Savon shp Länsi-Pohjan shp Pohjois-Pohjanmaan shp Etelä-Karjalan shp Päijät-Hämeen shp Pohjois-Savon shp Pirkanmaan shp Keski-Suomen shp Kanta-Hämeen shp Kainuun shp Itä-Savon shp Pohjois-Karjalan shp

Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%), 75 vuotta

täyttäneet

(25)

23. Apua riittämättömästi saaneet

Indikaattori ilmaisee prosenttiosuuden 75 vuotta täyttäneistä, jotka saavat riittämättömästi apua arkipäivän askareissa.

Perustuu kysymykseen: "Tarvitsetteko ja saatteko heikentyneen toimintakykynne vuoksi apua arkipäivän askareissa?". Vastausvaihtoehtoina olivat 1) en tarvitse enkä saa apua 2) tarvitsisin apua mutta en saa sitä 3) saan apua, mutta en tarpeeksi 4)saan tarpeeksi apua ja 5) selviytyisin vähemmälläkin avulla. Tarkastelussa ovat vastausvaihto- ehdon 2) tai 3) vastanneiden osuus. Osuuksille on laskettu 95 % luottamusvälit huomioiden otanta-asetelma.

Tulkinta

Indikaattori mittaa tyydyttymätöntä avuntarvetta. Se erottelee väestöstä ne, jotka tarvitsisivat apua arkipäivän askareissa mutta saavat sitä riittämättömästi tai eivät ollenkaan.

Iäkkään väestön toimintakyky on parantunut ja sen myötä avunsaanti ja -tarve vähentyneet. Apua saavien osuuden pienenemiseen on vaikuttanut myös se, että julkisen sektorin järjestämän avun saamisen ehtoja on kiristetty. Tyydyt- tymätön avun tarve ei olekaan vähentynyt, ja aiempaa isompi osa avun tarpeesta näyttää jäävän tyydyttymättä. Iäk- käät naiset ja matalammin koulutetut kuuluvat niihin, jotka muita useammin saavat tarpeeseensa nähden liian vähän apua.

Vaikutus väestön hyvinvointiin

Toimintakyvyn heikkeneminen aiheuttaa avun tarvetta ja siten riippuvuutta muista ihmisistä. Sosiaalinen piiri kapenee, ellei ilman muiden apua pääse osallistumaan itselleen tärkeisiin asioihin. Se johtaa helposti yksinäisyyden lisääntymi- seen ja elämänlaadun huonontumiseen.

Toimintakyvyn heikkenemisestä johtuva avun tarve merkitsee kalliita yhteiskunnan tuottamia palveluita tai omaisten merkittävää osallistumista hoivaan. Väestön ikääntyessä sellaisten vanhusten määrä, joilla on muistisairauksien tai muiden pitkäaikaisten sairauksien vuoksi avun tarvetta, tulee kasvamaan. Se lisää entisestään palvelujärjestelmän

6,8 8,6

9,1 9,7

10 10,1

10,5 10,5 10,8

11 11

11,6 12

12,2 12,4 12,5

14 14

16,6 16,9

0 5 10 15 20

Vaasan shp Kymenlaakson shp Kanta-Hämeen shp Etelä-Pohjanmaan shp Pohjois-Savon shp Satakunnan shp Etelä-Karjalan shp Lapin shp Varsinais-Suomen shp Etelä-Savon shp Helsingin ja Uudenmaan shp Keski-Pohjanmaan shp Pohjois-Pohjanmaan shp Itä-Savon shp Pirkanmaan shp Päijät-Hämeen shp Keski-Suomen shp Pohjois-Karjalan shp Kainuun shp Länsi-Pohjan shp

Apua riittämättömästi saavien osuus väestöstä

(%) 75 vuotta täyttäneet

(26)

24. Alkoholia liikaa käyttävät

Indikaattori (AUDIT-C) ilmaisee alkoholia todennäköisesti liikaa käyttävien osuuden prosentteina 65 vuotta täyttäneis- tä. Perustuu AUDIT-C:n kolmeen kysymykseen: "Kuinka usein juotte olutta, viiniä tai muita alkoholijuomia? Ottakaa mukaan myös ne kerrat, jolloin nautitte vain pieniä määriä, esim. pullon keskiolutta tai tilkan viiniä. Valitkaa se vaihto- ehto, joka lähinnä vastaa omaa tilannettanne." Vastausvaihtoehtoina esitettiin 1) en koskaan, 2) noin kerran kuukaudessa tai harvemmin, 3) 2-4 kertaa kuukaudessa, 4) 2-3 kertaa viikossa ja 5) 4 kertaa viikossa tai useammin. "Kuinka monta annosta alkoholia yleensä olette ottanut niinä päivinä, jolloin käytitte alkoholia? Katsokaa oheista laatikkoa."

