Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet - University of Helsinki
ID 2004-2580 Tiedekunta-Fakultet-FacultyValtiotieteellinen tiedekunta
Laitos-Institution-Department
Yhteiskuntahistorian laitos
Tekijä-Författare-Author
Väyrynen, Mikko
Työn nimi-Arbetets titel-Title
"Eurooppalainen päätös" vai sisäpoliittisen painostuksen tulos?: Yhdistyneen Saksan ulkopolitiikka ja Slovenian ja Kroatian tunnustaminen 1991-1992
Oppiaine-Läroämne-Subject
Poliittinen historia
Työn laji-Arbetets art-Level
Pro gradu
Aika-Datum-Month and year
2004-02-09
Sivumäärä-Sidantal-Number of pages
165 s.
Tiivistelmä-Referat-Abstract
Pro gradu-työni käsittelee yhdistyneen Saksan päätöstä tunnustaa Jugoslavian liittovaltiosta eroamaan pyrkineiden Slovenian ja Kroatian tasavallat itsenäisiksi valtioiksi joulukuussa 1991. Tutkimuskohteeni liittyy kiinteästi sekä Jugoslavian sodan puhkeamiseen että hiljattain yhdistyneen Saksan ensiaskeliin ulkopolitiikassa.
Saksan tuolloinen ulkoministeri Hans-Dietrich Genscher on kuvannut Slovenian ja Kroatian tunnustamista ”eurooppalaiseksi päätökseksi”.
Genscherin määritelmä perustuu siihen, että Saksan politiikkaa ohjasivat Genscherin mukaan yhdistyneen Saksan ulkopolitiikassa keskeisestä roolia näytelleet moraaliset ja poliittiset arvot kuten itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen sekä väkivallattomuuden korostaminen konfliktien ratkaisussa. Monet tutkijat ja poliitikot ovat kuitenkin haastaneet Genscherin perustelut ja he ovat yrittäneet selittää Saksan aktiivista roolia Slovenian ja Kroatian tunnustamiseksi sisäpoliittisella painostuksella ja Saksassa asuneen kroaattiyhteisön vaikutuksella Saksan politiikan suuntaan.
Etsin työssäni Saksan aktiivisen politiikan takana olleita motiiveja punniten ja arvioiden samalla kriittisesti tämän politiikan selitysyrityksiä.
Argumentoin, että Saksan moraalisilla arvoilla ja periaatteilla perustelema politiikka oli vailla uskottavaa pohjaa, koska näitä arvoja ja periaatteita sovellettiin Jugoslavian kriisin yhteydessä valikoiden eikä Saksa ollut valmis asettamaan takeita politiikkansa tueksi. Väitän myös, ettei Saksan politiikan selittäminen pelkästään sisäpoliittisella painostuksella ole mahdollista. Lisäksi tuon esiin myös sen, että Saksan politiikkaan vaikuttivat kylmän sodan jälkeisen Itä-Euroopan vakauteen liittyvät näkökohdat sekä Jugoslavian kriisin näkeminen ennakkotapauksena.
Tutkimukseni koostuu neljästä pääluvusta sekä loppuluvusta, jossa esitetään saavutetut johtopäätökset. Luku 2 käsittelee Jugoslavian sisäisen tilanteen kehitystä ja ulkopoliittista asemaa kylmän sodan aikana sekä Saksan liittotasavallan ja Jugoslavian kahdenvälisiä suhteita toisen maailmansodan jälkeen. Luvussa 3 kuvataan Saksan osuutta EY:n sovitteluyrityksissä syksyn 1991 aikana sekä Saksan pyrkimyksiä taivutella muut EY-maat Slovenian ja Kroatian tunnustamisen kannalle. Samassa luvussa pohdin myös myyttejä Saksan ulkopoliittisesta sooloilusta ja tunnustamisen ennenaikaisuudesta. Luku 4 pureutuu kriittisesti Saksan tunnustamispolitiikan virallisiin selityksiin ja myös pohtii
tunnustamispäätöstä yhdistyneen Saksan ulkopoliittisten prioriteettien ja tavoitteiden kannalta. Luvussa 5 tarkastellaan tunnustamiskysymyksestä käytyä sisäpoliittista kädenvääntöä.
Tutkimuksessa käytetään hyväksi monipuolisesti erityyppistä lähdemateriaalia. Tutkimuskirjallisuuden (kirjat ja artikkelit) lisäksi lähteet koostuvat muistelmateoksista, saksalaisista ja kroatialaisista sanomalehdistä, dokumenttikokoelmista, saksalaisten ja kroatialaisten poliitikkojen ja diplomaattien haastatteluista sekä Saksan ulkoministeriön arkiston ja Saksan hallituksen tiedotustoimiston avoimesta arkistomateriaalista.
Avainsanat-Nyckelord-Keywords Saksa - ulkopolitiikka
tunnustaminen
Jugoslavia - hajoaminen Slovenia
Kroatia
Säilytyspaikka-Förvaringsställe-Where deposited
Muita tietoja-Övriga uppgifter-Additional information