Vastausvaihtoehtoina olivat 1) 1-2 annosta, 2) 3-4 annosta, 3) 5-6 annosta, 4) 7-9 annosta ja 5) 10 tai enemmän.

"Kuinka usein olette juonut kerralla kuusi tai useampia annoksia?" Vastausvaihtoehtoina olivat 1) en koskaan, 2) harvemmin kuin kerran kuukaudessa, 3) kerran kuukaudessa, 4) kerran viikossa ja 5) päivittäin tai lähes päivittäin. Kukin kysymys pisteytettiin 0-4 ja pisteet laskettiin yhteen, jolloin kokonaispistemääräksi voi saada 0-12. Tarkastelussa liika- käytön pisterajoina on miehillä vähintään 6 pistettä ja naisilla vähintään 5 pistettä saaneiden osuus.

AUDIT-C -mittari on lyhennetty versio laajemmasta AUDIT-testistä (Alcohol Use Disorders Identification Test), jonka Maailman terveysjärjestö WHO kehitti 1980-luvulla. AUDIT-C mittaa juomisen määriä, sitä kuinka usein juo, kuinka paljon kerralla ja kuinka usein juo runsaasti eli kuusi tai useampia annoksia kerralla. Riskijuomista ja alkoholihaittojen varhaista ilmaantumista mittaavista testeistä AUDIT on tunnetuin, eniten tutkimustukea saanut ja eniten käytössä oleva seulontaväline. Testin käyttö alkoholin käytön kartoituksessa on hyvä, luotettava ja nopea mittari.

Juomisen riskejä arvioidaan AUDIT-testin palautteessa pisteinä. Testin tavoitteena on tunnistaa ne vastaajat, joiden juomisen aiheuttama riski on koholla. AUDIT-C ei ole varsinaisen ongelmajuomisen mittari, olkoonkin että korkeimmat pistemäärät testissä viittaavat alkoholiongelmaan. Testin avulla halutaan siis löytää vastaajat, joiden juominen vasta alkaa aiheuttaa pulmia ja näin ehkäistä ongelmien paheneminen.

Tulkinta

Alkoholin liikakäyttö on yksi keskeisimmistä suomalaisen yhteiskunnan terveysuhkista. Alkoholin liikakäyttöön liittyy sekä terveydellisiä että sosiaalisia haittoja tai huomattava riski sellaisista. Alkoholiin liittyvät kuolemansyyt ovat viime- vuosina olleet yksi työikäisten yleisimmistä kuolemansyistä. Lisäksi alkoholi selittää miehillä noin neljänneksen väestö- ryhmien välisistä ns. sosioekonomisista eroista kuolleisuudessa.

AUDIT-C on tutkimusten mukaan validi indikaattori alkoholin käytölle, johon liittyy kohonnut riski saada alkoholihaitto- ja.

5,9 6,8

7 8

8,5 8,6 8,8

9 9,2

9,7 9,8

10,5 10,8

11,2 11,3 11,5

11,9 14,1

15,1 15,6

0 5 10 15 20

Etelä-Pohjanmaan shp Pohjois-Pohjanmaan shp Etelä-Savon shp Länsi-Pohjan shp Pohjois-Savon shp Vaasan shp Etelä-Karjalan shp Keski-Pohjanmaan shp Lapin shp Keski-Suomen shp Pohjois-Karjalan shp Satakunnan shp Kanta-Hämeen shp Varsinais-Suomen shp Kainuun shp Pirkanmaan shp Päijät-Hämeen shp Kymenlaakson shp Itä-Savon shp Helsingin ja Uudenmaan shp

Alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C) (%),

65 vuotta täyttäneet

(27)

25. Liikuntaa harrastamattomat

Indikaattori mittaa vapaa-ajan liikunta-aktiivisuutta. Indikaattori erottelee väestöstä ne, jotka eivät harrasta liikuntaa ja eivät muutenkaan rasita itseään ruumiillisesti vapaa-aikanaan. Indikaattorin validius on hyvä (r=0.51).

Liikunta-aktiivisuudella on selkeä yhteys sairastavuuteen, hyvinvointiin ja kuolleisuuteen. Liikunta-aktiivisuus mm.

pienentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, vaikuttaa myönteisesti toi- mintakykyyn, työkykyyn, mielialaan ja auttaa hallitsemaan painoa. Säännöllisesti liikkuvilla henkilöillä on myös vä- hemmän pitkiä sairauspoissaoloja töistä. Suomalaisten liikuntatottumuksissa ja painossa on tapahtunut viime vuosi- kymmeninä suuria muutoksia. Samalla kun vapaa-ajan liikunnan määrä on lisääntynyt, työn fyysinen rasittavuus, työ- matkaliikunta ja yleinen aktiivisuus arjessa ovat selvästi vähentyneet. Liikunta-aktiivisuuden väheneminen on osaltaan johtanut ylipainon yleistymiseen Suomessa. Lihavuus lisää huomattavasti riskiä sairastua muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Merkittävä lihavuus aiheuttaa myös liik- kumisrajoitteita ja sillä on yhteys koettuun huonoon hyvinvointiin.

Terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuva, ylipainoinen ja huonokuntoinen kuntalainen tarkoittaa suurempaa riskiä sairastua ja siten kasvavia sosiaali- ja terveyskustannuksia kunnalle. Säästäminen liikunnasta voi tulla kalliiksi - lasku riittämättömästi liikkuvista kuntalaisista tulee korkojen kera muutaman vuoden viiveellä.

Liikunta on keskeisessä asemassa ennaltaehkäisynä, hoitona ja kuntoutuksena valtaosassa merkittävimpiä kansan- sairauksiamme. Sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut, että liian vähäinen liikunta aiheuttaa Suomessa 300-400 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Laskua voisi pienentää esimerkiksi panostamalla kevyen liikenteen väylien rakentamiseen, liikuttamalla kotona asuvia ikäihmisiä, järjestämällä lapsille ja nuorille ohjattua liikuntatoimintaa sekä panostamalla liikuntaan osana muuta elintapaohjausta terveydenhuollossa. WHO:n mukaan jopa 90 % tyypin 2 diabe-

27,2 28,3

29 29,7 29,8 30 30 30

30,7 31,4

31,7 32,1 32,2 32,2 32,3 34

34,9 35

35,3 39,7

0 10 20 30 40 50

Helsingin ja Uudenmaan shp Päijät-Hämeen shp Pirkanmaan shp Lapin shp Pohjois-Savon shp Itä-Savon shp Pohjois-Karjalan shp Pohjois-Pohjanmaan shp Etelä-Savon shp Kanta-Hämeen shp Vaasan shp Etelä-Karjalan shp Keski-Suomen shp Varsinais-Suomen shp Kainuun shp Etelä-Pohjanmaan shp Kymenlaakson shp Länsi-Pohjan shp Satakunnan shp Keski-Pohjanmaan shp

Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus

(%), 65 vuotta täyttäneet

(28)

26. Vähän kasviksia syövät

Indikaattori ilmaisee prosenttiosuuden 65 vuotta täyttäneistä, jotka käyttävät niukasti kasviksia ravinnossaan.

Laskeminen: "Kuinka usein olette käyttänyt seuraavia ruokia ja juomia 7 viime päivän aikana?". Kysymyspatterin ala- kysymyksinä esitettiin erilaisia vaihtoehtoja mm. "tuoreita kasviksia tai kasvissalaattia" ja "kypsennetyjä kasviksia (ei perunaa)". Vastausvaihtoehtoina esitettiin 1) en kertaakaan, 2) 1-2 päivänä, 3) 3-5 päivänä ja 4) 6-7 päivänä. Tarkas- telussa ovat vastausvaihtoehtoon "tuoreita kasviksia tai kasvissalaattia" ja "kypsennettyjä kasviksia" vaihtoehdot 1) en kertaakaan tai 2) 1-2 päivänä vastanneiden osuus .

Tulkinta

Indikaattori mittaa kasvisten käyttöä. Indikaattori erottelee väestöstä ne, jotka käyttävät kasviksia ravinnossaan niukasti tai eivät ollenkaan. Kasviksiin luetaan vihannekset, juurekset, palkokasvit, marjat ja hedelmät. Ne ovat sellaisia kasvikunnan ruokia, joiden merkitys ei energiansaannin kannalta ole suuri, mutta jotka sisältävät monipuolisen vali- koiman erilaisia ravintoaineita ja kemiallisia yhdisteitä.

Kasvisten käytöllä on edullisia vaikutuksia mm. sydän- ja verisuonitauteihin, kolesteroliin, verenpaineeseen, painon- hallintaan, tyypin 2 diabetekseen, ja eri syöpätyyppeihin.

Kasvisten terveysvaikutukset tunnetaan hyvin. Runsas kasvisten käyttö muun muassa pienentää riskiä sairastua sy- dän- ja verisuonisairauksien, aikuistyypin diabetekseen, sekä eräisiin syöpiin. Kasvikset, osana terveellistä ruokavalio- ta ja muita terveitä elintapoja, auttavat painonhallinnassa ja verenpaineen sekä kolesterolitason hallinnassa.

Kasvisten käytöllä on yhteys suurimpiin suomalaisiin kansantauteihin. Kansantaudit kuluttavat paljon terveydenhuollon voimavaroja ja aiheuttavat työkyvyttömyyttä, joten niillä on suuri taloudellinen merkitys.

22,4 22,7 23,5

23,9 25

25,2 25,4 26,1 26,2

27,9 28,3

28,6 28,8 29,1 29,3 29,8

31,1 33,4

34,7 36,5

0 5 10 15 20 25 30 35 40

Vaasan shp Etelä-Karjalan shp Helsingin ja Uudenmaan shp Itä-Savon shp Kymenlaakson shp Etelä-Savon shp Päijät-Hämeen shp Kanta-Hämeen shp Keski-Suomen shp Satakunnan shp Pohjois-Karjalan shp Varsinais-Suomen shp Pirkanmaan shp Etelä-Pohjanmaan shp Pohjois-Pohjanmaan shp Pohjois-Savon shp Keski-Pohjanmaan shp Lapin shp Kainuun shp Länsi-Pohjan shp

Niukasti sekä tuoreita että kypsennettyjä kasviksia käyttävien osuus (%) 65 vuotta

täyttäneet

(29)

27. Tupakoivat

Indikaattori ilmaisee päivittäin tupakoivien 65 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä suomalaisesta väestöstä.

Tupakointia kartoitettiin kysymällä vastaajilta: "Tupakoitteko nykyisin (savukkeita, sikareita tai piippua)?". Vastausvaih- toehtoina esitettiin 1) kyllä, päivittäin, 2) satunnaisesti ja 3) en lainkaan. Tarkastelussa otettiin huomioon vastausvaih- toehdon 1 valinneiden osuus.

Tulkinta

Indikaattori mittaa tupakointia. Indikaattori erottelee väestöstä ne, jotka tupakoivat päivittäin.

Tupakoinnilla on laaja-alaisia ja vakavia vaikutuksia lähes kaikkiin ihmisen elintoimintoihin.

Vaikutus väestön hyvinvointiin:

Suomessa tupakka aiheuttaa joka viidennen kuoleman aikuisiällä eli vuosittain noin 5 000 suomalaista kuolee tupakan aiheuttamiin sairauksiin. Joka kolmas syöpäkuolema on tupakan aiheuttama, ja joka viides sydän- ja verenkiertoelin- ten sairaus aiheutuu tupakoinnista. Keskimäärin tupakointi lyhentää elämää kahdeksan vuotta. Tupakointi on monien sairauksien riskitekijä ja pahentaa jo todettuja sairauksia.

Taloudellinen merkitys:

Vuodessa tupakkasairauksien hoitoon käytetään vähintään yhden keskussairaalan työpanos.

4,2 4,2 4,5

5 5

5,2 5,7

5,8 5,8 5,9

6 6

6,3 6,6

7 7,1

7,9 8,5

8,6 9,1

0 2 4 6 8 10

Itä-Savon shp Keski-Pohjanmaan shp Etelä-Pohjanmaan shp Etelä-Savon shp Pohjois-Savon shp Satakunnan shp Pirkanmaan shp Pohjois-Karjalan shp Pohjois-Pohjanmaan shp Vaasan shp Keski-Suomen shp Varsinais-Suomen shp Kanta-Hämeen shp Etelä-Karjalan shp Kainuun shp Päijät-Hämeen shp Kymenlaakson shp Lapin shp Helsingin ja Uudenmaan shp Länsi-Pohjan shp

Päivittäin tupakoivien osuus (%) 65 vuotta

täyttäneet

(30)

28. Järjestötoimintaan osallistuminen

Indikaattori ilmaisee prosenttiosuuden 75 vuotta täyttäneistä, jotka osallistuvat aktiivisesti järjestötoimintaan tms.

Perustuu kysymykseen: "Osallistutteko jonkin kerhon, järjestön, yhdistyksen, harrastusryhmän tai hengellisen tai henkisen yhteisön toimintaan (esimerkiksi urheiluseura, asukastoiminta, puolue, kuoro, seurakunta)?". Vastausvaihtoina olivat 1) en, 2) kyllä, aktiivisesti ja 3) kyllä, silloin tällöin. Tarkastelussa ovat vaihtoehdon 2) kyllä, aktiivisesti vastanneiden osuus. Esitetyt osuudet on laskettu käyttäen katoa korvaavia painokertoimia.

Tulkinta

Indikaattori mittaa sosiaalista osallistumista. Indikaattori erottelee väestöstä ne, jotka osallistuvat aktiivisesti jonkin kerhon, järjestön, yhdistyksen, harrastusryhmän tai hengellisen tai henkisen yhteisön toimintaan (esimerkiksi urheiluseura, asukastoiminta, puolue, kuoro, seurakunta).

Sosiaalisesti aktiivisilla ihmisillä on pienempi ennenaikaisen kuoleman ja pitkäaikaiseen laitoshoitoon sijoittumisen riski kuin sosiaalisiin toimintoihin vähemmän osallistuvilla. Erilaiset kulttuuriharrastukset, järjestötoiminta, matkustami- nen ja tanssiminen ovat esimerkkejä sosiaalisesta aktiivisuudesta, jossa ihmiset tekevät itselleen mielekkäitä asioita yhdessä toisten kanssa ja voivat kokea yhteenkuuluvuutta, hyväksyttynä ja pidettynä olemista. Sosiaalista osallistumista käytetään usein yhtenä sosiaalisen pääoman mittarina.

Sosiaalinen aktiivisuus vähentää riskiä sairastua moniin vakaviin sairauksiin kuten infektiohin, sydänsairauksiin ja masennukseen. Sosiaalisesti aktiivisilla ihmisillä on pienempi kuolleisuuden ja pitkäaikaiseen laitoshoitoon sijoittumisen riski kuin sosiaalisiin toimintoihin vähemmän osallistuvilla.

14 16

18 18,1 18,2 18,4 18,9

19,7 20,8

21,5 21,8

22,4 22,7

23,2 23,5 23,6 23,7 24,3

27,5 29,7

0 5 10 15 20 25 30 35

Kainuun shp Lapin shp Päijät-Hämeen shp Etelä-Karjalan shp Keski-Suomen shp Etelä-Savon shp Länsi-Pohjan shp Kanta-Hämeen shp Pohjois-Karjalan shp Kymenlaakson shp Pohjois-Savon shp Satakunnan shp Pohjois-Pohjanmaan shp Pirkanmaan shp Varsinais-Suomen shp Etelä-Pohjanmaan shp Itä-Savon shp Helsingin ja Uudenmaan shp Vaasan shp Keski-Pohjanmaan shp

Aktiivisesti järjestötoimintaan tms. osallistuvien

osuus (%) 75 vuotta täyttäneet

(31)

29. Yksinäisyyden kokemus

Indikaattori mittaa yksinäisyyden tunnetta. Indikaattori erottelee väestöstä ne, jotka tuntevat itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti.

Yksinäisyys on yksi psykososiaalisen hyvinvoinnin indikaattori. Yksinäisyyden tunne on subjektiivinen kokemus, joka koetaan yleensä epämiellyttävänä. Yksinäisyyden kokemisen syynä on yleensä sosiaalisten suhteiden puute. Sitä ei kuitenkaan pidä sekoittaa yksinoloon, joka voidaan kokea myös myönteisenä.

ATH-tutkimuksen perusteella noin kymmenesosa Suomen aikuisväestöstä tuntee itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti. Satunnaisesti yksinäisyyttä kokevat eivät määrity tässä indikaattorissa yksinäisiksi, joten indikaattori kuvaa pysyvämpää yksinäisyyden kokemusta.

Yksinäisyyteen vaikuttavat useat ulkoiset tekijät, kuten puutteet sosiaalisissa suhteissa sekä oma toimintakyky. Vas- taavasti yksinäisyys voi heikentää terveydentilaa ja olla riskitekijänä syrjäytymiselle.

Kroonisesti yksinäisten elinajanodote on muita vertailuryhmiä heikompi ja alttius erityisesti infektioille, sydänsairauksil- le ja masennukselle muita vahvempi.

Sosiaalinen eristäytyneisyys altistaa ihmisen monille vakaville sairauksille. Sen terveysriskit ovat samassa suuruus- luokassa kuin tupakoiminen - ja kolme kertaa suuremmat kuin ylipainon. Yksinäiset käyttävätkin sosiaali- ja terveys- palveluita huomattavasti enemmän kuin muut ikäisensä.

7,7 8,9

9,1 9,5

10 10,9

11,4 11,5 12

13 13,2

13,4 13,5 13,8

13,9 15,2

15,7 16,8

17 17,9

0 5 10 15 20

Itä-Savon shp Etelä-Karjalan shp Kanta-Hämeen shp Vaasan shp Etelä-Pohjanmaan shp Päijät-Hämeen shp Kymenlaakson shp Etelä-Savon shp Pohjois-Savon shp Varsinais-Suomen shp Satakunnan shp Keski-Suomen shp Pirkanmaan shp Helsingin ja Uudenmaan shp Lapin shp Keski-Pohjanmaan shp Pohjois-Pohjanmaan shp Pohjois-Karjalan shp Länsi-Pohjan shp Kainuun shp

Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%), 75

vuotta täyttäneet

(32)

30. Yksin asuvat

Indikaattori ilmaisee yksinasuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä asuntoväestöstä.

Yhden hengen asuntokunnan muodostaa asuinhuoneistossa yksin vakinaisesti asuva henkilö.

Asuntokunnat ja asuinolot -tilaston perusjoukon muodostavat vakinaisesti varsinaisissa asunnoissa asuvat henkilöt eli ns. asuntoväestö. Henkilöitä, jotka ovat Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan kirjoilla laitoksissa, asunnottomia, ulkomailla ja tietymättömissä olevia, ei lueta asuntoväestöön. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa ra- kennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät myöskään muodosta asunto- kuntaa.

41,2 43,4

43,8 44,6

45,2 46,9 47 47,3

47,5 47,5 47,8 48 48,2 48,3 48,4 49,2 49,4 49,5 49,8 50,7

0 10 20 30 40 50 60

Keski-Pohjanmaan shp Vaasan shp Etelä-Pohjanmaan shp Pohjois-Pohjanmaan shp Lapin shp Keski-Suomen shp Länsi-Pohjan shp Itä-Savon shp Kainuun shp Satakunnan shp Pirkanmaan shp Kanta-Hämeen shp Pohjois-Savon shp Pohjois-Karjalan shp Etelä-Savon shp Etelä-Karjalan shp Helsingin ja Uudenmaan shp Varsinais-Suomen shp Kymenlaakson shp Päijät-Hämeen shp

Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, %

vastaavanikäisestä asuntoväestöstä

(33)

31. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet

Indikaattori ilmaisee vuoden aikana depressiolääkkeistä korvausta saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä.

Tulkinta

Depressiolääkkeistä saa vuosittain korvausta pitkälti yli 300 000 henkilöä, ja käyttö on yleisintä 75 vuotta täyttäneiden keskuudessa, ja naisilla lähes kaksi kertaa niin yleistä kuin miehillä. Lääkitys on suhteellisen kallista, joten lähes kaikki lääkitystä avohoidon puolella saavat tulevat Kelan rekisteriin. Masennuksen lääkehoidon aloituskriteerit saattavat vaihdella lääkäristä ja alueesta toiseen, mutta muuttuja soveltuu silti kohtalaisen hyvin depression esiintyvyyden epä- suoraksi osoittimeksi.

8,7 9,2

9,5 9,8

10,1 10,3 10,3 10,6

10,9 11,2

11,4 11,6

11,7 11,8 11,8 11,8 11,8 12,1

12,4 12,9

0 2 4 6 8 10 12 14

Länsi-Pohjan shp Lapin shp Etelä-Karjalan shp Kymenlaakson shp Päijät-Hämeen shp Itä-Savon shp Kainuun shp Keski-Suomen shp Varsinais-Suomen shp Keski-Pohjanmaan shp Etelä-Savon shp Etelä-Pohjanmaan shp Satakunnan shp Kanta-Hämeen shp Pohjois-Karjalan shp Pohjois-Pohjanmaan shp Vaasan shp Pirkanmaan shp Helsingin ja Uudenmaan shp Pohjois-Savon shp

Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta

täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä

(34)

32. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutet- tuja

Indikaattori ilmaisee erityiskorvattavaan (75 %) diabeteslääkitykseen oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuuden ko.

ikäryhmästä prosentteina kalenterivuoden lopussa. Eräissä vaikeissa ja pitkäaikaisissa sairauksissa lääkehoito korva- taan joko ylemmän (100 %) tai alemman erityiskorvausluokan mukaisesti.

Tulkinta

Erityiskorvauksen voi saada, jos taustalla oleva sairaus on pitkäaikainen ja vaikea ja vaatii pitkäaikaista lääkehoitoa.

Diagnoosin ja taudin vaikeusasteen varmentaa erikoislääkärin kirjoittama todistus, joka käsitellään Kelassa. Diabetek- sen osalta erityiskorvauksen (100 %) piiriin tulevat ne potilaat, jotka täyttävät taudin vaikeutta koskevat Kelan asetta- mat kriteerit. Erityiskorvausrekisterissä olevat diabeetikot voivat sairastaa kumpaa diabetestyyppiä tahansa, lapset ja nuoret ovat pääosin tyyppiä 1 mutta valtaosa sairastaa tyypin 2 eli ns. aikuisiän tautimuotoa.

12,7 13,8 13,8

14,6 14,7 14,7 15,3

15,6 15,6 15,6 15,8

16,2 16,3 16,9 16,9 17

17,1 17,3

17,4 19

0 5 10 15 20

Vaasan shp Helsingin ja Uudenmaan shp Päijät-Hämeen shp Etelä-Karjalan shp Satakunnan shp Varsinais-Suomen shp Etelä-Savon shp Kanta-Hämeen shp Keski-Pohjanmaan shp Länsi-Pohjan shp Kymenlaakson shp Pirkanmaan shp Keski-Suomen shp Lapin shp Pohjois-Pohjanmaan shp Kainuun shp Pohjois-Savon shp Pohjois-Karjalan shp Itä-Savon shp Etelä-Pohjanmaan shp

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, %

vastaavanikäisestä väestöstä

(35)

33. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin alzheimerin taudin vuoksi oi- keutettuja

Indikaattori ilmaisee erityiskorvattaviin lääkkeisiin alzheimerin taudin vuoksi oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden luku- määrän. Rajoitetusti peruskorvattavien lääkkeiden korvausnumerolla 307 korvattavat lääkkeet (takriini, donepetsiili, rivastigmiini, galantamiini tai memantiini). Mukana ovat vuoden lopussa voimassa olleet erityiskorvausoikeudet.

3,7 4,6

4,8 5

5,1 5,2

5,5 5,6

5,7 5,7 5,7

6,4 6,4

6,8 7 7

7,4 7,5 7,5 7,8

0 2 4 6 8 10

Satakunnan shp Vaasan shp Kanta-Hämeen shp Varsinais-Suomen shp Helsingin ja Uudenmaan shp Lapin shp Itä-Savon shp Länsi-Pohjan shp Keski-Pohjanmaan shp Pirkanmaan shp Päijät-Hämeen shp Etelä-Karjalan shp Keski-Suomen shp Pohjois-Karjalan shp Kainuun shp Pohjois-Pohjanmaan shp Kymenlaakson shp Etelä-Pohjanmaan shp Pohjois-Savon shp Etelä-Savon shp